LUMA arkistot - LUMA-keskus Suomi

LUMA-keskus Suomen joulukalenteri 2025

Kuvassa sinisellä tastalla lumisadetta ja teksti LUMA-keskus Suomen Joulukalenteri.

Inspiroidu LUMA-keskus Suomen joulukalenteristamme! Luukut aukeavat joka päivä 1.12.–24.12.2024 kello 7.00 Instagramissa @lumasuomi.

Jokaisen luukun takaa löytyy aktiviteetteja ja terveisiä LUMA-keskuksiltamme matematiikan, luonnontieteiden sekä teknologian ja taiteen saralta! Sisältöjä löytyy kaikenikäisille, varhaiskasvatuksen lapsista vaikka vaariin asti.

Ohjeet ja ideat sopivat toteutettaviksi luokassa, kerhossa tai kotona, missä vain innostus syttyy! Tälle sivulle keräämme kalenterin linkit materiaaleihin aina jokaisen luukun julkaisun aikaan.

LUUKKU	LINKKI MATERIAALIIN:
LUUKKU 1: Tee oma talvinen huurrepurkki	Ohjeet askarteluun löytyvät Instagram-postauksesta.
LUUKKU 2: Maailmanympärimatka piparkakkujen avulla	Tehtyjä valtioiden muotoja mukailevia piparkakkuja voi vertailla suhteessa toisiinsa. Voitte kokeilla miten karttaprojektio vaikuttaa alueen kokoon osoitteessa www.thetruesize.com.
LUUKKU 3: Tee oma jouluinen kierrätysmosaiikkiteos	Ohjeet askarteluun löytyvät Instagram-postauksesta.
LUUKKU 4: Maalaa revontulitaideteos mustikkamagialla	Ohjeet taideteoksen tekemiseen löytyvät tästä pdf-tiedostosta.
LUUKKU 5: Har du läst gåtan? Vår granngalax, vad kan den heta…? Arvoitus: Tiedätkö naapurigalaksimme nimen, ja kuinka kaukana se on?	Vastaus löytyy ruotsiksi ruotsinkielisen keskuksemme Skolresursin omasta joulukalenterista. Vill du får reda på svaret på denna och många andra intressanta frågor ska du följa med Skolresurs julkalender 2025 ”Världsrymden och vi”! Ingångssidan hittas bakom den här länken. På ingångssidan kommer man med ett klick på dagens datum (5) till gåtan och PowerPointen. I Skolresurs materialbank finns också en lärarhandledning som närmare förklarar hur man kan använda kalendern i undervisningen (klicka här för att komma dit direkt)
LUUKKU 6: Viisikulmiosta origamitähti	Ohjeet askarteluun tästä pdf-tiedostosta.
LUUKKU 7: Algoritmikuusi L-systeemillä	Ohjelmointiohjeet tästä pdf-tiedostosta.
LUUKKU 8: Lumiukko ilman lunta	Ohjeet löytyvät päivän Instagram-julkaisusta.
LUUKKU 9: Energiabingo	Energiabingo-pohja löytyy tästä pdf-tiedostosta. Vaasan yliopiston juttuja uusiutuvien energiamuotojen tutkimuksista luettavissä tämän linkin kautta.
LUUKKU 10: Talvinen metsäretki	Ilmoita muurahaiskekohavainnot Luken MonitAnt-projektisivulla.
LUUKKU 11: Joulukuun LUMA-uutiskirje	Lue uusin LUMA-uutiskirje (julkaistu 10.12.2025). Seuraava uutiskirje lähetetään tammikuussa. Tilaa tulevat uutiskirjeet sähköpostiisi.
LUUKKU 12: Karkkitaideteos	Ohjeet löytyvät päivän Instagram-julkaisusta.
LUUKKU 13: Kelttiläiset solmuornamentit	Katso Johanna Rämön video solmuornamenteista LUMATIKKA-hankkeen Youtubesta. Opettele piirtämään ja pohdi lisää Harppi-kehittämistehtävän kerhomateriaalista. Lisämateriaalia opiskelijoille: Pitkän matematiikan lisäsivut. LUMATIKKA+ -itseopiskelukurssi Eheyttävää matematiikan opetusta.
LUUKKU 14: Tulikettuorigami	Työohje tästä pdf-tiedostosta.
LUUKKU 15: Kielimallin koulutus joululaululla	Idea tehtävään päivän Instagram-julkaisussa.
LUUKKU 16: Jouluista valomaalausta	Tehtäväidea löytyy päivän Instagram-julkaisusta, mutta ohjeet jouluisen valomaalauksen ottamiseksi on koottu myös aoe.fi-sivulle tänne.
LUUKKU 17: Vad letar astronomen efter? Arvoitus: mitä astronomi tekee?	Vastaus löytyy ruotsiksi ruotsinkielisen keskuksemme Skolresursin omasta joulukalenterista. Ingångssidan hittas bakom den här länken. På ingångssidan kommer man med ett klick på dagens datum (17) till gåtan och PowerPointen. I Skolresurs materialbank finns också en lärarhandledning som närmare förklarar hur man kan använda kalendern i undervisningen (klicka här för att komma dit direkt).
LUUKKU 18: Koodaa joulukortti	Ohjeet joulukortin Scratch-ohjelmointiin tästä pdf-tiedostosta.
LUUKKU 19: Lego-pentaminot	Jouluiset pentamino-pohjat löytyvät tästä Drive-tiedostosta. Tehtäväidea videoineen löytyy päivän Instagram-julkaisusta, mutta video-ohjeet Lego-pentaminojen rakenteluun on linkattu myös aoe.fi-sivulle tänne.
LUUKKU 20: Jäähavainnot	Ilmoita havaintosi vesistöjen jäätymisestä ja jäänpaksuudesta VESI.fi-karttapalvelussa.
LUUKKU 21: Tähtitaivaan ja planeettojen katselu	Instagram-postauksen kuvat on otettu Stellariumista niin, että ajankohdaksi on asetettu 19.12. klo 21. Linkki Stellariumiin tähtitaivaan ja planeettojen tutkimista varten: stellarium-web.org. Halutessasi voit(te) tämän linkin kautta tutkia myös viime vuoden tähtikarttaa, josta vinkattiin.
LUUKKU 22: Junisaurus	Soittolista Junisauruksen seikkailuista Tampereen yliopistolla.
LUUKKU 23: Joulukoristeet mikroskoopilla	Kuva-arvoitus löytyy päivän Instagram-julkaisusta.
LUUKKU 24: Robotti-viesti	Jouluinen toivotuksemme LEGO Education Spike Prime -robotin välityksellä löytyy Instagram-postauksesta. Hyvää joulua! Tiesitkö muuten, että osa keskuksistamme myös lainaa robotteja? Tiedot lainavälineistä löytyvät täältä.

Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedekasvatustyötämme 60 000 eurolla – etäkerho tuo tiedettä iltapäiväkerhojen arkeen

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 60 000 euron Tiede tutuksi -apurahan Innostu tutkimaan -nimisen etäiltapäiväkerhotoiminnan koordinointiin. Iltapäiväkerhotoiminnan toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi –verkosto, jonka hallinto sijaitsee Helsingin yliopistossa. Tavoitteena on tehdä tieteen tekeminen näkyväksi ja saavutettavaksi lasten arjessa – innostavasti ja lastentasoisesti.

Syksyllä 2024 etäiltapäiväkerhoa testattiin ensimmäisen kerran, ja jo silloin mukaan osallistui 114 ryhmää eri puolilta Suomea. Saatu palaute kerhokerroista oli innostunutta. Nyt saatu apuraha mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja jatkuvuuden ainakin seuraavaksi lukuvuodeksi 2025–2026.

Kerho on suunnattu erityisesti iltapäivätoiminnan piirissä oleville 1.–2.-luokkalaisille ja heidän ohjaajilleen. Etätoteutus mahdollistaa osallistumisen maksutta mistä päin Suomea tahansa. Jokaisella kerhokerralla on oma aiheensa, joka liittyy matematiikkaan, ympäristöoppiin kuuluviin luonnontieteisiin tai teknologiaan. 

Mitä kerho-ohjelmassa on luvassa ja milloin?

Kerhokerta sisältää asiantuntijan johdannon päivän aiheeseen, minkä jälkeen lapset tekevät ohjatusti tiedeaktiviteetin oman kerho-ohjaajansa kanssa. Toiminta on suunniteltu yksinkertaiseksi ja matalan kynnyksen mukaiseksi: tarvittavat välineet ovat edullisia ja helposti saatavilla. Aktiviteettien tuotoksia ja havaintoja voi lopuksi jakaa yhteiselle Padlet-alustalle.

– Tiedeaktiviteettien pohjalta tutustutaan ilmiöiden taustalla olevaan tieteeseen oivalluksia herättävästi ja lapsentasoisesti yliopiston asiantuntijoiden tuella. Uteliaisuus tieteeseen ja sen merkityksiin herää, kun omia ja muita ympäristöjä tarkastellaan tiedelasit päässä, kertoo projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen.

Iltapäiväkerhoissa toimiville ohjaajille kerho toimii samalla hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontieteisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Heille tarjotaan tukea ennakkoon ja toteutuksen aikana. Jokaiselle kerhokerralle laaditaan etukäteen lista tarvittavista taidoista, jotka pohjautuvat peruskoulun alkuvaiheessa opittaviin asioihin.

Syksyllä 2025 kerhokerrat järjestetään tiistaisin 2.9.–11.11.2025 kello 14.30–15.15. Kerhoja järjestetään myös ruotsiksi Suomen Kulttuurirahaston ulkopuolisella rahoituksella joka kuun ensimmäisenä torstaina kello 14.40–15.15 (to 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12.). Kerhokertojen videot ja työohjeet julkaistaan hankkeen päätteeksi avoimesti verkossa Innostu tutkimaan –oppaana.

Ohjelmassa on muun muassa muuttolintujen havainnointia kansalaistieteen keinoin, magneettimaalausta, kuuaseman suunnittelua, valojen ja varjojen tutkimista sekä hedelmien kotimaiden selvittämistä kasvitieteellisellä puutarhalla.

Miten pääsen ryhmäni kanssa mukaan?

Ilmoittautuminen iltapäiväkerhoon syyskaudelle on nyt auki! Voit ilmoittaa ryhmäsi mukaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Alta löydät linkin ilmoittautumislomakkeelle sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ilmoita tästä ryhmäsi mukaan kerhototeutukseen. Välj svenska som språk om du vill delta i den svenskspråkiga klubben.

Lisätietoja kerhosta löytyy myös kerhosivulta:

suomeksi www.luma.fi/tapahtuma/iltapaivakerho
på svenska www.luma.fi/sv/tapahtuma/eftermiddagsklubb

Lämpimät kiitokset Suomen Kulttuurirahastolle merkityksellisestä tuesta tiedekasvatuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan hyväksi. Tervetuloa mukaan tutkimaan ja innostumaan yhdessä!

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto / Helsingin yliopisto

Kansainvälinen yhteistyöverkosto kumoaa myyttejä digitaalisaatiosta LUMA-opetuksesta

Julkaisu ”Early STEM Education in the Digital Age” osoittaa, kuinka digitaaliset työkalut voivat parantaa nuorten oppijoiden LUMA-osaamista. Julkaisu esittelee tutkimustuloksia sekä parhaita käytänteitä kuuden eri maan LUMA-organisaatiolta, joihin LUMA-keskus Suomikin kuuluu. Julkaisu tarjoaa selkeitä suosituksia teknologian käytön etujen ja riskien punnitsemiseksi erityisesti varhaiskasvatuksessa.

”Tekeekö teknologia meistä tyhmempiä?”, ”Onko teknologia hyvä työkalu oppimiseen?”, ”Miksi olemme riippuvaisia erilaisista näyttöpäätteistä?” Tällaiset kysymykset hallitsevat keskustelua digitaalisesta mediasta. Ristiriitaiset teoriat, myytit ja polarisoituneet mielipiteet tekevät opettajien ja päättäjien valintaa entistä vaikeammaksi: integroidaanko uusi tekniikka opetukseen ja oppimiseen luokkahuoneessa ja miten se tulisi tehdä?

Julkaisussa on kuusi suositusta varhaiskasvatuksen LUMA-opetuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla. Julakisussa ehdoetaan ”pedagogia ensin” lähestymistapaa, jossa opetusmenetelmät ja oppimistavoitteet ohjaavat työkalun käyttöä, eivät päinvastoin. Jokaisen suosituksen taustalla on käytännön esimerkkejä verkoston jäseniltä.

”Tavoitteenamme oli hälventää myytit, jotka esittävät digitaalisia työkaluja joko koulutuksen ”demonina” tai ”pelastajana”, sanoo tohtori Elena Pasquinelli, Ranskan La main à la pâten tutkimus- ja arviointisektorin johtaja, joka on julkaisun pääkirjoittaja. ”Totuus on, etteivät digitaaliset työkalut ole kumpaakaan, kuten tutkimuksemme tällä alalla osoittaa. Niiden tehokkuus riippuu täysin siitä, miten pedagogit käyttävät niitä.”

Kuusi suositusta varhaisen LUMA-koulutuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla:

Integroi teknologia tarkoitukseen: Perustele digitaaliset työkalut LUMA-opetuksen selkeiden oppimistavoitteiden perusteella.
Priorisoi pedagogiikka: Tehokkaiden opetusmenetelmien on ohjattava teknologian käyttöä LUMA-opetuksessa – ei päinvastoin.
Paranna, älä korvaa: Käytä digitaalisia työkaluja täydentämään todellista LUMA-oppimista.
Valmistaudu menestykseen: Investoi opettajien koulutukseen ja infrastruktuuriin tehokkaan digitaalisen integraation saavuttamiseksi, joka hyödyttää kaikkia.
Tehosta digitaalista lukutaitoa: Muuta LUMA-koulutusta navigoidaksesi nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Käytä näyttöön perustuvia käytäntöjä: Hyödynnä tutkimusta LUMA-koulutuksen ja tehokkaan opettajankoulutuksen parantamiseksi.

Näissä suosituksissa kaikuu myös kansallisen LUMA-strategiamme ja sen toimenpideohjelman tarpeet ja kohteet. ”On tärkeää huomata, että digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa LUMA-alojen koulutusta. Erityisesti on haettava digitalisaation tarjoamia lisäarvoja jo olemassa olevien oppimismateriaalien, -menetelmien ja -ympäristöjen lisäksi” toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.

”Erityisen ilahduttavaa yhteistyön tuloksissa on fokusointi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuslähtöiseen digitalisaation soveltamiseen oppimisen tukena.” Tässäkin suhteessa IDoS-verkostossa LUMA-keskus Suomi on globaalistikin ainutlaatuinen: verkosto, joka on kansallisten tutkimusyliopistojen yhteenliittymä ja kattaa kaikki LUMA-aineiden opettajankoulutusta antavat yliopistot. ”Yhdessä olemme jälleen enemmän!”

Lue koko julkaisu täältä.

Lue tiivistelmä julkaisusta täältä.

Kuva: Lucélia Ribeiro

Inspiroiva luontopäivä alakoulussa: Tutkimisen ja toimimisen taitoja luonnon helmassa

Luonto tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat kehittää tutkimisen ja toimimisen taitojaan. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kehittämä toiminnallinen luonnontutkimuspäivä on erinomainen ratkaisu, joka tukee alakoulun opettajia ja oppilaita tutkimuksellisessa oppimisessa. Tämä toimintamalli on nyt saatavilla koko Suomen alakouluille.

Luonnontutkimuspäivän perusidea

Luonnontutkimuspäivän tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia järjestää tutkivaa työskentelyä ja hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Päivän aikana opettajat ja oppilaat voivat tutkia yhdessä luonnon ilmiöitä ja harjoitella tutkimusvälineiden käyttöä. Toimintamalli on kehitetty tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti, ja se vastaa ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita, erityisesti tutkimisen ja toimimisen taitojen kehittämistä koskien.

Parhaat vinkit opettajille ja nuorille Suomessa

Suunnittele yhdessä: Yhteistyö LUMA-keskuksen asiantuntijoiden kanssa auttaa suunnittelemaan monipuolisen ja mielekkään tutkimuspäivän.
Hyödynnä luontoa: Käytä lähiluontoa oppimisympäristönä ja rohkaise oppilaita havainnoimaan ympäristöään.
Harjoittele tutkimusvälineiden käyttöä: Anna oppilaille mahdollisuus käyttää erilaisia tutkimusvälineitä, kuten kiikareita, kaukoputkia ja äänentallentimia.
Integroi eri aineet: Yhdistä luonnontutkimuspäivään sisältöä eri oppiaineista, kuten kuvataiteesta ja historiasta, jotta oppilaat saavat monipuolisen oppimiskokemuksen.
Kannusta kysymään: Rohkaise oppilaita esittämään omia tutkimuskysymyksiään ja suunnittelemaan pieniä tutkimuksia.

Kaksi ihmistä tutkii yhdessä. — Yhdessä tutkiminen on Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toiminnan ytimessä.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Ympäristöopin opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä omien tutkimuskysymysten ideointia ja tutkimusten suunnittelua. Luonnontutkimuspäivä tukee näitä tavoitteita tarjoamalla autenttisen ympäristön, jossa oppilaat voivat harjoitella havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Päivään voidaan integroida sisältöä ja toimintatapoja perinteisistä LUMA-aineista sekä esimerkiksi kuvataiteesta ja historiasta.

Toimintamalli käytännössä

Luonnontutkimuspäivän suunnittelu alkaa opettajan ja LUMA-keskuksen asiantuntijan yhteistyöllä. Esimerkiksi kevätaamun linturetki kolmannen luokan kanssa voisi olla osa luonnontutkimuspäivää. Opettaja suunnittelee pedagogisen sisällön ja tavoitteet – LUMA-asiantuntija tuo tieteellisen sisällön ja tutkimusvälineet – yhteisesti käyttöön. Retken aikana oppilaat voivat harjoitella lintujen havainnointia ja äänien tallentamista, mikä tukee ympäristöopin tavoitteita.

Möttösen koulun luonnontutkimusviikko esimerkkinä opettajille ja nuorille

Perhon Möttösen alakoulun luokat viettivät luonnontutkimusviikkoa toukokuussa 2023. Viikon aikana oppilaat harjoittelivat luonnontutkijan taitoja, kuten havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Yksi viikon tutkimuskysymyksistä oli, esiintyykö lepakoita koulun lähellä. Kuudesluokkalaiset asensivat lepakkojen ääniä tallentavan laitteen, ja tuloksena selvisi, että alueella esiintyy pohjanlepakoita ja siippalajeja.

Yhteistyötahot ja kehitystyö; monta tahoa puhaltaa yhteen hiileen

Luonnontutkimuspäivän toimintamalli on kehitetty yhteistyössä LUMA-keskus Suomen, Opetushallituksen, opettajien ja tiedeyhteisön kanssa. Verkkokurssi ”Luonto oppimisympäristönä” tarjoaa opettajille tukea ja materiaalia luonnontutkimuspäivän toteuttamiseen. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja kansallispuistoihin oppimistarkoituksissa sekä kansalaistieteeseen ja datan keräämiseen luonnosta.

Linkit ja lisätietoa

Lisätietoa luonnontutkimuspäivän toimintamallista ja esimerkkejä toteutetuista projekteista löytyy Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen verkkosivuilta. Tutustu myös verkkokurssiin ”Luonto oppimisympäristönä” ja sen tarjoamiin resursseihin.

Luonnontutkimuspäivä tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden kokea luonnon ihmeitä ja oppia tutkimisen taitoja käytännössä. Tämä toimintamalli tukee ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita ja innostaa oppilaita tutkimaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.

Kirjoitettu yhteistyössä:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto) & Pentti Impiö, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

LUMA-keskus Suomen kehittämispäivät Vaasassa – tulevaisuuden suunnittelua

LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämispäivät järjestettiin 2.–4.10.2024 Vaasassa. Joukkoon lukeutui verkoston toimijoita, hallintotiimiläisiä sekä johtokunnan jäseniä. Kehityspäivien tarjontaan kuului puheita, kohtaamisia sekä valtakunnallisen kauden 2025–2028 suunnittelua.

– Tavoitteemme on saada LUMA-toiminta vahvistumaan ”joka kolkassa ja niemessä” valtakunnallisen tehtävämme mukaisesti. Siihen tarvitaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja uusia tutkimusperustaisia avauksia. Yhdessä olemme enemmän! rohkaisee LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopistosta.

Kansallinen verkosto kehittää toimintaansa hallintomallin, toiminnan sekä etäkerhoaktiviteettien saralla. Verkoston tavoite on edistää luonnontieteiden asemaa Suomessa, turvaamalla riittävä määrä LUMA-osaajia Suomessa sekä osaamisen korkean tason ylläpitäminen ja varmentaminen.

– Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on perussivistystä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistavuuden ja toimijuuden. Kansallisen LUMA(TE)-strategian linjauksista jokainen henkilö ja yhteisö löytää oman osa-alueensa, jolla voi osallistua Suomen LUMA-osaamisen nostamiseen Pisasta potenssiin 10, toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta.

– LUMA-verkoston ”yhdessä olemme enemmän” – ajattelutapa on kantanut läpi vuosien. Yhteistyö ja luottamus ovat tärkeitä osaamisen kehittämiseksi. Digitaaliset mahdollisuudet takaavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Kaikki osallistava toimintakulttuuri kulkee käsi kädessä viestinnän sekä kansainvälisen yhteistyön kanssa.

Miten LUMA-verkosto voisi tukea sinun omia tai teidän yhteisönne LUMA-tarpeita?

Kansallinen LUMA-seminaari -yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen järjestetään ti 17.12. klo 9-12. Tiedotamme asiasta seminaarin lähestyessä.

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto (LUMA-keskus Suomi)

Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo.

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Huippusuosittu etäiltapäiväkerho saavuttaa yli 1 500 lasta Suomessa

LUMA-keskus Suomi -verkostossa on kokeiltu ja tutkittu erilaisia tiedekasvatusmalleja, kuten tiedekerhoja, koko sen yli 20 vuotta kestäneen toiminnan aikana. Pandemia-aikana myös erilaiset virtuaaliset tiedekerhot tulivat tutuksi. Tänä syksynä LUMA-keskus Suomi järjestää ensimmäistä kertaa koko Suomen yhteisen virtuaalikerhon, jonka pääkohderyhmänä ovat erityisesti kuntien iltapäiväkerhot. Etäiltapäiväkerho on samalla myös tutkimushanke, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa.

Iltapäiväkerhotoiminnassa ollaan oltu iloisia erityishuomiosta ja intoiltu uudenlaisesta toimintamallista.

– Kyllä LUMA-keskus Suomen vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille kiinnostaa, sillä etäkerhoon on tällä hetkellä ilmoittautunut 106 kerhoa, jossa on yhteensä yli 1500 lasta, kertoo projektisuunnittelija Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomesta. Etäiltapäiväkerho on ollut myös tekijöilleen sydämenasia.

Iltapäiväkerho on suunnattu lapsille alakoulun luokilla 1.–2. Yhteinen tiedekerho ajoittuu tiistai iltapäiville 3.9.–29.10.2024. Kerhoon voi osallistua 14.30–15.30 välisenä aikana sekä myöhemmin tallenteen avulla. Kerhon aikana päästään tutustumaan virtuaalisesti myös eri puolille Suomea. Kerholähetykset tulevat vuorotellen Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Turusta, Helsingistä, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Joensuusta.

Kerhossa tutkitaan ja innostutaan yhdessä. Muun muassa seuraavia teemoja käsitellään kerhon aikana: linnut, lähiluonto, kemian kokeelliset työt, kasvit, tietokoneet ja matematiikka. Sisällöt ja materiaalit ovat mutkattomia, joten kerho toimii myös hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontietieisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Alun esittelyn jälkeen, lapset askartelevat tai suorittavat annettujen ohjeiden mukaisesti jonkin pienen tiedeaktiviteetin.

– Kaikki mitä teemme on tutkimusperustaista, sanoo LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

Lue lisää kerhosta, osallistu mukaan ja katso tallenteet kerhosivulta: https://www.luma.fi/tapahtuma/iltapaivakerho/

LUMA-päivät tuo Suomeen kansainvälisen opettajien suurtapahtuman ensimmäistä kertaa

Suomi isännöi ensimmäistä kertaa yhtä Euroopan suurinta opetustapahtumaa, Science on Stage -festivaalia, osana kansallisia opettajien LUMA-päiviä. Tapahtuma esittelee parhaita matematiikan ja luonnontieteiden opetuskäytäntöjä ympäri maailman. LUMA-päivät pidetään 14.–15.8. Turussa ja kokoaa tänä vuonna yli 700 opettajaa yli 50 maasta.

Kansalliset opettajien LUMA-päivät järjestetään 20. kerran elokuussa. Ohjelma koostuu kansainvälisen LUMA-opetuksen tapahtuman, Science on Stage -festivaalien, avoimista ovista ja torstain mielenkiintoisista ja monipuolisista työpajoista. Ilmoittautuminen on edelleen auki. Voit osallistua vain toisena päivänä tai tulla piipahtamaan yhdessä työpajassa. Tapahtuma on maksuton ja ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisätietoja ja ilmoittaudu tapahtumasivullamme.

– LUMA-päivien merkitys on suuri. Opettaja on keskeinen muutosagentti hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Opettajat ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tavata toisiaan. Yhdessä olemme enemmän! sanoo johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkostosta.

Kestävyysteemainen suurtapahtuma Suomessa

Science on Stage festivaalit on voittoa tavoittelematon messutapahtuma, joka tunnustaa opettajien keskeisen roolin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2024 kestävyysteemalla vietettävä kansainvälinen festivaali juhlistaa omistautuneimpia opettajia ja heidän erinomaisia opetusideoitaan. Tapahtumassa opettajat eri maista pääsevät toistensa opetukseen matematiikan ja luonnontieteiden saralla. Messuilla opettajat esittelevät suunnittelemiaan, toteuttamiaan ja testaamiaan opetuskäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomesta esitellään 28 projektia, joiden aiheet ulottu-vat taidepuutarhasta AI-tuutorirobotteihin ja merifysiikan tutkimuksiin. Tapahtumaa voi myös seurata etäyhteydellä tapahtumasivuilla.

Yhteistyökumppaneita suurtapahtumassa ovat Science on Stage Finland ja Science Stage Europe. Tapahtumaa tukevat Turun kaupunki, paikalliset korkeakoulut, useat järjestöt ja yritykset. Keskiössä ovta kuitenkin opettajat. Taipalsaaren Kirkonkylän koululta messuille osallistuvat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen projektillaan Kuinka pitkä on sekunti ja muita aikatutkimuksia. Science on Stage -tapahtuma on ainulaatuinen mahdollisuus esitellä lasten kysymyksistä alkanut tutkimusprojekti, jossa on tutkittu, kokeiltu ja kehitetty yhdessä. Aikatutkimusten parissa on kannustettu ja innostettu lapsia hyödyntämään heidän luontaista uteliaisuuttaan ihmetellä ympäröivää maailmaa.

Ecience on Stage -tapahtumaan laadittu posteri. — *Jokainen messuille valittu opetusprojekti on tiivistetty posteriin. Posterit ovat jo nyt nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla.*

– Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia. On kunnia olla mukana Suomen opettajien joukossa esittelemässä osaamistamme kansainvälisille kollegoille, kertovat Rehunen ja Kolhonen.

Keskiviikon messujen lisäksi, LUMA-päivien ohjelmassa on lukuisia työpajoja eri aiheista. Torstain työpajoissa on esillä esimerkiksi uusia matematiikan opetuksen avauksia virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä ja matemaattisesta kielentämisestä sekä tutustumista Turun yliopiston Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Åbo Akademin Skolresursin tiedekasvatukseen.

LUMA-päivillä päästään tutustumaan esimerkiksi väriaurinkokennoihin. Työpajassa valmistetaan itse väriaineaurinkokenno, joka on uutta tulevaisuuden aurinkokennotekniikkaa. Työpajassa tutustutaan myös aurinkokennon toimintaperiaatteeseen sekä valon että värien ominaisuuksiin. Lisäksi mitataan itsevalmistetun aurinkokennon väriaineen UV-Vis spektri spektrofotometrilla sekä kennon virta ja jännite.

Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen – ”Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja”

Kansallinen LUMA-verkostomme kutsuu sinut tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä – sekä lisäämään uusien LUMA-alalle kouluttautuvien määrää.

Olitpa opiskelija, opettaja, LUMA-aloilla työskentelevä, vanhempi tai eläkeläinen – kurssi sopii juuri sinulle!

Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen kuvaa omaa kokemustaan Tiedelähettiläs-kurssista, sekä innostaa muita oppijoita mukaan!

– Aloitin kurssin kesän alkuvaiheessa. Heti kun näin kurssin ajattelin, että tämä on ihan minun juttuni!

Pulkkisen innostus tiedettä kohtaan alkoi viidennellä luokalla. Kiinnostus matematiikkaa, fysiikka ja kemiaa kohtaan on jatkunut läpi elämän.

– Kemia, fysiikka, matematiikka. Luonnontieteet ovat innostaneet minua aina. Mutta haluaisin myös välittää tietoa ja taitoa muille. Siihen ei riitä vaan tieto ja taito, tarvitset myös pedagogiikkaa, selittää Pulkkinen.

Tiedelähettiläs-kurssilla oppijat saavat pedagogisia taitoja, joiden avulla luonnontieteitä voi jakaa myös muille. Pulkkisen elämässä vaari on toiminut innoittajana.

– Miten näistä asioista voi kertoa toisille, jotta se olisi kaikista antoisin? kysyy Pulkkinen, kurssin käytyään.

Nuoret ja aurinkopaneelit Pulkkisen mielessä

Suomen tulevaisuuden kannalta luonnontieteet ovat avainasemassa. Pulkkinen nostaa myös esiin nuorten tärkeyden.

– Suomessa kuin kansainvälisesti tarvitaan lisää matematiikan, fysiikan ja kemian osaajia.

– Konkreettisesti kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus ovat tärkeimpiä vientiteollisuuksia Suomessa. Tarvitaan koko ajan osaamista. Tekoäly kehittyy koko ajan mutta se ei riitä. Tarvitaan entistä enemmän osaajia – ja myös nuoria – joilla on kokemusta tästä ajasta, lisää Pulkkinen.

Pulkkinen pitää käytännönläheisiä arjen elämän esimerkkejä tärkeinä. Esimerkiksi perheen ostamat aurinkopaneelit nostavat mieleen, miten paljon kemiaa ja fysiikkaa niihin kuuluu.

– Ymmärtää mikä mekanismi on, että puhutaan kilowattitunneista. Mitä se tarkoittaa? Miten paljon aurinkopaneelit oikeasti tuottavat sähköä? pohtii Pulkkinen.

Aurinkopaneeleja rivissä. — Kestävyys- ja vastuullisuuskuva, kuvaaja Eliel Kilkki.

Unelmatyönä luonnontieteiden opettaja

Pulkkinen on lyhytkasvuinen (110 cm) ja on panostanut enemmän teoreettisiin opintoihin kuin veljensä, joka on jo luonnontieteellisellä alalla. Pulkkinen opiskelee lukiossa ja hänen unelmatyönsä on luonnontieteiden opettaja.

– Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja.

– Pyrin pitämään tiedekurssia tai tiedeleiriä. Se olisi tosi hienoa, sanoo Pulkkinen.

Pulkkinen muistuttaa myös nöyryydestä ja siitä, että luonnontieteilijätkin ovat ihmisiä. Samalla hän innostaa kaikkia luonnontieteistä kiinnostuneita mukaan Tiedelähettiläs-kurssille, kehittämään pedagogisia taitoja ja vahvistamaan Suomen tulevaisuuttaa luonnontieteellisellä alalla.

– Jos liikaa korostaa omaa osaamista, se on vaarallista. Tiedämme vain murto-osan maapallon ilmiöistä ja toiminnoista.

– Kaikki voivat oppia. Myös ne, jotka ovat jo opiskelleet! Kannustaisin kaikkia mukaan kurssille.

Nuoret aikuiset oppivat yhdessä tietokoneiden äärellä. — Tiedelähettiläs-kurssin voi suorittaa helposti etäopintoina.

Liity mukaan Tiedelähettiläs-kurssille ja edistä luonnontieteiden asemaa Suomessa, yhdessä kanssamme!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Alkusanat: Alisa Uusi-Kilponen, projektipäällikkö, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

LUMA-toiminta tavoitti 100 000 henkilöä Suomessa

Vuonna 2023 LUMA-toiminta tavoitti yli 100 000 henkilöä Suomessa. 80 koulua, opistoa tai varhaiskasvatusyksikköä osallistui LUMA-kehittämisyhteisön toimintaan. Vierailumäärät LUMA-tiedeluokkiin ovat kasvaneet 100 prosenttia verrattuna vuoteen 2022 – lähes 45 000 lasta ja nuorta vieraili tiedeluokissa vuonna 2023.

Kansainvälisesti LUMA-tiedekasvatusmallimme herättää laajaa kiinnostusta, ja yliopistojemme asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Kiitämme lämpimästi yliopistojen johtajia, toimijoita, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia erinomaisesta yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Viestintä ja näkyvyys

LUMA-keskus Suomen kansallinen kolmikielinen viestintä oli ennätyslukemissa vuonna 2023. LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla julkaistiin 34 julkaisua suomeksi, kuusi julkaisua ruotsiksi sekä yhdeksän julkaisua englanniksi. Yhteensä 49 monikielisiä julkaisua julkaistiin LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla vuonna 2023 – se on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Verkkosivuja katseltiin lähes 30 000 kertaa.

Sosiaalisen median kanavien seuraaja- ja tykkääjämäärät jatkoivat kasvuaan. Instagram (+123 seuraajaa), Youtube (+69 tilaajaa), Facebook (+81 tykkääjää). Facebook-sivun tavoittavuus vuoden aikana oli 36 155 ja Instagram-tilin kattavuus 7155.

LUMA-uutiskirje tavoitti vuonna 2023 tuhansia lukijoita. Uutiskirjeiden keskimääräinen avausprosentti oli aiempaa vuotta merkittävästi parempi 43,6 % (+13 %). Englanninkielisen uutiskirjeen avausprosentti kipusi ennätyslukemiin, lähes 48:aan. Myös uutiskirjeen tilaajamäärät kasvoivat vuoden aikana.

Viestintää toteuttivat verkoston viestinnän asiantuntija Jemima Unger, projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen sekä projektisuunnittelija Oona Kiviluoto ja jokaisen keskuksen toimijat, monet johtokunnan jäsenet sekä muut LUMA-yhteistyöstä innostuneet.

LUMA-keskus Suomen henkilökuntaa LUMA-päivillä 2023, Nurmeksessa. — LUMA-keskus Suomi -verkosto edistää matematiikan, teknologian, luonnontieteiden ja ympäristöopin opetusta sekä oppimista innostavasti!

Valtakunnallinen tehtävä 2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi LUMA-keskus Suomelle rahoituksen valtakunnalliseen tehtävään toimintakaudelle 2021–2024. Rahoituksen tavoitteena on turvata matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen korkea taso sekä osaajien riittävä määrä Suomessa.

LUMA-keskus Suomi asetti itselleen kolme tavoitetta. Ensimmäisen tavoitteena oli opettajien jatkuvan oppimisen tukeminen. Esimerkiksi täydennyskoulutustilaisuuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla ja toimintaan osallistui 140 opettajaa. Yliopiston keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ja verkoston ulkopuolinen yhteistyö kuului myös tavoitteisiin. Toiminta tavoitti noin 700 korkeakouluopiskelijaa – LUMA-kurssit olivat suosittuja, luku on 200 opiskelijaa korkeampi kuin edellisenä vuonna 2022. Kolmantena tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan LUMA-toiminnan kattavuuden lisääminen. Alueellinen tasa-arvo kirjastoyhteistyön muodossa vakiintui osaksi toimintaa – lisäksi virtuaalileirit sekä kerhot tulivat osaksi LUMA-keskus Suomen toimintaa ja saavuttivat suuren suosion.

Syksyllä 2023 myönnettiin ensimmäiset LUMA/STEAM-sertifikaatit 16 koululle osoituksena systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa.

Toimintakertomuksen kokonaisuudessaan löydät verkkosivuiltamme.

Kirjoittanut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi, Helsingin yliopisto