admin

LUMA-keskus Suomen toteuttaman ja OKM:n rahoittaman LUMA SUOMI -kehittämisohjelman opettajille suunnatut maksuttomat koulutukset käynnistyvät alkusyksystä.

Koulutuksissa tutustutaan kehittämisohjelmassa tutkimuspohjaisesti kehitettyjen matematiikan, ympäristöopin ja/tai luonnontieteiden pedagogisten innovaatioiden ja materiaalien mielekkääseen käyttöön esi- ja perusopetuksessa.

• Matematiikan osalta koulutukset kattavat mm. peruslaskutaitoja, matemaattista ajattelua, toiminnallisuutta, GeoGebraa, projektiopiskelua sekä ohjelmointia eri tavoin ja eri alustoilla.
• Ympäristöopin ja luonnontieteiden osalta koulutustarjonta sisältää mm. eheyttävää opetusta, kysymysten esittämisen ja argumentoinnin merkitystä, tutkimisen taitoja, mobiilien laitteiden hyödyntämistä sekä työelämän näkökulmien ja teknologisen suunnitteluprosessin huomioimista opetuksessa.
• Lisäksi tarjonnassa on koulutuksia, joissa tuodaan pelillisyyttä opetukseen sekä avataan nykypäivänä keskeisiä tietoturva-asioita.

Koulutustarjontaa on myös ruotsiksi. Koulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea sekä verkossa.

Koulutustarjonta yksityiskohtineen »

Kuva: Helsingin yliopisto.

Kansalliset ja kansainväliset arvioinnit (mm. Karvin arvioinnit, PISA ja TIMSS) tuovat esiin matematiikan oppimisen ja opetuksen haasteet Suomessa. Matematiikan opetukseen toivotaan uusia mielekkäitä lähestymistapoja, jotka innostavat lapsia ja nuoria opiskelemaan matematiikkaa ja lisäävät matematiikan osaamista. Kansallisessa matematiikkapäivässä (ks. tallenne) peräänkuulutettiin jokaiselta tekoja. Suomessa on lukuisia erinomaisia, pienempiä tai isompia, innovatiivisia mielekkään matematiikan opetuksen ideoita ja käytännön toteutuksia, jotka ansaitsevat tulla kaikkien tietoisuuteen.

Mitkä ovat mielestäsi parhaat mielekkään matematiikan opetuksen ideat, tavat tai käytännön toteutukset varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja/tai toisella asteella?

LUMA-keskus Suomi kannustaa kaikkia, ja erityisesti taitavia matematiikkaa opettavia opettajia kaikilla asteilla jakamaan osaamistaan, ideoitaan ja kokemuksiaan mielekkäästä matematiikan opetuksesta ja siten vaikuttamaan Suomen hyvään tulevaisuuteen.

Jaa rohkeasti ideasi tai kokemuksesi tai voit myös antaa vinkin toteutuksesta, joka kannattaisi nostaa esille. Voit myös tuoda esille innovatiivisen opettajan tai opettajaryhmän, oppimisyhteisön tai kerho-ohjaajan, johon LUMA-keskus Suomi voi olla yhteydessä.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi sata parasta ideaa, kokemusta tai käytännön toteutusta mielekkäistä tavoista innostaa lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun tuodaan esiin, vaikkapa lyhyiden videoiden muodossa, StarTin materiaalikokoelmassa sekä palkitaan elämyksellisin yllätyspalkinnoin. Jokainen esille nostettu tapa saa myös kunniakirjan.

Jotta jakamisen ilo on helppoa ja vie mahdollisimman vähän aikaa, pyydämme lähettämään idean tai käytännön lyhyesti e-lomakkeella. Voit lähettää lomakkeella myös käytäntöä kuvaavia kuvia tai videoita linkkeinä.

Lähetettyjä ideoita tuodaan esille jatkuvasti vuoden 2017 aikana. Ennen julkistusta idean lähettäneeseen ollaan yhteydessä ja pyydetään tarvittaessa lisätietoja.

#matikka100

Teksti: Jenni Räsänen. Kuva: Helsingin yliopisto.

StarT tukee uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista.  StarTissa opitaan yhdessä sekä jaetaan oppimisen ja tekemisen riemua. Tilaa nyt StarT-uutiskirje, niin saat materiaalit käyttöösi ja tukea toteutukseen lukuvuodeksi 2017–2018.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kunniaksi LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyötahoineen on käynnistänyt uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin. StarT on suunnattu pääasiassa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTissa opitaan yhdessä opiskelemalla ilmiölähtöisesti ja projektimaisesti. StarT on kaikille luokka-asteille mielekäs tapa oppia yhdessä erityisesti matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa, yhdistäen niitä luontevasti muihin tieteisiin, taiteisiin, liikuntaan sekä lasten ja nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin. Tavoitteena on, että StarT on koko oppimisyhteisön yhteinen asia. 

StarT ei ole ylimääräistä, vaan tapa toteuttaa uusia opetussuunnitelmia. Opiskelujaksot voivat olla lyhempiä tai pidempiä, omia kurssejaan tai jopa koko lukuvuoden kestoista toimintaa. StarTin hengessä voi opiskella myös kerhoissa ja muissa harrastusryhmissä tai vaikka kotona.

LUMA-keskus Suomi tukee opetussuunnitelmien toteuttamista StarTin hengessä tarjoamalla oppimisyhteisöille ideoita, sähköisiä materiaaleja, konkreettista tukea (mm. StarT-lähettiläitä) sekä maksutonta koulutusta.

Yhdessä hyvää tulevaisuuteen!

StarT on LUMA-keskus Suomen tarjoama pysyvä toimintamalli, johon lukuvuonna 2016–2017 on osallistunut yli 800 oppimisyhteisöä 36 maasta.

Yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa StarTissa ovat tärkeässä roolissa myös lukuisat yhteistyökumppanit, joita ilman StarT ei olisi mahdollinen. StarT-toiminnan toteutuksessa laaja yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten yritysten kanssa tarjoaa lapsille ja nuorille ymmärrystä LUMA-aineiden merkityksestä yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle sekä näkymän tulevaisuuden uravaihtoehtoihin.

Keskeinen osa kansallisen ja kansainvälisen StarT-yhteisön toimintaa ovat innostavat, elämykselliset tapahtumat, joissa jaetaan oppimisen iloa ja tekemisen riemua. Kevätkausi kulminoituu eri puolella Suomea pidettäviin alueellisiin StarT-festivaaleihin sekä loppukeväästä pidettävään StarT-gaalaan, joka on sekä kansallisen että kansainvälisen StarT-toiminnan lukuvuosittainen huipentuma.

Festivaaleilla ja gaalassa palkitaan ansioituneita tiimejä ja oppimisyhteisöjäkin elämys- ja rahapalkinnoin, gaalassa vieläpä International LUMA StarT Award ja International LUMA StarT Education Award -palkinnoin.

Ottakaa StarTti lukuvuonna 2017–2018

Kiinnostuitko StarT:ista?

• Tilaa StarT-uutiskirje, niin saat meiltä materiaalia käyttöösi ja tukea toteutukseen »

Oletko kiinnostunut toimimaan jonkin oppimisyhteisön tukena StarT-opiskeluprojektien toteutuksessa?

• Ilmoittaudu StarT-lähettilääksi »

Oletko kiinnostunut tukemaan StarT-toimintamallin ja -tapahtumien toteuttamista taloudellisesti?

• Ota yhteyttä »

Kaikki tiedustelut StarT:ista voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen info@start.luma.fi.

Kerro mahdollisuudesta kollegoillekin

• Tulostettava mainos (suomeksi) »
• Tulostettava mainos (ruotsiksi) »

#startluma

Teksti: Outi Haatainen. Kuva: Essi Purhonen. Kuvassa Nöykkiönlaakson koulun oppilaat työskentelevät StarT-projektinsa parissa. 

 

Science on Stage Deutschland etsii 31.5.2017 mennessä opettajatiimejä mukaan eurooppalaiseen Coding in Science Teaching -hankkeeseen (2017-2019) keräämään ja kehittämään parhaita käytänteitä ja ideoita, miten ohjelmointia voidaan käytännössä toteuttaa tiedeopetuksessa.

Hakemuslomake, jossa tarkemmat hakuohjeet »

LUMA-keskus Suomi on mukana Science on Stage Europe -verkostossa.

Kuva: Helsingin yliopisto.

 

FM Mika Koposen väitöstutkimuksessa ”Investigating Mathematical Knowledge for Teaching and Mathematics Teacher Education (Matematiikan opettajankoulutus opettajantiedon näkökulmasta tarkasteltuna)” selvitetään matematiikanopettajien, opettajankouluttajien sekä maisterivaiheen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä matematiikan opettamiseen tarvittavasta tietoperustasta. Tulokset osoittavat, että matematiikan opettajankoulutuksen sisällöt eivät anna riittävän kattavaa osaamista opettajan työtä varten, ja erityisesti työuransa alussa matematiikan opettajat kohtaavat tilanteita, joihin he eivät ole koulutuksessaan saaneet riittäviä valmiuksia.

Opettajankoulutuksen sisällöt koetaan liian teoreettisina tai pirstaleisina, ja yliopistomatematiikka saattaa näyttäytyä koulumatematiikasta irrallisena kokonaisuutena. Ratkaisuksi tutkimustuloksena saatuun ongelmaan Koponen pohtii opettajankoulutuksen kehittämistä ainelaitosten, opettajankoulutuslaitosten ja harjoittelukoulujen entistä tiiviimmän opetussuunnitelmayhteistyön kautta. Tutkimuksen tulosten mukaan sopivan opetusmenetelmän valinta ja erilaisten oppimistapojen tukeminen ovat sellaista osaamista, joka auttaa luomaan siltoja matemaattisen ja pedagogisen tiedon välille ja siten rakentamaan opettajan tietoperustasta yhtenäisen. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että opettajankoulutuksen opetussisällöt vaikuttavat opettajien osaamiseen ja tällä tiedollisella osaamisella on yhteys myös lasten ja nuorten oppimistuloksiin.

Kyselytutkimukseen vastasi 79 prosenttia Itä-Suomen yliopiston matematiikan opettajankouluttajista ainelaitokselta, pedagogisista opinnoista ja opetusharjoittelusta sekä 54 prosenttia vuosina 2002-2012 Joensuusta valmistuneista matematiikanopettajista. Maisterivaiheen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä opettamiseen tarvittavasta osaamisesta tutkittiin esseetehtävän vastausten avulla, jotka analysoitiin verkostoanalyysiä käyttäen. Verkostoanalyysi on kansainvälisesti uusi lähestymistapa analysoida opettajantietoa. Tietokoneella tapahtuvan verkostoanalyysin algoritmien avulla opettajan tietoperustan osa-alueet voidaan muodostaa aineistolähtöisesti ja yksittäisten osa-alueiden vaikutusta opettajan tietoperustan kokonaisuuteen voidaan tutkia.

Filosofian maisteri Mika Koposen didaktisen matematiikan alaan kuuluva tarkastetaan Joensuun kampuksella Aurora-talon salissa AU100 perjantaina 21.4.2017 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Hannula Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta.

 

Teksti: Julia Halonen Kuva: LUMA-keskus Suomi

Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskus järjestää tiedeleirejä kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Leirit on suunnattu lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, tieteestä, ympäristöstä, matematiikasta ja/tai ohjelmoinnista. Leirejä on tarjolla ala-kouluikäisistä lukiolaisiin ja niitä järjestetään suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Osa leireistä on tieteenalakohtaisia (esim. kemialeirit), ja osa tieteenalarajat ylittäviä teemaleirejä.

Tutustu leireihin tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan »

 

Hae ideoita ja tukea uudistuneiden opetussuunnitelmien toteutukseen ja tapaa kollegoitasi. Osallistu Valtakunnallisille LUMA-päiville Helsingissä 22.–24.5. Ohjelmaa on päivittäin klo 13 alkaen. Ohjelmassa on kymmeniä tietoiskuja ja työpajoja. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu 15.5. mennessä.

Osana tapahtumaa järjestetään 23.5. juhlava Kansallinen/kansainvälinen StarT-gaala, jossa voi kokea ainutlaatuisia elämyksiä, iloita lasten ja nuorten oppimisesta sekä poimia lasten ja nuorten projekteista ideoita omaan opetukseen. Gaalan ohjelmassa on myös paneelikeskustelu opiskelu- ja uramahdollisuuksista ja työelämätaidoista. Gaala on myös hyvä vaihtoehto osaksi luokkaretkien ohjelmaa.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään kansainvälinen International LUMAT Symposium 2017, joten osa ohjelmasta on osittain englanniksi.

Useissa työpajoissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa, joten tuo oma läppärisi ja/tai tablettisi mukanasi. Saat päiville osallistumisesta todistuksen, jolla voit pyytää rehtoriltasi VESO-päivämerkinnän.

Tapahtuman järjestää tiede- ja teknologiayliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyössä mm. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL:n, Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL:n, Opetushallituksen ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n kanssa.

Lisätiedot ohjelmasta ja ilmoittautuminen 15.5. mennessä »

LUMA-keskus Suomi kutsuu kaikki osallistumaan StarTin yleisöäänestykseen. StarTin YouTube -kanavalla on julkaistu videoita StarT-projekteista ja hyvistä käytänteistä. Käy tutustumassa, inspiroidu ja opi uutta!

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyötahoineen on käynnistänyt uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin. StarT on suunnattu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTissa opitaan yhdessä koko oppimisyhteisön voimin toteuttamalla ilmiöpohjaisia projekteja. Päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologian opiskelua kohtaan.

StarTin pitkäaikaisena tavoitteena on vakiinnuttaa yhteisöllinen ja innostava StarT-toiminta osaksi koulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Lapsista ja nuorista koostuvat tähtitiimit päiväkodeista, kouluista, harrasteryhmistä ja kodeista jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä, jossa on mukana tänä lukuvuonna lähes 800 oppimisyhteisöä 36:sta eri maasta.

”Yhdessä hyvää tulevaisuuteen!” kuuluu StarTin motto. Yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa StarTissa ovat tärkeässä roolissa myös lukuisat yhteistyökumppanit, joita ilman StarT ei olisi mahdollinen. He ovat mukana niin viestinnässä, tarjoavat asiantuntijatukea oppimisyhteisöille kuin palkitsevat ansioituneimpia tähtitiimejä ja oppimisyhteisöjen hyviä käytänteitä.

StarTin YouTube -kanavalla on julkaistu StarTin aluefestareille edenneiden oppimisyhteisöjen tekemiä videoita heidän StarT-projekteistaan sekä StarTin toteuttamiseen liittyvistä hyvistä käytänteistä. Videoiden kautta jaetaan innostusta ja oppimisen iloa!

Videoiden tiimoilta järjestetään myös yleisöäänestys, jonka tavoitteena on paitsi jakaa ideoita myös mahdollistaa kaikkien osallistuminen. Tykkäämällä videota, jossa on esitelty sinusta paras StarT -projekti tai hyvä käytänne, voit antaa äänesi kyseiselle projektitiimille tai oppimisyhteisölle. Äänestysaikaa on huhtikuun loppuun asti.

Äänestyksen voittaneet saavat kutsun StarT 2017 -gaalaan, jossa heidät palkitaan. Gaala on sekä kansallisen että kansainvälisen StarT-toiminnan huipentuma kuluvana lukuvuonna. Yleisöllekin avoin gaala järjestetään 23.5.2017 Helsingissä osana Valtakunnallisia LUMA-päiviä.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan StarT-toimintaan. Äänestä suosikkivideotasi huhtikuun loppuun mennessä!

StarT:ista antaa lisätietoja johtaja, professori Maija Aksela, 050 514 1450, ja projektipäällikkö Outi Haatainen, 050 448 9508, tai info@start.luma.fi.

 

Teksti: Outi Haatainen. Kuva: Pipsa Blomgren.

FL Juhani Vaskurin kemian opetuksen alan väitöskirjassa ”Oppiennätyksistä opetussuunnitelman perusteisiin – lukion kemian kansallisen opetussuunnitelman kehittyminen Suomessa vuosina 1918–2016”, tutkitaan lukion kemian opetussuunnitelman kehittymistä Suomessa itsenäisyyden alusta tähän päivään.

Väitöskirja on ensimmäinen laatuaan kemian opetussuunnitelmien kehittymisestä Suomessa ja se tuo esille uudenlaista ymmärrystä kemian opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämiseen. Se on myös laajin Suomessa luonnontieteiden alueella tehty opetussuunnitelmatutkimus. Tutkimuksen tarjoama tieto ja ymmärrys ovat erityisen merkityksellisiä nyt, kun nuorten kiinnostus kemian opiskelua kohtaan on hiipumassa. Kiinnostuksen heikentyminen on havaittu muiden muassa viimeisimmän PISA-tutkimuksen tuloksissa (2016), joiden mukaan luonnontieteiden osaamisen taso on pudonnut huomattavasti viime vuosina.

Kemiasta tuli itsenäinen oppiaine vuonna 1918 mutta lukion opetusohjelmaan se otettiin vasta vuonna 1941. Valtakunnan hallinto vastasi opetussuunnitelmien laatimisesta aina 1980-luvun puoliväliin, jonka jälkeen Koulu- ja Opetushallitus ovat antaneet valtakunnalliset perusteet koulutuksen järjestäjien laatimien opetussuunnitelmien pohjaksi. Kemian opetuksen kehittyminen Suomessa ilmenee selkeimmin oppimiskäsityksen ja opetusmenetelmien muutoksissa. Opettajalähtöisestä opetuksesta on siirrytty opiskelijalähtöisyyteen ja kokeellisuus sekä tiedon prosessointi ovat tulleet keskeiseksi osaksi nykyaikaista kemian opetusta.

Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään erilaisia oppimiskäsityksiä ja opetussuunnitelmamalleja Suomessa, sekä esitellään myös varsin perusteellisesti muiden maiden tilannetta ja vastaavia malleja 1800-luvulta nykypäivään. Näitä teorioita vasten tutkimuksessa peilataan itsenäisen Suomen eri aikojen opetussuunnitelmia ja niiden perusteita. Tutkimusaineisto koostuu viranomaisten antamista kansallisista opetussuunnitelmista ja opetussuunnitelman perusteista sekä joukosta määräyksiä, kirjeitä ja mietintöjä sekä muita artikkeleita.

Vaskurin kemian opetuksen alan väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 24. maaliskuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Jari Lavonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jan Lundell (Jyväskylän yliopisto). Väitoskirjan ovat ohjanneet professori Jan Lundell (Jyväskylän yliopisto) ja professori Maija Aksela (Helsingin yliopisto).

 

Teos on julkaistu Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen väitöskirjasarjassa numerolla 201/2017 (314 s.), ISSN: 0357-346X, ISBN: 978-951-39-6981-3 (nid.), ISBN: 978-951-39-6982-0 (pdf). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6982-0

Suomen on varmistettava matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen perusta. Tieteen ja tutkimuksen saavutuksiin nojaava yhteiskuntamme tarvitsee yhä enemmän luonnontieteiden, matematiikan ja teknologia-alojen osaajia. Valitettavasti nämä alat eivät riittävässä määrin kiinnosta opiskelu- ja uravalintojaan pohtivia suomalaisnuoria. Kansainvälisten PISA- ja TIMSS-tutkimusten sekä Karvin toteuttaman kansallisen matematiikan pitkittäisarvioinnin tulokset tukevat näkemystä laskevasta osaamistasosta ja kiinnostuksesta. Matematiikan ja luonnontieteiden opettamiseen tarvitaan uusia lähestymistapoja.

Suomalaisten tiede- ja teknologiayliopistojen yhteinen LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoaa toteuttamassaan LUMA SUOMI -kehittämisohjelmassa tutkimuspohjaisesti kehitettyjä pedagogisia innovaatioita opettajien käyttöön esi- ja perusopetuksessa. Kaksikielinen kehittämisohjelma tukee opettajia vuonna 2016 voimaan tulleiden valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönotossa. OKM:n rahoittaman kehittämisohjelman opettajille suunnatut maksuttomat koulutukset alkavat syksyllä 2017.

LUMA SUOMI -kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä 6–16-vuotiaiden lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan, innostaa oppilaita valitsemaan näitä aineita lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nostaa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen tasoa ja osaajien määrää.

Kehittämisohjelma sisältää yhteensä 37 hanketta kolmessa puiteohjelmassa:

1. Matematiikan tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä

• 12 hanketta, joista löytyy uusia opetuksen ja oppimisen lähestymistapoja kaikille luokka-asteille; sisällöt kattavat aritmetiikkaa, projektioppimista, toiminnallisuutta ja matemaattista ajattelua.

2. Luonnontieteiden ja ympäristökasvatuksen tutkiva oppiminen ja opetusteknologia sekä työelämä

• 14 hanketta, joista löytyy sisältöjä esikoulusta yläkouluun; mukana on malleja eheyttävästä opetuksesta, mobiilien laitteiden hyödyntämisestä, työelämän näkökulmien huomioimisesta, argumentoinnin merkityksestä jne.

3. Teknologiakasvatus: ohjelmointi, robotiikka ja tietoyhteiskunta

• 11 hanketta innostavat ohjelmointiin eri tavoin ja eri alustoilla, tuovat pelillisyyttä opetukseen, avaavat tietoturva-asioita sekä avaavat teknologista suunnitteluprosessia fysiikan ja kemian oppiaineissa.

Koulutushankkeet kehitettyine materiaaleineen sekä koulutusaikataulu tarkemmin »

Kannustamme lämpimästi esi- ja perusopetuksen opettajia kaikkialla Suomessa osallistumaan tuleviin koulutuksiin ja opiskelemaan yhdessä uusia innostavia työtapoja.

Pyydämme kaikkia välittämään tietoa tulevista koulutuksista organisaatioidensa ja verkostojensa kautta.

Taitavat opettajat ovat avainasemassa rakennettaessa tulevaisuuden Suomea!

 

Maija Aksela 
kehittämisohjelman johtaja
puh. 050 514 1450

Pekka Hirvonen
kehittämisohjelman koulutusjohtaja
puh. 050 351 4897