Haluatko mittauttaa taitosi LUMA-aineissa? Perinteikäs lukiolaisten ja 2. asteen opiskelijoiden kilpailu järjestetään jo 33. kertaa. Kilpailu on kaikille avoin ja siihen voi osallistua mistä päin Suomea vain! Tule rohkeasti mukaan kilpailuun, sillä varsinkaan matematiikassa ja tietotekniikassa lukiokurssien määrä ei ratkaise kilpailumenestystä!
Vesi on elämän edellytys, mutta sen saatavuutta ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Vesivarojen kestävä käyttö on globaali kysymys, joka kytkeytyy paitsi yhteiskunnallisiin, myös taloudellisiin näkökulmiin Suomessakin. Käynnistyvässä Pisara kerrallaan -hankkeessa tuotetaan materiaalipaketti, jossa vesitaloutta tarkastellaan matemaattisena ilmiönä yläkoulussa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ymmärrystä siitä, miten matemaattisia taitoja tarvitaan arjessa, yhteiskunnassa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Opetushallituksen rahoitus LUMATIKKA+ matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelmalle on nyt päättynyt. Suurta suosiota niittäneen täydennyskoulutuksen materiaaleihin ja verkkokursseihin on mahdollista tutustua nyt itsenäisesti. Kaikki materiaalit ja kurssit ovat maksuttomia ja avoimesti kaikkien saatavilla. Ne on tarkoitettu opettajille ja opettajaksi opiskeleville varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Opiskele itsenäisesti verkkokursseilla!
Etkö ennättänyt ohjatuille LUMATIKKA+ -kursseille hankkeen aikana tai jäikö joku mielenkiintoinen kurssi suorittamatta? Olemme nyt avanneet kaikista ohjelman kursseista itseopiskeluversiot kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettäväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen! Voit aloittaa kurssin milloin sinulle parhaiten sopii ja suorittaa sen täysin omassa tahdissa. Suoritetusta täydennyskoulutuskurssista saat ladattua itsellesi diplomin.
Tarjolla on yhdeksän laadukkaaseen ja monipuoliseen matematiikan opetukseen virittävää verkkokurssia, jotka ovat osallistujille maksuttomia. Voit suorittaa ne kaikki tai edetä ohjelmarungon mukaisesti suorittaen kolme kurssia, yksi kustakin koulutusosiosta. Myös yksittäisen täsmäkurssin suorittaminen on mahdollista.Valitse itsellesi mieleiset kurssit ja liity mukaan kurssin esittelysivun kautta löytyvälle kurssialueelle.
Tuen tarpeen tunnistaminen ja tukikeinot, arviointi, oppimisanalytiikka, ongelmaratkaisu, ohjelmointi, binäärimatematiikka, matematiikka ja tekoäly osana arkea ja yhteiskuntaa, matematisk modellering, lukukäsitys ja 10-järjestelmätaidot…
Haluatko saada käyttöösi tällaisista aiheista valmiita matematiikan oppimateriaaleja, joita voit hyödyntää opetuksessasi? Tai kaipaatko teoriataustaa pedagogisten valintojen tueksi? Olemme nyt julkaisseet LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset Avointen oppimateriaalien kirjastoon ja Youtubeen avoimesti kaikkien saataville.
Materiaalikokoelmat AOE.fi-kirjastossa
Kaikki LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastoon aihekohtaisiksi materiaalikokoelmiksi. Löydät ne suoraan osoitteesta aoe.fi hakusanalla LUMATIKKA tai vaihtoehtoisesti kotivisullemme listattuna.
Uudet materiaalit täydentävät jo entuudestaan laajaa materiaalikokoelmaamme aiemman LUMATIKKA-hankkeen ajoilta. Nettisivujemme listauksessa on merkintä, mitkä kokoelmat sisältävät uusia lisäyksiä.
Jos olet Lumatikan Youtube-kanavan tilaaja, saatoitkin jo huomata, että olemme julkaisseet kaikki LUMATIKKA+ -hankekauden aikana kuvatut asiantuntijavideot vuosilta 2023-25 myös verkkokurssien ulkopuolella katsottavaksi.
Hankkeen aikana kuvattiin 50 uutta videota, ja ne on koottu yhdeksi soittolistaksi Youtubeen. Vaihtoehtoisesti voit tutustua videoihin kurssiosioittain jaoteltuna. Kanavalta löytyy myös aiemman hankekauden yli 200 videota, jotka ovat mitä parhainta ajanvietettä sateisiin kesäpäiviin.
“Olipa hyvä kuulla uutta tutkimustietoa oppimisvaikeuksista ja tukikeinoista, joilla haasteisiin voi vastata. En ole itse pitkään aikaan tarkemmin miettinyt tällaisia asioita – ja olihan se aikakin! Oma opetus on vähän junnannut paikoillaan. Yritän jatkossa monipuolistaa opetustani vastaamaan useamman opiskelijan tarpeeseen. Videoita voi kerrata vielä myöhemmin uusiksi.”
Tervetuloa kehittämään opetustasi verkkokursseillemme ja materiaaliemme pariin!
Tiedelähettilään rooli on monelle tuntematon käsite, mutta se kiteytyy tieteen sanansaattajana toimimiseen – innostamiseen, oivallusten jakamiseen ja ymmärryksen syventämiseen. Helsingin yliopiston matematiikan emeritusprofessori Juha Oikkonen on omistanut uransa matematiikan opetuksen kehittämiselle. Hän jatkaa arvokasta työtä eläkkeellä innostaen lapsia ja nuoria ymmärtämään, että matematiikka on muuta kuin eksoottisia ulkoa opeteltavia kaavoja. Haastattelussaan hän avaa urapolkuaan, näkemyksiään matematiikan opetuksesta ja kokemuksiaan tiedelähettiläänä toimimisesta.
”Se, mitä lapset siellä tekivät, löi minut täysin ällikällä. Ja sitten matikkapäiviä lähti tulemaan.”
Kun Juha Oikkonen oli pikkupoika, isä antoi sivutyönään matematiikan yksityistunteja kotona. Pikkuhiljaa ajatus matematiikan olemassaolosta ja sen opettamisesta alkoi itää ja lopulta varhainen altistus loi pohjan elinikäiselle kiinnostukselle. Aluksi hän keskittyi matemaattiseen logiikkaan, mutta isäksi tulemisen myötä häntä alkoi kiinnostaa myös tiedekasvatus ja opetus. Hän huomasi, että jo alle esikouluikäinen poika pystyi opettamaan isäänsä siitä, miten matematiikka voidaan pukea houkuttelevaan muotoon. Yhdessä he alkoivat ratkoa matemaattisia arvoituksia.
”Sitten tarjouduin pitämään matikkapäivää myös pojan esikoulussa”, Oikkonen muistelee. Tästä muotoutui laajempi kehitystyön sarja. ”Se, mitä lapset siellä tekivät, löi minut täysin ällikällä. Ja sitten matikkapäiviä lähti tulemaan. Joskus pidin niitä yksin, sitten yliopisto-opiskelijoitani tuli mukaan. He olivat fantastisia tyyppejä, esimerkiksi erityisen aktiivinen ja innostunut Saara Lehto jäi mieleeni. Opiskelijat innostuivat matikkapäivistä niin paljon, että järjestivät niitä myös itsenäisesti. Eräs ryhmä, johon Saarakin kuului, teki niistä jopa kirjan – teoksen Sukkia ja muuta matematiikkaa: monipuolisuutta matematiikkaan (2002).” Nykyään Lehto tunnetaan tiedekasvatuksen asiantuntijana LUMA-keskus Pohjanmaalla Vaasan yliopistolla, mutta ennen sitä hän toimi koordinaattorina Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen matematiikan ja tilastotieteen tiedeluokka Summamutikassa, jota Juha Oikkonen johti.
”Tein sellaisen huomion, että juttelimme lasten kanssa matikka-arvoituksista. Vuorovaikutustilanteena se oli samanlaista kuin tutkimusongelman pohtiminen kollegan kanssa. Tästä kehitin kysymyksen, että eikö matematiikan opettaminen koulussa ja yliopistoissa voisi olla samalla tavalla mielekästä? Tämä oli eräänlainen lähtölaukaus opetuksen kehittämiselle.”
Juha Oikkonen Helsingin yliopistolla matematiikan ja tilastotieteen tiedeluokka Summamutikan 10-vuotisjuhlissa. Juhlia vietettiin Helsingin yliopistolla 9.11.2015. Kuva: Maija Pollari.
”Matemaatikoiden kirjoittamat ratkaisut voivat usein olla tyylikkäitä ja täydellisiä, mutta eivät aina opiskelijoille helposti lähestyttäviä”
Kun Juha Oikkonen huomasi, että lasten oppiminen voi tapahtua samankaltaisessa vuorovaikutuksessa kuin tutkijoiden keskustelut matemaattisista ongelmista, innoitti havainto hänet kehittämään uusia opetustapoja, jotka kannustaisivat yliopisto-opiskelijoita pohtimaan, keskustelemaan ja oivaltamaan. Hän sai puolelleen silloisen matematiikan laitoksen johtajan Olli Martion. Oikkonen ryhtyi kokeilemaan näitä lähestymistapoja matemaattisen analyysin kursseille. ”Ja edelleenkin merkkejä siitä näkyy Kumpulassa”, Oikkonen toteaa.
Opetuksen selkärankana Oikkonen hyödynsi David Tallin kolmea maailmaa, mutta omalla otteellaan. Jani Hannula on syventynyt kuvaamaan lisää tätä Oikkosen lähestymistapaa LUMAT-lehden artikkelissaan (2014) Matematiikan kuusi osaa: David Tallin matematiikan kolmen maailman viitekehyksen laajentaminen Juha Oikkosen matematiikan kaksilla kasvoilla. ”Kun pidän luentoa, voin kirjoittaa taululle määritelmän tai kaavan juuri kuten kirjassa. Se on objektiivista.” Sosiaalinen ulottuvuus syntyy puolestaan vuorovaikutustilanteessa, olipa kyse keskusteluista luentosalissa tai kahden matemaatikon yhteisestä pohdinnasta. ”Kaksi matemaatikkoa voi piirtää rinkulan pöytään ja tökkiä sitä yhdessä – vuorovaikutuksessa se sotku merkitsee paljon, vaikka ulkopuolinen näkee vain sotkun.” Subjektiivinen ulottuvuus taas on yksilön omaa matemaattista ajattelua. Nämä kolme näkökulmaa yhdistämällä opiskelijoille pyrittiin luomaan tilaa monipuoliselle ajattelulle ja oivalluksille.
Kuvassa vuonna 2016 Helsingin yliopistosta väitellyt matematiikan dosentti Rami Luisto Summamutikan tiedeluokassa pohtimassa ja kuvaamassa mm. topologista avaruutta. Luisto työskenteli opiskeluvuosiensa ajan Summamutikan tiedeluokassa, jota Juha Oikkonen johti. Kuva: Sakari Tolppanen.
Opettamisen lisäksi Oikkonen toimi Ylioppilastutkintolautakunnan sensorina 1980-luvun alusta lähtien. Hän oli mukana Jukka Mäkisen vetämässä WSOY:n Pitkä matematiikka -oppikirjasarjan työryhmässä, josta sai paljon arvokkaita oppeja sekä Mäkiseltä että muilta työryhmän jäseniltä Jukka Kangasaholta, Johannes Paasoselta, Maija Salmelalta ja Jorma Tahvanaiselta. Hän kirjoitti myöhemmin myös MFKA:n ratkaisukirjoja matematiikkaa Mäkelänrinteen lukiolla opettavan Pia Vikbergin kanssa. Oleellista niissä on ollut se, miten haastavilta vaikuttavia tehtäviä kannattaa lähestyä. ”Etsimme abiturienteille luonnollisia tapoja käsitellä tehtäviä, sillä matemaatikoiden kirjoittamat ratkaisut voivat usein olla tyylikkäitä ja täydellisiä, mutta eivät aina opiskelijoille helposti lähestyttäviä.” kuvailee Oikkonen. Hän kokee, että matematiikan opetuksessa tulisi testata perusasioiden hyvää ymmärtämistä ja loogista ajattelua.
Kun Oikkoselta kysytään, mitä hän toivoisi matematiikan opetukselle tulevaisuudessa, vastaus on selkeä: ”Antakaa työrauha”, ja korostaa, kuinka sitä nakerretaan monesta suunnasta. Kiire on realismia luokkaympäristöissä. ”Jos oppilas näkee matematiikan vain tenttiin oksennettavana asiana, hän ei koskaan sisäistä sen ydintä. Pitäisi kysyä, mitä oppilas vielä muistaa ja ymmärtää vuosien kuluttua”, Oikkonen sanoo. Hänen mukaansa paras tapa tukea matematiikan oppimista on yhdistää ymmärrys ja käytännön taidot niin, ettei siitä tule kiireessä opeteltua mekaanista harjoittelua vailla suuremman kuvan näkemistä.
”Kaikilla meillä on erilaista osaamista ja erilaisia yhteyksiä”
Juha Oikkosen kokemukset matematiikan opetuksesta ovat syventäneet hänen näkemystään siitä, että ihmiset löytävät matematiikan pariin eri reittejä pitkin ja ymmärtävät sitä omilla tavoillaan. ”Matematiikka on muutakin kuin pelkkiä kaavoja ja laskusääntöjä. Sen ymmärtäminen avaa meille käsityksen siitä, miten valtavan rikas maailma matematiikan takaa paljastuu ja mitä kaikkea se meille ihmisille merkitsee”, hän toteaa.
Eläkkeelle jäätyään Oikkonen on jatkanut työtään matematiikan sanansaattajana tehden kouluvierailuja ja kirjaprojekteja. Hän on työstänyt matematiikkaa käsittelevää lastenkirjaa ja aikuisten tietokirjaa, joiden tavoitteena on avata matematiikan maailmaa selkeästi ja kiehtovasti. Oikkonen kannustaa myös muita tarttumaan tiedelähettilään rooliin omilla vaikutusalueillaan. ”Kaikilla meillä on erilaista osaamista ja erilaisia yhteyksiä. Jos tuntee vaikka jonkun opettajan, voi tarjoutua pitämään kouluvierailun sitä kautta. Se voi olla pieni teko, mutta sillä voi olla vaikutusta.” painottaa Oikkonen.
Kuka tahansa voi siis tuoda tiedettä lähemmäs ihmisiä – olipa tavoitteena sitten tarjota lapsille ensimmäisiä kokemuksia matematiikasta, rohkaista nuoria opiskeluun tai jotain aivan muuta. Tiedelähettiläänä voi toimia monenlaisissa ympäristöissä, kuten kouluissa, kerhoissa, tapahtumissa tai virtuaalisissa kanavissa – kertaluontoisesti tai pitkäjänteisesti, missä päin tahansa Suomea. Oikkosen työ ja ajatukset matematiikan opetuksesta osoittavat, miten intohimo, kokeilunhalu ja oppijakeskeisyys voivat uudistaa tapaa, jolla tieteitä opetetaan ja ymmärretään.
Innostusta ja ideoita tiedelähettiläänä toimimiseen verkkokurssiltamme
Kansallinen LUMA-tiedekasvatusverkostomme kutsuu sinutkin tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä. Konkreettisia vinkkejä ja käytännön työkaluja tiede- ja teknologiakasvatukseen voi poimia Matkalla tiedelähettilääksi -verkkokurssilta. Itseopiskeltavan kurssin voi aloittaa milloin vain ja edetä omassa tahdissa.
Maksuton 1 opintopisteen laajuinen Matkalla tiedelähettilääksi -itseopiskelukurssi DigiCampus-verkkoalustalla tarjoaa eväitä ja pedagogiikkaa tueksi tiedelähettiläänä toimimiseen.
Kurssi sopii hyvin laajalti niin tiedeluokkia, -kerhoja ja -leirejä järjestäville ohjaajille, opettajille tai opiskelijoille kuin kaikille muillekin kiinnostuneille, kuten huoltajille, isovanhemmille, eläkeläisille tai alan asiantuntijoille. Kirjaudu kurssille digicampus.fi-oppialustan kautta vaikka heti ja aloita matka tiedelähettilääksi. Lisää verkkokurssista voi lukea nettisivuiltamme täältä. Tiedelähettiläitä tarvitaan koko maahan, joten vahvistakaamme yhdessä tiedeosaamista tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea!
Suosittu LUMATIKKA+ -täydennyskoulutus on alkanut kevään osalta. Maksuttoman koulutusohjelman järjestää LUMA-keskus Suomi -verkosto Opetushallituksen tuella. LUMATIKKA+ on varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen matematiikan opetukseen pureutuva kokonaisuus. Ohjelma keskittyy matematiikan laaja-alaiseen perusosaamiseen eri näkökulmista, kuten:
erilaisten oppijoiden huomioimiseen ja eriyttämiseen,
monipuolisiin opetus- ja arviointimenetelmiin koulutusastekohtaisesti sekä
eheyttävään opetukseen, joka tukee tulevaisuuden taitoja.
”Me LUMATIKKA+ -koulutustiimissä olemme huolella ja sydämellä suunnitelleet tutkimusperustaisen, mutta käytännönläheisen koulutuskokonaisuuden, joka palvelee opettajan arkea. Olemme vielä hieman jatkokehittäneet kursseja lisäten materiaalia osallistujien toivomista aiheista ja tarjoamme ylpeinä kokonaisuuden, joka tukee monipuolista matematiikan opetusta. Toivomme, että osallistuja saa koulutuksesta uusia ideoita, oivalluksia ja työkaluja sekä mahdollisuuden jakaa näkökulmia, keskustella ja reflektoida omaa työtä. Tämä on tilaisuus kehittää omaa opetusta ja osallistua tärkeään keskusteluun matematiikan opetuksen ja oppimisen tulevaisuudesta – olisi ilo nähdä juuri sinut mukana!” kuvailee koulutuksen projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen.
Kuvassa Alisa Uusi-Kilponen (oik.) ja Eveliina Hietakymi Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampuksella, jossa mm. matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen osastot sijaitsevat.
”Koulutus järjestetään tällaisenaan viimeisen kerran keväällä 2025, joten nyt on otollinen aika ryhtyä tuumasta toimeen ja houkutella myös kollega kaveriksi.” täydentää projektisuunnittelija Eveliina Hietakymi. ”Koen itse, etteivät käymäni matematiikan aineenopettajan opinnot aikoinaan antaneet juurikaan valmiuksia eritasoisten oppijoiden tukemiseen, oppimisvaikeuksien kohtaamiseen tai konkretialähtöisyyteen. Myös arviointi ja ongelmanratkaisu olivat aiheita, joita vain ehdittiin sivuta. Puhumattakaan vaikkapa ohjelmoinnista, joka on tullut opetussuunnitelmaan vasta valmistuttuani. Olen oppinut näistä aihesta huomattavan paljon ollessani mukana rakentamassa koulutuksen sisältöjä yhdessä didaktikkojen kanssa. Oikeastaan en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, että olen selvinnyt läpi peruskoulun, lukion pitkän matematiikan ja maisteritason yliopisto-opinnot matematiikasta ja vasta tämän hankkeen kautta minulle todella valkeni, miksi vaikkapa allekkainlaskualgoritmi toimii niin kuin se toimii – kymmenjärjestelmään perustuen. Toivon tosiaan, että mahdollisimman moni opettaja pääsisi vielä oppimaan kursseistamme lisää, jotta päiväkoteihin ja kouluihin saataisiin lisää matematiikan opetusta, joka tukee syvällistä ymmärtämistä, ei vain ulkoa opettelua,” Hietakymi intoutuu.
Verkkokoulutukset keväällä 2025
Verkko-opintojen kevätlukukausi käynnistyi 20. tammikuuta ja jatkuu 4. toukokuuta asti. Voit aloittaa kursseja tällä aikavälillä vapaasti ja edetä opinnoissa työhösi mukautuvassa tahdissa, yhdessä muilta osallistujilta vertaistukea saaden.
”Vaikea arvottaa vain yhtä asiaa. Kaiken kaikkiaan kurssi on koottu todella hyvin ja monipuolisesti. Opiskelu oli helppoa ja onnistuu hyvin työn ohessa. Matala kynnys osallistua ja hyödyttää takuulla ihan jokaista, joka mukaan hyppää.” kertoo koulutuksen verkkokurssin suorittanut osallistuja.
Kattava ohjelma sisältää 7 suomenkielistä ja 2 ruotsinkielistä kurssia. Voit rakentaa itsellesi 10 opintopisteen koulutuspolun valitsemalla yhden kurssin kolmesta osiosta tai poimimalla juuri itseäsi kiinnostavat kurssit välittämättä ohjelmakokonaisuudesta: Kurssien teoriaosuuksiin voi tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet. Opetuksen kehittäjät puolestaan tekevät teoriaosion lisäksi käytännönharjoituksen omassa opetuksessaan. Tähän osioon osallistuvien tulee siten työskennellä aktiivisessa opetussuhteessa Suomessa. Lue tarkemmin itseäsi kiinnostavan kurssin sisällöstä kurssien esittelysivulta. Näiltä sivuilta löydät myös linkin kurssin oppimisympäristöön DigiCampukselle.
”Videot ja tekstit eri matematiikan osa-alueista olivat todella hyviä! Sain paljon ajatuksia, miten kehittää opetustani. Myös muiden ajatusten lukeminen oli antoisaa. Pidin siitä, että kurssilla oli sopivasti hieman syvempää ‘teoriaa’, mutta myös paljon käytännönläheisyyttä.” kuvailee toinen LUMATIKKA+ -verkkokurssin suorittanut opettaja.
Lähikoulutukset maaliskuussa 2025
Verkkokurssien lisäksi järjestämme maaliskuussa inspiroivia lähikoulutustilaisuuksia Espoossa, Lappeenrannassa ja Tampereella. Koulutusten aiheet ja sisällöt ovat vaihdelleet joka toteutuskautena, ja tällä kertaa otsikkona on Matematiikkaa kielentämässä – sanoista koodeihin. Lähipäivissä käsitellään muun muassa matemaattisen ajattelun kielentämistä, ohjelmointiosaamisen kehittämistä sekä tapoja aktivoida oppijoita matikkapuheeseen ja toiminnallisuuteen.
Lähikoulutuspäivät:
To 6.3.2025 klo 13–16.30 Espoo, Aalto-yliopisto Juniorin tiloissa
To 13.3.2025 klo 13–16.30 Lappeenranta, LUT-yliopiston Lappeenrannan kampuksella
Ti 18.3.2025 klo 13–16.30 Tampere, Tampereen yliopiston Juniversityn tiloissa
Lähikoulutuspäivään voi osallistua, vaikka ei suorittaisi ohjelman verkkokursseja. Koulutukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden saada tukea asiantuntevilta kouluttajilta, päästä itse kokeilemaan aktivoivia ja toiminnallisia harjoituksia ja verkostoitua kollegoiden kanssa. Koulutuksia on ryhmitelty siten, että koulutus sopii eri asteiden opettajille.
”Pisteillä kiertely oli vilkasta ja opettajat kyselivät paljon lisävinkkejä ja ottivat ideoita talteen. Toinen osio aloitettiin aivojumpalla kantalukujen parissa ja jatkettiin matemaattisten taitojen oppimisen jatkumosta, joka oli aiemman LUMATIKKA-hankkeen opettajien vastauksista koottu. Nämä pohjustivat keskustelua matematiikan oppimisen vaikeuksista. Keskustelu olikin vilkasta ja saimme paljon ajatuksia eri asteiden opettajilta. Myös opettajilta saatiin hyvää palautetta koulutuksesta ja sen rakenteesta. Keskustelu myös paketoitui upeasti matematiikan yhteyksiin, joka oli kouluttajien alkuperäinen teema. Kokonaisuutena todella onnistunut koulutus.” iloitsevat syksyllä 2024 lähikouluttajina toimineet tiimiläiset Nina Ågren ja Saana Kinnunen.
Lähikouluttajat Nina Ågren ja Saana Kinnunen
Aktiivista toimintaa ja keskustelua pisteillä
Mistä koulutuksiin?
Tarkemmat tiedot kaikista LUMATIKKA+ -koulutuksista ja niiden aikatauluista löydät ohjelman nettisivujen lumatikka.luma.fi kautta.
Järjestimme myös kevään kurssien alettua ma 20.1. klo 15–16 infotilaisuuden Zoomissa siitä, miten saada opinnot käyntiin. Tilaisuus tallennettiin ja voit katsoa sen Youtubesta.
”Tervetuloa mukaan oppimaan ja kehittämään matematiikan opetusta– tavataan verkkokursseilla tai lähikoulutuksissa!” toivottaa koko LUMATIKKA+ -tiimi
LUMATIKKA+ -tiimiläiset Riikka Keto-Tokoi, Leena Ikonen ja Mats Braskén koulutuksen kehittämispäivillä.
Julkaisu ”Early STEM Education in the Digital Age” osoittaa, kuinka digitaaliset työkalut voivat parantaa nuorten oppijoiden LUMA-osaamista. Julkaisu esittelee tutkimustuloksia sekä parhaita käytänteitä kuuden eri maan LUMA-organisaatiolta, joihin LUMA-keskus Suomikin kuuluu. Julkaisu tarjoaa selkeitä suosituksia teknologian käytön etujen ja riskien punnitsemiseksi erityisesti varhaiskasvatuksessa.
”Tekeekö teknologia meistä tyhmempiä?”, ”Onko teknologia hyvä työkalu oppimiseen?”, ”Miksi olemme riippuvaisia erilaisista näyttöpäätteistä?” Tällaiset kysymykset hallitsevat keskustelua digitaalisesta mediasta. Ristiriitaiset teoriat, myytit ja polarisoituneet mielipiteet tekevät opettajien ja päättäjien valintaa entistä vaikeammaksi: integroidaanko uusi tekniikka opetukseen ja oppimiseen luokkahuoneessa ja miten se tulisi tehdä?
Julkaisussa on kuusi suositusta varhaiskasvatuksen LUMA-opetuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla. Julakisussa ehdoetaan ”pedagogia ensin” lähestymistapaa, jossa opetusmenetelmät ja oppimistavoitteet ohjaavat työkalun käyttöä, eivät päinvastoin. Jokaisen suosituksen taustalla on käytännön esimerkkejä verkoston jäseniltä.
”Tavoitteenamme oli hälventää myytit, jotka esittävät digitaalisia työkaluja joko koulutuksen ”demonina” tai ”pelastajana”, sanoo tohtori Elena Pasquinelli, Ranskan La main à la pâten tutkimus- ja arviointisektorin johtaja, joka on julkaisun pääkirjoittaja. ”Totuus on, etteivät digitaaliset työkalut ole kumpaakaan, kuten tutkimuksemme tällä alalla osoittaa. Niiden tehokkuus riippuu täysin siitä, miten pedagogit käyttävät niitä.”
Kuusi suositusta varhaisen LUMA-koulutuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla:
Integroi teknologia tarkoitukseen: Perustele digitaaliset työkalut LUMA-opetuksen selkeiden oppimistavoitteiden perusteella.
Priorisoi pedagogiikka: Tehokkaiden opetusmenetelmien on ohjattava teknologian käyttöä LUMA-opetuksessa – ei päinvastoin.
Paranna, älä korvaa: Käytä digitaalisia työkaluja täydentämään todellista LUMA-oppimista.
Valmistaudu menestykseen: Investoi opettajien koulutukseen ja infrastruktuuriin tehokkaan digitaalisen integraation saavuttamiseksi, joka hyödyttää kaikkia.
Tehosta digitaalista lukutaitoa: Muuta LUMA-koulutusta navigoidaksesi nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Käytä näyttöön perustuvia käytäntöjä: Hyödynnä tutkimusta LUMA-koulutuksen ja tehokkaan opettajankoulutuksen parantamiseksi.
Näissä suosituksissa kaikuu myös kansallisen LUMA-strategiamme ja sen toimenpideohjelman tarpeet ja kohteet. ”On tärkeää huomata, että digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa LUMA-alojen koulutusta. Erityisesti on haettava digitalisaation tarjoamia lisäarvoja jo olemassa olevien oppimismateriaalien, -menetelmien ja -ympäristöjen lisäksi” toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.
”Erityisen ilahduttavaa yhteistyön tuloksissa on fokusointi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuslähtöiseen digitalisaation soveltamiseen oppimisen tukena.” Tässäkin suhteessa IDoS-verkostossa LUMA-keskus Suomi on globaalistikin ainutlaatuinen: verkosto, joka on kansallisten tutkimusyliopistojen yhteenliittymä ja kattaa kaikki LUMA-aineiden opettajankoulutusta antavat yliopistot. ”Yhdessä olemme jälleen enemmän!”
Luonto tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat kehittää tutkimisen ja toimimisen taitojaan. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kehittämä toiminnallinen luonnontutkimuspäivä on erinomainen ratkaisu, joka tukee alakoulun opettajia ja oppilaita tutkimuksellisessa oppimisessa. Tämä toimintamalli on nyt saatavilla koko Suomen alakouluille.
Luonnontutkimuspäivän perusidea
Luonnontutkimuspäivän tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia järjestää tutkivaa työskentelyä ja hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Päivän aikana opettajat ja oppilaat voivat tutkia yhdessä luonnon ilmiöitä ja harjoitella tutkimusvälineiden käyttöä. Toimintamalli on kehitetty tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti, ja se vastaa ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita, erityisesti tutkimisen ja toimimisen taitojen kehittämistä koskien.
Parhaat vinkit opettajille ja nuorille Suomessa
Suunnittele yhdessä: Yhteistyö LUMA-keskuksen asiantuntijoiden kanssa auttaa suunnittelemaan monipuolisen ja mielekkään tutkimuspäivän.
Hyödynnä luontoa: Käytä lähiluontoa oppimisympäristönä ja rohkaise oppilaita havainnoimaan ympäristöään.
Harjoittele tutkimusvälineiden käyttöä: Anna oppilaille mahdollisuus käyttää erilaisia tutkimusvälineitä, kuten kiikareita, kaukoputkia ja äänentallentimia.
Integroi eri aineet: Yhdistä luonnontutkimuspäivään sisältöä eri oppiaineista, kuten kuvataiteesta ja historiasta, jotta oppilaat saavat monipuolisen oppimiskokemuksen.
Kannusta kysymään: Rohkaise oppilaita esittämään omia tutkimuskysymyksiään ja suunnittelemaan pieniä tutkimuksia.
Yhdessä tutkiminen on Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toiminnan ytimessä.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Ympäristöopin opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä omien tutkimuskysymysten ideointia ja tutkimusten suunnittelua. Luonnontutkimuspäivä tukee näitä tavoitteita tarjoamalla autenttisen ympäristön, jossa oppilaat voivat harjoitella havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Päivään voidaan integroida sisältöä ja toimintatapoja perinteisistä LUMA-aineista sekä esimerkiksi kuvataiteesta ja historiasta.
Toimintamalli käytännössä
Luonnontutkimuspäivän suunnittelu alkaa opettajan ja LUMA-keskuksen asiantuntijan yhteistyöllä. Esimerkiksi kevätaamun linturetki kolmannen luokan kanssa voisi olla osa luonnontutkimuspäivää. Opettaja suunnittelee pedagogisen sisällön ja tavoitteet – LUMA-asiantuntija tuo tieteellisen sisällön ja tutkimusvälineet – yhteisesti käyttöön. Retken aikana oppilaat voivat harjoitella lintujen havainnointia ja äänien tallentamista, mikä tukee ympäristöopin tavoitteita.
Möttösen koulun luonnontutkimusviikko esimerkkinä opettajille ja nuorille
Perhon Möttösen alakoulun luokat viettivät luonnontutkimusviikkoa toukokuussa 2023. Viikon aikana oppilaat harjoittelivat luonnontutkijan taitoja, kuten havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Yksi viikon tutkimuskysymyksistä oli, esiintyykö lepakoita koulun lähellä. Kuudesluokkalaiset asensivat lepakkojen ääniä tallentavan laitteen, ja tuloksena selvisi, että alueella esiintyy pohjanlepakoita ja siippalajeja.
Yhteistyötahot ja kehitystyö; monta tahoa puhaltaa yhteen hiileen
Luonnontutkimuspäivän toimintamalli on kehitetty yhteistyössä LUMA-keskus Suomen, Opetushallituksen, opettajien ja tiedeyhteisön kanssa. Verkkokurssi ”Luonto oppimisympäristönä” tarjoaa opettajille tukea ja materiaalia luonnontutkimuspäivän toteuttamiseen. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja kansallispuistoihin oppimistarkoituksissa sekä kansalaistieteeseen ja datan keräämiseen luonnosta.
Linkit ja lisätietoa
Lisätietoa luonnontutkimuspäivän toimintamallista ja esimerkkejä toteutetuista projekteista löytyy Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen verkkosivuilta. Tutustu myös verkkokurssiin ”Luonto oppimisympäristönä” ja sen tarjoamiin resursseihin.
Luonnontutkimuspäivä tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden kokea luonnon ihmeitä ja oppia tutkimisen taitoja käytännössä. Tämä toimintamalli tukee ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita ja innostaa oppilaita tutkimaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Kirjoitettu yhteistyössä:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto) & Pentti Impiö, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Junior University tarjoaa opettajille laajoja, valmiita kokonaisuuksia opetukseen. Sisällöt pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Lisäksi Junior University järjestää tapahtumia, työpajoja ja muuta innostavaa lapsille ja nuorille.
LUT-yliopiston Junior University toteuttaa koko kaupungin ikäluokat kattavia tiedekasvatustoimintoja. Lappeenrannan kaupungin Uniori-toiminnassa LUT-sisältöjä ovat mm. eskariboksi, 3. luokkien vesipäivät ja kiertotalousteema, 5. luokkien kestävän liiketoiminnan teema, 8. luokkien monialainen oppimiskokonaisuus ”puhdas ilma, puhdas vesi ja kestävä asuminen” sekä siihen liittyvät työpajat LUTilla. Lisäksi Unioriin kuuluu kattava lukioyhteistyö.
Junior Universityn Uniori-toiminnan teemat pohjautuvat LUT-yliopiston strategisiin painopistealueisiin. Samalla ne pohjautuvat opetussuunnitelmiin ja vastaavat niihin strategisella tavalla. Esimerkiksi puhdasta vettä käsittelevään kokonaisuuteen sisältyy ”vesipäivät”, jotka toteutetaan 3. luokalla. Vesi-teemaa opiskellaan kolmannella luokalla opetussuunnitelman mukaisesti. Tällä tavoin oppilaille ja opettajille saadaan laadukas ja valmis kokonaisuus, joka vastaa selkeään tarpeeseen.
Asiantuntijoiden ja kehittäjäopettajien luomat materiaalit inspiroivat oppimaan
Materiaalit on kehitetty LUT-asiantuntijoiden ja Lappeenrannan kehittäjäopettajien voimin. Sisällöissä näkyy LUTin tutkimusalat ja toisaalta mukana on opettajien vahva pedagoginen asiantuntemus ja OPSista nousevat teemat. Tutkimustiedon aktiivisesta hyödyntämisestä löydät Uniorin opettajien tukisivustolta, kohdasta – opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma.
Uniori-toimintaa toteutetaan Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston tiiviissä yhteistyössä. Sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty LUTin asiantuntemusta. Myös paikalliset toimijat ovat olleet mukana kehittämistyössä. Kiertotalousteemaa on kehitetty Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu vesipäivien toteutukseen. Kestävän liiketoiminnan kokonaisuus integroituu Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Yrityssankari-ohjelmaan.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämispäivät järjestettiin 2.–4.10.2024 Vaasassa. Joukkoon lukeutui verkoston toimijoita, hallintotiimiläisiä sekä johtokunnan jäseniä. Kehityspäivien tarjontaan kuului puheita, kohtaamisia sekä valtakunnallisen kauden 2025–2028 suunnittelua.
– Tavoitteemme on saada LUMA-toiminta vahvistumaan ”joka kolkassa ja niemessä” valtakunnallisen tehtävämme mukaisesti. Siihen tarvitaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja uusia tutkimusperustaisia avauksia. Yhdessä olemme enemmän! rohkaisee LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopistosta.
Kansallinen verkosto kehittää toimintaansa hallintomallin, toiminnan sekä etäkerhoaktiviteettien saralla. Verkoston tavoite on edistää luonnontieteiden asemaa Suomessa, turvaamalla riittävä määrä LUMA-osaajia Suomessa sekä osaamisen korkean tason ylläpitäminen ja varmentaminen.
– Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on perussivistystä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistavuuden ja toimijuuden. Kansallisen LUMA(TE)-strategian linjauksista jokainen henkilö ja yhteisö löytää oman osa-alueensa, jolla voi osallistua Suomen LUMA-osaamisen nostamiseen Pisasta potenssiin 10, toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta.
– LUMA-verkoston ”yhdessä olemme enemmän” – ajattelutapa on kantanut läpi vuosien. Yhteistyö ja luottamus ovat tärkeitä osaamisen kehittämiseksi. Digitaaliset mahdollisuudet takaavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Kaikki osallistava toimintakulttuuri kulkee käsi kädessä viestinnän sekä kansainvälisen yhteistyön kanssa.
Miten LUMA-verkosto voisi tukea sinun omia tai teidän yhteisönne LUMA-tarpeita?
Kansallinen LUMA-seminaari -yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen järjestetään ti 17.12. klo 9-12. Tiedotamme asiasta seminaarin lähestyessä.
Kirjoittanut:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto (LUMA-keskus Suomi)
Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.
Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle
Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.
Fotoniikka – valoon perustuva teknologia arkisten laitteidemme taustavoimana oli professori Juha Toivosen aiheena Tiedekahvilassa syksyllä 2022. Kuva Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.
Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”
Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.
Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.
Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.
Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.
Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.
Kirjoittajat:
Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Kaikki LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastoon aihekohtaisiksi materiaalikokoelmiksi. Löydät ne suoraan osoitteesta aoe.fi hakusanalla LUMATIKKA tai vaihtoehtoisesti kotivisullemme listattuna.
Jos olet Lumatikan Youtube-kanavan tilaaja, saatoitkin jo huomata, että olemme julkaisseet kaikki LUMATIKKA+ -hankekauden aikana kuvatut asiantuntijavideot vuosilta 2023-25 myös verkkokurssien ulkopuolella katsottavaksi.
