Lasten lauantai: monitieteisyyttä ja hauskaa kokeilua

Lapsille suunnattua LUMA-aineiden päivää vietettiin Jyväskylässä 17.2.2024. Pakkasen ja lumen keskellä lähes 80 lasta vanhempineen pääsi kokeilemaan ja ihmettelemään fysiikan, matematiikan ja kemian ihmeitä. Tapahtuman toteutti ensimmäisen vuoden LUMA-aineiden opettajaopiskelijat yhdessä Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa osana Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille toimintaa.

Vierailijat pääsivät kokeilemaan fysiikassa magnetismin saloja. Kemiassa molekyylimallit, sokerisateenkaaret ja laavalamput kiehtoivat uteliaita mieliä. Matematiikassa Möbiuksen nauhat, origamit ja noppapelit haastoivat aivonystyröitä ja kädentaitoja.

– Opettajana näin opiskelijoissa epävarmuutta ennen tapahtumaa. Pystynkö vastaamaan, osaanko asiat? Kuitenkin tehtävänanto oli tehdä lapsille aktivoivia tehtäviä omasta mielenkiinnon kohteesta, sanoo professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistolta.

Tapahtumassa oli mukana 32 opettajaopiskelijaa ohjaamassa ja jututtamassa lapsia ja heidän vanhempiaan. LUMA-aineiden salojen lisäksi puhuttiin opiskelu- ja uramahdollisuuksista sekä ajankohtaisista tieteen saloista. Työpisteiden suunnittelu ja toteutus liittyi opiskelijoiden omiin ryhmäprojekteihin, jotka ovat osa heidän ”Ensiaskeleet opettajuuteen” -kurssia.

– Alkujännityksen jälkeen opiskelijat innostuivat ohjaamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Se oma osaaminen pulppusi näkyviin niin, että jopa vanhemmat hämmästelivät ja kyselivät lisää.

Jännitystä ja silmien tuiketta Jyväskylässä

Alun jännityksen jälkeen intensiivinen ja mieleenpainuva päivä oli ikimuistoinen. Erityisesti lasten tuikkivat silmät jättivät jälkensä opettajaopiskelijoiden ajatuksiin. Lasten vanhempien saadessa vihdoin lapsensa irrotettua LUMAn saloista kotia kohti, saatesanoina poistuessa oli ”lisää tällaista. Tätä tarvitaan!”.

– Opiskelijoille tämä oli innostava ensikosketus lapsiin, joka antoi lisäpontta opettajaksi kouluttautumiselle.

– Lapsille tämä antoi mielenkiintoista tekemistä ja kokemista. Jopa niin paljon, että välillä vanhempien oli vaikeaa saada lapset lähtemään kotiin.

Lisätietoa löydät verkkosivuilta, jossa kerromme lisää lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta.

Teksti: Jan Lundell, professori Jyväskylän yliopistolta.

Lisätietoa löydät Lapsille ja nuorille suunnatuilta verkkosivuiltamme.

Ilmoittaudu 12.2. alkavaan LUMATIKKA+ -täydennyskoulutukseen

Suosittu LUMATIKKA-täydennyskoulutus tekee paluun helmikuussa 2024 uudistetun LUMATIKKA+ -ohjelman muodossa! LUMATIKKA+ antaa opettajalle valmiuksia matematiikan opetuksen kehittämiseen erityisesti monipuolisen arvioinnin sekä eri ikäisten ja tasoisten oppijoiden tukemisen näkökulmista. Tule kuulolle myös infotilaisuuteen 7.2. klo 15.

Lue lisää

Matkalla tiedelähettilääksi -verkkokurssi on avattu– Edistetään yhdessä tiedeosaamista!

Tiede kuuluu kaikille. Kansallinen LUMA-tiedekasvatusverkostomme kutsuukin sinut tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä, sekä parhaimmassa tapauksessa uusien LUMA-alalle kouluttautuvien määrää. Viimeisimmät tutkimustulokset kentältä matemaattisen osaamisen laskutrendistä puoltavat sitä, että kaikki me olemme toivottuja tähän lähettilästyöhön – olitpa opiskelija, opettaja, LUMA-aloilla työskentelevä, vanhempi tai eläkeläinen. Tuodaan siis tiede lähelle lapsia ja nuoria sekä avarretaan kukin omilla vaikutusalueillamme luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian osaamisen merkityksiä ja monipuolisia kouluttautumismahdollisuuksia. Vahvistetaan yhdessä tiedeosaamista tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea!

Maksuton itseopiskelukurssi löytyy kaikille avoimelta DigiCampus-alustalta

Kaikille avoimelle DigiCampus-verkkoalustalle avautuva kurssi tarjoaa mahdollisuuden kehittää tiedelähettilään taitojasi. Tiedelähettiläänä toimiminen on hyvin monimuotoista: se voi olla kertaluontaista tai pitempikestoista sekä tapahtua missä päin Suomea hyvänsä – paikan päällä oppilaitoksissa, kerhoissa, tapahtumissa tai virtuaalisesti eri medioissa. Kurssi sopii siis hyvin laajalti niin tiedeluokkia, -kerhoja ja -leirejä järjestäville ohjaajille, opettajille tai opiskelijoille kuin kaikille muillekin kiinnostuneille, kuten huoltajille, isovanhemmille, eläkeläisille tai alan asiantuntijoille. Saat eväitä ja pedagogiikkaa, jotka auttavat sinua toimimaan tiedekasvattajana erilaisissa ympäristöissä. 

Kurssilla perehdytään tiede- ja teknologiakasvatustoimintaan sekä LUMA-keskus Suomi-verkoston toiminta-alueisiin ensin teoriassa ja tehdään niihin liittyviä lyhyitä teoriatehtäviä. Tämän jälkeen käytännön vinkit tiedelähettiläänä toimimisesta auttavat sinua kohtaamaan lapset, nuoret ja heidän taustahenkilönsä monipuolisissa oppimisympäristöissä. Käytännönläheisyys syventää teoreettista osaamistasi ja siirtää sitä lähemmäksi konkretiaa. Mitään itse toteutettavia käytännön kokeita tällä kurssilla ei kuitenkaan ole. Kurssin suorittamisesta loppuun saat tiedelähettiläsdiplomin.

Kurssin johtajana toimii prof. Maija Aksela ja toteuttajana projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen. Kurssin suunnitteluun on osallistunut myös LUMA-keskus Suomi -verkoston toimijoita. Kurssi on suunniteltu siten, että voit käydä sen läpi omassa tahdissasi. Itseopiskelukurssilla tarkoitetaankin sitä, että kurssilla ei ole varsinaista opetustoimintaa, vaan sen voi suorittaa itsenäisesti itselle sopivana ajankohtana, täysin verkossa. Laajuus on 1 opintopiste.

Kurssille pääsee kirjautumaan tästä linkistä kurssin avauduttua 17.1.2024 klo 15 lähtien. Huomioithan, että kurssin sisälle pääsy vaatii ensin kirjautumista digicampus.fi -palveluun. Pääset kirjautumaan DigiCampukseen korkeakoulun HAKA-käyttäjätunnuksilla, Google-tilin tunnuksilla tai luomalla itsellesi DigiCampus-käyttäjätunnuksen. Mikäli kurssi sytyttää kipinän perehtyä asiaan suuremmin, voi tietoja ja taitoja vielä syventää jatkokurssilla Tiedekasvatuksen perusteet, 2op.

Infotilaisuus Zoomissa 17.1. klo 15 – Tule mukaan kurssinavaukseen! (Tallenne lisätty katsottavaksi)

Järjestämme kurssinavauksen kunniaksi infotilaisuuden Zoomissa 17.1.2024 klo 15. Siellä pääset tutustumaan kurssin sisältöihin ja saamaan lisätietoa siitä, miten voit liittyä kursille. Mukana tilaisuudessa ovat kurssin johtaja prof. Maija Aksela, kurssin toteuttaja projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen ja videon välityksellä tiedelähettiläsesimerkkinä toimiva prof. Samuli Siltanen. Infotilaisuus on loistava tilaisuus myös esittää kysymyksiä asiaan liittyen.

📅 Infotilaisuus Zoomissa: 🕒 17.1.2024 klo 15.00
🔗 Linkki infotilaisuuteen ZOOMissa: Tallenne katsottavissa tästä.
🔗 Linkki Matkalla tiedelähettilääksi -kurssille: DigiCampus (Vaaditaan kirjautuminen DigiCampus-oppimisalustalle)

 

Aloita matkasi tai syvennä omaa polkuasi tiedelähettiläänä kanssamme!

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto

Katso kuvat: LUMA-keskus Suomi juhli seminaarilla 20-vuotista taivalta

LUMA-keskus Suomi -verkoston 20-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11.2023 keräsi yli 100 osallistujaa paikan päälle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala esitti valtiovallan videotervehdyksen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Myös Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund, opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä, LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja Maija Aksela, sekä verkoston johtokunnan puheenjohtaja Jan Lundell, pitivät puheet juhlavuoden kunniaksi.

–  LUMA-keskukset ympäri Suomen tekevät valtavan tärkeää työtä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osaamisen vahvistamiseksi. Teidän työnne innostaa, avaa ovia uuteen ja mahdollistaa joskus hankalilta tuntuvien aineiden oppimisen hienolla tavalla, valaisi Multala.


Two women playing instruments, cello and violin.

Senja Vesalainen soitti selloa ja Erika Härö viulua LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. 100-henkiselle yleisölle nousi kyyneleet silmiin, kun virtuoosit esiintyivät ja avasivat LUMA-keskus Suomen 20-vuotisjuhlaseminaarin.

Mies joka pitää puheen.

Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund piti puheen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Nordlund painotti yliopistojen välistä yhteistyötä, opettajien tärkeyttä sekä LUMA-alojen merkitystä Suomelle.

Videopuhe jossa naishenkilö pitää puheen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala avasi videotervehdyksessään LUMA-työn merkitystä Suomessa sekä kansainvälisesti. Petteri Orpon hallitus on sitoutunut viime hallituskaudella laaditun LUMA-strategian toimeenpanoon ja yleisesti LUMA-osaamisen vahvistamiseen.

Naishenkilö joka pitää puheen.

Opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä valaisi LUMATE-strategian tärkeyttä.

LUMATE-strategian visiona on, että vuonna 2030 LUMATE-taitoja voi kasvattaa läpi elämän. Siihen kuuluu, että yhteiskunnassa on riittävästi LUMATE-osaajia ja kansalaisia, joilla on tarvittavat tiedonlukutaidot. Nämä tiedot ja taidot osaltaan edistävät osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Miespuolinen henkilö onnittelee diplomin saajia.

LUMA-keskus Suomi -verkoston puheenjohtaja Jan Lundell onnitteli tunnustusdiplomin saaneita opettajia. Jan Lundell toimii myös professorina Jyväskylän yliopistolla.

Jan Lundell painotti juhlapuheessaan LUMA-verkoston sekä LUMA-ekosysteemin kuuluvan kaikille suomalaisille.

Opettajia jotka ovat palkittu diplomeilla.

Palkitut opettajat. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

Niashenkilö joka pitää diplomia.

LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Maija Aksela myönsi tunnustusdiplomit opettajille sekä kouluille, pitkäjänteisestä ja yhteisöllisestä LUMA-työstään. Aksela piti myös juhlapuheen, jossa tuli esiin LUMA-alojen olevan hänelle sydänasia.

LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarista voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

Tallenne juhlaseminaarista löytyy LUMA-keskus Suomen YouTube-tililtä.

Kuvat: Aleksi Takala / LUMA-keskus Suomi

 

Tiedekasvatuksen edistäjiä palkittiin

Suomen yliopistoissa aloitettiin luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun kannustava LUMA-toiminta 20 vuotta sitten. 10 vuotta sitten toimintaa tukemaan perustettiin yliopistojen verkosto, LUMA-keskus Suomi.  Juhlapäivänsä kunniaksi verkosto jakoi tunnustuspalkintoja tiedekasvatuksen edistämisestä.

LUMA-keskus Suomi palkitsi juhlaseminaarissaan 13 koulua tai päiväkotia opettajineen eri puolilta Suomea juhlaseminaarissa perjantaina 10.11.2023 Helsingin yliopistolla.

Aiemmin tunnustuksella on kunnioitettu ansioituneita tiedekasvatuksen edistäjiä yliopistoissa ja järjestöissä. Tällä kertaa LUMA-tunnustusdiplomi jaettiin ensimmäistä kertaa kouluille ja päiväkodeille. Tunnustuksen myötä LUMA-keskus Suomi haluaa korostaa koulujen ja opettajien tärkeää työtä LUMA-aineiden osaamisen edistäjinä sekä kiittää kaikkia opettajia, tulevaisuuden tekijöiden kasvattajia.

Suomen tulevaisuuden tekijät

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala painotti juhlaseminaarin puheessaan, miten LUMA-alojen osaamisen takaamisella on suuri merkitys Suomen tulvaisuuden menestyksen varmistamiseksi.

– Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaaminen on merkittävä tekijä Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tarvitsemme monipuolisia LUMA-osaajia koko ajan enemmän ja monilla eri aloilla. Pidän tärkeänä myös sitä, että yhä useammat tytöt ja naiset löytäisivät tiensä näille aloille, Multala korosti.

Juhlaseminaarissa kuultiin myös Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlundin juhlapuhe. Nordlund avasi puheessaan 20-vuotisen LUMA-toiminnan merkitystä.

– LUMA-keskus Suomen toiminta on tutustuttanut satojatuhansia eri-ikäisiä nuoria matemaattis-luonnontieteellisen tutkimuksen saloihin. Samaan aikaan se on hyvin merkittävästi tuonut tutkimusperäisen lähtökohdan näiden aineiden opettajankoulutukseen, Nordlund kuvasi.

– Toiminta on ollut ainutlaatuista myös sikäli, että siihen on saatu mukaan kaikki Suomen yliopistot. LUMA-keskusten verkosto saavuttaa niiden ja verkkoaineistonsa kautta koko Suomen nuorison.

Palkitut päiväkodit ja koulut

Nyt luovutetut LUMA-tunnustusdiplomit myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta seuraaville oppimisyhteisöille:

Varhaiskasvatus

  • Mukkulan päiväkodin esiopetus, Lahti
  • Niittyahon päiväkoti, Muurame
  • Päiväkoti Piilometsä, Oulu
  • Päiväkoti Satulinna, Seinäjoki
  • Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus, Taipalsaari
  • Kalkunvuoren päiväkoti ja koulu, Tampere

Peruskoulut

  • Lauttasaaren yhteiskoulu ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukio
  • Maiju Lassilan koulu, Tohmajärvi
  • Malms skola, Parainen

Lukiot

  • Helsingin luonnontiedelukio, Helsinki
  • Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola
  • Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
  • Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen edistäjä

LUMA-keskus Suomi -verkostoon kuuluu 11 yliopistoa ja 13 suomalaisten yliopistojen tai yliopistokeskusten yhteydessä toimivaa LUMA-keskusta. Verkosto edistää matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian oppimista ja opetusta.

LUMA-keskus Suomi -verkostolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen tehtävä. Se on ollut myös mukana laatimassa kansallista LUMA(TE)-strategiaa ja sen toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Lisätietojen antajat:

Maija Aksela

LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja

0294150516

maija.aksela@helsinki.fi

 

Oona Kiviluoto

Projektisuunnittelija

0294150672

oona.kiviluoto@helsinki.fi

 

Jemima Unger

Viestinnän asiantuntija

0294151150

jemima.unger@helsinki.fi

Linkit:

www.luma.fi

Kuvaaja:

Teemu Myllymäki

LUMA-kehittämiskouluissa tapahtuu: Ystäviä, tietoa ja aikatutkimusta

Esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä esittelevät LUMA-opetuksen ja projektioppimisen ideoita, aikatutkimus-projektin avulla. Koulu on yksi LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämiskouluista, jotka kehittävät uusia ratkaisuja edistääkseen opetusta yhteistyössä LUMA-keskusten kanssa. 

”Tavoitteena oli valita yhteinen monialainen tutkimusaihe, joka lisää ryhmien yhteisöllisyyttä ja tutustuttaa leikinomaisesti lapsia toisiinsa. Tavoitteena oli myös, että lapset oppivat arjessaan teknologian käyttöä, mittaamista, kuvallisen päiväkirjan tekoa ja saavat ystäviä.”

Oivalsimme aikaa tutkiessamme projektityöskentelyn ydinperiaatteet ja lapset työskentelivät yhdessä rakentaen tietoa monialaisten, kokeellisten ja toiminnallisten tehtävien äärellä. Aika-ilmiönä vaati paljon innovatiivista otetta ja konkretiaa. Tutkijan taidot, havainnointi, vertailu, mittaaminen, ja prognoosin tekeminen tulivat tutuiksi. Teknologiaa käytettiin osana oppimisprosessia, lapset valokuvasivat, kuvasivat videoita ja mittasivat aikaa Timerilla. Ainoa kömmähdys oli, että projektikuvat olivat suurelta osin vain tablettitietokoneiden tiedostoissa ja katosivat päivityksen yhteydessä. Kuvakaappauksilla @eskarittaipalsaarikk Instagramista saimme muistelua varten kuvia kokoon.

Yhdessä meidän ryhmän työntekijöiden kanssa lapset valitsivat projektista valokuvia ja tallensivat kuvat Book Creator sovellukseen, kuvan yhteyteen tallennettiin äänittäen lapsen kertomus aikatutkimuksista. Näin saimme lasten omaa ajattelua ja toimintaa esille, koska luku- ja kirjoitustaitoa ei vielä ollut riittävästi kirjallisen raportin tuottamiseen.

Esioppilaat saivat lukuisia tilaisuuksia kertoa tutkimusten kautta opittuja tietoja ja taitoja koulun 1–6 luokkalaisille ja opettajille.

Luovaa kehittämistä

Esioppilaat kehittivät oppimisen taitoja luovasti, esimerkiksi kynttiläkelloa rakentaen, minuutin pituista kuularataa rakentaen, kelloja askarrellen, tiimalaseja suppiloista ja erilaisista hileistä ja hiekasta kehitellen ja yhdessä toiminnallisesti työskennellen.

Tieteellistä ajattelua ja tutkimusprosessia sekä eri tiedonaloja, kuten esimerkiksi biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, teknologiaa ja historiaa käsiteltiin aikatutkimusten edetessä. 

Projektissamme lapsilla oli koko ajan vahva pedagoginen aikuisen tarjoama tuki. Ohjaajat Kirsi ja Sanna sekä ryhmämme lastenhoitajat toimivat jokainen tutkimustyössä ohjaajina ja innostajina. Raportissamme kuvasimme kuinka lapset ovat olleet aktiivisia toimijoita.

Pitkäjänteistä tekemistä

Vuosien ajan eri projekteissamme olemme huomanneet, että alle kouluikäisten lasten kanssa voidaan toteuttaa pitkäkestoisia tutkimusprojekteja, ja saada kaikki ryhmän lapset innostumaan universaaleista tutkijan taidoista. Meillä projekteihin liittyvät niin matematiikan, lukemaan oppimisen kuin muidenkin monialaisten kokonaisuuksien sisällöt. Suosittelen! Myös Tutki, kokeile, kehitä-kilpailu on osa toimintaamme, jossa opimme muun muassa raportoinnin taitoja.

Projektissamme teimme yhteistyötä Lappeenrannan UniLUT Junior Universityn kanssa.

Taipalsaaren Kirkonkylän koulu on osana LUMA-kehittämisyhteisöä.

Kirjoittanut:

Kirsi Rehunen, esiopetuksen opettaja ja tietokirjailija, Taipalsaari
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi

Onko sinulla ajatuksia siitä, miten matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetusta ja oppimista tulisi kehittää? Kokoamme yhteen LUMA-aineiden kehittämisestä kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Yhdessä LUMA-verkoston asiantuntijoiden kanssa nämä oppimisyhteisöt kehittävät uusia toimintamalleja ja materiaaleja LUMA-aineiden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Lue lisää täältä.

LUMATIKKA saa jatkoa – innostavia matematiikan opetuskäytänteitä ja erityispedagogiikkaa LUMATIKKA+ -ohjelmasta!

Kuvassa LUMATIKKA-hankkeen suunnittelijat Alisa Uusi-Kilponen ja Eveliina Hietakymi, jotka tulevat olemaan myös LUMATIKKA+ -hankkeessa mukana. Kuvaaja: Veikko Somerpuro.

LUMA-keskus Suomi -verkosto on saanut valtionavustuksen ma­te­ma­tii­kan opetuksen ja oppimisen täy­den­nys­kou­lu­tus­oh­jel­malle LUMATIKKA+. Koulutuksen rahoittaa Opetushallitus mahdollistaen opetushenkilöstön maksuttoman täydennyskouluttautumisen. Koulutuksen ansioiksi Opetushallituksen asiantuntijat nostavat esille sen kehittämisalueet, jotka ovat koulutuspoliittisesti tärkeitä ja ajankohtaisia. Keskiössä ovat uudessa hankkeessa matematiikan laaja-alainen perusosaamisen kehittäminen, erityispedagogiikka ja monipuolinen arviointi. Vuoden 2024 alussa kurssiohjelma pyörähtää käyntiin paitsi verkossa niin myös lähikoulutuksien muodossa. Tervetuloa mukaan!

LUMA-verkoston asiantuntevat tiedekasvattajat toteuttajina

LUMA-keskus Suomi -verkosto toteuttaa matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA+ -täydennyskoulutusohjelman vuosina 2024–2025, kolmena opetuskautena. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetushenkilöstölle. Hankkeessa järjestetään tiedekasvatuksen asiantuntijoiden tukemana joustavaa ja yhteisöllistä verkko- ja lähikoulutusta. LUMATIKKA+ pohjautuu vuosina 2018–2022 ohjattuun, opettajien keskuudessa hyvin suosittuun, LUMATIKKA-hankkeeseen, mutta kurssisisällöt ovat uudistettu opetuskentän tarpeita kuunnellen. Uudistetussa ohjelmassa on mukana aiemman hankkeen tuntevia osaajia, mutta myös uutta verta, jotka tuovat tuoreita ideoita mukanaan.

Ohjelman koordinoi LUMA-keskus Suomi -verkoston alaisuudessa Helsingin yliopisto sekä toteuttaa Helsingin yliopiston lisäksi verkostossa mukana olevat Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto. Åbo Akademi vastaa tiettyjen kurssiosien tarjoamisesta myös ruotsiksi! Hankkeen johtajana toimii professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomi -verkostosta ja projektipäällikkönä kasvatustieteen maisteri Alisa Uusi-Kilponen.

Ohjelman taustalla opettajien toiveet sekä tutkimus

LUMATIKKA+ haluaa toiminnallaan vastata tutkimuksissa, alan kentällä ja käytännössä päiväkodeissa ja kouluissa havaittuihin matematiikan osaamiserojen ja oppilaiden alhaisen motivaation kysymyksiin. Tavoitteena on suomalaisen kasvatus- ja opetushenkilöstön pedagoginen ja substanssiin kytkeytyvä tukeminen sekä siten oppijoiden matemaattisen osaamisen, sen merkityksen ymmärtämisen ja oppimismielekkyyden edistäminen.

– Tutkimukset osoittavat matematiikan osaamisen laskutrendin, osaamiserojen kasvun sekä alhaiset asenteet. Kentällä on tullut huolta siitä, miten inkluusio ja arvioinnin yhdenvertaisuus toteutuvat sekä sisällöt, kuten tietotekniikka ja yhteiskunnalliset yhteydet ympätään matematiikan opetukseen. Huolenaiheet ovat isoja, sillä matemaattisella osaamisella on merkitystä kouluttautumisessa, työllistymisessä ja yhteiskunnassa toimimisessa. Tavoitteenamme on LUMATIKKA+ -ohjelman avulla tarjota laadukasta ja kannustavaa tukea matematiikan opetukseen, arviointiin ja erityispedagogiikkaan – oppijoiden ja opettajien hyväksi, havainnollistaa Alisa Uusi-Kilponen.  

Alisa Uusi-Kilponen kuvattuna lasitiilien reunustamalla käytävällä.
Alisa Uusi-Kilponen on vuoden kasvatustieteilijä 2022. Kuva: Veikko Somerpuro.

– Taitavilla opettajille on keskeinen rooli lasten ja nuorten matematiikan osaamisen ja innostuksen edistämisessä. Tuemme LUMATIKKA+ -ohjelmassamme opettajien arvokasta työtä, ja kuulemme heidän toiveita ja tarpeita. Yhdessä olemme enemmän!, kannustaa professori Maija Aksela, jolla on yli 30 vuoden kokemus tiedekasvatuksesta ja opettajien täydennyskoulutuksesta matemaattisissa aineissa.

Professori Maija Aksela.

Ohjelma innostaa monipuoliseen matematiikan opetukseen

Tuleva LUMATIKKA+ -ohjelma on kolmiosainen, 10 opintopisteen laajuinen kokonaisuus. Innokkaat voivat vapaasti ja maksutta suorittaa kaikki kolme osiota yhden tai useamman kauden aikana. Mahdollista on myös vain poimia itseään kiinnostavat palaset. Kurssit suoritetaan verkossa DigiCampus-oppimisympäristössä suomeksi ja osin ruotsiksi. Osan teoriaa voi hyväksilukea lähikoulutuksessa. Lähikoulutustilaisuuksia pidetään samansisältöisinä muutama lukukaudessa eri puolilla Suomea. Tutustu ohjelman kursseihin alla olevasta kuviosta!

Kuvassa on LUMATIKKA+-ohjelman kurssit osioittain. 1. Kaikille yhteinen 3 op kurssi: Matematiikan erityispedagogiikkaa läpi koulutusrajojen. 2. Oman opetusasteen mukaan valittava kurssi Arviointi matematiikan opetuksen ja oppimisen ytimessä (á 4 op) ja 3. Matematiikan erityisdidaktiikkaa kaikilla asteilla (á 3 op), joka sisältää kurssit Eheyttävää matematiikan opetusta, Tietotekniikkaa ja ohjelmointia osana matematiikan opetusta ja Opitaan matematiikkaa tutkien.

 

Lämpimästi tervetuloa mukaan LUMATIKKA+ -koulutukseen – olitpa sitten uusi tuttavuus tai tuttu kasvo aiemman LUMATIKKA-koulutuksen tiimoilta. Nähdään ensi vuonna kursseilla!

Vuoden kasvatustieteilijäksi valittu LUMA-keskus Suomen Alisa Uusi-Kilponen

Vuoden 2022 kasvatustieteilijäksi nimetyn Alisa Uusi-Kilposen valintakriteereissä korostui ansiokas verkkopedagogiikan hyödyntäminen koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi.

Specia asiantuntijat ja esihenkilöt ry ja SKOL Suomen kasvatustieteiden opiskelijoiden liitto ry ovat valinneet vuoden 2022 kasvatustieteilijäksi kasvatustieteen maisteri Alisa Uusi-Kilposen LUMA-keskus Suomi -verkostosta. Palkinto jaettiin tänään vuotuisessa Specian kasvuseminaarissa. Palkinnon saajaksi etsittiin tällä kertaa kasvatustieteilijää, joka on hyödyntänyt työssään tai opinnoissaan digitaalisia ratkaisuja ja näin ollen toiminnallaan edistänyt esimerkiksi koulutuksen saavutettavuutta, oppimisen pelillistämistä tai työyhteisöjen sisäistä viestintää, työskentelyn sujuvuutta ja osallisuutta. Palkitun kasvatustieteilijän toivottiin myös tehneen toiminnallaan kasvatustieteitä tunnetuksi omassa yhteisössään.

Verkkopedagogiikan moniosaaja

Luokanopettajaksi ja matematiikan aineenopettajaksi pätevöitynyt Uusi-Kilponen on viime vuosina työskennellyt suunnittelijana Helsingin yliopistossa toimivan LUMA-keskus Suomen hallinnon koordinoimassa LUMATIKKA-täydennyskoulutuksessa. LUMATIKKA oli matematiikan opetukseen ja oppimiseen paneutuva laaja verkkokoulutusohjelma kaikkien asteiden opettajille. Koulutusohjelman keskiössä olivat matemaattisten taitojen ja asenteiden kehittyminen varhaislapsuudesta aikuisuuden kynnykselle. Ohjelman toteutti suomalaisten tiedekorkeakoulujen yhteinen LUMA-keskus Suomi -verkosto. Opetushallitus rahoitti hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli parantaa lasten ja nuorten matemaattisia taitoja ja lisätä innostusta matematiikkaa kohtaan. Ohjelma tuki opettajien valmiuksia kehittää matematiikan opetustaan. Viisivuotisen hankekauden aikana verkkokursseille osallistui yli 7 000 opettajaa ympäri Suomea. Hankkeessa tehdyt opetusvideot ovat keränneet verkossa yli 100 000 katselukertaa. Ohjelman materiaalit ovat yhä avoimesti saatavilla ja löydettävissä hankkeen verkkosivujen kautta.

Uusi-Kilposelle mahdollistui jo opintojen aikana tutkia pro gradu – tutkielmassaan verkkokouluttautumisen mielekkyyttä osana opettajien ammatillista urakehitystä. Tutkimusaineisto oli kerätty LUMATIKKA-hankkeesta. Hankkeessa työskennellessään hän pääsi kehittämään verkkokurssien sisältöjä ja verkkopedagogisia toiminnallisuuksia osallistujapalautteiden ja oppimisanalytiikan keinoin. Hankkeen hyviä käytänteitä levitettiin esimerkiksi Uusi-Kilposen ja kollegoidensa toimittaman matematiikan opetuksen teemanumeron avulla luonnontieteellisten alojen opetukseen erikoistuneessa LUMAT-B-verkkolehdessä.

LUMATIKKA-hankkeen lisäksi Uusi-Kilponen on työskennellyt oppimisanalytiikan parissa myös Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämispalvelut HY+ Oy:ssä Akateemiset valmiudet eli AKVA-hankkeessa. AKVA on koulutus maahanmuuttajille, jotka haluavat parantaa mahdollisuuksiaan päästä opiskelemaan korkeakouluun ja työllistyä Suomeen. Lisäksi Uusi-Kilponen työskentelee oppimateriaalien kehityksen parissa niin LUMA-verkoston valtakunnallisen tehtävän kautta kuin oppikirjakustantamossakin.

Tuore vuoden kasvatustieteilijä kertoo ajatuksistaan valintaan liittyen

Miksi arvelet, että sinut on valittu vuoden kasvatustieteilijäksi?

– Tämän vuoden palkitsemiskriteereissä ja ylipäätään kasvuseminaarissa esille nousseita teemoja olivat verkkopedagogiikka ja jatkuva oppiminen. Nämä molemmat ovat olleet lähellä omia ammatillisia kiinnostuksen kohteitani ja olen työskennellyt niiden parissa kuluneina vuosina. 

Mitä palkinnon saaminen merkkaa sinulle?

– Julkinen tunnustus omasta työstä lämmittää mieltä. On hienoa, että itselleni tärkeät aiheet huomioidaan myös muiden osalta. Näin nämä teemat saavat myös tarvitsemaansa yhteiskunnallista näkyvyyttä. Pidän tärkeänä, että olen saanut työlläni tukea opettajien jatkuvaa oppimista, ja työn vaikuttavuus on huomattu.

Millaisista työtehtävistä haaveilet kasvatustieteiden parissa tulevaisuudessa?

– Päällimmäisenä mielessä on toki tuoreet kokemukset LUMATIKKA-hankkeesta. Todella tuntuu siltä, että matematiikan opetuksen koulutukselle oli ja on yhä tarvetta opettajien keskuudessa. Näitä jo toimiviksi todettuja käytänteitä haluaisin kehittää edelleen ja ottaa mukaan ajankohtaisia teemoja, joihin opetuskentällä kaivataan lisätukea. Esimerkiksi erityispedagogiikka ja monipuolinen arviointi ovat tällaisia aiheita.
– Tahdon jatkaa yhä verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämistä, jotta voin edesauttaa erilaisten oppimistarpeiden tukemista valtakunnallisesti. On tärkeää, että osallistuminen on yhdenvertaisesti mahdollista ympäri Suomen. Oppimisanalytiikka toimii tässä hyvänä työvälineenä. Haluan jatkossakin osaltani varmistaa, että opettajien jatkuvan oppimisen valmiuksia tuetaan. Tähän voi liittyä esimerkiksi innostavien oppimateriaalien ja työtapojen käyttöön ottaminen opetuksessa. Työnantajat ovat merkittävässä roolissa sen suhteen, että opettajilla on mahdollisuus kouluttautumiseen työajalla, eivätkä täydennyskoulutukset rajaudu vain innokkaimpien opettajien vapaaehtoistoiminnaksi. Toivon, että näin yliopistolla työskennellessänikin otteeni käytännön opetustyöhön ja kontaktini opetuskentälle säilyisivät.

Matematiikan opetusta elävöittävät LUMATIKKA-itseopiskelukurssit julkaistu DigiCampuksessa

LUMATIKKA on vuosina 2018–2022 Opetushallituksen rahoittama ja LUMA-keskus Suomi-verkoston toteuttama matematiikan opetuksen täydennyskoulutusohjelma. Paljon positiivista palautetta keränneen ohjelman tavoitteena on ollut matematiikan opetuksen monipuolistaminen ja kehittäminen sekä matematiikan oppimiseen innostaminen läpi koulupolun. Sisällöt ovat tarjonneet opetusalan asiantuntijoiden tuottaman tutkimusperusteisen tiedon oman opetuksen kehittämisen tueksi. Ohjatusti toteutetun hankkeen päätyttyä verkkokurssien kokonaisuus löytyy vuonna 2023 maksuttomana itseopiskeluversiona DigiCampus-oppimisympäristöstä. Koulutuksen oppijalähtöiset, toiminnalliset ja konkreettiset sisällöt auttavat siis hankekauden jälkeenkin herättämään ja kasvattamaan oppijoiden matikkainnostusta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle!

Lue lisää

LUMATIKKA-hankkeen oppimateriaalit julkaistu avoimesti

LUMATIKKA-hankkeessa on vuosina 2018–2022 julkaistu satoja asiantuntijavideoita ja muita matematiikan oppimateriaaleja, kuten opetuksessa käytettäviä tehtäväpaketteja. Oppimateriaalit on nyt julkaistu myös verkkokurssien ulkopuolelle Avointen oppimateriaalien kirjastossa ja Youtubessa.

Materiaalikokoelmat Avointen oppimateriaalien kirjastossa aoe.fi

Kuvakaappaus aoe.fi-sivuston materiaalihausta.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon on laadittu LUMATIKKA-hankkeen materiaaleista parikymmentä kokoelmaa eri matematiikan opetuksen aiheista. Kokoelmien aiheisiin, kohderyhmiin ja muihin tietoihin voit tutustua tarkemmin sivustomme osuudessa Materiaalikokoelmat. Materiaalikokoelmat-sivulla on listattu linkit kunkin materiaalin pariin, mutta materiaaleja voi etsiä halutessaan myös suoraan aoe.fi-osoitteesta hakuehdolla “LUMATIKKA”.

Soittolistat Youtubessa

Kuvakaappaus Youtube-kanavalta, jossa näkyy matematiikan opetukseen liittyvien soittolistojen kuvakkeita.

Kaikki hankkeessa kuvattu videomateriaali on koottu ja julkaistu Youtube-kanavallamme. Yksittäisten videoiden lisäksi videoihin voi tutustua kätevästi eri teemojen mukaisien soittolistojen kautta. Soittolistoja löytyy sekä verkkokurssiemme sisältöjen mukaan lajiteltuna, mutta myös matematiikan opetusaiheiden perusteella luokiteltuna. Soittolistoihin voit siirtyä Youtube-kanavallemme johtavan linkin kautta.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.