Lukion jälkeen korkeakoulupaikan saaminen voi olla kovan työn takana, ja muun muassa lääketieteen opiskelupaikkoja moni joutuu hakemaan kerta toisensa jälkeen. Yksin kotona puurtamisen tai lyhyiden valmennuskurssien sijaan apu voi löytyä kansanopistosta.
Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Tarjolla on usein avoimen yliopiston opintoja lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla. Vuosi kansanopistossa selkeyttää asioita ja oma suunta löytyy helpommin – opintojen aikana ala ja käsitteet tulevat tutuiksi ja lukuvuoden jälkeen yleensä tietää, onko oma alavalinta juuri se oikea. Valmiin, joustavan aikataulun avulla opinnot etenevät ja kertyneet opintopisteet voi hyödyntää tulevissa korkeakouluopinnoissa, jos suorittaa opintojen aikana avoimen yliopiston opintoja.
Yliopistojen yhteydessä toimivien LUMA-keskuksien toiminnan tavoin Päivölän luonnontiedelinjan kaltainen toiminta on hyvä esimerkki siitä, kuinka opiskelijoille voidaan rakentaa polku, joka vahvistaa osaamista ja auttaa löytämään paikan korkeakoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Siksi onkin tärkeää, että koulujen, opettajien ja opiskelijoiden tueksi on tarjolla monipuolista toimintaa eri puolilla Suomea ja verkossa.
Valmistautumista pääsykokeisiin samanhenkisessä seurassa
Opistoympäristössä eläminen ja opiskelu on yhteisöllistä, sillä monilla kansanopistoilla on omia opiskelija-asuntoloita, joissa opiskelijat voivat asua ja viettää myös vapaa-aikaa yhdessä. Opiskelija saa ryhmän tuen ja opiskelu on mielekästä muiden kanssa, joilla on samankaltaiset tavoitteet. – toisinaan päädytään myös samaan jatko-opiskelupaikkaan.
Valkeakoskella Päivölän opiston Luonnontiedelinjalla biologian ja matematiikan opettajana toimiva Mikko Kolkkala kertoo, että pääsykokeisiin valmistautuminen kansanopistossa on aivan eri asia kuin kotona ilman tukea.
– Kansanopistossa opetusta on paljon ja opiskelijat saavat siellä vertaistukea, oppimisrauhan sekä apua ja tukea opintoihin.
Lääketieteellinen kiinnostaa
Päivölän Luonnontiedelinjalla opiskelevista suurimmalla osalla tavoitteena ovat opinnot lääketieteellisessä, mutta linjalta jatketaan myös diplomi-insinööriopintoihin sekä muihin yliopisto-opintoihin.
– Kiinnostusta on ollut kliinisen puolen lääkäreiksi ja jonkin verran tutkijoiksi haluavia eli biologiakin on silloin optio. Diplomi-insinööriksi aikovat miettivät yleensä opiskelualaa ja luottavat, että töitä löytyy, Kolkkala sanoo.
Kansanopistovuoden aikana pääsee kokeilemaan korkeakouluopintoja menettämättä kuitenkaan paikkaa ensikertalaiskiintiössä. Toisinaan opintojen aikana löytyy uusia mielenkiinnon kohteita, kun erilaiset jatko-opintomahdollisuudet tulevat tutuiksi. Kolkkala kertookin, että monen luonnontiedelinjalaisen suunnitelmat saattavat muuttua lukuvuoden aikana, mutta esimerkiksi kaikki viime vuonna linjalla loppuun saakka mukana olleet saivat kuitenkin jatko-opiskelupaikan.
Päivölän opisto on 130-vuotias yksityinen, tiede- ja taideaineisiin suuntautunut oppilaitos, joka toimii yhteistyössä usean suomalaisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Päivölässä voi opiskella kuudella eri opintolinjalla, joita ovat arkkitehtuuri, kasvatustiede, kuvataide, luonnontiede, oikeustiede ja psykologia. Valokuvausta on tarjolla monimuoto-opintoina.
Päivölän opiston Luonnontiedelinjalta on päästy opiskelemaan muun muassa seuraaviin opintoihin:
Tuotantotalous, Vaasan yliopisto
Biolääketiede, Turun yliopisto
Bio- ja kemiantekniikka, Turun amk
Rakennusarkkitehtuuri, Tampereen amk
Kestävät yhdyskunnat: Aalto-yliopisto
Eläinlääketiede, Latvia
Kirjoittanut: Marja Haavisto, Päivölän opisto
