LUMA-sanomat

Esikoulu ja perusopetus tiivistävät yhteistyötään entisestään StarTin avulla Lahdessa. Siellä StarT-projektissa tulee näkymään hiihdon MM-kisat.

StarT-hanketta esiopetuksessa kokeilee Sirpa Saimovaara (kuvassa) Timonkadun päiväkodista (entinen Mukkulan pk). Päiväkodin esiopetusryhmät toimivat samassa rakennuksessa Mukkulan peruskoulun kanssa. Esiopetuksen puolelta hankkeeseen on lähtenyt mukaan neljä opettajaa opetusryhmineen.

Saimovaara kertoo, että StarT-hanke otettiin ilolla vastaan niin esiopetuksen kuin perusopetuksenkin puolella. Päiväkodissa on jo 1990-luvulta asti toteutettu monia LUMA-hankkeita ja opettajat ovat toimineet Lahden LUMA-työryhmässä, joka pohtii uusia ideoita LUMA-aineiden opetuksen tueksi. Koululla on toiminut jo usean vuoden ajan LUMA-tiimi, johon kuuluu opettajia esiopetuksesta perusopetuksen 9. luokkaan asti. StarT sopii niin esiopetuksen kuin koulunkin LUMA-perinteeseen sekä tukee uutta opetussuunnitelmaa. Esiopetuksessa ja koulussa on osallistuttu myös LUMA SUOMI -kehittämisohjelman Koulutuksesta kouluun -hankkeeseen, jonka toivottaisiin integroituvan StarTin yhteyteen.

StarT-hanke tarjoaa projekteihin uutta näkökulmaa sekä asiantuntijuutta

Saimovaaran mukaan StarTin merkitys yhteiselle LUMA-toiminnalle on suuri: ”Vaikka kokemusta on, aina kun tulee asiantuntijuutta, uutta näkökulmaa ja tutkimusta sekä ulkopuolista apua, sillä on valtava arvo. Tämä (StarT-hanke) vaikutti selkeältä ja inspiroivalta, että varmasti löytyy tälle vuodelle mielekästä sisältöä.” Projektien toteuttaminen on Saimovaaran mukaan koettu LUMA-tiimissä mielekkääksi, sillä se istuu heidän toimintatapaansa hyvin: täydentää ja tuo jotain uutta, sekä on linjassa jo olemassa olevan toimintaidean kanssa. Saimovaara kertoo, että Mukkulassa on aiemminkin järjestetty projekteja, joissa on ollut erilaisia painotuksia eri vuosina. Esikoulun puolella on toteutettu sekä omaa LUMA-toimintaa että peruskoulun kanssa yhteistä toimintaa jonkin painotuksen puitteissa.

Hiihdon MM-kisahuuma tulee näkymään myös koulun StarT-projekteissa

Esikoulun kaikki neljä opetusryhmää ovat mukana StarT-hankkeessa, mutta vielä ei ole varmaa, toteutetaanko siellä yksi iso yhteinen projekti, vai neljä pienempää projektia. Myöskään varsinaisia StarT-projekteja ei ole vielä tarkemmin ehditty suunnitella, sillä työryhmä on ehtinyt kokoontua vasta kerran ennen haastattelua, mutta Saimovaaran mukaan esikoulussa ja varmasti myös peruskoulun puolella ollaan kiinnostuneita lähtemään liikkeelle ilmiöpohjaisen oppimisen periaattein. Se on kuitenkin Saimovaaran mukaan melko varmaa, että Lahdessa vuonna 2017 järjestettävät hiihdon MM-kisat näkyvät StarT-projekteissa jollakin tasolla, sillä koulupuoli tulee toimimaan isosti MM-kisojen tiimoilta sekä osallistumaan monin tavoin MM-kisateemaan. Saimovaara toteaa, että tähän kannattaisikin siis yhdistää myös LUMA-vinkkeli, sillä StarTista löytyy sopiva teema ja sen alaisia aihepiirejä kisojen yhteyteen, esimerkiksi hyvinvointi ja terveys. Koulussa on juuri alkamassa suunnitteluvaihe, joten jäämme innolla odottamaan sieltä saapuvia projekteja näkyväksi ensin koulun yhteiseen StarT-päivään ja sieltä eteenpäin valittuja projekteja StarT-festareille ja -gaalaan.

StarTiin ehtii ilmoittautua lukuvuodeksi 2016–2017 mukaan 15.11.2016 asti »

Teksti: Emma Karjalainen. Haastateltavan kuva: Jenni-Maria Könönen.

StarT käynnistetään Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. StarT tukee arjen ilmiöistä nousevaa projektioppimista uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti kaikilla opetuksen asteilla aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Se tuottaa laadukasta projektioppimiseen suunnattua tukimateriaalia opettajille sekä lisää tietoisuutta loistavista projekteista, joita toteutetaan ympäri Suomea. StarT voidaan pitkäaikaisena toimintamuotona ottaa osaksi koulun opetussuunnitelmaa. Osallistuminen on maksutonta.

StarT avaa nyt kaikille iloksi ja hyödyksi tukimateriaalit, joissa on satoja vinkkejä projektioppimisen aloittamiseksi. Lisäksi tukimateriaaleissa on tietoa projektien toteuttamisesta yleisellä tasolla, arvioinnista sekä ilmiölähtöisyydestä ja eheyttämisestä. StarT kannustaa luovuuteen ja kekseliäisyyteen: projektit voivat olla esimerkiksi pieniä tai suurempia tutkimuksia, pelin kehittämistä tai vaikka teatteriesitys. Ainoat vaatimukset ovat jokin yhteys LUMA-aineisiin sekä StarTin vuosittaisiin teemoihin, jotka mahdollistavat luovatkin lähestymistavat.

Lukuvuonna 2016–2017 teemat ovat: 1) Arjen matematiikkaa, 2) Hyvinvointi (mm. terveys, ruoka, liikunta), 3) Luonto ja ympäristö, 4) Ohjelmointia ja robotiikkaa, 5) Teknologia ympärillämme, 6) Tähdet ja avaruus sekä 7) Tämä toimii: Liikkuva lelu (Huom! teema 7 vain 6–12-vuotiaille).

Oppimisyhteisöjä kannustetaan ilmoittautumaan mukaan StarT-toimintaan. Suomessa järjestetään vuosittain 10 StarT-festaria eri maakunnissa LUMA-keskusten läheisyydessä. Lapset ja nuoret voivat päästä iloisille festareille esittelemään projekteissa syntyneitä luomuksiaan ja saamaan ansaitsemaansa näkyvyyttä hienoille töille. Lisäksi festareilla palkitaan ansioituneita luomuksia stipendein sekä elämyspalkinnoin.

Tutustu materiaaleihin ja ilmoittaudu mukaan jo 460 oppimisyhteisöä käsittävään StarT-perheeseen!

Suomenkieliset materiaalit »
Ruotsinkieliset materiaalit »

Jos haluat tarkastella materiaaleja, kirjaudu sisään vierailijana. Jos tahdot osallistua keskusteluun alustalla, suosittelemme luomaan omat tunnukset.

Lukuvuoden 2016–2017 osalta ilmoittautuminen 15.11.2016 mennessä ja lisätiedot »

Hankkeen toteuttaa LUMA-keskus Suomi yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Vuonna 2017 StarT on osa Suomi 100 -juhlavuotta.

Teksti: Jenni Vartiainen.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sekä lääkäri- että luokanopettajaopiskelijoilla esiintyy yllättävän paljon hankaluuksia keskeisten luonnontieteiden sisältöjen oppimisessa. Tutkija uskoo, että luonnontieteiden oppimista voidaan edistää merkittävästi, kun tiedealakohtainen oppimisen tutkimus lisääntyy.

FM Ilona Södervikin väitöstutkimuksessa selvitettiin luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä fotosynteesi-ilmiöstä ja lääketieteen opiskelijoiden käsityksiä sydän- ja verenkiertoelimistöstä. Käsitysten muuttumista seurattiin suhteessa erilaisiin oppikirjateksteihin ja opintojen etenemiseen.

Aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu perusasteikäisten oppilaiden haasteista oppia luonnontieteiden perusilmiöitä.

“Tutkimukseni mukaan yliopisto-opiskelijoilla esiintyy tiettyihin biologian perusilmiöihin liittyen yllättävän samansuuntaisia virhekäsityksiä kuin lapsilla. Tämä kertoo siitä, että monet käsityksistä syntyvät jo varhain, ja niiden muokkaaminen kouluopetuksessa on erittäin työlästä,” Södervik sanoo.

Luonnontieteellinen osaaminen tukee kliinistä päättelykykyä

Lääketieteen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoilla todettiin olevan jonkin verran hankaluuksia sydän- ja verenkiertoelimistön anatomian ja fysiologian hallinnassa. Tutkijan mukaan löydetyt virhekäsitykset olivat huolestuttavia, sillä tulosten mukaan luonnontieteellisen ymmärryksen taso oli yhteydessä kliinisen päättelyn tasoon.

Potilastapauksen prosessointia tutkittaessa parhaiten menestyvät lääketieteen opiskelijat kykenivät erottamaan tekstistä tehokkaammin olennaisia seikkoja kuin heikommin menestyvät opiskelijat. Tutkimuksessa myös verrattiin erikoistuvien lääkäreiden ja opiskelijoiden potilastapauksen lukuprosessia silmänliikkeitä seuraamalla. Erikoistuvien lääkärien lukuprosessissa oli erotettavissa aikaisempien potilastapausten aktivointia, mikä ilmeni muun muassa tekstin alussa tiettyyn avainlauseeseen keskittymisenä ja sen jälkeen lukemisen huomattavana nopeutumisena.

“Tämä herättää pohtimaan, miten asiantuntijat prosessoivat tietoa ja miten tätä voidaan mallintaa opetuksessa,” toteaa Södervik.

Törmäyttävä oppikirjateksti tukee oppimista tehokkaasti

Tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajaopiskelijoilla esiintyi puutteita fotosynteesiprosessin osaamisessa.

“Luokanopettajat ovat avainasemassa kehitettäessä luonnontieteiden osaamista. Onkin huolestuttavaa, jos opettajien itsensä käsitykset eivät vastaa tieteellistä mallia,” Södervik huomauttaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että niin kutsuttu törmäyttävä oppikirjateksti, joka pyrkii haastamaan tyypillisiä virheellisiä tietoja, tuki oppimista tehokkaasti.

“Ne opiskelijat, joiden osaaminen oli heikkoa, hyötyivät törmäyttävästä tekstistä enemmän kuin perinteisestä tekstistä. Tämä osoittaa, että tutkimusperusteisesti laaditulla oppimateriaalilla voi olla merkittävä rooli oppimisen tukemisessa.”

Tiedealakohtaiselle oppimisen tutkimukselle on tilausta

Viime vuosien heikentyneet tulokset kansainvälisissä luonnontieteiden osaamista mittaavissa vertailututkimuksissa ovat herättäneet keskustelua luonnontieteiden opettamisen ja oppimisen uudistustarpeesta. Luonnontieteiden osaaminen on keskeistä sekä Suomen kilpailukyvylle että toisaalta jokaiselle kansalaiselle, joka esimerkiksi punnitsee jokapäiväisiä kulutusvalintojaan ja niiden vaikutuksia omalle ja ympäristön hyvinvoinnille.

“Onkin tärkeätä, että luonnontieteiden oppimista tehostettaisiin kaikilla koulutustasoilla. Yliopistoissa tiedealakohtaisiin oppimisen haasteisiin on alettu kiinnittää huomiota vasta viime aikoina. Uskon, että luonnontieteidenkin oppimista voidaan edistää merkittävästi, kun tiedealakohtainen oppimisen tutkimus lisääntyy,” Södervik sanoo.

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella työskentelevä Ilona Södervik väitteli kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Understanding biological concepts at university – Investigating learning in medical and teacher educationTurussa lauantaina 17.9.2016. Vastaväittäjänä toimi dosentti Ilkka Ratinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann.

Teksti: Turun yliopiston viestintä.

LUMAT-lehden tuoreimmassa teemanumerossa on julkaistu lukuisia artikkeleita kemian uusien opetussuunitelmien perusteiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi.

Kemian opetusta ja opettajankoulutusta on tutkittu ja kehitetty Helsingin yliopiston kemian laitoksen opettajankoulutusyksikössä jo 15 vuoden ajan. Juhlavuoden kunniaksi on LUMAT-lehdessä julkaistu nyt teemanumero yksikössä tehdystä tutkimuksesta.

Numeron artikkelien sisällöt tukevat uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaista kemian opetusta ja opettajankoulutusta. Artikkeleissa kuvataan lyhyesti aiheen keskeiset käsitteet, hyödyt ja haasteet aikaisemman ja oman tutkimuksen näkökulmasta sekä tuodaan esille, miten opettajat voivat hyödyntää tietoa kemian opetuksessa. Artikkeleita voi vapaasti käyttää opetuksessa, opettajankoulutuksessa ja tutkimuksessa.

18 artikkelia nostavat myös esille yksikössä kasvaneita kemian opetuksen tutkimuksen asiantuntijoita – tulevaisuuden tekijöitä. Kirjoittajina on yksiköstä valmistuneita tohtoreita sekä tohtorikoulutettavia.

LUMAT-B 2/2016 »

Teksti: Maija Aksela.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi koko Suomessa käynnistettävään yhteisöllisyyttä ja monialaisuutta tukevaan StarT-hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan jo 200 oppimisyhteisöä. Etenkin StarTin vahvaa OPS-yhteyttä arvostetaan laajasti ilmoittautuneiden keskuudessa. Myös muita sen tarjoamia mahdollisuuksia kiitellään. Lue lisää, mitä mukaan ilmoittautuneet ajattelevat!

StarT on tiukasti sidottu opetussuunnitelmien perusteisiin. Se painottaa projektioppimista, monialaisuutta, ilmiölähtöisyyttä, lasten ja nuorten aktiivista osallistumista sekä luovuutta. Tämä on huomattu useassa StarTiin ilmoittautuneessa oppimisyhteisössä.

“Koska uusi opetussuunnitelma painottaa ilmiöpohjaista oppimista sekä poikkitieteellisyyttä, niin vastaamme tähän haasteeseen oppiainerajat ylittävällä kurssilla. Koska kurssi on ihan uusi, niin kaikki kontaktit ja materiaalit ovat tervetulleita.” iloitsee Etelä-Suomesta StarTiin ilmoittautunut lukio.

Monella on projektioppimisesta hyviä kokemuksia entuudestaan. Näitä kokemuksia halutaan jakaa muille ja oppia itse lisää.

Näin kokee esimerkiksi esikoulun opettaja: “Olen kiinnostunut projektityöskentelystä ja toteuttanut sitä jonkin verran. Haluan saada ja jakaa ideoita.”

“Olemme tehneet projekteja koulussa ja olemme huomanneet, miten oppilaat innostuvat monialaisista oppiainerajoja ylittävistä kokonaisuuksista. Oppilaat ovat oppineet kantamaan vastuuta ja suunnittelemaan projekteja.” kertoo peruskoulun alaluokkien opettaja.

StarTin uskotaan vahvistavan koulun yhteisöllisyyttä ja tuottavan oppiainerajat ylittäviä uusia käytänteitä.

“Työstämme uutta OPSia, toteutamme koulumme KEKE-ohjelmaa ja haluamme kehittää koulumme yhteisöllisyyttä sekä osallistua Suomen 100-vuotisteemaan.” kertoo itäsuomalaisen yläkoulun opettaja syikseen olla mukana StarTissa.

Lukiossa ollaan samoilla linjoilla: “Me haluamme monipuolistaa opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä, oppia uusia käytänteitä sekä ylittää oppiainerajoja entistä rohkeammin.”

Myös yhteistyö vanhempien kanssa koetaan luontevaksi StarTin kautta.

“Haluamme rakentaa yhteistyöpäivän vanhempien kanssa, jossa vuositeemamme Luonnontieteet olisivat läsnä ilmiölähtöisesti.” suunnittelee koulu Etelä-Suomesta.

Lasten ja nuorten oppimisen ilo on monelle tärkein syy olla mukana! StarTin kautta halutaan välittää insipiraatiota ja iloa lasten ja nuorten suuntaan esikouluista lukioihin:

“Projektityöskentely on ollut mielenkiintoinen ja tehokas tapa lapsille oppia.” -esikoulun opettaja

“Luonnontieteiden osaamista ja oppimisen iloa on mukava edistää!” – alakoulun opettaja.

“Jotta saisimme nuoria inspiroitua luonnontieteiden ja matematiikan pariin.” – yläkoulun opettaja mukaanlähtöään StarTiin.

“Monipuolistaaksemme lukion pedagogisia käytäntöjä. Löytääksemme motivoivia menetelmiä.” – lukion opettaja

Haluamme kutsu myös Sinut mukaan inspiroivaan StarT-yhteisöön!

Ilmoittautuminen StarTiin, StarT-lähettilääksi ja yhteistyötahoksi »

PS. Ilmoittautuneille maksuton yli sadan työohjeen ja idean materiaalipankki sekä yhteisöllinen StarT-verkkokoulutus aukeavat 15.9.2016! Täyden hyödyn saat irti, kun olet mukana jo syyskuussa!

StarT-hankkeen omistaja ja päätoteuttaja on LUMA-keskus Suomi. StarT toteutetaan yhteistyössä verkostoon kuuluvien LUMA-keskusten, mukaan lähtevien yhteistyökumppanien ja rahoittajien kesken. StarT on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa.

Teksti: Jenni Vartiainen.