LUMA-sanomat

Vuoden 2014 LUMA-toimijat esittäytyvät: Halu oppia kasvaa onnistumisen kokemuksista

Vuoden 2014 LUMA-toimija -tunnustuksen saanut biologian ja maantiedon lehtori Rita Keskitalo kertoo olevansa koukussa sosiaaliseen mediaan. Some on hänelle luonteva ja mielekäs oppimisympäristö ideoiden, sisältöjen ja ajatusten jakamiseen.

Olin yllättynyt ja hämmentynyt siitä, että minut valittiin yhdeksi vuoden 2014 LUMA-toimijaksi. Olin tietenkin myös hyvin tyytyväinen. Tutustuttuani www.luma.fi/ – sivuilla muihin vuoden LUMA-toimijoihin, koin olevani kuitenkin vasta aloittelija LUMA-toiminnassa.

Yksi valintaperuste LUMA-toimijaksi lienee jonkinasteinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media kuten blogit, Twitter ja Facebook ovat minulle jokapäiväinen ja yksi tärkeimmistä oppimisympäristöistä. Se on minun paikkani oppia.

Aloitin OBi! Yläkoulun biologiaa ja maantietoa – verkkosivujen ylläpitämisen vuonna 2012. OBi! sisältää yläkoulun biologian, maantiedon – ja nyt jonkin verran myös terveystiedon – keskeisiä sisältöjä, tehtäviä, työohjeita ja oppimisen menetelmiä.

OBissa julkaisen myös oppilaiden töitä esimerkiksi ja ideoiden lähteeksi muille, niin oppilaille kuin opettajillekin. OBin sisältö on julkaistu pääasiassa CC BY-SA lisenssillä, jotta sen sisällön käyttö olisi mahdollista muillekin. Sisältöjen ja ideoiden jakaminen – ja ajatusten vaihto – tuntuu minusta itsestään selvältä ja järkevältä. Siksi olenkin koukussa sosiaaliseen mediaan.

Toinen, ja yhtä tärkeä henkilökohtainen oppimisympäristö on oppikirjatyöryhmät. Samalla oppikirjojen kirjoittaminen on minulle mieluisa harrastus ja antaa juuri sopivaa tukea ja innostusta opettajan työlle.

Etsin innostusta myös koulutuksista ja uusista hankkeista. Tämän kevään uusia hankkeita ovat muun muassa NPDL eli New Pedagogies for Deep Learning- hanke, Teknologian mielekäs pedagoginen käyttö LUMA-aineiden toiminnallisessa opetuksessa ja ihan alkumetreillä oleva kansainvälinen Erasmus+ -hanke.

Tavoitteenani on ohjata oppilaita oppimaan paitsi biologian, maantiedon ja terveystiedon keskeisiä sisältöjä, kuten kestävää elämäntapaa, yhdenvertaisuutta ja mielen hyvinvointia, myös oppimisen taitoja ja muita selviytymisen taitoja.

Selviytymisen taitoina pidän oppilaiden itseohjautuvuutta, vastuun ottamista omasta oppimisestaan, yhteisöllistä oppimista ja luovuutta. Uskon, että näihin tavoitteisiin voi päästä lisäämällä oppilaan vapautta valita miten opiskelee ja jossain määrin myös mitä opiskelee.

Tätä kautta myös oppilaiden onnistumisten kokemukset lisääntyvät, ja siten myös oppilaan halu oppia kasvaa.

Parhaimmat onnistumisen hetket koen oppitunneilla, joissa on vapaa, välitön ja innostunut oppimisen ilmapiiri – hetket, joissa jokainen osallistuu ja onnistuu omalla tavallaan.

Teksti ja kuva: Rita Keskitalo

Museotyöpaja osoittautui oivaksi oppimisympäristöksi

Monipuolista ja merkityksellistä oppimista tapahtuu myös koulun ulkopuolella. Kokkolan LUMA-viikolla oli runsaasti mahdollisuuksia kokeilla erilaisia oppimisympäristöjä niin luonnontieteellisessä museossa kuin ammattiopiston toiminnallisissa työpajoissa.

”Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa”, linjataan uusissa opetussuunnitelmien perusteissa.

Hyvä esimerkki tällaisesta koulun ulkopuolisesta oppimisympäristöstä on Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi. Kokkolan ammattiopiston opiskelijat tekivät LUMA-viikolla koru- ja jalokiviteemaisen työpajavierailun Kieppiin, jossa oli tarjolla kaikille avoin KIVEN HOHTO –työpaja.

Työpaja oli toteutettu yhteistyössä Kiepin ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Mineraaliharrastaja ja -keräilijä Viljo Nissisen kokoelmasta löytyvät monet harvinaisetkin mineraalit ja niiden jalot muodot.

Syksyllä 2014 Nissisen (8.11.1914 – 11.12.2000) syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Oli siis aika juhlia Nissisen työtä ja hänen hienoa kokoelmaansa! Mineraalikokoelma perustettiin 30 vuotta sitten. Nissinen arvosti mineraaleissa varsinkin niiden kauneutta. Hänen kokoelmansa näytteet herättävät ihastusta loistollaan ja harvinaisuudellaan.

Kiven hohto -työpajassa selvitettiin mistä alkuaineista ja minkälaisissa prosesseissa maan sisällä syntyy esimerkiksi tiikerinsilmäksi tai häränsilmäksi kutsuttuja kvartsimuotoja. Kivien rakennetta tutkittiin mikroskoopeilla ja kiviä pääsi hiomaan käsin.

Luonto- ja ympäristökasvatusta tukevat työpajat perehdyttivät kaikenikäiset osallistujat alkuaineiden muodostamiin mineraaleihin ja kivilajeihin ja planeettamme rakenteeseen.

Kokkolan ammattiopiston LUMA-viikko oli täynnä toimintaa

LUMA-viikon 2014 tapahtumissa Kokkolan ammattiopistolla oli tarjosi koululais- ja yleisötoimintaa liittyen vuoden teemoihin Kansainvälinen kristallografian vuoden ja Suomenlahti-vuoden teemoihin.

Joka päivälle oli ohjelmaa; dokumentteja, videoita, opiskelijoiden omia esityksiä sekä yritysesittelyjä ja työpajoja. Opiskelijat saivat tietoa mm. teollisuudesta Freeport Cobaltin yristysesittelyssä sekä geologiasta ja kristallografiasta GTK:n luennolla. Yritysesittelyt ja vierailut ovat aina suosittuja ja mielenkiintoisia, tuovathan ne koulumaailmaan tuulahduksen ”oikeasta elämästä”.

Samalla LUMA-viikon ohjelma tuki opetussuunnitelmissa mainittua ”aktiivista yhteistyötä koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa”.

Kokkolan ammattiopisto tarjosi myös alueen koululaisille erilaisen oppimisympäristön toiminnallisten työpajojen muodossa. Työpajoissa ammattiopiston opiskelijat pääsivät itse ohjaamaan pieniä koululaisia kemian ihmeisiin. Koululaiset olivat innoissaan työpajasta ja opiskelijat saivat sekä vaihtelu omiin koulurutiineihin, että hyvää kokemusta ohjaamisesta.

Kokkolan ammattiopiston lehtori Zofia Bazia-Hietikolla on monien vuosien kokemus LUMA-viikon tapahtumien järjestämisestä.

”Peruskoululaisten vierailut on toteutettu joka vuosi. Kemian osaston opettajat ja opiskelijat valmistavat kokeita ja työpajoja sekä tietovisoja, jotka on otettu todella hyvin vastaan. Kokonaisuus on mielenkiintoinen ja pienelle oppilaalle elämys! Oppimisympäristö laajenee ja samalla virkistyy, tapahtumasta on tullut jo oma ‘laatumerkki’. Monet opettajat tulevat ryhmiensä kanssa aina uudestaan”, Bazia-Hietikko sanoo.

Teksti: Tiina Ylä-Kero.

Harjoittelu toi uutta varmuutta toiminnallisen matematiikan opetukseen

Käytännön harjoittelu vahvisti matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden käsityksiä toiminnallisuuden hyödyllisyydestä matematiikan opetuksessa. “Harjoittelu on tuonut varmuutta toiminnallisten tehtävien käyttöön ja lisännyt tietoa erilaisista aktiviteeteista”, sanovat tulevat matematiikan opettajat Anne Kivistö ja Noora Nuutinen.

Matematiikan aineenopettajaopiskelijat Anne Kivistö ja Noora Nuutinen suorittivat opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvan soveltavan harjoitettelunsa Summamutikka-keskuksessa (osa Helsingin yliopiston LUMA-keskusta) ohjaten matematiikkapäiviä ja -kerhoa. Kolme viikkoa kestänyt harjoittelu sisälsi toiminnallisen ja matematiikkapainotteisen ohjelman suunnittelua sekä toteutusta. Harjoitteluun mahtuikin monta mielenkiintoista ja innostavaa vierailua pääkaupunkiseudun kouluissa.

Näin Anne ja Noora kertovat harjoittelusta saamistaan kokemuksista:

“Olemme viidennen vuoden matematiikan aineenopettajaksi opiskelevia opiskelijoita ja viime syksynä aloitimme vuoden kestävät pedagogiset opinnot. Pedagogisiin opintoihin kuuluu kolme harjoittelujaksoa: perusharjoittelu, soveltava harjoittelu ja syventävä harjoittelu. Perus- ja syventävä harjoittelu suoritetaan koulussa, mutta soveltavan voi suorittaa monella eri tavalla.”

“Pedagogisissa opinnoissa ei ehditä panostamaan kunnolla toiminnallisuuteen ja sen takia halusimme suorittaa soveltavan harjoittelun paikassa, jossa tätä matematiikan osa-aluetta pääsisimme harjoittelemaan. Päädyimme Summamutikka-keskukseen, koska meille molemmille toiminta siellä on tuttua ja keskuksen aktiviteeteissa pääpaino on toiminnallisessa matematiikassa. Uskoimme, että sieltä saisimme paljon hyödyllistä tietoa ja taitoja tulevaan ammattiimme.”

“Harjoitteluun on kuulunut matikkakerhon ja matikkapäivien suunnittelua ja pitämistä. Olemme saaneet järjestää matikkapäiviä oppilaille, joiden ikä on vaihdellut aina 5-vuotiaista abiturientteihin asti. Olemme myös tuottaneet opetusmateriaalia yleiseen käyttöön.”

Samaa materiaalia voi muunnella eri ikäisille oppijoille

“Matikkakerhoa pidimme 3-6 luokkalaisille kerran viikossa kuuden viikon ajan. Jokaiselle kerhokerralle olimme keksineet eri teemat, joiden ympärille rakensimme ohjelman. Teemoja ovat olleet esimerkiksi geometria ja erilaiset matematiikkapelit. Matikkapäivien ohjelmat olemme pyrkiineet koostamaan siten, etteivät käsiteltävät matematiikan aihealueet ole välttämättä tuttuja koulumatematiikasta esim. verkot ja salausjärjestelmät.”

“Harjoittelussa olemme oppineet kehittelemään monipuolisia ja kehittäviä materiaaleja sekä muuntelemaan samaa aktiviteettia monen ikäisille.”

“Harjoittelu on tuonut varmuutta toiminnallisten tehtävien käyttöön ja lisännyt tietoa erilaisista aktiviteeteista. Lisäksi käsityksemme toiminnallisten tehtävien hyödyllisyydestä opetuksessa on vahvistunut, koska niiden avulla lapset ja nuoret oppivat matematiikkaa hauskalla tavalla sekä matemaattinen ajattelu kehittyy.”

Toiminnallisuus innostaa myös heikompia oppilaita yrittämään parhaansa

“Meistä on ollut mukava huomata, että monet oppilaat, jotka ovat heikompia matematiikassa, monesti innostuvat erilaisista toiminnallisista matematiikan tehtävistä ja tekevät niitä mielellään. Harjoittelun aikana olemme myös huomanneet itseoivaltamisen tärkeyden ja sen suuren roolin innostuksen sytyttäjänä.”

“Summamutikka-ohjaajina olemme päässeet vierailemaan monessa erilaisessa koulussa. Tämän vuoksi olemme päässeet harjoittelun aikana näkemään erilaisia toimintakulttuureja ja oppilaita, joka ei ole mahdollista muiden harjoitteluiden aikana. Lisäksi olemme saaneet vastuuta ja vapauden päättää minkälaisia ohjelmia pidämme oppilaille, mikä on auttanut meitä kehittymään tulevina opettajina.”

Teksti: Jenni Räsänen.

Vuoden 2014 LUMA-toimijat esittäytyvät: Margetta Sarkkinen kannustaa luokanopettajia innostumaan LUMA-aineista

Yhtenä vuoden 2014 LUMA-toimijana palkittu kokkolalainen luokanopettaja emerita Margetta Sarkkinen haluaa säilyttää ekaluokkalaisen innostuksen ja uteliaisuuden, saada jokaisen kokemaan oppimisen iloa ja tuoda me-henkeä oppimiseen. “Voiko olla innostumasta LUMA-aineista? Nehän ovat arkipäivässä läsnä!”

Luokanopettajana työuransa tehnyt Margetta Sarkkinen kertoo oppineensa arvostamaan yhdessä tekemistä ja erilaisten osaamisten tuomia mahdollisuuksia. Luokanopettajaksi opiskelua vauhdittivat luonnontieteistä ja matematiikasta innostuneet opettajat, joiden ohjauksessa karttuivat arvioinnin, päättelyn ja keskustelun taidot.

”Oivalsin, että voin myös tulevassa työssäni etsiä uusia, erilaisia ratkaisuja ja tapoja oppia ja opettaa”, hän sanoo.

”Opettajan työssäni minulla on ollut mahdollisuus kulkea samojen oppilaiden kanssa kuuden vuoden yhteinen matka, sillä olen saanut usein opettaa samoja oppilaita ekaluokasta kuudenteen luokkaan. Lisäksi olen saanut olla opettamassa yläkoulun oppilaita ja aikuisia.”

Tunnustuksesta yllättynyt Sarkkinen toteaa, että ”yhdeksi vuoden LUMA– toimijaksi valitseminen on kannustamassa erityisesti luokanopettajia innostumaan ja säilyttämään kipinän ”sisuksissaan” haastavassa mutta erittäin palkitsevassa työssä.”

Lisää monipuolisia oppimisympäristöjä ja me-henkeä

Uransa aikana Sarkkinen on tiivistänyt opettajuutta ja oppimista koskevat pohdintansa kolmeen peruskysymykseen:

Miten säilyttää ekaluokkalaisen innostus ja kysely tai saada kaivetuksi se uudelleen pintaan?

Miten saada jokainen oppija kokemaan oppimisen iloa erilaisuudestaan huolimatta ja löytämään omia vahvuuksia hyväksyen rajoitteensa?

Miten saada aikaan ”Me teimme sen! Hyvä me!”- yhdessä olemme enemmän- oivallus?

Hän sanoo huomanneensa, että samat kysymykset nousevat esiin myös opetussuunnitelman perusteissa oppimiskäsityksen ja oppimisympäristön yhteydessä.

”Mielestäni opetuksessa erityisen tärkeään rooliin nousevat monipuoliset opetusmenetelmät sekä oppimisympäristö. Suhteellisen pienellä vaivalla olen voinut hyödyntää opetuksessa luontoa ja erilaisia oppimisympäristöjä, kuten esimerkiksi luontokoulua, museoita ja erilaisia työympäristöjä. Laboratorio on ollut monen oppijan innostuksen herättäjänä”,

Koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä auttoi mahdollisuus tehdä yhteistyötä mm. alueen kemianteollisuuden yritysten kanssa.

LUMA-aineet ovat Sarkkisen mukaan kiitollisia opetettavia. Niistä löytyy tarpeeksi haastetta ja niihin liittyy monenlaisia ilmiöitä, havainnointitilaisuuksia ja kokeellisuutta.

Tutkimuksellisen opiskelun omaksuminen on ollut helppoa sekä oppilaille että hänelle itselleen opettajana. Sarkkinen toteaakin, että LUMA-aineisiin liittyvä havainnointi, tutkimuksellinen ote ja yhdessä tekeminen sopivat suurimpaan osaan oppimista:

”Luonnontieteellinen tutkimusrunko, joka sisältää tutkimuksen määrittämisen, hypoteesin tekemisen, tutkimussuunnitelman laatimisen ja sen toteuttamisen sekä johtopäätösten tekemisen, on ollut hyvä lähtökohta muuhunkin kuin luonnontieteitten opiskeluun. On myös ilo jakaa yhteiseksi hyväksi oppimaansa – siis julkistaa tuloksia.”

Matikkamaasta innostusta oppilaille ja opettajille

Sarkkinen on ollut aktiivisesti mukana Kokkolan Matikkamaan perustamisessa, kehittämisessä ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Hän iloitsee paitsi hyvästä yhteistyöstä, myös innostuksen tarttumisesta.

Tarttuva into näkyy mm. siinä, että Matikkamaan toimintaan on saatu mukaan taitavia nuoria opettajia. Erityisen antoisia ovat Sarkkisen mielestä olleet luokanopettajien ja aineenopettajien yhteiset täydennyskoulutukset.

Täydennyskoulutuksen Sarkkinen jalkauttaisi lähelle kouluja ja opettajia, jotta osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa: ”Haluan kehittää opettajien koulutusta edelleen. Toivoisin, että täydennyskoulutuksesta tulisi saumatonta ja siinä olisi sellainen ”imu”, että se koettaisiin myös opettajuutta kehittävänä. Luokanopettajalla on niin laaja opetettavien aineiden kirjo, että koulutuksessa soisi olevan näkökulmana eheyttäminen ja opetusmenetelmien avartuminen.”

Teksti: Maija Pollari. Kuva: Markku Sarkkinen.

Jippo-virtuaalikerhosta tiedeharrastus koko perheelle

Ikä, aika tai paikka ei ole esteenä seikkailuille tieteiden maailmassa! LUMA-keskus Suomen maksuttomat Jippo-virtuaalikerhot tarjoavat lapsille, perheille ja alakoululuokille mahdollisuuden osallistua luonnontiede- ja matematiikkakerhotoimintaan ajasta ja paikasta riippumatta.

LUMA-keskus Suomi avaa helmikuussa 2015 täysin uudenlaisen kerhokonseptin, Jippo-virtuaalikerhot.

Jippo-virtuaalikerhossa 3-10 -vuotiaat lapset pääsevät tutustumaan arkipäivän matematiikkaan ja luonnontieteiden ilmiöihin oman tutkimisen ja ihmettelyn kautta.

Päätavoitteena on tarjota positiivisia tunne-elämyksiä sekä antaa mahdollisuus pitkäjännitteiseen harrastamiseen matematiikan ja luonnontieteiden parissa. Virtuaalikerhojen tarkoituksena on myös osallistaa vanhempia perheen yhteiseen tiedeharrastukseen.

Kaikki halukkaat pääsevät mukaan

Verkossa toimiva kerho on maksuton: ilmoittautuminen e-lomakkeen kautta riittää. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu, eli kaikki halukkaat mahtuvat mukaan.

Ainutlaatuinen toimintamalli takaa, että lapsilla on maantieteelliseen sijaintiin tai perheen aikatauluihin katsomatta mahdollisuus osallistua laadukkaaseen matematiikan ja luonnontieteiden harrastustoimintaan.

Jippo-virtuaalikerhot on suunnattu kahdelle ikäryhmälle, 3-6 -vuotiaille sekä 7-10 -vuotiaille, joten ne sopivat loistavasti myös varhaiskasvatukseen, alakoulun LUMA-tuntien tueksi tai koulun iltapäiväkerhotoimintaan.

Hihat heilumaan omien tutkimusten parissa

Kerhon ollessa käynnissä julkaistaan kerhosivuilla viikoittain ohjausvideo. Ohjausvideo koostuu alkumotivoinnista, työskentelyn ohjeistuksesta, jossa ohjaaja opastaa tutkimuksen suorittamisen sekä lapsen motivoinnista omaan tutkimukseen.

Yhden videon kesto on 2-5 minuuttia. Lapset raportoivat tutkimuksensa tulokset vanhempien avustuksella. Raportointi tehdään valokuvin, videoin tai tekstinä, jokaisen osallistujan toiveen mukaan.

Kuvien ja videoiden lähettäminen on tehty helpoksi ja vaivattomaksi – lataukset voi halutessaan tehdään suoraan mobiililaitteelta.

Kuvissa ja videoissa ei tarvitse näkyä lapsen kasvoja vaan halutessaan voi rajata kuvauksen vain käsiin tai pelkästään tuotoksiin. Raportteja julkaistaan virtuaalikerhoalueella, jolloin kaikki kerholaiset voivat käydä katsomassa, mitä muut ovat tehneet tahoillaan. Yhden kerhokokonaisuuden loputtua voi heti aloittaa seuraavan kokonaisuuden.

Virtuaalikerhomalli sitouttaa vanhempia lasten harrastukseen. Vanhempien kannustus vaikuttaa merkittävästi lasten tulevaisuuden valintoihin. Jippo virtuaalikerhoissa voidaan toteuttaa erinomaisesti pitkäjänteistä ja monipuolista lasten tiedekasvatusta.

Sisällöt painottuvat lasten arjessaan havaitsemiin ilmiöihin

Kerhojen sisällöt tukevat lasten taipumusta esittää kysymyksiä ja ihmetellä. Lapset oppivat tutkimisen taitoja: havainnointia, tulkintaa ja johtopäätösten tekemistä, tutkimista ja raportointia.

Tutkimuksissa kehittyvät lapsen ajattelutaitojen ohessa myös kädentaidot.

Kerhojen käynnistyttyä myös lapset voivat ehdottaa teemoja tuleville kerhokokonaisuuksille. Kerhot tarjoavat kannustavia kokemuksia sekä positiivisia tunteita matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian saralla. Myönteiset kokemukset vaikuttavat lapsen valintoihin pitkälle elämässä.

Tervetuloa mukaan tutkimusmatkalle tieteiden maailmaan!

Kerhosivustoon ja pilottikerhon videoihin ja tuotoksiin voi tutustua osoitteessa www.ejippo.fi/kerhot.

Katso Jippo-virtuaalikerhojen esittelyvideo.

Teksti: Jenni Vartiainen.

Vuoden 2014 LUMA-toimijat esittäytyvät: Yksilöllisen oppimisen malli syntyi omien opetusmenetelmien muutoksesta

Yksilöllisen oppimisen opetusmallin kehittänyt fysiikan ja matematiikan opettaja Pekka Peura luottaisi LUMA-opetuksessa oppilaiden uteliaisuuteen ja oppimisen haluun. “Olen kiitollinen, että saan joka päivä tehdä töitä mahtavien ihmisten kanssa ja olla omalta osaltani mukana kehittämässä opetuskulttuuriamme”, hän sanoo vuoden 2014 LUMA-toimija tunnustuksestaan.

Opettaja joutuu jatkuvasti ottamaan vastaan haasteita eri suunnilta, sanoo vantaalaisessa Martinlaakson lukiossa matematiikkaa ja fysiikkaa opettava Pekka Peura.

“Välillä sitä huomaa, että opetuskulttuurimme aiheuttaa lähes ylitsepääsemättömiä esteitä oppimiselle. Välillä taas omat ennakkoluulot ja mielikuvituksen puute rajoittavat omaa toimintaa ja estää oppimista. Opetus-, toiminta- ja ajattelukulttuuriamme tulisi yhteiskunnan tasolla kehittää siihen suuntaan, joka edesauttaisi kaikkien oppilaiden omien vahvuusalueidensa löytämistä ja kehittämistä.”

Oppiminen ja hyvän elämän mahdollisuuksien antaminen onkin Peuran mukaan tärkeintä kaikessa opetukseen liittyvässä toiminnassa, mukaan lukien LUMA-toiminnassa.

Haasteiden vastapainona hän kokee onnistuvansa ja inspiroituvansa lähimmäistensä innostuessa ja saadessa oppimisen kokemuksia.

Perinteisiin opetusmenetelmiin pettynyt Peura mullisti omat opetustapansa vastareaktiona kiireiseen luokkatyöskentelyyn, joka ei tyydyttänyt oppilaita eikä opettajaa.

Vanhoilla toimintamalleilla oppimista ei juuri tuntunut tapahtuvan, joten viitisen vuotta sitten hän lähti kokeilemaan erilaisia opetustapoja: ”Havaitsin, että jos oppilaille antoi kerrallaan isomman urakan, jota he saivat suorittaa omaan tahtiin, se lisäsi oppilaiden motivaatiota ja itseohjautuvuutta merkittävästi.”

Ero vanhaan opetustilanteeseen oli huomattava, eikä hän ole sen koomin palannut perinteiseen malliin.

”Yhtäkkiä oppitunnit muuttuivat yksinpuhelun sijaan oppilaiden auttamiseksi ja opettamiseksi. Inspiroiduin ja innostuin. Tätä halusin lisää, ja sillä tiellä olen.”

Peura on kehittänyt kokeilujensa pohjalta yksilöllisen oppimisen opetusmallin, johon hän on liittämässä ohjattua itsearviointia kurssikokeen vaihtoehdoksi. Tällä hetkellä hän myös kouluttaa opettajia opetusmenetelmiensä hyödyntämisessä.

”Tavoitteeni on inspiroida opettajia kehittämään omaa opettajuuttaan toimimalla itse esimerkkinä.”

Uusien opetusmenetelmien kehittämisen lisäksi Peura tuottaa menetelmiin sopivia verkko-oppimateriaaleja, jotka ovat avoimesti kaikkien käytettävissä.

“Tällä hetkellä teemme Janne Cederbergin ja Lauri Hellstenin kanssa yksilöllisen oppimisen opetusmalliin soveltuvaa materiaalia polku.opetus.tv-sivustolle. Tiedän, että vain harvalla opettajalla on mahdollisuus luoda itse omaa oppimateriaalia. Siksi oma ajatukseni on, että kaiken minkä kehitän omaan käyttööni, myös jaan avoimesti muiden käyttöön. Jakaminen ja yhdessä tekeminen on nykyaikaa.”

Nykykoulun ongelma on samaan muottiin pakottaminen

Peura toteaa yhteiskunnallisen ajattelumallimme jättävän lahjakkaat ja nopeat oppijat paitsioon samalla kun hitaammille oppijoille pakkosyötetään tietoja ja taitoja sellaisella vauhdilla, että he eivät pysty tarttumaan mihinkään.

”Me yritämme pusertaa erilaisia ihmisiä samaan muottiin. Tämä kaikki aiheuttaa useita oppimista ehkäiseviä tuntoja oppilaissa, mm. motivaatio-ongelmia.”

Ratkaisuksi hän ehdottaa ihmisten erilaisuuden ottamista toiminnan lähtökohdaksi:

”Meidän pitäisi sallia yhteiskunnan tasolla se, että ihmiset ovat erilaisia, ja vahvistaa jokaisen omien vahvuuksien löytämistä. Meidän pitäisi luottaa siihen tosiasiaan, että ihminen lähtökohtaisesti on utelias, se haluaa oppia uusia asioista luonnostaan ja ihminen haluaa tehdä hyvää toiselle ihmiselle.”

”LUMA-aineiden näkökulmasta meidän tulisi luottaa siihen, että utelias ihminen haluaa automaattisesti ottaa selvää siitä, kuka on, mistä on tullut ja miten tämä maailma toimii. Jos sisäsyntyinen oppimisen halu ei olisi totta, koululaitoksellamme ei olisi tulevaisuutta. Mutta koska se on totta, hyödyntäkäämme sitä.”

Yksilöllisen oppimisen opetusmallia tukeva Polku-verkkopalvelu.

Pekka Peuran ja Janne Cederbergin yhteistyöhanke Matematiikan opetuksen tulevaisuus.

Teksti ja kuva: Maija Pollari.

Scientix – Uusia resursseja LUMA-opetukseen

Haluatko saada käyttöösi parhaat eurooppalaiset LUMA-opetusmateraalit helposti ja ilmaiseksi? Se onnistuu Scientix-portaalin kautta! 4.2.2015 järjestettävässä LUMA-opettajien seminaarissa opit käyttämään Scientix-sivustoa heti opetuksessasi!

Scientix on luonnontieteiden opetuksen portaali, jonne on koottu noin 800 erinomaista opetusmateriaalia, joiden hakeminen onnistuu kätevästi aiheen, avainsanan tai oppilaiden iän perusteella. Käännöspalvelun kautta kaikki materiaalit saa myös suomenkielisenä. Kääntäminen alkaa heti, kun samasta materiaalista on kolme käännöspyyntöä.

Scientix järjestää myös erilaisia verkottumistapahtumia luonnontieteiden opetuksen projekteille, tarjoaa ilmaisen webinaarityökalun online-kokousten järjestämiseen sekä projektikirjaston, josta löydät helposti tietoa meneillään olevista LUMA-projekteista eri maissa.

Haluatko oppia miten voit uudistaa opetustasi Scientixin avulla? Ilmoittaudu mukaan keskiviikkona 4.2. Helsingin yliopistossa Kumpulan tiedekampuksella pidettävään seminaariin “Uusia resursseja fysiikan opetukseen”, jonka yhteydessä pidettävässä Scientix-työpajassa saat omat tunnukset portaaliin ja pääset heti käyttämään Scientixiä opetuksessasi.

Seminaarissa on myös mielenkiintoinen keskustelutilaisuus lukion fysiikan opetussuunnitelmauudistuksesta. Lukion fysiikan kurssimäärää ollaan pienentämässä: miten sisällöt pitäisi sopeuttaa uuteen opetussuunnitelmaan?

Lisäksi pääset tutustumaan Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen ja fysiikan laitoksen F2k-laboratorioon. Tule kokeilemaan, minkälaisilla välineillä ja menetelmillä lukion modernin fysiikan sisältöjä voi lähestyä kokeellisesti!

Seminaariohjelma ja ilmoittautuminen.

LUMA-keskus Suomi on Scientix 2 -hankkeen (2013-2015) kansallinen yhteystaho Suomessa.

Katso tuore Scientix-esittelyvideo:

Teksti: Jukka Rahkonen, Scientix Ambassador for Finland.

Vuoden 2014 LUMA-toimijat esittäytyvät: Maija Flinkman luottaa kokeellisuuteen ja elämyksellisyyteen

”Innostun luokassa, laboratoriossa ja kentällä”, sanoo vuoden 2014 LUMA-toimija -tunnustuksella palkittu Maija Flinkman, joka tunnetaan pitkän linjan määrätietoisesta työstä luonnontieteiden opetuksen hyväksi.

”Kun noin 10-vuotiaana luovuin haaveesta tulla isona sirkusprinsessaksi tai trapetsitaiteilijaksi, aloin tajuta, että minusta tulee opettaja”, kertoo Flinkman.

Luonnontieteiden loogisuus ja analyyttisyys ovat aina kiehtoneet häntä, mutta tieteidenväliset yhteydet ja kokonaisuudet hahmottuivat vasta opiskeluaikoina. ”Kokemus oli huikaiseva”, hän sanoo: ”Aloin nähdä luonnontieteet yhtenä.”

Espoolaisen Olarin koulun ja lukion apulaisrehtorina ja biologian ja maantiedon opettajana työskentelevä Flinkman on ollut aktiivisesti mukana LUMA-toiminnan alkuajoista lähtien:

”Kun kuulin, että Espooseen perustettiin matematiikka- ja luonnontiedekoulu Olariin, halusin ehdottomasti päästä mukaan kehittämään uutta koulua. 1990-luvun lopulla alkoivat LUMA-talkoot, joihin Olari matematiikka- ja luonnontiedekouluna tietenkin osallistui. Olen yhdessä muiden Olarin opettajien kanssa ollut alusta asti kehittämässä Olarin koulun ja lukion sekä MA-LU painotuksemme meidän näköiseksemme.”

Luonnontieteiden alojen opiskelijoita ja osaajia tarvitaan edelleen niin korkeakouluissa kuin työelämässä, Flinkman sanoo.

”Suomen tulevaisuus on kiinni matematiikka- ja luonnontiedeosaajista. Yhteisenä tavoitteenamme pitäisi olla luonnontiedeopetuksen määrän kasvattaminen varsinkin lukioasteella.”

Valttikortteina yhteistyö, kokeellisuus ja elämyksellisyys

Omien opintojen aikana hän oli innostunut erityisesti käytännön laboratoriotyöskentelystä sekä yhteisistä kenttäkursseista. Kokeellisuus ja elämyksellisyys ovat säilyttäneet tärkeytensä ja nousseet Flinkmanin mukaan kantaviksi periaatteiksi myös hänen opetustyössään:

”Periaatteenamme on ollut kokeilla matematiikka- ja luonnontiedeopetuksen mahdollisuuksia ja kolkutella niitä näkymättömiä rajoja, jotka määrittävät mitä oppilaiden ja lukiolaisten kanssa voi koulutyön puitteissa tehdä. Kokeellisuuden ja elämyksellisyyden pitäisi koskettaa jokaista koululaista Suomessa.”

Flinkman on panostanut myös yritys- ja yliopistoyhteistyöhön. Olarin koulun peruskoululuokkien ja luonnontiedeluokkien kummiyritysten kanssa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä, hän sanoo. Uusia konsepteja hän kehittää mieluiten yhteistyössä muiden kanssa, ja on innostanut mm. Aalto-yliopiston tutkijoita mukaan LUMA-toimintaan lukiolaisten kärki- ja huippukurssien vetäjinä.

”Viikon mittaisilla intensiivikursseilla Aallon huippuasiantuntijat opettavat kiinnostuneita lukiolaisia omalla erityisalallaan. Kursseja on ollut mikro- ja nanotekniikasta, geologiasta ja geofysiikasta, matematiikasta, biotekniikasta, avaruudesta ja satelliiteista sekä biotaiteesta. Näiden rinnalle olemme kehitelleet Espoon lukioiden huippukurssitarjonta. Tällä hetkellä kursseja järjestetään jo elektroniikasta ja biotekniikasta. Mukaan on tulossa myös kemian kurssi”, Flinkman kertoo.

Lisäksi hän oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Aalto-yliopistoon koululaisten käyttöön tarkoitettua LUMARTS-laboratoriota, jonka tilat ja välineistöt mahdollistavat mm. bio- ja geenitekniikan oppilastyöt. ”Käytän itse tilaa aktiivisesti ja kehitämme toimintaa jatkuvasti”, Flinkman sanoo.

”Ajatuksena laboratoriossa on ollut se, että se tarjoaa mahdollisuuksia kaikkiin luonnontieteisiin kaikenikäisille koululaisille. Laboratorioon kehitetyt työt ja kurssit ovat luonteeltaan poikkitieteellisiä.”

Suurimpia esteitä ideoiden ja toteutuksen välillä ovat Flinkmanin mukaan rakenteet ja raha. Hän kiittelee kuitenkin sitä, että tarpeen tullen on löytynyt rohkeutta luoviin ratkaisuihin.

”Esimerkiksi LUMARTS laboratoriotilaa etsiessämme Sähkötekniikan korkeakoulusta löytyi lähes hylätty puhdastila, jonka käyttötarkoituksen muuttamisprosessi olisi ollut tuskallisen hankala. Kävelimme LUMA-porukalla tilaan sisään ilman suojavarusteita ja kuvainnollisesti syljeskelimme lattialle. Tila oli nyt saastunut. Tarvitsi enää tehdä päätös, ettei kallista puhdistusoperaatiota tehdä ja laboratoriomme rakennustyöt saattoivat alkaa…”, Flinkman muistelee.

Uuden oppiminen innostaa

Flinkman sanoo innostuvansa oivaltaessaan jotain uutta. ”Saman tunteen koen, kun näen, että opiskelijani tajuaa jotain uutta.”

Onnistumisen kokemukset hän liittää yhteistyöhön, yhdessä tuotettujen kokonaisuuksien toimivuuteen sekä uusien asioiden kohtaamiseen ja oppimiseen:

”Parhaan palkinnon saa, kun uskaltaa hypätä itselleen tuntemattomalle alueelle ja huomaa oppivansa uutta ja menestyvänsä.”

Teksti ja kuva: Maija Pollari.

Luonnontieteiden opiskelu- ja uramahdollisuudet tutuiksi yläkoululaisille: teemana tiede ja työelämä

Minkälaista osaamista luonnontieteiden opiskelu tuo työelämään valmistautuvalle ja millaisia työmahdollisuuksia luonnontieteissä on tarjolla? Joensuussa Luma-keskus Suomen osana toimivassa Itä-Suomen yliopiston Luma-keskuksessa järjestetty Tiede ja työelämä -teemapäivä tutustutti yläkoululaisia tieteen ja elinkeinoelämän yhteispeliin.

Luma-keskus Suomen osana toimivassa Itä-Suomen yliopiston Luma-keskuksessa järjesti yhteistyössä paikallisten yritysten ja yliopiston ainelaitosten kanssa kolmannen yläkouluille suunnatun Tiede ja työelämä -teemapäivän 23.10.2014. Teemapäivän kohderyhmää olivat luonnontieteistä kiinnostuneet yläkoulun oppilaat, luonnontieteiden opettajat ja opinto-ohjaajat.

Tapahtuman tavoitteena on välittää konkreettinen kuva LUMA-aloille ominaisista työtehtävistä ja niiden hoitamisessa tarvittavasta osaamisesta yhteistyötahojen puheenvuorojen kautta. Samalla kerrottiin näiden alojen työllistymismahdollisuuksia ja erilaisia urapoluista, joita puhujat olivat kokeneet. Alle on koottu videotallenteiksi osa teemapäivän esityksistä.

Tämän syksyn Tiede ja työelämä -teemapäivässä näkemyksiään ja kokemuksiaan elinkeinoelämän puolelta esittivät:

  • Ecomonitor Oy – Juha Miettinen

Yliopistokoulutusta ja -tutkimusta esittelivät:

  • Biologia – Jaakko Pohjoismäki
  • Matematiikka – Jarno Talponen
  • Kemia – Niko Kinnunen

Nämä, sekä aiempien toteutuskertojen nauhoitteet löytyvät Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen Youtube-kanavalta.

Teksti: Ville Nivalainen.

Vuoden 2014 LUMA-toimijat esittäytyvät: Outi Airaksinen

Kouluyhteisönsä kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen panostava mikkeliläinen yläkoulun opettaja Outi Airaksinen palkittiin yhtenä vuoden 2014 LUMA-toimijana. Airaksinen saa tunnustusta innostavasta, oppilaslähtöisestä ja oppiainerajoja luovasti ylittävästä LUMA-työstään.

Yläkoulun opettaja Outi Airaksisen mielestä hänen työssään ”parasta on seurata, kun oppilaat työskentelevät.”

Nuorena löytynyt kiinnostus ympäristöasioihin vei hänet biologian opettajaopintoihin ja ympäristöalalle: “Olen tehnyt myös monenlaisia muita biologin töitä matkan varrella.” Nykyisin Airaksinen työskentelee Mikkelissä Rantakylän yhtenäiskoulussa yläkoulun biologian, maantiedon ja terveystiedon opettajana.

Hänelle läheinen LUMA-toiminta kumpuaa juuri ympäristöstä välittämisestä: oman koulun ympäristötiimin vetämisestä ja kestävän kehityksen edistämisestä.

Airaksinen haluaa osallistaa koko kouluyhteisön vetämään yhtä kortta ympäristön puolesta:“Koulumme ympäristötiimi on vakiinnuttanut toimintansa ja suunnittelee ja tekee käytännön ympäristöjuttuja koulussa. Haasteena on kehittää tiimin toimintaa siten, että oppilaat tulisivat siihen mukaan, myös suunnittelemaan toimintaa.”

Oppilaslähtöisyys oli merkittävä tekijä Airaksisen palkitsemisperusteissa: häntä kiitettiin motivoivaksi opettajaksi, joka huomioi oppimisen ja oppimisympäristöjen eri tasot, yhteistyön merkityksen ja monipuolisten opetusmenetelmien mahdollisuudet. Opetuksessa hän vahvistaa erityisesti oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja positiivista ryhmähenkeä.

Airaksisen kokemuksen perusteella oppilaat ovat taitavia tiimityöskentelyssä. Hän luottaa oppilaisiinsa, ja sanoo, että nuoret ovat usein hyviä ohjaamaan toinen toisiaan.

Luonnontieteiden ja matematiikan oppimista ja opetusta tulisi Airaksisen mukaan eheyttää ja liittää entistä tiiviimmin myös muiden aineiden kuten kielten opiskeluun. Esimerkiksi hän nostaa terveystiedon: ”Terveystiedossa luonnontieteiden asiat yhdistyvät usein hyvin käytännön aiheisiin, olen tykännyt oppilaiden tekemistä terveystiedon tutkimuksista tosi paljon”.

Inspiraatiota ja voimavaroja hän löytää kursseilta ja koulutuksista, joissa on mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä ja näkökulmia kokemuksista myös kansainvälisten kollegoiden kanssa. Vuoden LUMA-toimija -palkinnon hän laskee tunnutukseksi jokapäiväiselle työlle koulun arjessa:

”Sitä tekevät ja kehittävät kaikki opettajat ja oppilaat ympäri Suomen.”

Teksti ja kuva: Maija Pollari.