Juhlablogi: Osa 5 – Metsälenkillä

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin viidennessä osassa Heinolan lukion fysiikan ja matematiikan opettaja Pilvi Sihvonen pohdiskelee luonnon ja LUMA-keskus Suomen merkitystä. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Opettaja ja tutkija ihmettelemässä, miten ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Kuva: Pirke Hilkemaa-Kivioja
Opettaja ja tutkija ihmettelemässä, miten ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Kuva: Pirke Hilkemaa-Kivioja

Havunneulaset rapisevat lenkkareitteni alla. Keväiset auringon säteet siivilöityvät kauniisti puiden lomitse. Polku kuljettaa minua ja keväisiä ajatuksiani kohti rantaa.

 ”Hengitä sisään, pidätä hengitystä ja puhalla hitaasti ulos. Älä ajattele työasioita. Rentoudu Pilvi”, puhun itselleni.

Mielessäni jyskyttää askelteni tahdissa: ”Laaja-alaiset! Miten ne näkyvät koulumme arjessa. Onnistuinko viemään niitä koskevan yhteistyötuokion kunnialla läpi! Mitä ihmettä voisimme tehdä, jotta opiskelijat pysyisivät opetuksessa mukana! Matematiikan osaaminen romahtaa! Tänään täytyy litteroida muutama haastattelu. ”

Istuudun rantakalliolle ja katselen järvelle. ”Vedä, Pilvi, muutaman kerran tätä ihanaa kevätilmaa keuhkoihisi. Katso taivaalle ja näe sen kauneus. Hengitä, pidätä hengitystä ja puhalla ulos!”

En malta olla katsomatta puhelimeeni saapuneita viestejä. LUMA-opekollegat checked, lapset checked, LUMA-tutkijaryhmä checked ja Maija checked: ”Pilvi, voisitko kirjoittaa LUMA-juhlablogiimme opettajan näkökulman?”

”Maija, olisi hieno juttu, mutta aika on tosi kortilla juuri nyt. Hauduttelen asiaa”.

Linnut laulavat.  Lenkkareitteni tahti kiihtyy. ”Miksi teen tätä kaikkea? Mistä iloitsen juuri nyt?”, pyörii mielessäni. ”Hengitä, katso, kuule, kosketa puun runkoa, kuuntele, haista, näe ja tunne – koe luonto. Niin, juuri niin. Juuri siksi.”

Näen rannalla veden ylle kaartuneen vanhan ja harmaan puun. Pysähdyn. Se kurottaa kohti vettä kuin juodakseen. Rungossa on iän tuoma kauneus, vahvuus ja uljaus.

”Olen täällä vain hetken. Vaikutan vain hetken. Sinä aikana voin jakaa ajatuksiani luonnosta ja sen suunnattomasta arvosta ja merkityksestä opiskelijoideni kanssa. Yhdessä voimme kiinnostua, oivaltaa, tutkia ja vaikuttaa. Maailma avartuu ja uskon, myös parantuu. ”

”Ai niin, se juhlablogi…”, muistutan itseäni.

”Maailma parantuu… luonnon arvostus kasvaa… osaamme kohdata paremmin globaalien ympäristöongelmien synnyttämät haasteet… LUMA-keskus Suomi…”, pyörittelen mielessäni.

”Haluan robotin leikkaamaan nurmikon, tiskaamaan tiskit, pesemään pyykit ja laittamaan ruokaa”, kehittelen ajatusta ”mulle kaikki ja heti” -ihmisestä, jonka tarpeet ohjaavat kehitystä.

”Kaikki kehitys, luonnon hyödyntäminen ja ymmärrys siitä, miten luonto toimii, tapahtuu ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutuksen tulisi johtaa sellaiseen ymmärrykseen ja osaamiseen, että luonto kestää ja me kestämme.”, pohdin.

Ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Siirrän katseeni kauemmaksi ja huomaan miten siihen on liittynyt monta seittiä. Vielä katseen siirto ja näen seittien muodostaman verkon.

LUMA-keskus Suomi on onnistunut siinä tärkeimmässä eli ihmisten vuoropuhelun herättämisessä – verkon kudonnassa. Keskus on sitonut opettajat, oppilaat ja opiskelijat eri puolilta Suomea monipuolisten työpajojen, virtuaalisten oppimisympäristöjen, täydennyskoulutuksen ja suunnitelmallisen tutkimuksen kautta tavoittelemaan yhteisiä luontoarvoja, luonnon ja ihmisen tasapainoista rinnakkaisoloa, kummankin hyvinvointia ja kestäviä elämisen muotoja ei vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa.  Keskus tukee opettajia monipuolisempien ja laaja-alaista ajattelua ja yhteistyötä tukevien opetusmenetelmien käyttöönotossa ja edistää sitä, että eri osaajat oppivat yhdistämään tietojaan ja taitojaan sekä löytämään yhteisen ymmärtämisen, joka on kaiken kehityksen a ja o.

Vieressä lorisee kevätpuro. Auringonvalo tanssii sen pinnalla. Kilistän kuvitteellista lasiani kaikkien huomion herättämiseksi. Odotan, että juhlakansa ympärilläni hiljenee.

”Kiitos, LUMA-keskus, hienosta ja arvokkaasta työstä. Voitte aiheellisesti olla ylpeitä siitä. Onnea!”, ja kohotan maljan.

Puhelin ilmoittaa viestistä. ”Tapaaminen siis perjantai-iltana LUMA-tutkimusryhmän kanssa klo 20.45”. Naurattaa ja vastaan: ”Sopii hyvin. Sopivasti levoton meininki siihen aikaan plus hikiotsallapisarahymiö!”.

Kuiva polku tuoksuu neulasilta, jotka rapisevat lenkkareitteni alla.

”On ihanaa innostua yhdessä!”

”Kop… kop kop kop”- koputtaa tikka.


Kirjoittaja on Heinolan lukion fysiikan ja matematiikan opettaja. Päätyönsä ohella hän toimii vieraileva tutkijana INARissa (INAR – Institute for Atmospheric and Earth System Research) ja tekee mm. oppimiseen liittyvää tutkimusta LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmässä. Tutustu Pilvi Sihvosen väitöskirjaan Knowledge Transfer of the Holistic View of Air Quality: Development of a modern framework for higher education HELDA-tietokannassa.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Millennium Youth Prize -kilpailu haastoi nuoria innovatiivisuuteen – Biohiili ja bokashi voittajana

Millennium Youth Prize -finaali huipentui Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa perjantaina 12.5.2023. Voittajaksi tiukan mittelyn jälkeen valittiin Ylikiimingin koulu, Biohiili ja bokashi, kohti omavaraisuutta -kilpailutyö. Ella Kauppila ja Wilma Nylander olivat suunnitelleet kilpailutyötä kuukausia – heistäkin saattaa tulla tutkijoita tulevaisuudessa.

– Saa nähdä! Ehkäpä. Tämä nyt laittaa ajattelemaan asiaa. En ole ennen osallistunut tämmöiseen työhön, en ole edes kuullut, että tämmöistä voi tehdä, sanovat Kauppila ja Nylander.

Millennium Youth Prize -kilpailu kokosi viisi parasta joukkuetta Suomesta, Otaniemen lukiosta, Helsingin luonnontiedelukiosta, Tampereen lyseon lukiosta (2 joukkuetta) sekä Ylikiimingin koulusta. Projektit olivat niin tasavertaisia, että kolmen parhaan joukkueen nimeäminen oli tuomaristolle haasteellinen.

– Me teimme työn, me tulimme tänne, me voitimme, näköjään! riemuitsevat Kauppila ja Nylander.

Kaverukset ovat tunteneet toisensa jo 13 vuotta. Matka alkoi yhdessä päiväkodilta nimeltä Piilometsä, samaisesta, jonka kanssa Kauppila ja Nylander tekivät yhteistyötä. Sieltä tuli myös aloitteet olla yliopistoon yhteydessä. Yhteistyö sisällytti päiväkodin, koulun sekä yliopiston.

– Olemme tavanneet vapaa-ajalla koulun aikana. Yliopiston kanssa yhteistyötä niin, että käytiin siellä haastattelemassa ihmisiä laboratoriossa ja tutkimassa aihetta, iloitsee Nylander.

– Käytiin sielläkin tutkimassa. Käytiin tutkimassa biohiilen huokostilavuutta ja saatiin määrittää siellä sitä, selventää Kauppila.

Onnistunut kilpailu Tiedekulmassa

Tämän vuoden finalistit ja kilpailutyöt olivat hyvin onnistuneita. Projektit arvioivat Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tekniikan Akatemia -säätiön asiantuntijaraati.

Mielikuvitus, luovuus, innovatiivisuus ja toteuttamiskelpoisuus loistivat kaikista kilpailutöistä. Kilpailun voittajan tuomaristo perusteli aiemmin mainittujen kriteerien lisäksi myös tutkimusasettelun ja tulosten erittäin hienon kuvailun perusteella. Voittajat tekivät aktiivisesti yhteistyötä ja ovat jo aloittaneet yliopistoyhteistyön.

– Tykkäsin niistä yliopistokäynneistä tosi paljon, kirkastaa Nylander.

Toiselle sijalle asettui Ida Aulaskoski, Elina Ruha, Laura Pihlaja, Beata Kaukolinna ja Xie Li, Otaniemen lukiosta, työnä Scoby ja sen mahdollisuudet tulevaisuuden biomateriaalina, hienosta tutkimusasetelman kuvauksesta ja tulosten kuvauksesta sekä työn erittäin hyvästä hyödynnettävyydestä. Kolmantena Joona Aalto, Rasmus Pouta ja Anton Heimola, Helsingin luonnontiedelukiosta, työllä Alternatives for lithium-ion batteries, erinomaisella teemalla ja kattavalla lähteiden käytöllä.

Tulevaisuuden tähtiä

Kilpailun osallistujat ovat sitä sukupolvea, että saattavat saada Millennium Teknologia palkinnon 30 vuoden kuluttua, toteaa kilpailun järjestäjä. Kilpailun tuomaristo esitti myös, että keskustelua oli jo käyty siitä, kuka tarjoaa parhaat työpaikat tulevaisuuden tieteentekijöille.

Millennium Youth Prize -palkinnon voittanut Biohiili ja bokashi, kohti omavaraisuutta, perustuu luonnonmukaisuuteen ja puhtauteen – biohiili on luonnonmukainen ja puhdas maanparantaja. Voittava kilpailutyö on potentiaalisesti mukana muuttamassa Suomen kiertotaloutta ja edistämässä kestävää kehitystä.

Vinkkeinä tuleville vuosille voittajat Ella Kauppila ja Wilma Nylander painottavat rohkeutta.

– Uskaltakaa tulla! Ja uskokaa itseenne!

Kilpailun järjesti Tekniikan Akatemia -säätiö, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja LUMA-keskus Suomi. Suuri kiitos kilpailun osallistujille ja töiden ohjaajille.

Kilpailun kolme parasta joukkuetta saivat 5 000, 3 000 ja 2 000 euron rahapalkinnot.

Kilpailu haluaa innostaa nuoria teknologian ja innovaatioiden pariin. Nuorilla on avainasema paremman tulevaisuuden luomisessa uudenlaisen ajattelunsa ansiosta. Globaaleihin haasteisiin on olemassa moninaisia ratkaisuja.

Lähteet:

Millennium Youth Prize -lehdistötiedote
Millennium Youth Prize -kilpailu Tiedekulmassa 12.5.2023

Kirjoittanut ja valokuvannut:

Jemima Unger

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.