oona, tekijä sivustolla LUMA-keskus Suomi

Juhlablogi: Osa 4 – Eletään LUMA-strategia eläväksi

17/04/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin neljännessä osassa Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen kannustaa ryhtymään LUMA(TE)-strategian toimenpiteisiin. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Leena Pöntysen valokuva — *Pöntynen Leena on Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja*.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi Kansallisen LUMA(TE)-strategian toimenpiteet viimein miltei kolmen vuoden työskentelyn jälkeen maaliskuun puolivälissä. Jos koko strategian jalalle laittaminen oli vuosien vaikuttamisen työ, työn edistymisen vauhdittaminen on vaatinut useilta toimijoilta paljon. Kun toimenpiteet lopulta on saatu paperille, seuraava ponnistus on saada strategian toimeenpano kirjattua hallitusohjelmaan. Ja sen jälkeen sen toimeenpano valtion toimenpiteenä vasta alkaa.

Strategiaa arvosteltiin jo yleisen osan ilmestyttyä 2021: Jos kyseessä on strategia, missä on nykytila-analyysi, missä tavoitetila ja missä toimenpiteet? Toimenpiteiden työstöä varten koottiin pienempi ryhmä sidosryhmätoimijoita, jotka sinnikkäästi pyrkivät viemään toimenpiteitä strategisemmalle tasolle. LUMA-strategiaan on kirjattu 31 ehdotusta toimenpiteiksi. Vastuutahoja on tuhansia, ja useat kirjaukset ovat varsin ympäripyöreitä. Iso kysymys on, mikä on nyt todella vaikuttavaa, ja mihin koriin panokset kannattaa suunnata. Se on strategista valintaa ja siihen meidän on seuraavaksi tartuttava.

Toimenpiteisiin saatiin kirjattua yksi toimenpide, joka on paitsi tavoite, myös mittari. Toimenpiteessä neljä (4) asetetaan tavoitteeksi nostaa luonnontieteissä ja matematiikassa osaamisen taso 2000-luvun alun tasolle. Tämä on mielestäni oleellinen tavoite, joka mittaa myös onnistumisemme muissa asioissa: Pystymmekö nousemaan osaamisessamme omalle, vuoden 2006 kansalliselle huipputasollemme? Tavoitteena ei siis ole kansainvälinen ranking-menestys, vaan oman kansallisen huipputasomme tavoittelu.

Toinen oleellinen asia on, että LUMA-strategia sidottiin kansalliseen TKI-tiekarttaan. Tämä on LUMA-strategian kannalta tärkeää, sillä parlamentaarisen sovun synnyttyä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta tiekartan etenemistä varmasti seurataan jatkossakin. Toinen olennainen seurantaan liittyvä asia on toimenpide 23: Se antaa LUMA-keskus Suomen neuvottelukunnalle tehtävän seurata LUMA-strategian toimenpiteiden toteutumista vuosittain ja raportoida siitä OKM:lle. LUMA-neuvottelukunnan jäsenenä otan tämän tehtävän erittäin vakavasti ja pidän sitä tärkeänä uutena neuvotteluyhteytenä ministeriön kanssa matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen osalta.

Entäs muut toimenpiteet sitten? Olennaista on, että LUMA-strategian toimeenpano kirjataan hallitusohjelmaan ja sille osoitetaan resursseja. Pidän tärkeänä poliittisena ohjauksena myös sitä, että 31 toimenpiteen joukosta priorisoidaan vaikuttavimmat keinot osaamistason noston näkökulmasta. Mahdollisesta rajallisesta resurssista ei ole vaikuttavaa pirstoa rahoitusta pieniin siiloihin, vaan strategian toteutusta tulisi johtaa linjakkaasti. Tähän tarvitaan valtakunnan tasoista LUMA-pedagogista johtajuutta.

Strategian toimenpiteissä riittää tekemistä jokaiselle LUMA-toimijalle. Useat niistä ovat jatkuvaa toimintaamme, mutta nyt meillä olisi mahdollisuus viedä niitä strategisemmalle ja vaikuttavammalle tasolle. Vaikkei valtion kansallisia kohdennuksia vielä olekaan, voimme kukin alkaa elää strategiaa todeksi: Tartutaan toimeen, nimetään asioita osaksi strategiaa, kirjataan toimenpiteitä omiin strategioihimme, hakemuksiimme ja toimiimme. Tehdään strategia näkyväksi ja eläväksi. Pysähdytään myös omassa toiminnassamme priorisoimaan ja tarkentamaan suuntaa kohti tavoitettamme nostaa kansallista osaamistasoamme.

Tämä strategia ei ole toteutettavissa yksin. Sitä ei todeksi muuta ministeri tai hankerahoitus. Nyt on jokaisen aika kääriä hihat ja lähteä tekemään asioita yhteen suuntaan.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Kirjoitimme LUMA-keskus Suomen LUMA-strategian toimenpiteistä maaliskuussa. Lue kirjoitus täältä:

Kansallisen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelma on julkaistu

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 3 – Kiinnostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan tulee vaalia

11/04/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kolmannessa osassa vanhempi yliopistonlehtori Mervi Asikainen Itä-Suomen yliopistosta kannustaa kaikkia tutustumaan innostavan LUMA-opetuksen malleihin. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Vanhempi yliopistonlehtori Mervi Asikainen on Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen johtaja ja LUMA-keskus Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja*.

Lasten ja nuorten kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan on tärkeää, sillä kiinnostuksen on todettu olevan yhteydessä oppimiseen. Tutkimusten mukaan näiden aineiden kiinnostus vähenee alakoulun lopussa. Oppilaiden kiinnostusta tulisikin vaalia monipuolisesti. Tässä merkityksellisiä henkilöitä ovat opettajat, vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset.

Alakoulun opettajat ovat tärkeässä asemassa kiinnostuksen ylläpitäjinä, sillä koulussa tapahtuvan oppimisen kiinnostavuus riippuu pitkälti juuri opettajasta. Opettajan oma innostus ja kiinnostus tarttuu oppilaisiin ja luo siten hedelmälliset edellytykset oppimiselle. Opetustyössä on vaivattomampaa luoda merkityksellisiä oppimistilanteita, jos on itse innostunut opetettavista aiheista.

Kuinka sitten opettajien kiinnostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan voitaisiin tukea ja osaamista vahvistaa? LUMA-keskus Suomi on pyrkinyt vastaamaan näihin haasteisiin esimerkiksi maksuttomilla LUMATIKKA- ja LUMAn Lumoa -täydennyskoulutuksilla. Tutkimusperustaisesti rakennetut, opetussuunnitelman tavoitteisiin kiinteästi linkitetyt koulutukset tukevat opettajia heidän tärkeässä työssään tarjoamalla uusia innostavia ideoita opetukseen.

Myös oppilaiden vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset voivat tukea lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian aihealueissa. LUMA-verkostossa on kehitetty tähän erilaisia malleja, muun muassa LUMA-perhekerhoja. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus on lisäksi aloittanut alakoululaisille suunnatut Tiedetuokiot yhteistyössä Joensuun pääkirjaston kanssa. Tiedetuokiot ovat olleet avoimia myös vanhemmille ja isovanhemmille, ja ohjaajilla on ollut ilo huomata kuinka lasten innostus ja kiinnostus tarttuu vanhempiin ja isovanhempiin. Voimme lämpimästi suositella tämän kaltaisen toiminnan käynnistämistä myös muualla Suomessa.

Kirjastojen lisäksi museot, eläintarhat ja tiedekeskukset voivat toimia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian maailman ilmiöiden kiinnostuksen herättäjinä ja ylläpitäjinä, joten niitä ei tule unohtaa. LUMA-verkostossa on lisäksi lukuisia tiede- ja teknologialuokkia, joissa opettajat voivat vierailla oppilaidensa kanssa joko paikan päällä tai virtuaalisesti.

Innostetaan lapsia ja nuoria yhdessä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin!

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Kesäleirillä opitaan rennosti ja tutustutaan uusiin kavereihin

23/03/2023

Tarjoamme useita tiedeleirejä eri aiheista kesällä 2023. Tuttuun tapaan LUMA-keskukset järjestävät useita tiedeleirejä eri puolilla Suomea. Oma paikka kannattaa varata ajoissa, sillä nämä ovat perinteisesti täyttyneet nopeasti! Lista täydentyy sitä mukaan, kun uusia leiri-ilmoittautumisia avataan. Vastaavasti jo täyttyneet leirit eivät näy koonnissa.

Nuorten peliohjelmointikurssit

Oletko aina halunnut ohjelmoida oman pelin? Viiden päivän mittaisilla nuorten peliohjelmointikursseilla opetellaan tekemään 2D -pelejä, ja nähdään, miten koulumatematiikkaa ja -fysiikkaa voi hyödyntää hauskasti. Kurssille et tarvitse aiempaa kokemusta peliohjelmoinnista tai ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Mukaan voivat osallistua myös aiemmin peliohjelmointikurssin suorittaneet. Kurssihinta sisältää lounaan.

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 26.–30.6. tai 31.7.–4.8. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 35 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Luonnontiedeleiri

Mitä yhteistä on hedelmillä ja ihmisellä? Miltä maailma ympärillämme näyttää mikroskoopin läpi katsottuna? Entä mihin dinosaurukset katosivat? Tule tutkimaan ja etsimään vastauksia näihin ja moniin muihin mielenkiintoisiin kysymyksiin kesäkuussa järjestettävälle luonnontiedeleirille! Leirillä tutustumme yhdessä tutkien muun muassa ympäröivään luontoon, erilaisiin elinympäristöihin ympäri maailmaa, maailmankaikkeuden salaisuuksiin ja elämän ihmeisiin, uusia kavereita ja hauskoja leikkihetkiä unohtamatta.

Missä: Turun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla, Ruissalon puistotie 215, 20100 Turku
Milloin: Leiri järjestetään tulevana kesänä kolme kertaa! Leiriviikot ovat: 5.–9.6., 12.–16.6. ja 31.7.–4.8. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: Leiriviikot on suunnattu eri ikäryhmille seuraavasti:

5.–9.6. 7–9-vuotiaille
12.–16.6. 9–12-vuotiaille
31.7.–4.8. 7–9-vuotiaille
Leiriläisen tulee kyetä toimimaan itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan.

Hinta: 200 euroa (sis alv.), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Tiedettä ja robotiikkaa -leiri

Mitä erilaiset aineet reagoivat keskenään? Miltä maailma ympärillämme näyttää mikroskoopin läpi katsottuna? Saadaanko banaanit soimaan tieteen avulla? Entä miten robotti saadaan liikkeelle? Tule tekemään hauskoja tiedekokeita ja selvittämään robotiikan saloja eri luonnontieteitä, robotiikkaa ja ohjelmointia yhdistävällä leirillä. Rakennamme leirillä legoista robotteja, ohjelmoimme ne liikkeelle ja saamme robottimme suorittamaan erilaisia jännittäviä haasteita!

Missä: Turun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla, Ruissalon puistotie 215, 20100 Turku
Milloin: 31.7.–4.8. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 9–12-vuotiaille
Hinta: 200 euroa (sis alv.), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Arkeologialeiri

Millaista elämä oli satoja vuosia sitten? Entä tuhat vuotta sitten? Arkeologialeirillä tutkailemme, mitä maasta löytyvät esineet ja luonnossa kasvavat kasvit voivat kertoa menneiden aikojen elämästä. Millaista on ollut ihmisten arki linnavuorella? Mitä Aittamäen kalmistolla on tapahtunut? Leirillä pääsemme seikkailulle muinaisuuteen, kokeilemme arkeologien töitä ja tutkimme oikeita arkeologisia löytöjä. Leirin aikana ehditään tietysti myös pelailla, reippailla Vanhalinnan upeassa pihapiirissä ja tutustua uusiin kavereihin!

Missä: Liedon Vanhalinna. Vanha Härkätie 111, 21410 Lieto.
Milloin: Leiri järjestetään kaksi kertaa tänä kesänä. Leiriviikot ovat 3.–7.7.2023 ja 31.7.–4.8. 2023. Leiripäivien kesto on klo. 9.00–15.00.
Kenelle: Molemmat leiriviikot on suunnattu 8–10-vuotiaille.
Hinta: 200 euroa (sis alv.), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Juhlablogi: Osa 2 – LUMA-aineet ihmiskunnan kehityksen ytimessä

17/03/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin toisessa osassa kemian professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta pohtii sitä, miten LUMA-osaaminen on vaikuttanut ihmiskunnan kehitykseen. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Professori Jouni Pursiaisen kuva — *Professori Jouni Pursiainen on Oulun yliopiston LUMA-keskuksen johtaja*.

LUMA-aineiden suuri merkitys yhteiskunnassa tulee näkyviin, kun vertaa nykyistä elämäämme keskiaikaan. Keskiajalla maailmankuva rakentui pitkälti uskonnollisista ja yhteiskunnallisista aineksista, ja luonnontieteellinen ajattelu alkoi orastaa vasta 1500–1700 luvuilla. Nykyisin tunnemme laajalti maailmankaikkeuden fysikaaliskemialliset toimintaperiaatteet, näemme teleskoopeilla menneisyyteen ja pystymme ennustamaan tulevaa matemaattisesti.

Tieteen etenemisen myötä yhteiskunnat ovat kehittyneet ja myös elämän luonnontieteelliset perusteet ovat avautuneet. Vaikka tieteen aamuhämärästä on jo aikaa, luonnontieteiden ja niistä kumpuavien alojen tuntemus on sangen uutta. Esimerkiksi atomin rakenteesta päästiin jyvälle vain runsaat sata vuotta sitten. Ilman sitä ei voi ymmärtää kemiaa, eikä montaa muutakaan tieteenalaa. Elämän kannalta keskeinen DNA:n rakenne saatiin selville vasta 1958.

Mitä LUMA-tieteet ovat tuoneet tullessaan meille ihmisille? Nostan muutamia esimerkkejä.

Tieteelliset löydöt jäävät usein julkisuudessa taustalle, vaikka ne vaikuttaisivat laajasti. Esimerkiksi teollisen ammoniakkisynteesin kehittäminen kasvatti viljelymaan tuottavuutta, torjui viime vuosisadalla uhannutta globaalia nälkäongelmaa, mutta vauhditti myös väestönkasvua ja tuotti ympäristöongelmia.

Hyvinvointiyhteiskunnat syntyivät energiaa hyödyntämällä, mutta energian tuottamisesta seurasi myös ongelmia. Harva haluaa leikata hyvinvointia, joten tarvitaan uusia tapoja sekä tuottaa että käyttää energiaa. Energiaa tarvitsemme aina, koska myös elämä itse on energiasta riippuvaista: eläimet ja ihminen ovat tasapainossa ympäristönsä kanssa vain kuolleina.

Terveyden ja sairauksien hoito ovat kehittyneet: elämme nyt paremmin ja pitempään kuin koskaan. Haluaisiko joku keskiaikaista hoitoa?

Nykyinen sukupolvi on saanut mahdollisuuden matkustaa. Matkustamisessa tuskin halutaan palata keskiajalle, joten monia haasteita pitää ratkaista liikkumisen turvaamiseksi.

Tiedon kulku on tuorein vallankumous: olen itsekin kokenut keskeisten viestintätapojen tulon arkielämään. Nuoremmille voi olla jopa vaikea hahmottaa menneisyyden viestintäolosuhteita: eikä siinä tarvitse miettiä keskiaikaa, kun 1970-luku riittää aivan hyvin.

Väestönkasvusta ja hyvinvoinnista on seurannut haasteita saastumisen, luonnonvarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen muodossa. Ratkaisujen hakemisessa tärkeät työkalut ovat olleet tieteellisiä: jäteveden puhdistuskin saatiin toimimaan minun elinaikanani. Ilmastonmuutoksen torjumisessa riittää vielä töitä, mutta toisaalta emme edes tietäisi siitä ilman matemaattista mallinnusta.

Hienoin LUMA-konkretia löytyy kuitenkin elollisesta luonnosta. Kemistinä olen kateellinen, kun näen, miten tyylikkäästi auringon energiaa otetaan talteen ja tuotetaan koko orgaaninen kemia lähinnä vedestä, hiilidioksidista ja typestä. Elollinen kemia on hämmentävän monimuotoista, mutta kertoo meille myös, millainen kemia on mahdollista. Olemme elollisen luonnon kemiasta riippuvaisia: elimistömme on sopeutunut eloperäiseen ravintoon ja me hengitämme kasvien tuottamaa happea.

LUMA-aineet ovat olleet ihmiskunnan kehityksen ja sivistyksen ytimessä. Tieteelliset lainalaisuudet eivät ole aina miellyttäneet vallanpitäjiä, mutta ne edustavat silti luotettavinta tietoa, jonka pohjalta on järkevää toimia. Tieteessä on myös riskinsä: osaamme tehdä asioita, joita ei ehkä pitäisi tehdä. On yhteiskunnallisesti tärkeää, että ihmiset ymmärtävät tieteen merkityksen. Kenties opiskelu ja asiantuntijan työ on se paras mahdollisuus tehdä hyvää tässä maailmassa.

Kiinnostuitko aiheesta?

Tutustu aihetta käsittelevään Jouni Pursiaisen kehittämään opetusmateriaaliin LUMAn lumoa -verkkokurssilla kirjautumalla sisälle DigiCampus-alustalle. Pohdintatehtävässä oppijat pääsevät reflektoimaan historiassa tapahtuneiden matemaattis-luonnontieteellisten saavutusten merkityksiä yhteiskunnille ja niiden ihmisille. Aihetta voi eheyttää horisontaalisesti myös eri oppiaineisiinkin, kuten esimerkiksi historian opetukseen tutustuttamalla oppijat ihmisten keksintöjen eri merkityksiin eri aikana eläneiden ihmiskuntien ja oman elämän näkökulmista.

Suora linkki kurssialustalle (vaatii kirjautumisen maksuttomalle yliopistojen DigiCampus-alustalle).

Opetusmateriaalin löydät kurssin ensimmäisestä moduulista nimellä: Matematiikka ja luonnontieteet maailman pelastajina.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Osa 1 – LUMA on kansalaistaito ja yhteinen asia

Kansallisen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelma on julkaistu

16/03/2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti keväällä 2022 LUMA-strategian toimenpidesuunnitelman laatimiselle ohjausryhmän ja työvaliokunnan. LUMA-keskus Suomella oli edustaja kummassakin ryhmässä. Syksyn aikana toimenpide-ehdotuksia kerättiin sidosryhmiltä muun muassa verkkoseminaarissa ja otakantaa.fi-alustalla toteutetulla kommentointikierroksella.

Luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologioiden alojen osaamista vahvistava LUMA-strategia ohjaa nyt julkaistua 31 konkreettista toimenpidettä. Näistä kahdeksaan on nimetty yhdeksi vastuutahoksi LUMA-keskus Suomi. Lisäksi LUMA-keskus Suomi -verkosto osallistuu korkeakouluille, tiedekeskuksille ja muille kentän toimijoille nimettyihin toimenpiteisiin soveltuvuuden mukaan. Verkosto sitoutuu toteuttamaan seuraavia toimenpiteitä, jotta strategiaan nimetyt tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.

Opetuksen ja koulutuksen kehittämisen toimenpiteet

Kehitetään matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja tekniikan alojen opettajankoulutusta ja opettajankouluttajien osaamista tutkimus- ja tarveperustaisesti.
Otetaan opettajankoulutuksessa ja opettajien jatkuvan oppimisen tarjonnassa huomioon opettajien kestävään kehitykseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen liittyvät osaamistarpeet. Lisätään mahdollisuuksia opettajien kansainväliseen yhteistyöhön matemaattis-luonnontieteellisiin teemoihin liittyen.

Seurannan, selvitysten ja yleisen kehittämisen toimenpiteet

Ehkäistään oppijan taustan epäedullista vaikutusta matemaattis-luonnontieteellisen osaamiseen ja koulutuspolkuun järjestämällä maksuttomia, laadukkaita ja yhdenvertaisia opintokäyntejä korkeakouluihin osana opetussuunnitelman mukaista kouluopetusta ja varhaiskasvatusta. Oppijoiden saumattomia siirtymiä sekä toimivia yhteyksiä tuetaan myös tutkintokoulutukseen valmentavalla (TUVA) koulutuksella (OPH).
Tuotetaan ja hyödynnetään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen monipuolista tutkimustietoa uusien käytäntöjen kehittämisessä. Kehitetään matemaattis-luonnontieteellisen alojen tohtoriohjelmia ja lisätään väitöskirjatutkijan paikkoja.
LUMA-keskus Suomen neuvottelukunta seuraa LUMA-strategian toimenpiteiden toteutumista ja raportoi siitä vuosittain OKM:lle.

Viestinnän ja kiinnostavuuden edistämisen toimenpiteet

Tarjotaan vapaa-ajan tiede- ja teknologiaharrastamisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Kiinnitetään huomiota mahdollisuuksien tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen toteutumiseen muun muassa eri sukupuolten ja maahanmuuttajataustaisten osalta.
Tarjotaan tiedekilpailutoiminnalla eri ikäisille oppijoille ja opettajille mahdollisuuksia esitellä omaa osaamistaan. Osallistuminen tukee monitieteistä ja innovatiivista matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja kiinnostusta, jonka takia sen riittävä resursointi on tärkeää.
Lisätään matemaattis-luonnontieteellisten ja tekniikan aineiden ja alojen opettajien ammatin vetovoimaa yhdessä toteutetuilla kampanjoilla. Yhteistyön tavoitteena on esitellä opettajan ammattia ja kannustaa nuoria ja alanvaihtajia hakeutumaan alalle.

Lue lisää aiheesta

LUMA(TE)-strategia ja -toimenpidesuunnitelma: Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaajat yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kasvun tukena

LUMA-strategian toimenpidesuunnitelma julkaistiin, opetus- ja kulttuuriministeriön uutinen aiheesta, 15.3.2023

Uusi blogisarja alkaa: Osa 1 – LUMA on kansalaistaito ja yhteinen asia

07/03/2023

Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet -blogisarja

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin ensimmäisessä osassa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell pohtii LUMA-relevanssia elämässä ja yhteiskunnassa. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell*

LUMA-keskus Suomen 11 yliopiston ja 13 LUMA-keskuksen yhteistyöverkosto on jo ehtinyt 10 vuoden ikään. Matkaan on mahtunut iloa, innostusta ja uusia ideoita; uusia tuttavuuksia, yhteistyöverkostojen rakentamista ja ”LUMA”-brändin rakentamista. Ja edelleen joka päivä on uusi päivä ihmetellä LUMA-relevanssia elämässä ja yhteiskunnassa. LUMA on kaikkialla ja LUMAa tarvitaan kaikessa.

Suomalainen käsite LUMA-aineista ja LUMA-osaamisesta on ollut vuosikymmeniä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän johtoajatuksia. Miten osataan ja opitaan LUMA-aineita? Miten motivoidaan, löydetään hyvät käytännöt ja mallit LUMA-opetukselle? Miten sovelletaan LUMA-osaamista ja oppimista uusien innovaatioiden, työtehtävien tai prosessitekniikan kehittämisessä? Ja ennen kaikkea, miten luodaan mahdollisuudet tasa-arvoiselle LUMA-oppimiselle, LUMA-sivistykselle osana kansallista tiedepääomaa ja kestävän tulevaisuuden mahdollistajana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisema kansallinen LUMA-strategia tähtää yhteiskunnallisesti läpäisevään osaamiseen, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomeksi tämä tarkoittaa, että meistä jokainen tarvitsee LUMA-osaamista toimiaksemme yhteiskunnassa ja tehdäksemme tietoon perustuvia päätöksiä. LUMA-osaamista tarvitaan, kun puhutaan maasta, metsästä, ilmasta ja energiasta tulevaisuuden turvana. LUMA-osaaminen on kansalaistaito, joka alkaa E-koodien ja tuoteselosteiden ymmärtämisestä digitaalisten laitteiden käytön osaamiseen omassa elämissämme. Näitä taitoja tarvitsemme missä ikinä olimme, mitä ikinä teemme ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia meillä on. LUMA mahdollistaa unelmien muuttumisen todeksi. Oppimisen ja osaamisen kautta voimme jokainen luoda uutta ja ymmärtää olemassa olevaa.

Kansallinen LUMA-strategia linjaa myös, että yksikään ihminen ei ole saari. LUMA sisältää luonnontieteet, matematiikan, teknologian ja insinööritieteet. LUMAn viimeinen A-kirjain voidaan myös kääntää englanniksi ”All Sciences” – tarkoittaen kaikkia tieteitä. LUMA yhdessä muiden yhteiskunnan ja oppimisen osa-alueiden kanssa muodostaa sen ilmiömäisen ympäristön, jossa elämme ja hengitämme. Kansallinen strategiamme on, että yhdessä ja yhteistyössä voimme saavuttaa ja taata LUMA-osaamisen meidän kaikkien hyväksi. Yhteistyö on voimaa, jolla parannetaan oppimista ja osaamista. Yhteistyöllä luodaan uutta ja modernisoidaan jo vanhaksi käyvää. Yhteistyö säästää resursseja, mutta on tehokas tapa löytää haasteisiin ratkaisuja. Yhteistyöllä voimme mahdollistaa tasa-arvoisen LUMA-yhteyden joka niemessä ja notkossa, joka saaressa ja tunturissa. Yhteistyöllä voimme saavuttaa enemmän ja ketään ei jätetä jälkeen.

LUMA-keskus Suomi toimii myös suomalaisen osaamisen sanansaattajana kansainvälisillä estradeilla. Suomalaista osaamista viedään erilaisten yhteistyöjärjestöjen ja -verkostojen kautta maailman tietoisuuteen. Vastavuoroisesti opimme muilta ja löydämme kenties ratkaisuja esimerkiksi LUMA-aineiden oppimiseen kysymyksissä, joita emme ole vielä ehtineet kysymäänkään. LUMA on osa kansallista oppimisen ”Citius, Altius, Fortius” -mielenlaatua. Olemme edelleen osaava LUMA-yhteiskunta, vaikka erilaiset mittaukset hälyttävät muutoksista. Jokainen haaste on mahdollisuus oppia uutta, kehittyä, löytää uutta innostusta! Lähde sinäkin uudelle löytöretkelle kanssamme LUMAn kiehtovaan maailmaan. Lähde rohkeasti liikkeelle, yksi LUMA-ajatus päivässä – ja voit yllättyä iloisesti, miten mielenkiintoinen ja ällistyttävä ympäröivä maailmamme on.

Parannetaan maailmaa LUMAn avulla, yhdessä,
terveisin,
Jan Lundell

Eurooppalaiset asiantuntijat kokoontuivat Helsingissä keskustelemaan työelämätietouden vahvistamisesta opettajankoulutuksessa

04/01/2019

Eurooppalaisen LINKS-hankkeen osana Helsingissä 13.12.2018 järjestetyssä seminaarissa Lisää työelämätietoutta matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen ja opettajankoulutukseen kuultiin eri Euroopan maiden näkemyksiä LUMA-aineiden opetuksesta ja jatkuvasta ammatillisesta oppimisesta. Tämän lisäksi kuultiin elinkeinoelämän edustajien näkemyksiä opettaja-yritys-yhteistyöstä ja siitä, miksi luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetus koetaan tärkeäksi myös yrityksissä. Seminaarin workshop-osuudessa kansainväliset tiimit pääsivät keskustelemaan ja ideoimaan uudenlaisia malleja työelämätietouden vahvistamiseksi.

Tilaisuudessa keskustelua herättävät teemat olivat muun muassa koulujen ja yritysten välinen yhteistyö, opettajien tukeminen sekä se, millaisia etuja elinkeinoelämä saa koulujen kanssa tehdystä yhteistyöstä. Esimerkkinä toimivasta toiminnallisesta mallista kuultiin englantilaisen Karen Brunyeen kertomana STEM Learning -yhtiön Opettaja-TET-mallista, jossa yritykset kustantavat opettajan sijaisen kouluun siksi aikaa, kun opettaja pääsee luonnontieteen tai tekniikan alan yritykseen työharjoitteluun. Opettaja-TET tarjoaa opettajille mahdollisuuden tutustua alan uusimpaan tekniikkaan ja käytännön työhön ja kokemuksia harjoittelusta jaetaan koulun sisällä sekä muille opettajille että oppilaille.

Myös LUMA-keskus Suomi tekee töitä opettajien työelämätietouden lisäämiseksi. LUMA yhteiskunnassa -kehittämishankkeen tavoitteena on tukea opettajien ja yritysten välistä yhteistyötä, mutta myös lisätä yhteiskunnallista ja ammatillista relevanssia opetuksessa. Syksyllä 2018 auenneen, kaikille avoimen verkkokurssin LUMA-aineiden opetusta lähiyrityksissä tavoitteena on tarjota tukea ja ideoita sopivien lähiyritysten löytämiseen ja hyödyntämiseen oppimisympäristöinä. Lisäksi kurssilla annetaan vinkkejä hyvän vierailun suunnitteluun ja toteutukseen sekä oppimateriaalin laatimiseen.

Teksti ja kuva: Oona Kiviluoto.