Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.
Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle
Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.
Fotoniikka – valoon perustuva teknologia arkisten laitteidemme taustavoimana oli professori Juha Toivosen aiheena Tiedekahvilassa syksyllä 2022. Kuva Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.
Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”
Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.
Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.
Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.
Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.
Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.
Kirjoittajat:
Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
LUMA-keskus Suomi -verkostossa on kokeiltu ja tutkittu erilaisia tiedekasvatusmalleja, kuten tiedekerhoja, koko sen yli 20 vuotta kestäneen toiminnan aikana. Pandemia-aikana myös erilaiset virtuaaliset tiedekerhot tulivat tutuksi. Tänä syksynä LUMA-keskus Suomi järjestää ensimmäistä kertaa koko Suomen yhteisen virtuaalikerhon, jonka pääkohderyhmänä ovat erityisesti kuntien iltapäiväkerhot. Etäiltapäiväkerho on samalla myös tutkimushanke, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa.
Iltapäiväkerhotoiminnassa ollaan oltu iloisia erityishuomiosta ja intoiltu uudenlaisesta toimintamallista.
– Kyllä LUMA-keskus Suomen vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille kiinnostaa, sillä etäkerhoon on tällä hetkellä ilmoittautunut 106 kerhoa, jossa on yhteensä yli 1500 lasta, kertoo projektisuunnittelija Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomesta. Etäiltapäiväkerho on ollut myös tekijöilleen sydämenasia.
Iltapäiväkerho on suunnattu lapsille alakoulun luokilla 1.–2. Yhteinen tiedekerho ajoittuu tiistai iltapäiville 3.9.–29.10.2024. Kerhoon voi osallistua 14.30–15.30 välisenä aikana sekä myöhemmin tallenteen avulla. Kerhon aikana päästään tutustumaan virtuaalisesti myös eri puolille Suomea. Kerholähetykset tulevat vuorotellen Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Turusta, Helsingistä, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Joensuusta.
Kerhossa tutkitaan ja innostutaan yhdessä. Muun muassa seuraavia teemoja käsitellään kerhon aikana: linnut, lähiluonto, kemian kokeelliset työt, kasvit, tietokoneet ja matematiikka. Sisällöt ja materiaalit ovat mutkattomia, joten kerho toimii myös hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontietieisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Alun esittelyn jälkeen, lapset askartelevat tai suorittavat annettujen ohjeiden mukaisesti jonkin pienen tiedeaktiviteetin.
– Kaikki mitä teemme on tutkimusperustaista, sanoo LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
LUMA-keskus Suomen syksyn opintokäynnit starttaavat pian – varmistathan paikkasi ajoissa! Luvassa on pelejä, tulevaisuuden energiaratkaisuja, virtuaalisia opintokäyntejä sekä innostavia vierailuja tiedeluokkiin.
Lainavälineitä joka kolkkaan ja niemeen – myös postitse!
Osa LUMA-keskuksista tarjoaa opettajille lainattavaksi esimerkiksi kirjallisuutta, opetuspelejä, laitteita ja välineitä. Lainattavien välineiden oheen on usein saatavilla tarkempia työohjeita välineiden hyödyntämiseksi. Lue lisää lainavälineistä sivuiltamme.
Etäopintokäynnit koko Suomessa
LUMA-keskus Suomi järjestää etäopintokäyntejä LUMA-keskuksiin ja yliopistoille koko Suomessa. Esimerkiksi Helsingin yliopistolta löytyy fysiikan avoin opetuslaboratorio Fotoni. Laboratorio on fysiikan tiedeluokka, jonka painopisteinä ovat näkymättömän tuominen näkyväksi sekä ilmastofysiikan ja kvanttifysiikan perusteiden opetus. Fotonin opintokäynnillä, joita järjestetään joustavasti etänä sekä paikalla, tavataan myös ilmakehätieteiden keskus INAR:in tutkijoita. Lisäksi etäopintokäyntejä löytyy kemian, maantieteen, matematiikan sekä tietojenkäsittelytieteen saralla. Huippusuosittu Kemianluokka Gadolin, jonka etäopintomuoto VirtuaaliGadolin edistää saavutettavuutta, on yksi onnistunut esimerkki toiminnasta!
Aalto-yliopisto Juniorin työpajoissa hyödynnetään Aalto-yliopistossa tehtävää huippututkimusta lapsia ja nuoria innostavilla menetelmillä. Opintokäyntien aiheet tulevat Aallon opetus- ja tutkimusaiheista. Monialainen tarjonta sisältää niin taidetta, tiedettä, taloutta kuin teknologiaakin! Etätoteutuksessa ryhmä työskentelee omassa luokassaan omia välineitään hyödyntäen, ja Juniorin ohjaaja ohjaa työtä verkon välityksellä. Etätoteutukseen voi osallistua kaikkialta Suomesta.
Tuo ryhmäsi opintokäynnille tai osallistu virtuaalisesti yliopistovierailuun
Helsingin yliopisto
Tervetuloa lukuvuoden 2023–2024 tiedeluokkien opintokäynneille joko Kumpulan kampukselle tai etänä! Tiedeluokkien opintokäynneillä ryhmät tutustuvat matemaattis-luonnontieteellisten tieteenalojen tutkimukseen ja opiskeluun. Opintokäynnit suunnitellaan tukemaan opetussuunnitelmien tavoitteita ja toteutusta. Opintokäyntejä on kemian, fysiikan, maantieteen, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteiden aloilta. Syksyn opintokäyntien varauskalenteri aukeaa 12.8.2024 kello 10 . Tutustu opintokäyntien aiheisiin Helsingin yliopiston sivulla.
Aalto-yliopisto Junior
Uudistunut syyslukukauden työpajavalikoima on julkaistu ja varauskalenterimme aukeaa ma 19.8. Sisällöistämme löytyy jokaiselle jotakin sopivaa – on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta – niin peruskouluihin, lukioihin kuin ammattikouluihinkin. Olit siis Junior-konkari tai uusi tuttavuus, tutustuthan rohkeasti nettisivuillamme työpajojen sisältöihin. Huomaathan, että monet työpajat ovat sisällöiltään monialaisia ja täten sopivat moniin eri oppiaineisiin, eli valikoimaa kannattaa selata yli ainerajojen! Kaikki koululaistoimintamme on maksutonta. Tutustu valikoimaan nettisivuillamme ja varaa ryhmällesi aika.
LUMA-keskus Pohjanmaa
Ryhmät varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ovat tervetulleita vierailulle SAGA-tiedeluokkaan ja Vaasan yliopistoon! Tämän syksyn työpajoissa tutustutaan muun muassa punakaali-indikaattoriin, ohjelmoidaan kivi-paperi-sakset -peli ja pohditaan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Ilmoittaudu pajoihin kotisivuillamme.
Juniversityn toiminta käynnistyy jälleen syyslukukauden alussa kampuksilla, oppilaitoksissa ja etäyhteyksin. Tarjoamme monipuolisia vierailumahdollisuuksia ja tapahtumia, jotka innostavat oppimiseen ja herättävät kiinnostuksen tieteisiin.
Hervannan kampuksella toiminut Tiedeluokka ja siihen kuuluva välinelainaamo muuttavat syksyn alussa keskustakampukselle. Niiden toiminta käynnistyy muutostöiden valmistuttua.
Oppilasryhmille suunnattu toimintamme on maksutonta ja monitieteistä. Tutustu toimintaan ja varaa aika ryhmällesi verkkosivuiltamme tuni.fi/juniversity.
Skolresurs
Med start under hösten 2024 kan du komma och labba med din klass i Åbo Akademis utrymmen i Åbo. Vi erbjuder workshoppar för åk 1-9 med olika naturvetenskapliga teman. Kom med och bekanta dig med allt från fysiken bakom katapulter till de organismer du kan hitta i en näve jord! Besöken är dessutom helt avgiftsfria. Läs mer och anmäl dig på Skolresurs hemsida.
LUMA-keskus Lappi
Voit varata LUMA-keskus Lapin kautta maksutonta lainavälineistöä sekä hyödyntää kotisivuiltamme löytyviä LUMA-työpajoja luonnontieteiden, teknologian ja ohjelmoinnin (mm. micro:bit ja arduino -paketit) opetukseen. Olemme mukana syyskuussa viikolla 38 järjestettävällä Tiedeviikolla Rovaniemellä Arktikumissa useiden LUMA-työpajojen kautta. Tiedeviikosta viestitään alueen kouluille elokuussa. Kouluissa Säteilee!?-hankkeen ionisoivan säteilyn tietoisku siirreltävien sumukammioiden avulla on myös mukana Tiedeviikolla sekä erikseen kotisivuiltamme varattavien kouluvierailujen kautta. Teemme myös yhteistyötä Lapin alueella päiväkotien, koulujen ja nuorisotoimijoiden kanssa esim. työpajojen ja tiedekasvatuksen parissa. Ollaan yhteydessä! Lisätietoja löydät LUMA-keskus Lapin kotisivuilta tai sosiaalisesta mediasta @lumakeskuslappi.
Lounais-Suomen LUMA-keskus
Tänä syksynä pystymme jälleen järjestämään yhteensä 35 maksutonta pajaa alakouluille, 15 yläkouluille ja 15 toisen asteen ryhmille! Pajoissa on samoja vanhoja tuttuja, luonnon monimuotoisuudesta ja väreistä tekoälyyn ja väriairinkokennojen valmistamiseen. Ala- ja yläkoulujen pajojen varauskalenteri on nyt auki! Toisen asteen pajojen varaukset menevät aina sähköpostilla. Katso kaikki pajat ikäryhmittäin ja varausohjeet sivuiltamme 7.8. alkaen.
Keski-Suomen LUMA-keskus
Tarjoamme LUMA-vierailuja kouluihin ja päiväkoteihin sekä toivotamme ryhmiä tervetulleeksi vierailulle Jyväskylän yliopiston tiloihin. Tarvittaessa myös lainaamme välineitä Jyvässeudun alueella. Tutustu vierailuihin verkkosivullamme.
Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus, Tiedeluokka Kokko
Syksyn vierailut Tiedeluokka Kokkoon ovat varattavissa. Lainavälineemme ovat myös tuttuun tapaan luokkien käytössä. Meillä on tavoitteena vierailla mahdollisuuksien mukaan ensi syksyn aikana Keski-Pohjanmaan kouluilla. Suosituimpia vierailujen sisältöjä ovat olleet ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyneet työpajat, mutta myös ympäristön erilainen tutkiminen ja mittaaminen, mistä toivomme erityisesti uusia yhteydenottoja sähköpostitse: kp-luma@jyu.fi. Tutustu paremmin lainavälineisiin ja tiedeluokkiin linkin takaa – ja inspiroidu!
Suomi isännöi ensimmäistä kertaa yhtä Euroopan suurinta opetustapahtumaa, Science on Stage -festivaalia, osana kansallisia opettajien LUMA-päiviä. Tapahtuma esittelee parhaita matematiikan ja luonnontieteiden opetuskäytäntöjä ympäri maailman. LUMA-päivät pidetään 14.–15.8. Turussa ja kokoaa tänä vuonna yli 700 opettajaa yli 50 maasta.
Kansalliset opettajien LUMA-päivät järjestetään 20. kerran elokuussa. Ohjelma koostuu kansainvälisen LUMA-opetuksen tapahtuman, Science on Stage -festivaalien, avoimista ovista ja torstain mielenkiintoisista ja monipuolisista työpajoista. Ilmoittautuminen on edelleen auki. Voit osallistua vain toisena päivänä tai tulla piipahtamaan yhdessä työpajassa. Tapahtuma on maksuton ja ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisätietoja ja ilmoittaudu tapahtumasivullamme.
– LUMA-päivien merkitys on suuri. Opettaja on keskeinen muutosagentti hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Opettajat ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tavata toisiaan. Yhdessä olemme enemmän! sanoo johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkostosta.
Kestävyysteemainen suurtapahtuma Suomessa
Science on Stage festivaalit on voittoa tavoittelematon messutapahtuma, joka tunnustaa opettajien keskeisen roolin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2024 kestävyysteemalla vietettävä kansainvälinen festivaali juhlistaa omistautuneimpia opettajia ja heidän erinomaisia opetusideoitaan. Tapahtumassa opettajat eri maista pääsevät toistensa opetukseen matematiikan ja luonnontieteiden saralla. Messuilla opettajat esittelevät suunnittelemiaan, toteuttamiaan ja testaamiaan opetuskäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomesta esitellään 28 projektia, joiden aiheet ulottu-vat taidepuutarhasta AI-tuutorirobotteihin ja merifysiikan tutkimuksiin. Tapahtumaa voi myös seurata etäyhteydellä tapahtumasivuilla.
Yhteistyökumppaneita suurtapahtumassa ovat Science on Stage Finland ja Science Stage Europe. Tapahtumaa tukevat Turun kaupunki, paikalliset korkeakoulut, useat järjestöt ja yritykset. Keskiössä ovta kuitenkin opettajat. Taipalsaaren Kirkonkylän koululta messuille osallistuvat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen projektillaan Kuinka pitkä on sekunti ja muita aikatutkimuksia. Science on Stage -tapahtuma on ainulaatuinen mahdollisuus esitellä lasten kysymyksistä alkanut tutkimusprojekti, jossa on tutkittu, kokeiltu ja kehitetty yhdessä. Aikatutkimusten parissa on kannustettu ja innostettu lapsia hyödyntämään heidän luontaista uteliaisuuttaan ihmetellä ympäröivää maailmaa.
Jokainen messuille valittu opetusprojekti on tiivistetty posteriin. Posterit ovat jo nyt nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla.
– Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia. On kunnia olla mukana Suomen opettajien joukossa esittelemässä osaamistamme kansainvälisille kollegoille, kertovat Rehunen ja Kolhonen.
Keskiviikon messujen lisäksi, LUMA-päivien ohjelmassa on lukuisia työpajoja eri aiheista. Torstain työpajoissa on esillä esimerkiksi uusia matematiikan opetuksen avauksia virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä ja matemaattisesta kielentämisestä sekä tutustumista Turun yliopiston Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Åbo Akademin Skolresursin tiedekasvatukseen.
LUMA-päivillä päästään tutustumaan esimerkiksi väriaurinkokennoihin. Työpajassa valmistetaan itse väriaineaurinkokenno, joka on uutta tulevaisuuden aurinkokennotekniikkaa. Työpajassa tutustutaan myös aurinkokennon toimintaperiaatteeseen sekä valon että värien ominaisuuksiin. Lisäksi mitataan itsevalmistetun aurinkokennon väriaineen UV-Vis spektri spektrofotometrilla sekä kennon virta ja jännite.
Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.
Kansallinen LUMA-verkostomme kutsuu sinut tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä – sekä lisäämään uusien LUMA-alalle kouluttautuvien määrää.
Olitpa opiskelija, opettaja, LUMA-aloilla työskentelevä, vanhempi tai eläkeläinen – kurssi sopii juuri sinulle!
Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen kuvaa omaa kokemustaan Tiedelähettiläs-kurssista, sekä innostaa muita oppijoita mukaan!
– Aloitin kurssin kesän alkuvaiheessa. Heti kun näin kurssin ajattelin, että tämä on ihan minun juttuni!
Pulkkisen innostus tiedettä kohtaan alkoi viidennellä luokalla. Kiinnostus matematiikkaa, fysiikka ja kemiaa kohtaan on jatkunut läpi elämän.
– Kemia, fysiikka, matematiikka. Luonnontieteet ovat innostaneet minua aina. Mutta haluaisin myös välittää tietoa ja taitoa muille. Siihen ei riitä vaan tieto ja taito, tarvitset myös pedagogiikkaa, selittää Pulkkinen.
Tiedelähettiläs-kurssilla oppijat saavat pedagogisia taitoja, joiden avulla luonnontieteitä voi jakaa myös muille. Pulkkisen elämässä vaari on toiminut innoittajana.
– Miten näistä asioista voi kertoa toisille, jotta se olisi kaikista antoisin? kysyy Pulkkinen, kurssin käytyään.
Nuoret ja aurinkopaneelit Pulkkisen mielessä
Suomen tulevaisuuden kannalta luonnontieteet ovat avainasemassa. Pulkkinen nostaa myös esiin nuorten tärkeyden.
– Suomessa kuin kansainvälisesti tarvitaan lisää matematiikan, fysiikan ja kemian osaajia.
– Konkreettisesti kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus ovat tärkeimpiä vientiteollisuuksia Suomessa. Tarvitaan koko ajan osaamista. Tekoäly kehittyy koko ajan mutta se ei riitä. Tarvitaan entistä enemmän osaajia – ja myös nuoria – joilla on kokemusta tästä ajasta, lisää Pulkkinen.
Pulkkinen pitää käytännönläheisiä arjen elämän esimerkkejä tärkeinä. Esimerkiksi perheen ostamat aurinkopaneelit nostavat mieleen, miten paljon kemiaa ja fysiikkaa niihin kuuluu.
– Ymmärtää mikä mekanismi on, että puhutaan kilowattitunneista. Mitä se tarkoittaa? Miten paljon aurinkopaneelit oikeasti tuottavat sähköä? pohtii Pulkkinen.
Kestävyys- ja vastuullisuuskuva, kuvaaja Eliel Kilkki.
Unelmatyönä luonnontieteiden opettaja
Pulkkinen on lyhytkasvuinen (110 cm) ja on panostanut enemmän teoreettisiin opintoihin kuin veljensä, joka on jo luonnontieteellisellä alalla. Pulkkinen opiskelee lukiossa ja hänen unelmatyönsä on luonnontieteiden opettaja.
– Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja.
– Pyrin pitämään tiedekurssia tai tiedeleiriä. Se olisi tosi hienoa, sanoo Pulkkinen.
Pulkkinen muistuttaa myös nöyryydestä ja siitä, että luonnontieteilijätkin ovat ihmisiä. Samalla hän innostaa kaikkia luonnontieteistä kiinnostuneita mukaan Tiedelähettiläs-kurssille, kehittämään pedagogisia taitoja ja vahvistamaan Suomen tulevaisuuttaa luonnontieteellisellä alalla.
– Jos liikaa korostaa omaa osaamista, se on vaarallista. Tiedämme vain murto-osan maapallon ilmiöistä ja toiminnoista.
– Kaikki voivat oppia. Myös ne, jotka ovat jo opiskelleet! Kannustaisin kaikkia mukaan kurssille.
Tiedelähettiläs-kurssin voi suorittaa helposti etäopintoina.
Vuonna 2023 LUMA-toiminta tavoitti yli 100 000 henkilöä Suomessa. 80 koulua, opistoa tai varhaiskasvatusyksikköä osallistui LUMA-kehittämisyhteisön toimintaan. Vierailumäärät LUMA-tiedeluokkiin ovat kasvaneet 100 prosenttia verrattuna vuoteen 2022 – lähes 45 000 lasta ja nuorta vieraili tiedeluokissa vuonna 2023.
Kansainvälisesti LUMA-tiedekasvatusmallimme herättää laajaa kiinnostusta, ja yliopistojemme asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Kiitämme lämpimästi yliopistojen johtajia, toimijoita, yhteistyökumppaneita ja rahoittajia erinomaisesta yhteistyöstä kuluneena vuonna.
Viestintä ja näkyvyys
LUMA-keskus Suomen kansallinen kolmikielinen viestintä oli ennätyslukemissa vuonna 2023. LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla julkaistiin 34 julkaisua suomeksi, kuusi julkaisua ruotsiksi sekä yhdeksän julkaisua englanniksi. Yhteensä 49 monikielisiä julkaisua julkaistiin LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla vuonna 2023 – se on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Verkkosivuja katseltiin lähes 30 000 kertaa.
Sosiaalisen median kanavien seuraaja- ja tykkääjämäärät jatkoivat kasvuaan. Instagram (+123 seuraajaa), Youtube (+69 tilaajaa), Facebook (+81 tykkääjää). Facebook-sivun tavoittavuus vuoden aikana oli 36 155 ja Instagram-tilin kattavuus 7155.
LUMA-uutiskirje tavoitti vuonna 2023 tuhansia lukijoita. Uutiskirjeiden keskimääräinen avausprosentti oli aiempaa vuotta merkittävästi parempi 43,6 % (+13 %). Englanninkielisen uutiskirjeen avausprosentti kipusi ennätyslukemiin, lähes 48:aan. Myös uutiskirjeen tilaajamäärät kasvoivat vuoden aikana.
Viestintää toteuttivat verkoston viestinnän asiantuntija Jemima Unger, projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen sekä projektisuunnittelija Oona Kiviluoto ja jokaisen keskuksen toimijat, monet johtokunnan jäsenet sekä muut LUMA-yhteistyöstä innostuneet.
LUMA-keskus Suomi -verkosto edistää matematiikan, teknologian, luonnontieteiden ja ympäristöopin opetusta sekä oppimista innostavasti!
Valtakunnallinen tehtävä 2023
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi LUMA-keskus Suomelle rahoituksen valtakunnalliseen tehtävään toimintakaudelle 2021–2024. Rahoituksen tavoitteena on turvata matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen korkea taso sekä osaajien riittävä määrä Suomessa.
LUMA-keskus Suomi asetti itselleen kolme tavoitetta. Ensimmäisen tavoitteena oli opettajien jatkuvan oppimisen tukeminen. Esimerkiksi täydennyskoulutustilaisuuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla ja toimintaan osallistui 140 opettajaa. Yliopiston keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ja verkoston ulkopuolinen yhteistyö kuului myös tavoitteisiin. Toiminta tavoitti noin 700 korkeakouluopiskelijaa – LUMA-kurssit olivat suosittuja, luku on 200 opiskelijaa korkeampi kuin edellisenä vuonna 2022. Kolmantena tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan LUMA-toiminnan kattavuuden lisääminen. Alueellinen tasa-arvo kirjastoyhteistyön muodossa vakiintui osaksi toimintaa – lisäksi virtuaalileirit sekä kerhot tulivat osaksi LUMA-keskus Suomen toimintaa ja saavuttivat suuren suosion.
Syksyllä 2023 myönnettiin ensimmäiset LUMA/STEAM-sertifikaatit 16 koululle osoituksena systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa.
Tunnetko jo LUMA-verkoston monipuoliset toimet matematiikan opetuksen edistämiseksi? LUMA-keskuksemme ovat tuottaneet lukuisia suoraan opetukseen vietäviä materiaaleja ja toimintamalleja, jotka tarjoavat matematiikan oppimiskokemuksia ja tukea opetukseen.
Verkostotoimintaa valtakunnallisen tehtävän mukaisesti
LUMA-keskus Suomi -verkosto keskuksineen on rakentanut vuosien saatossa matematiikan opetuksen ja oppimisen tueksi erilaisia toimintamalleja.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme kehittäneet yhteisöllisesti uusia tutkimusperustaisia avauksia mielekkääseen matematiikan opetukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, ja kouluttaneet opettajia sekä tulevia opettajia niiden käyttämiseen. Pidämme tärkeänä myös koulun iltapäivätoimintaa: tiedekerhot ja -leirit innostavat lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun. Toivomme oivaltamisen ja onnistumisen iloa matematiikasta kaikille, kertoo johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomen hallinnosta.
Alla oleva koostekuva havainnollistaa, miten monipuolisesti malleja on tuotettu eri opetusasteille. Koosteeseen on kirjattu pääasiassa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtakunnallisen tehtäväkauden 2021–2024 aikana tuotetut mallit, kuten oppimateriaalit ja -kokoelmat, opetuskäytänteet sekä täydennyskoulutukset. Niitä on tehty niin suomeksi ja ruotsiksi kuin osin englanniksi ja saameksi. Lisäksi matematiikkaa on tehty näkyvämmäksi sosiaalisessa mediassa sekä kampanjoiden ja tapahtumien lomassa. Valtakunnallisella tehtävällä varmistetaan LUMA-alojen osaamisen ja opettajankoulutuksen hyvää tulevaisuutta sekä vahvistetaan Suomen kilpailukykyä. – Opetus muuttuu yhteiskunnan mukana tehden opettajuudesta jatkuvan oppimisen ammatin. LUMA- keskus Suomi -verkosto pyrkii toiminnallaan huomioimaan oppilaitosten ruohonjuuritason tarpeet ja realiteetit. Yhtenä mahdollisuutena ovat joustavat verkkotäydennyskoulutukset sekä lähikoulutustilaisuudet, mutta opettajien tukemiseen ja ammatilliseen kehittämiseen on monia muitakin vaihtoehtoja! Verkosto koosti valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi esimerkiksi kehittämisyhteisön asiantuntijoista sekä itse kehittämiskouluista ja -päiväkodeista. Yksi teemaryhmistä on keskittynyt matematiikkaan, ohjelmointiin ja teknologiakasvatukseen, kertoo verkoston hallinnossa työskentelevä projektipäällikkö ja matematiikan opetuksen asiantuntija Alisa Uusi-Kilponen.
– Tavoitteena on ollut vuorovaikutteinen toiminta, joka pohjautuu oppimisyhteisöjen tarpeisiin. Samalla opettajia saadaan osaksi LUMA-verkostoa. Olemme luoneet yhdessä muun muassa opetusmateriaaleja, teemailtoja ja opetuskäytänteitä, Uusi-Kilponen vielä jatkaa.
Kehittämisyhteisön tuotoksiamatematiikan, ohjelmoinnin ja teknologiakasvatuksen teemaryhmässä
Murtolukumysteeri tarjoaa innostavan ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen tehtäväkokonaisuuden vuosiluokille 5–7. Jo lähemmäs 4 000 on ladannut materiaalin ja sen avulla voinut käsitellä murtolukuja oppilaiden kanssa mukaansatempaavan mysteeritarinan kautta.
”Loistava ja asiantunteva ryhmä, jossa hyvä yhteistyö ja keskusteluyhteys, tasavertaisuuden tunne. Aidosti lähdetty liikkeelle koulujen tarpeista. Toiveemme otettiin hyvin huomioon. Ryhmässä löytyi melko pian konkreettinen kehittämiskohde, ja pääsimme heti kokeilemaan ja arvioimaan tehtävien toimivuutta. Materiaali oli pääosin onnistunutta kehitysvaiheessakin. Hyvä innostava materiaali. Hahmot ja tarina toimivat hyvin vitosluokkalaisille. Toimii myös kaseille!” oli palaute, joka saatiin Murtolukumysteeristä. Murtolukumysteerin ja siihen tehdyn opettajan oppaan voi ladata suomeksi www.luma.fi/-sivuilta sekä saameksi LUMA-keskus Lapin sivuilta.
Teemaryhmä on tuottanut koulujen toiveiden pohjalta myös Arduino-paketin yläkouluun ja toiselle asteelle ohjelmoinnin opetuksen tueksi. Sitä on ladattu noin 3 800 kertaa. Paketti sisältää opettajan ohjeet ja oppijan materiaalin tehtävineen, kuten piirin rakentaminen koekytkentälevylle sekä ohjelmoitavat liikennevalot. Lisäksi tutustutaan Arduinoon yhdistetyn LCD-näytön käyttöön, kuten kuvassa.
Murtolukumysteerin ja Arduino-ohjelmointipaketin ovat työstäneet LUMA-toimijat Helsingin ja Lapin yliopistoista osana kehittämisyhteisötoimintaa.
Innoittavaa matematiikkaa LUMA-keskuksissa
LUMA-verkosto koostuu 13 LUMA-keskuksesta, joissa tehdään myös paikallisesti kattavaa kehittämistyötä ja suoraan opetukseen vietäviä ideoita. Näillä rikastutetaan matematiikan oppimiskokemuksia sekä parhaillaan opettajien ammatillista osaamista.
– Keskuksien tiedeluokkatoiminta sekä materiaalipankkien, välinevuokraamojen ja asiantuntijapalveluiden käyttö on ollut suosittua. Toimintaa on tehty alueellisesti kuin verkon välityksellä eri puolille Suomea, Uusi-Kilponen kertoo.
Kuvassa Tampereen yliopiston Juniversityn mainos vuonna 2023 lanseeratusta Dino-Mittamania – Aikamatka menneisyyteen -etätyöpajasta, jossa seikkaillaan Junisaurus-pehmon kanssa aikakausien läpi. Työpajan kohderyhmää ovat 0.–1. luokkalaiset ja siinä harjoitellaan mm. mittaamista, vertailemista sekä ongelmanratkaisutaitoja.
Esimerkiksi Summamutikan materiaalipankki sisältää yli sata matematiikan tehtäväkokonaisuutta alakoulusta lukioon. Oppimateriaaleja on työstetty vuosien varrella matematiikkakerhoilla ja -leireillä, täydennyskoulutuksissa sekä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osaston opettajaopiskelijoiden kursseilla. Tuomalla oppijaryhmät Summamutikan kaltaisiin tiedeluokkiimme, voivat sekä oppijat että opettajat saada uutta innoitetta.
– Erilaisia matematiikan ja ohjelmoinnin työpajoja tarjotaan kaikenikäisille oppijoille. Varhaiskasvatuksessa lapset ovat tutustuneet ScratchJr-ohjelmointiin ja robotiikkaseikkailuihin sekä oppineet lumihiutaleiden matematiikkaa. Peruskoululaisille on ollut tarjolla ohjelmointia legorobottien, micro:bittien ja Sphero-pallojen avulla sekä matematiikkatyöpajoja, kuten aikamatkailua, tilastollisia tunnuslukuja, luonnon matematiikkaa ja murtolukuja rakennuspalikoilla. Toisen asteen opiskelijoille on järjestetty opetusta Python-ohjelmoinnista, salauksesta, tekoälystä ja derivaatan sovelluksista kuin myös siitä, miten origamien taittelua sovelletaan tekniikan alalla, Uusi-Kilponen tähdentää.
Kuvassa LUMA-keskusten edustajia, jotka ovat osaltaan olleet tukemassa matematiikan ja ohjelmoinnin opetusta. Kuva otettu Nurmeksessa ULOS-UT-OUT-tapahtumassa, jossa pidettiin vuoden 2023 LUMA-päivät opettajille. Tapahtumassa verkostoiduttiin, nautittiin kesästä ja innostuttiin työpajoista.
Tiedeluokkatoiminnan ohella järjestetään tapahtumia. Projektioppimisen StarT- aluefestareita on pidetty matematiikasta ja niiden pohjalta on karttunut materiaalipankki oppimisyhteisöjen hienoista projektitöistä. Aalto-yliopisto Juniorin Ohjelmointia Scratchillä – teemaviikkojen etätyöpajoihin on muutaman viime vuoden aikana osallistunut 7 500 oppilasta ympäri Suomen ja vastaavasti Geometriaa origameilla -viikkojen etäpajoihin 12 000 oppilasta. Lapissa suosittuja ovat olleet myös koululaisten tiedeviikot, joissa on ollut tarjolla mielenkiintoisia tiedetyöpajoja ala- ja yläkouluille sekä luentoja lukiolaisille.
Muiden verkostojen kanssa on osallistuttu Mahtavaa matematiikkaa -tempauksiin, jotka kannustavat oppimisyhteisöjä tutkimaan matematiikan hienoutta. www.luma.fi/-sivuille on koottu LUMA-verkoston tarjoama yksi ohjelmapaketti, josta löytyy esimerkiksi Junior Universityn Miten tietokone laskee -videoluento binäärimatematiikasta.
Lapsille ja nuorille sekä perheille on ollut saatavilla toimintaa kerhojen, leirien ja teemapäivien muodossa. Svenska folkskolans vänner -yhdistys on järjestänyt Barnens Akademiaa yhdessä Skolresurssin, Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen, Aalto-yliopisto Juniorin ja LUMA-keskus Pohjanmaan kanssa. Tampereen yliopiston Juniversityn Tiedekahvila on kutsunut nuoret tutustumaan uusiin aloihin ja mahdollisuuksiin. Luennoilla ja niistä tehdyillä tallenteilla eri alojen asiantuntijat esittelevät mielenkiintoisia tutkimuksiaan ja ilmiöitä mahdollisille tuleville opiskelijoille. Osa on tehty yhteistyössä Yle Areenan kanssa. Tampereella ylläpidetään myös asiantuntijapankkia, josta löytyy eri alojen tutkijoita ja opettajia. Vastaavaa LUMA-toimintaan kytkeytyviä tutkijavierailuja sekä yleisesti tutkimuksentekoa on tehty etenkin Aalto-yliopistolla, Oulun yliopistolla sekä Helsingin yliopistolla.
LUMATIKKA yhdistävänä tekijänä
LUMA-verkoston matematiikan tukitoimien esittelyä ei voisi tehdä mainitsematta viimeisenä esimerkkinä myös suursuosion saanutta matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutusta. Siinä ovat olleet eri ohjelmakausina mukana lähes kaikki keskuksemme ja se on koonnut yhteen opettajat eri asteilta ja eri puolilta Suomea.
– LUMATIKKA-täydennyskoulutus on hieno esimerkki pitkäkestoisesta ja tutkimusperustaisesta verkostotoiminnastamme, jota Maija nosti heti artikkelin alussa esille. Esimerkiksi vuosien 2018–2022 aikana kymmenillä verkkokursseillamme oli yhteensä yli 10 000 osallistujaa ja asiantuntijoiden opetusvideoita katsottiin yli 120 000 kertaa. Koostimme myös opetusmateriaaleistamme kolmisenkymmentä kokoelmaa Avointen oppimateriaalien kirjastoon kaikkien saataville, kuvaa Uusi-Kilponen.
Kuvassa Alisa Uusi-Kilponen (oik.) ja Eveliina Hietakymi, jotka ovat olleet koordinoimassa ja rakentamassa LUMATIKKA-koulutuksia sekä viimeisintä LUMATIKKA+ -ohjelmaa. Kuva: Veikko Somerpuro. Taustalla on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella oleva Exactum-rakennus, jossa sijaitsevat matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen osastot mukaan lukien matematiikan ja tilastotieteen tiedeluokka Summamutikka ja tietojenkäsittelytieteen tiedeluokka Linkki.
LUMATIKKA on tarjonnut vuodesta 2018 alkaen verkko- ja lähikoulutusta matematiikan parissa työskenteleville varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Verkkokurssit ovat sisältäneet asiantuntijavideoiden ja -tekstien lisäksi käytännön opetusmateriaaleja ja kollegoiden toisilleen jakamiaan ideoita. Osa LUMATIKKA-kursseista on saatu myös Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kasvatustieteellisten tiedekuntien opetussuunnitelmiin.
Tarkoituksena on jatkaa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Helmikuussa 2024 starttasi uusin päivitetty ohjelmakokonaisuus LUMATIKKA+. Sen kulmakivinä ovat monipuoliset matematiikan opetus- ja arviointikäytänteet, erityispedagogiikka sekä eheyttävä, tulevaisuuden taitoja tukeva opetus. Verkkokurssien ohella järjestetään lähikoulutustilaisuuksia kurssiaiheista eri puolella Suomea.
Yhteistyö jatkuu
LUMA-keskus Suomi -verkoston toteuttamat viime vuosien toimintamallit on koottu vuoden 2024 alussa verkoston johtokunnalle heidän ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ministerien erityisavustajien pyynnöstä. Havainnollistavan listan voi kokonaisuudessaan katsoa täältä. Lista antaa suuntaa verkoston työn laajuudesta, eikä ole tarkoitettu vinkkipankiksi opetuksen tueksi. Työtä on tehty rutkasti, mutta matematiikan osaamiseen kohdistuneet huolet sanelevat sitä, että tuki on tärkeää jatkossakin.
– Tärkeää työtä matematiikan oppimisen ja sen opetuksen hyväksi jatkamme jatkossakin niin LUMA-keskuksissa, verkostona kuin yhteistyökumppaneiden kesken. Toimintamme on pitkälti maksutonta ja eri alueille suuntaavaa, jotta tukemme olisi mahdollisimman tasapuolista eikä esimerkiksi sosioekonomisista taustoista riippuvaista. Yhdessä haluamme olla kirkastamassa matematiikan lumoa valtakunnallisesti – tukien vahvempaa matematiikan osaamistasoa ja alakiinnostusta sekä tutkimus-, opettajankoulutus- ja jatkuvan oppimisen toimintaa, kiteyttää Uusi-Kilponen.
Yhteistyötä tehdään verkostona yliopistoista käsin sekä yhdessä alan toimijoiden, kuten ammattijärjestöjen ja tiedekeskusten kanssa. Lisäksi rahoittajat, kuten Opetushallitus ja Suomen kulttuurirahasto ovat tärkeitä toiminnan mahdollistajia. Ensisijaiset yhteistyötahot ovat LUMA-neuvottelukunta ja LUMA-aineiden opettajankoulutuksen, opetuksen tutkimuksen ja kehittämisen foorumi. Niiden kanssa valmistellaan uusia avauksia ja kannanottoja sekä jaetaan tietoa ajankohtaisesta tiedekasvatustoiminnasta. Tällainen toiminta on tärkeä valttikortti yhteisen hyvän edistämiseksi.
Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.
Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan toisessa osassa kerromme siitä, miten Oulun yliopiston LUMA-keskuksen kautta tutkijat vierailevat lukioissa.
Tutkijoiden etävierailujen järjestämistä lukioihin ovat toivoneet sekä yliopiston tutkijat että lukioiden opettajat. Vierailuja kehitetään edelleen tutkijoilta ja opettajilta saadun palautteen perusteella.
– Etävierailu on sekä tutkijalle että lukiolle melko kevyt yhteistyön muoto, sillä se ei vaadi matkustamista eikä koko lukion aikataulujen uudelleen järjestelemistä. Etävierailuja on tarjolla useiden eri oppiaineiden oppitunneille, erityisesti LUMA-aineisiin, sanoo Kati Kyllönen, Oulun yliopiston koulutuspalveluista.
Työ- ja uramahdollisuuksien ovia
Tutkijan etävierailujen aikana lukiolaisten on mahdollista kuulla esimerkkejä myös siitä, millaisia työ- ja uramahdollisuuksia yliopistokoulutus avaa.
– Lukiolaissa on velvoitettu lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 kehotetaan lukioita muun muassa hyödyntämään yliopistojen ja muiden oppilaitosten asiantuntemusta sekä laajentamaan opiskeluympäristöä oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla, summaa Kyllönen.
Yli 20 Oulun yliopiston tutkijaa on mukana tarjoamassa etävierailuja lukioihin ympäri Suomen lukuvuonna 2023–2024. Oulun yliopiston tutkijat esittelevät omaa alaansa, tutkimustaan ja työtään lukiolaisille.
– Lukioiden opettajat ja opinto-ohjaajat voivat tutustua tarjolla olevien vierailuiden teemoihin yliopiston verkkosivuilla ja kutsua tutkijan etävierailulle oppitunnilleen täyttämällä verkkolomakkeen. Vierailun kesto on noin 30 minuuttia, kiteyttää Kyllönen.
Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.
Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerromme siitä, miten Aalto-yliopisto Juniorin työpaja on kehitetty osana Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmaa.
Aalto-yliopisto Juniorilla, joka on osa LUMA-keskus Suomi verkostoa, monialainen työpaja on kehitetty Sini Kiviojan pro gradu -tutkielman pohjalta. Monialainen yhteistyö ja rajat ylittävä keskustelu on Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ytimessä.
”Aistikoneet-työpajassa taiteen tekeminen antaa kontekstin tutkia teknologiaa aivan uusista näkökulmista. Millainen voisikaan olla tunteva ja aistiva kone? Entä voiko kone olla itse taiteilija?” sanoo Sini Kivioja.
LUMA-keskus Suomi on valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti sitoutunut kehittämään uusia ratkaisuja tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti – sekä jakamaan parhaita toimintamallejaan Suomessa.
Aistikoneet-työpaja
Aistikoneet on monialainen, oppiainerajat ylittävä työpaja, joka sopii peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Työpaja laajentaa oppilaiden monilukutaitoa kertomalla taiteesta ja tarkastelemalla ohjelmointikoodia sen ympäristöön vaikuttamisen kautta. Työpajan tavoite on luoda kokonaisuus, jossa taiteen ja teknologian sisällöt ovat tasavertaisia.
Aistikoneet voidaan myös nähdä vastauksena LOPS:iin – kohtaan monitieteinen ja luova osaaminen. Se kuvailee osaamista näin: ”Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa.”
Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus käsi kädessä
Aistikoneet-työpajan on kehittänyt Sini Kivioja osana kuvataidekasvatuksen pro gradu -työtään Aalto-yliopistolla. Kivioja on toiminut ohjaajana ja nykyään viestintäkoordinaattorina Aalto-yliopisto Juniorilla. Kivioja hyödynsi työpajan kehityksessä toiminta- ja kehittämistutkimuksen menetelmiä.
Työpajan kehittämisessä auttoivat Aalto-yliopisto Juniorin taiteen ja muotoilun sekä ohjelmoinnin ja teknologian työpajojen ohjaajat. Työpajaa testattiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa, johon osallistui eri aineiden opettajia. Työpajan kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmassa.
Työpajan ennakkotehtävään voi tutustua Aalto-yliopisto Juniorin verkkosivuilla. Ennakkomateriaalin avulla Arduinojen alkeet otetaan käyttöön Tinkercard emulaattorin avulla. Jos Arduinot kiinnostavat, voit tutustua ennakkotehtävään ryhmäsi kanssa vaikket pääsisi vierailulle itse työpajaan.
Artikkelin on kirjoittanut Jemima Unger sekä Open AI teknologia.
Perjantaina 15.2. allekirjoitettiin yhteistyösopimus (Memorandum of Understanding, MOU) Tbilisissä, Georgiassa Ilia State -yliopiston kanssa. Yhteistyö koskee LUMA-toimintaan liittyvää opettajankoulutusta ja tutkimusta. Se on viisivuotinen.
”Kansainvälisessä yhteistyössä opimme toisiltamme. Yhteistyösopimus on tärkeä avaus kehittää tutkimusperustaisesti uutta opettajankoulutukseen ja kouluopetukseen. Yhdessä olemme enemmän!”, sanoo johtaja, prof. Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi, Helsingin yliopisto.
