Lappilaisia lasten ja nuorten LUMA-tiedekasvatusta sekä alueellista kestävää kehitystä edistäviä toimijoita kokoontui Rovaniemen Arktikumissa 6.11.2023. Tilaisuudessa pohdittiin ja haettiin ratkaisuja luonnontieteiden, matematiikan sekä teknologian opettamisen kestävien mallien sekä tasa-arvoisen opettamisen kysymyksiin. Samalla tapahtuma oli ensimmäinen lappilaisen LUMA-foorumin tapaamisista.
Foorumin lopputuloksena syntyi alueellista toimintaa kehittäviä ja suuntaviivoja antava foorumin visio, jota eri toimijat yhdessä lähtevät kehittämään ja toteuttamaan. Foorumin tavoitteena on tarjota kaikille, taustasta riippumatta, pääsy ja oikeus luonnontieteen, matematiikan sekä teknologian (LUMA) pariin jokapäiväisessä elämässään. LUMA on tarjolla systemaattisesti kouluissa ja koulujen ulkopuolella mahdollistamassa taitojen kehittymistä sekä luomassa polkuja yhteiskuntaa hyödyttäviin ammatteihin.
Yhteisen keskustelun ja opetuksen kehittämisen avulla LUMA-foorumi pyrkii lisäämään tulevaisuuden osaajien ja työelämän tarpeiden yhteensopivuutta sekä tarjoaa lapsille ja nuorille kehittymismahdollisuuksia ja -ympäristöjä. Foorumin tapaaminen toimi myös lähtölaukauksena LUMA-keskus Suomi -verkoston, sekä LUMA-keskus Lapin arktisten alueiden STEM-communities -yhteistyötoimintaan.
LUMA-keskus Lappi, joka on osa LUMA-keskus Suomi -verkostoa, on mukana Northern Peripheral Arctic -projektissa yhdessä islantilaisen Husavikin tiedekeskuksen ja irlantilaisen Galwayn yliopiston kanssa. Projektin tavoitteena on kehittää pohjoista alueellista LUMA-yhteistyötä. Rovaniemen tilaisuuden kouluttajaksi oli kutsuttu yhdysvaltalainen Bridget Burger, joka kertoi kehittämästään STEM Ecosystems -mallista. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin islantilaisen Huld Hafliðadóttirin kokemuksia mallin toiminnasta arktisen alueen kontekstissa.
Foorumin tapaamisen kokoonkutsujana ja järjestäjänä toimi Lapin yliopiston LUMA-keskus Lappi, yhdessä STEM Húsavíkin ja LUMA-keskus Suomen kanssa. Tulevaisuudessa LUMA-foorumin on tarkoitus kokoontua jatkamaan aloitettua yhteistyötä.
Lisätietoja antavat:
Pekka Muotka, LUMA-foorumin toiminta, pekka.muotka((a))ulapland.fi
Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 12. osassa Leena Ikonen Junior University Lappeenrannasta sekä Veera Pukkila ja Tarja Kariola Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta kertovat matkastaan Skotlannissa, josta LUMA-toimintaan haettiin oppeja ja ideoita. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.
Matkaseurue yhdessä GeoBus-hankkeen asiantuntijoiden Lauren Urquhartin (ensimmäinen vasemmalla) ja Lynn Daleyn (ensimmäinen oikealla) kanssa Kingsbarnsin rannalla. Kuva: Scottish Geology Festival
Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Tarja Kariola, Veera Pukkila ja Moona Vilén Lahdesta sekä Junior Universityn Leena Ikonen Lappeenrannasta tekivät syyskuun alkupuolella tutustumismatkan Skotlantiin, St Andrewsin yliopiston yhteydessä toimivaan GeoBus-hankkeeseen. GeoBus toteuttaa maantieteen tiedekasvatusta vierailemalla kouluilla ympäri Skotlantia, vetämällä oppilaille työpajoja ja yhä enemmän kouluttamalla opettajia.
GeoBus-toimintaan perehdyttiin osana Junior Universityn ”LUMA-paku” -hanketta, josta voi lukea lisää aiemmasta artikkelista ja hankkeen verkkosivulta. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa tiedekasvatushankkeessa kehitetään liikkuvaa LUMA-toimintaa Lappeenrannan ympäryskuntiin, ja tiiviissä yhteistyössä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen kanssa myös Lahden seudulle. Hankkeesta katettiin hakemuksen mukaisesti Ikosen ja Kariolan matkakulut.
GeoBus valikoitui tutustumiskohteeksi pitkällisen perehtymisen jälkeen, sillä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksessa kiinnostuttiin sen toiminnasta jo joitakin vuosia sitten. Aloiteltu yhteistyö kariutui silloin koronapandemiaan, mutta hankkeen benchmarking-kohdetta kartoitettaessa yhteydet viriteltiin uudestaan, ja onnistunut matka toteutti paitsi hankkeen tavoitteet myös pitkäaikaisen haaveen.
LUT-yliopiston tekniikkaan painottuvan teemavalikoimaan maantiede ei sellaisenaan kuulu, ja tietotekniikan tohtori Ikonen oli matkaseurueesta eniten ”vieraalla maalla” sisältöasioiden kanssa. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tuella maantieteen työpajat ovat kuitenkin integroitavissa myös Junior Universityn ja ”LUMA-pakun” toimintaan. Hankkeen kannalta oleellisinta oli tutustua liikkuvan toiminnan logistiikkaan ja toteutustapoihin, ja sisältöopit tulivat kaupan päälle.
Vierailulla opittiin muun muassa, että GeoBus-hankkeella ei ole omaa bussia tai edes autoa, vaan sopiva kulkuneuvo vuokrataan aina tilanteen ja tarpeen mukaan, esimerkiksi parin viikon vierailujaksolle kerrallaan. Tämä saattaa olla LUMA-paku-hankkeellekin resurssiviisaampi tapa kuin ensisijaisesti suunniteltu auton leasing koko lukuvuodelle. GeoBus-toimijat korostivat erityisesti opettajien kouluttamisen merkitystä. Heidän toteuttamansa maantieteen tiedekasvatus ei voi millään suoraan tavoittaa koko Skotlannin koululaisia, mutta lisäämällä opettajien tietämystä sekä intoa aiheeseen, oppeja saadaan välitettyä laajemmalle joukolle oppilaita.
Opettajakoulutuksessa tutkittiin eri maalajien kykyä läpäistä vettä. Kuvassa oikealta alkaen Moona Vilen, Tarja Kariola ja Veera Pukkila Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta. Kuva: Leena Ikonen
Koulutusta ja geologiaa
Lahden ja Lappeenrannan LUMA-asiantuntijat osallistuivat myös GeoBus -hankkeen toteuttamaan opettajien koulutuspäivään St. Andrewsin yliopistolla. Koulutuksessa perehdyttiin muun muassa geologian perusteisiin ja kivilajeja tunnistettiin tunnistuskaavakkeiden avulla. Lisäksi testattiin eri maalajien kykyä läpäistä vettä yksinkertaisen mutta havainnollisen käytännön työn avulla. Kaikki töissä käytettävät materiaalit olivat opettajien lainattavissa, ja heistä useampikin tarttui tarjoukseen. Erityisen kiinnostuneita opettajat olivat ns. kivilajilaatikoista, jotka sisältävät tunnistettavia kivilajeja, luupin, kiven raaputtamiseen käytettävän metallirenkaan ja tunnistuskaavakkeet. Koulutuspäivässä esiteltyjen opetuskokonaisuuksien sisältö oli hyvin mielenkiintoinen ja monilta osin kääntämistä vaille suoraan hyödynnettävissä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tiedeluokkatöissä.
Skotlannin luonnosta päästiin nauttimaan Scottish Geology Festival –tapahtumaan kuuluneella opastetulla geologiakävelyllä Kingsbarnsin fossiili- ja mineraalirikkaalla rannalla, ja Skotlannin matka päättyi vierailuun Edinburghin Dynamic Earth -tiedekeskuksessa. Tapaaminen tiedekeskuksen asiantuntijan kanssa sai aikaan uusia oivalluksia esimerkiksi siitä, miten sosiaalista tasa-arvoa voidaan edistää tiedekasvatuksen avulla; aihe, jota on aiemmin pohdittu myös Lahdessa ja Lappeenrannassa. Keskustelujen synnyttämiä ajatuksia hyödynnettiin osana Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Suomen Kulttuurirahastolle tekemää tiedekasvatuksen hankehakemusta.
Junior Universityn (LUT yliopisto) Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen (Helsingin yliopisto) asiantuntijoiden yhdessä toteuttama opinto- ja tutustumismatka Skotlantiin tarjosi osallistujille uusia ja tuoreita näkemyksiä mm tiedekasvatuksen liikkuvuuden ja tavoittavuuden lisäämiseen. Lisäksi se vahvisti edelleen näiden kahden LUMA-keskuksen vahvaa ja kehittyvää yhteistyötä.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.
Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 11. osassa opettaja Mari Nuutinen kertoo yhteistyön merkityksestä omassa ympäristössään. Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.
Opettaja Mari Nuutinen on tehnyt yhteistyötä LUMA-keskus Suomen kanssa pitkään.Kuva: Hannele Kotilainen
Mitä olen oppinut?
”Olen oppinut, että luonto on elävä. Sitä ei saa turmella.”
”Olen oppinut monenlaista eläimistä. Perhosia on monenlaisia: neitoperhosia, amiraaleja, ritareita ja suruvaippoja.”
”Olen oppinut, että puilla voi olla haavoja, lehdillä suonet ja puolukalla kukkia.”
Näin tarkoin kuvasivat luokkani oppilaat luonnontiedon oppimistaan toisen kouluvuoden jälkeen. Tällaisia luontokokemuksia olen halunnut mahdollistaa oppilailleni.
Luonto on ollut elämäni keskiössä jo lapsesta saakka. Kiitän vanhempiani, jotka sallivat minun olla utelias, tutkiva lapsi. Sain viettää tuntikausia aikaa metsässä luonnonelämää tarkkaillen ja yhteyksiä etsien, oivaltaen. Kiitos myös tädilleni ja sedälleni. Heidän luonaan maaseudulla ihmisen riippuvuus maasta, vedestä, ilmasta, auringosta, elollisista ympärillämme ja toisistamme tuli todeksi kokemuksen kautta. Lapsuuteni maalla ruokaa saatiin pellosta ja kasvimaalta, jyvät jauhettiin jauhoiksi myllyssä, voi kirnuttiin, saippuat valmistettiin kotona, suksen pohjat, veneet ja reen jalakset tervatiin, vesi kannettiin kaivosta.
Sain itse ihmetellä, aistia, iloita ja oivaltaa! Kaikki tärkeä oli ympärilläni katsottavaksi, koettavaksi ja kohdattavaksi. Näin tehtäväkseni opettajana tuli lasten ja nuorten tukeminen tähän tutkijuuteen; uteliaisuuteen, kysymysten tekoon, vastausten ja perustelujen etsimiseen, tiedon hankintaan, soveltamiseen. LUMA-opettajuuteen ja toimintaan liittyminen tapahtui luontevasti.
LUMA apuna avoimien oppimisympäristöjen kehittämisessä
LUMA tuki koulumme kehittymistä tutkivaksi oppimisyhteisöksi, mikä innoitti oppimaan toinen toisiltamme. LUMA StarT toi kouluumme yhdessä oppimisen iloa. Oivalsimme, että niin aikuiset kuin lapset ja nuoret olemme kaikki maailman ja sen ilmiöiden tutkijoita; yhteyksien etsijöitä ja ratkaisujen löytäjiä.
LUMA nosti esille monitieteisyyden, onhan tutkimuskohteena maailman ja elämän todelliset ilmiöt. Koulun eri oppiaineille: ympäristöopille, biologialle, fysiikalle, kemialle, matematiikalle, eri kielille, historialle, taideaineille ja laaja- alaisten oppimiskokonaisuuksien aihesisällöille löytyi paikkansa.
Erilaisten projektitöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa lasten ja nuorten vahvuudet pääsivät esille. Saimme kaikki onnistumisen elämyksiä. Iloa ja jännitystä toi niin projektitöiden tekeminen kuin osallistuminen kilpailuihin ja StarT-festivaaleille. LUMA-toiminta yhdisti koko koulua; oppilaita, opettajia ja koko henkilökuntaa. Se rikastutti koulun toimintoja. Samalla se tuki uutta opetussuunnitelmaa LUMA-aineiden osalta.
Yhteistyöstä Helsingin Yliopiston tiedekasvatuksen kanssa tuli mieluisaa ja tärkeää. Opiskelijoiden pitämät tunnit elävöittivät opetusta niin maastoretkillä kuin koulussa. Saimme kuulla myös muiden LUMA-koulujen projekteista. Erityisen innostuneesti oppilaat odottivat tieteentekijöiden ja tutkijoiden kouluvierailuja. He kertoivat omasta työstään ja auttoivat projektitöissäkin. Näiden vierailujen kautta avautui monille ovi tieteen maailmaan.
Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Parhaimmillaan koulussa voidaan luoda toimintakulttuuri, joka tukee tätä kaikkea.
Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie. Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen.
- Intiaanipäällikkö Seattle
Kirjoittaja Anna Maaria Nuutinen vaikuttaa myös Tiedeopetusyhdiksessä. Yhdistyksen materiaalia esikouluun löytyy esimerkiksi ESERO Finlandin verkkosivuilta. Tutustu tästä linkistä Tutkijakoulun materiaaleihin.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.
Junior Universityn Tiedeluokka Polku LUTin ja LABin Lappeenrannan kampuksella on ollut pilotointikäytössä jo vuodesta 2021. Lukuvuonna 2022–23 pilotoitiin Tiedeluokassa sokerisateenkaari- ja ohjelmointityöpajakokonaisuus kohderyhmänä esikoululaiset. Lähes kaikki Lappeenrannan esikoululaiset vierailivat tiedeluokassa ja pilotointikokonaisuus oli niin onnistunut, että toiveena olisi saada kokonaisuus yhdeksi osaksi Lappeenrantalaisten oppilaiden Uniori polkua. Uniori toiminta on Lappeenrannan kaupungin kanssa tehtävää koko ikäluokan kattavaa oppilaitosyhteistyötä.
Tiedeluokan avajaisia päästiin juhlistamaan vihdoin tämän vuoden elokuun lopulla. Juhliin kutsuttiin Lappeenrannan ja Imatran kaupungin yhteistyökehittäjäopettajia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungin, sekä LUTin ja LABin henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. LUMA-verkoston toimijoitakin oli ilahduttavasti saapunut paikalle Päijät-Hämeen ja Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksista, Aalto Juniorista sekä Helsingin tiedekasvatuksesta.
Juhlaohjelmassa oli tietysti itse Tiedeluokka Polun toiminnan esittelyä, sisältäen perinteisempää kemiaa, ohjelmointia ja robotiikkaa sekä uusinta uutta työpajojen saralta eli LABin taideopiskelijan Minja Kautiaisen kehittämän taidegrafiikkatyöpajan sisällön kokeilua. Avajaisissa esiteltiin koko Junior Universityn tiede- ja teknologiakasvatustarjontaa, kuten kokeellisen fysiikan ABB-luokkaa, joka on ollut toiminnassa jo yli 20 vuotta. Tiedeluokan läheisessä neuvotteluhuoneessa, jonka LUMA-ohjaajat ovat nimenneet Tiedetila Puroksi, esiteltiin LUMA-paku-hankkeeseen suunniteltua robotiikkatyöpajaa pienemmille, sekä tulevaisuuden teknologioista 3D-mallinnusta ja -tulostusta 3D-kynillä biomimiikka aiheella höystettynä.
Merja Heinon avajaispuhetta kuuntelemassa juhlayleisö sekä Junior Universityn tiimi: vasemmalta Johanna Naukkarinen, Nina Herttuainen, Annamaria Mustonen, Päivi Kuosmanen, Maiju Rintakumpu ja Leena Ikonen.
Varsinaisen juhlaosuuden LUT-yliopiston Galleria-aulassa avasi LAB-ammattikorkeakoulun vararehtori Merja Heino videotervehdyksen muodossa. Myös LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Maija Aksela piti tervehdyspuheen videon välitykselä, korostaen LUMA-verkoston yhteisöllisyyttä sekä LUMA-keskusten omien tiedeluokkien ja muun paikallistoiminnan tärkeyttä. Varsinaisen juhlapuheen paikan päällä piti LUTin tutkijatohtori Johanna Naukkarinen, joka edustaa Junior Universityä LUMA-keskus Suomen johtokunnassa. Johannan puheessa korostui erityisesti yhteistyön merkitys ja monesta yhteydestä tutut kasvot yleisössä – se, miten hienoa tulosta syntyy, kun tehdään yhdessä sekä opetusalan että korkeakoulujen koulutusalojen asiantuntijoiden kanssa. Junior Universityn tiimi esittäytyi myös juhlapuheen yhteydessä.
Juhlien yllätysohjelmanumero oli yllätys paitsi yleisölle ja järjestäjille myös jopa esiintyjälle itselleen. Aiemmin sovittu esiintyjä oli valitettavasti joutunut perumaan tulonsa samana aamuna, mutta avajaisjuhlien pääjärjestäjä, Junior Universityn Nina Herttuainen, rekrytoi tilalle taitavan pianistin suoraan juhlatilan flyygelin ääreltä. Teekkarilaulut vaihtuivat siis tyylikkäämpää klassiseen, ja kampusravintoloiden juhlatarjoilutkin olivat näyttäviä ja maistuvia.
Avajaisten jälkeen Tiedeluokka Polun toiminta jatkuu aktiivisena. Syysloman tiedeleirin lisäksi ohjelmistossa on muun muassa Kemia-, taide- ja teknologiakerho, jonka 12 innokkaan kerholaisen teoksia esitellään vanhemmille taidenäyttelyn avajaisissa. Avajaisvieraaksi odotetaan myös itse Jamie Hynemania, LUTin kunniatohtoria ja J. Hyneman Centerin kehittäjää. Sammonlahden koulun oppilaat pilotoivat syksyn aikana klorofylli- ja homeitiötyöpajat, sekä mikromuovityöpajan, jossa tutkitaan Saimaan vesistöä ja kirjataan havaintoja Järvi Wikiin muidenkin tarkasteltaviksi. Useita esikouluryhmiä on tulossa työpajoihin tänäkin lukuvuonna, vaikkei koko ikäryhmän kattavaa vierailuohjelmaa ole vielä voitu vahvistaa – kaikki tarjotut työpajavuorot täyttyivät muutamassa viikossa!
Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kymmenennessä osassa professori Samuli Siltanen pohtii innostavien tiedevideoiden roolia omien kokemustensa kautta. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.
Teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen on myös Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani.
Tuttu partiojohtaja ryhtyi teiniporukan kanssa suklaakakun leivontaan. Resepti tarvittiin, ja nuoriso kaivoi esiin – TikTokin. Siis videopalvelun! Kaveri kysyi heiltä, eikö tekstipohjainen Google-haku olisi ollut parempi vaihtoehto? Minä olisin tivannut, että miksei keittokirja? Nuoret eivät lue kirjoja kuten ennen. Eikä ihme: ovathan digilaitteet käteviä ja koukuttavia. Mutta voiko matematiikkaa ja luonnontieteitä oppia ilman paperille painettuja kirjoja? Ja miten pitäisi innostaa lapsia LUMA-aiheiden pariin?
Näitä pohdin kovasti kahdeksan vuotta sitten, kun tieteestä kertomisen palo kasvoi mielessäni valtaisaksi. Kirjoittaako yleistajuinen kirja? Mutta meneekö vaiva hukkaan, jos kukaan ei sitä lue? Päädyin aloittamaan YouTubessa Samun tiedekanavan, jonka videoilla esittelen matematiikkaa ja fysiikkaa animaatioiden, havaintoesitysten ja huumorin voimin.
Nyt 355 000 videokatselua myöhemmin vaikuttaa siltä, että hyvä valinta tuli tehtyä. Tiedetubettajana ei ihan yhtä kuuluisaksi pääse kuin Roni Back tai mmiisas, mutta kyllä minutkin välillä pysäytetään kadulla ja kiitetään videoista. Ja käytetäänpä teoksiani kouluissakin opetuksen tukena.
Muutamia yllätyksiä on kanavani tarjoillut. Akateemisena luennoitsijana kuvittelin, että parhaiten menisivät suurella vaivalla tuotetut teokset, joissa täsmälliset visualisoinnit vastaavat matemaattisia lakeja. Vaan ei aivan. Katsotuimmat videoni perustuvat legopalikoihin tai liitutauluun.
Luulin myös, että yleisö arvostaa eniten korkeamman matematiikan outojen kuvioiden selostamista kaduntallaajalle sopivassa muodossa. Mutta katsojiin tuntuu parhaiten vetoavan materiaali, joka on melkein tehtävissä koulumatikalla, mutta astuu pienen askelen sen yli. Aistin jopa sellaista, että opettajalle on kiva väittää vastaan, jos professorin videolla on jotakin koulukirjan määritelmistä poikkeavaa.
Varsinainen suomalaisen tiedetuben timantti on Kemianluokka Gadolinin TikTok-tili. Siellä yksittäiset videotkin keräävät satojatuhansia katsomisia. Eikä ihme: ne ovat hauskoja, tsäpäköitä ja tieteellisen tarkkoja. Valovoimaiset esiintyjät ovat itsekin nuoria, ja se auttaa koululaisia samastumaan heihin. Käykäähän kurkkaamassa vaikka tulivuoren rakennusohjeet.
Mutta varokaa: TikTok aiheuttaa riippuvuutta!
Meillä Helsingin yliopistossa on kannustettu videoilmaisun iloihin laajemminkin. Olemme järjestäneet Tvärminnen tutkimusasemalla tiedevideotyöpajoja henkilökunnalle, ja Haaga-Helian journalistilinjan kanssa yhteinen tiedevideokurssimme pärähtää käyntiin jo neljännen kerran ensi vuonna. Kursseilla neljän hengen tiimeissä on kaksi journalistiopiskelijaa ja kaksi HY:n tieteilijää. Neljän kuukauden aikana osallistujat vihitään käsikirjoittamisen, kuvaamisen ja leikkaamisen saloihin, ja he oppivat kouriintuntuvien harjoitusten kautta muokkaamaan tiedeaiheita vetäviksi tarinoiksi. Tässä vuoden 2022 kurssin antia.
Entäs ne kirjat? Tarvitaanko niitä enää videoiden aikakaudella?
Minun on vaikea nähdä, että luonnontiedettä tai matematiikkaa voisi syvällisesti oppia ilman pitkiä tekstejä. Ja ne on parasta lukea painetusta kirjasta. Toki niinkin saattaa käydä, että olen vanhanaikainen oman koulutukseni tuotos, ja tulevaisuuden nuoret saavat nämä asiat aivan hyvin haltuun ilmankin paperia.
Olipa niin tai näin, lyhyitä ja kiehtovia tiedevideoita kyllä tarvitaan nykymaailmassa. Ne ovat saatavilla siellä tiktokeissa ja tubeissa missä koululaiset muutenkin pyörivät, ja niiden herättämä innostus ajaa sitten opiskelemaan ja syvempien jatkomateriaalien pariin. Kirjojen taikka muiden.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.
Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kahdeksannessa osassa Helsingin yliopiston tiedekasvatusverkoston johtaja Maaria Linko pohtii positiivisten vastavoimien, kuten tieteen ja LUMA-toiminnan, roolia yhteiskunnassa ja sen tulevaisuudessa. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.
Maaria Linko on on LUMA-keskus Suomen johtokunnan jäsen ja Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän on valtiotieteiden tohtori ja toimii Tiedekasvatusverkoston johtajana Helsingin yliopistossa.
LUMA-tiedekasvatuksen edistäjiin minun oli luontevaa liittyä kohta muutama vuosi sitten, vaikka taustani on yhteiskuntatieteissä. Tiesin valmiiksi, että monien luonnontieteiden sekä tekniikan alan koulutuksiin ei ollut viime vuosina samassa määrin hakijoita kuin vaikkapa viestintätieteisiin. Tiesin myös, että alan osaajia tarvitaan yhtä hyvin opettamaan luonnontieteitä kouluissa ja yliopistoissa kuin ratkomaan ihmiskunnan viheliäisiä ongelmia eri aloilla. Heitä tarvitaan viemään eri alojen perustutkimusta eteenpäin – ja se taas on pohjana muun muassa niiden viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa.
Tässä on jo kylliksi tuomaan merkityksellisyyden tunnetta, kun LUMA-keskus Suomen johtokunnassa yhdessä mietitään, miten LUMA-toimintaa kannattaa edistää 11 yliopistokeskuksessa eri puolilla Suomea. Yhdessä on monesti todettu, että ideoita, kokemuksia ja toimintamalleja jakamalla saadaa enemmän aikaan ja yhteen kokoonnutaan miettimään, miten kokemusten, ideoiden ja materiaalien jakaminen toteutetaan. Sitten on tämä, sanoisinko, poliittinen puoli. Enpä olisi uskonut etukäteen, että valistuksen henki, siis käsitys ihmiskunnan edistyksestä luotettavan tiedon lisääntymisen avulla voisi olla niin hukassa monin paikoin meillä ja varsinkin muualla. Eri yhteiskunnissa – meilläkin – tapahtuu polarisaatiota, jakautumista leireihin, joista jotkut ruokkivat salaliittoteorioita, ahdistelevat tutkijoita, kieltävät tutkitun tiedon paikkaansapitävyyden. Tieteellinen maailmankuva tai tieteellisen tiedon tuottamisen periaatteet saatetaan kyseenalaistaa tai vähintäänkin suhtautua niihin välinpitämättömästi.
Tarvitaan siis positiivisia vastavoimia, tieteen ja tutkijoiden puolustajia eri puolilla yhteiskuntaa muistuttamaan tutkimustiedon tärkeydestä. LUMA-tiedekasvatus on niistä yksi, ja sellaisena tärkeä. Yhdessä tekemällä, yrittämään kannustavalla meiningillä, hauskuudellakin kasvatetaan lapsia ja nuoria oppimaan lisää tieteestä ja sen tekemisestä. Samalla osallistujien sosioemotionaaliset taidot kehittyvät. Opettajille tarjotaan uusinta tutkimustietoa ja sen soveltamista opetukseen.
Professori Justin Dillon Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen keskuksesta UCL-yliopistosta Lontoosta kertoi vierailuluennossaan 17.8. Helsingin yliopistossa, että poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, minkä verran Britannian kouluissa opetetaan ilmaston lämpenemistä koskevia asioita tai opetetaanko ollenkaan. Kuitenkin iso osa lapsista ja nuorista jo nykyisin kantaa huolta maapallon kestokyvystä.
Meidän aikuisten tehtävä on opettaa näistä asioista, kertoa, keskustella, ja kannustaa opiskelemaan aloja, joilla voidaan löytää ratkaisuja. Niitä aloja on monia. Tämä on vain yksi esimerkki LUMA-aineiden opiskelun tärkeydestä. Kun lapset ja nuoret jollain tavalla hahmottavat, että hekin voivat olla vaikuttamassa tulevaisuuteen, heidän tulevaisuustaitonsa vahvistuvat ja kepeämmin sanottuna heidän elämänilonsa lisääntyy.
Onneksi meillä Suomessa on mahtavat opettajat, joiden päätä eivät tiedevastaiset agendat tai ryhmittymät noin vain käännä. Meillä on myös LUMA-keskukset, joiden toiminta innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden pariin. Ja sitten meillä on lapset: innokkaat, avoimet, uteliaat, kokeilunhaluiset. Jo pieniä lapsia kiinnostavat lukuisat tieteen ilmiöt. Tarinoiden, kokeilun, onnistumisen ilon ja taiteenkin avulla tieteellisen tiedon pariin innostetaan lapsia eri puolilla Suomea.
Se on valtavan hienoa ja arvokasta työtä.
Kirjoittaja on LUMA-keskus Suomen johtokunnan jäsen ja Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän on valtiotieteiden tohtori ja toimii Tiedekasvatusverkoston johtajana Helsingin yliopistossa. Tiedekasvatusverkoston tarkoituksena on laajentaa tiedekasvatusta kaikkiin tieteisiin ja lisätä tiedekasvatuksen näkyvyyttä.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.
Tule vierailulle LUMA-keskukseen yliopistolle ryhmäsi kanssa, lainaa tutkimustarvikkeita ja opetusideoita omaan oppimisyhteisöön tai tule mukaan opettajille suunnattuun koulutukseen. LUMA-keskukset avaavat ovensa koululaisryhmille jälleen syksyllä 2023. Tutustu erilaisiin mahdollisuuksiin ja kokeile uutta ensi lukuvuonna!
Lainavälineitä ympäri Suomen – myös postitse!
Osa LUMA-keskuksista tarjoaa opettajille lainattavaksi mm. kirjallisuutta, opetuspelejä, laitteita ja välineitä. Lainattavien välineiden oheen on usein saatavilla tarkempia työohjeita välineiden hyödyntämiseksi. Lue lisää lainavälineistä sivuiltamme: https://www.luma.fi/opettajille/lainattavat-tarvikkeet/
Tuo ryhmäsi opintokäynnille tai osallistu virtuaalisesti korkeakouluvierailuun
Aalto-yliopisto Junior
Uudistuneet varauskalenterimme syyslukukaudelle ovat nyt auki. Olit siis Junior-konkari tai uusi tuttavuus, tutustuthan tarkasti nettisivuillamme ohjeistuksiin ja työpajojen sisältöihin. Sisällöistämme löytyy taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta niin peruskouluihin, lukioihin kuin ammattikouluihinkin. Kurkkaa nettisivuillemme ja varaa nopeasti ryhmällesi sopiva aika sekä toiminto syksyn 2023 valikoimasta. Kaikki koululaistoimintamme on maksutonta.
Helsingin yliopiston tiedekasvatus
Helsingin yliopistossa on fysiikan, kemian, matematiikan, maantiedon sekä tietojenkäsittelytieteiden opintokäyntejä. Kohderyhmänä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja opintokäyntejä järjestetään etänä tai Kumpulan kampuksella lähiopintokäynteinä.
LUMA-tiedeluokissa oppimisyhteisöt pääsevät tutustumaan matemaattis-luonnontieteellisten tieteenalojen tutkimukseen ja opiskeluun. Tiedeluokat myös tarjoavat opettajille lainattavaksi kirjallisuutta, opetuspelejä, laitteita ja muita välineitä. Lue lisää verkkosivuiltamme ja ilmoittaudu etä- tai lähiopintokäynnille.
Lounais-Suomen LUMA-keskus
Tarjoamme työpajoja yliopistolla varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle. Niissä tutustutaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, geenien tutkimukseen, luonnon väreihin, aurinkokennoihin ja tiheyteen. Lue pajoista lisää kotisivuiltamme.
LUT-yliopiston Junior University
Tervetuloa opintokäynnille Tiedeluokka Polkuun tai kokeellisen fysiikan ABB-luokkaan! Opintokäynnit LUTin ja LABin Lappeenrannan kampukselle voivat sisältää ohjelmointityöpajoja, ja/tai työpajoja Polussa, ABB-luokassa tai opetuslaboratorioissa.
Keski-Suomen LUMA-keskus
Tarjoamme LUMA-vierailuja kouluihin ja päiväkoteihin sekä toivotamme ryhmiä tervetulleeksi vierailulle Jyväskylän yliopiston tiloihin. Tarvittaessa myös lainaamme välineitä Jyvässeudun alueella. Tutustu vierailuihin verkkosivullamme.
Tampereen yliopiston Juniversity
Olemme lasten ja nuorten oma yliopisto ja tiedekasvatuksen asiantuntija, joka järjestää toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä tukee opettajia ja kasvattajia työssään. Tutustu monitieteiseen ja ajankohtaiseen toimintaamme ja tule mukaan! Juniversityn sivuille pääset tästä linkistä. Tiedeluokan työpajat ovat avoinna useana päivänä viikossa ja välinelainaamosta löytyy esimerkiksi erilaisia robotiikan ja luonnontieteiden tarvikkeita oppimisyhteisöihin lainattavaksi. Oppilaitoksille suunnatut palvelumme käsittävät lisäksi esimerkiksi opiskelijalähettilästoiminnan sekä asiantuntija- ja oppimisympäristövierailut, jotka löytyvät nyt kätevästi yhden sivuston ja varauslomakkeen takaa.
Oulun yliopiston LUMA-keskus
Lukio-, koululais- ja päiväkotiryhmät ovat tervetulleita opintokäynneille Oulun yliopiston kampuksille! LUMA-aineisiin liittyviä vierailukohteita yliopistolla ovat esimerkiksi kasvitieteellinen puutarha ja FabLab. Vierailujen ohjelmaa järjestetään yhdessä yliopiston ainelaitosten kanssa, joten tarjolla on mahdollisuuksia esimerkiksi fysiikan laboratorioihin tutustumiseen, asiantuntijaluentoihin ja kemian, fysiikan ja biokemian laboratoriotöiden tekemiseen. Lue vierailuista lisää kotisivuiltamme.
Lähi- ja verkkokoulutuksia opettajille oman opetuksen tueksi
Mitkä työtavat ja oppimisympäristöt on todettu tutkimuksen perusteella toimiviksi? Entä miten tällaista opetusta voidaan arvioida? LUMAn lumoa -koulutuksissa pääset kuulemaan tavoista rakentaa monialaisia oppimiskokonaisuuksia erilaisissa ympäristöissä. Esiteltäviä työtapoja voit toteuttaa joko yhteistyössä oman koulusi tai päiväkotisi sisällä tai muiden kumppanien kanssa. Ideoiden lisäksi saat koulutuksesta kontakteja yhteistyön aloittamiseen. Tervetuloa oppimaan kanssamme verkon välityksellä tai lähikoulutuksissa kautta maan! Lue lisää sivuiltamme.
LUMA-keskus Suomi toimii vuoden 2024 Science on Stage -festivaalien pääjärjestäjänä. Tapahtuman suojelijoina toimivat Li Andersson, Mari Pantsar ja Peter Vesterbacka. Festivaalit järjestetään Turussa, jolloin suomalaisilla opettajilla on upea mahdollisuus tutustua eurooppalaisten kollegoidensa opetusideoihin. Vuoden 2024 festivaalien teemana on Sustainability in STEM education.
Science on Stage -festivaalit ovat joka toinen vuosi järjestettävät LUMA-aineiden opettajille suunnattu kansainvälinen messutapahtuma, jossa jaetaan ideoita, opitaan uutta ja tutustutaan kansainvälisiin kollegoihin. Vuonna 2022 festivaalit kokosivat yhteen 450 eurooppalaista opettajaa yli 30 maasta ollen näin Euroopan suurin opetustapahtuma LUMA-aineita opettaville.
Suomessa tapahtumakonsepti on uusi ja uniikki: messupisteillä opettajat esittelevät omaa opetustaan ja oppimismateriaalejaan kaupallisten toimijoiden sijasta. Tapahtuman suojelijat ovat allekirjoittaneet festivaalin tavoitteet, ja työskentelevät tapahtuman teemojen parissa. Opettajien rooli yhteiskunnan avaintekijöinä on tunnistettu myös vaikuttajien keskuudessa.
Opetusministeri Li Andersson on Science on Stage Turku 2024 -tapahtuman suojelija. Kuva: OKM / Katarina Koch
Opetusministeri Li Andersson toimii tapahtuman suomalaisena suojelijana. Ministeri Andersson on toiminut opetusministerinä pääministeri Antti Rinteen hallituksessa 6.6.2019–10.12.2019 ja pääministeri Sanna Marinin hallituksessa 10.12.2019 alkaen. Andersson puolustanut, kehittänyt ja tukenut suomalaista opetusta voimakkaasti ministerikautensa aikana. Andersson on myös tunnettu turkulainen.
Mari Pantsar partneri, Kari & Pantsar Co.
Tapahtuman kestävän kehityksen suojelijana toimii Mari Pantsar. Mari Pantsar on edistänyt urallaan merkittävästi kestävää tulevaisuutta ja kiertotaloutta. Tällä hetkellä Mari Pantsar toimii partnerina yrityksessään Kari & Pantsar Co. Yrityksen tehtävänä on luontokadon pysäyttäminen auttamalla yrityksiä sekä yhteisöjä ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja kiertotalouden perusteita, sekä tukemalla yrityksiä konkreettisissa toimissa.
”Kestävä kehitys ja erityisesti ekologisten haasteiden ratkaiseminen vaatii uudenlaista osaamista ja myös muutoksia arvoissamme. Kestävän elämäntapojen ja kestävän tuotannon mahdollistamisessa opetuksella ja koulutuksella on aivan keskeinen rooli.” – Mari Pantsar
Yrittäjä, mobiilipelien kehittäjä ja opetuspeliyhtiö Lightneerin brändijohtaja Peter Vesterbacka toimii myös Science on Stage Turku 2024 -tapahtuman suojelijana. Vesterbacka tunnetaan monen innovatiivisen ja kansainvälisen aloitteen, kuten peliyhtiö Rovio Entertainment ja startup-tapahtuma Slush, kehittäjänä. Tiedekasvatus on myös teknologiakasvatusta, ja tapahtumassa tullaan näkemään toivottavasti myös paljon uusia opetusinnovaatioita.
Löytyisikö sinulta opetusidea tai -käytänne, jonka haluaisit jakaa muiden kanssa? Suomesta valitaan 40 opettajaa, jotka pääsevät osallistumaan festivaaleille maksutta koko neljän päivän ajan ja esittelemään omia opetusideoitaan tapahtumassa. Osallistujien valitsemiseksi järjestämme elokuussa 2023 käynnistyvän haun, jossa kiinnostuneet voivat hakea mukaan kertomalla omasta opetusprojektistaan.
Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin viidennessä osassa Heinolan lukion fysiikan ja matematiikan opettaja Pilvi Sihvonen pohdiskelee luonnon ja LUMA-keskus Suomen merkitystä. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.
Opettaja ja tutkija ihmettelemässä, miten ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Kuva: Pirke Hilkemaa-Kivioja
Havunneulaset rapisevat lenkkareitteni alla. Keväiset auringon säteet siivilöityvät kauniisti puiden lomitse. Polku kuljettaa minua ja keväisiä ajatuksiani kohti rantaa.
”Hengitä sisään, pidätä hengitystä ja puhalla hitaasti ulos. Älä ajattele työasioita. Rentoudu Pilvi”, puhun itselleni.
Mielessäni jyskyttää askelteni tahdissa: ”Laaja-alaiset! Miten ne näkyvät koulumme arjessa. Onnistuinko viemään niitä koskevan yhteistyötuokion kunnialla läpi! Mitä ihmettä voisimme tehdä, jotta opiskelijat pysyisivät opetuksessa mukana! Matematiikan osaaminen romahtaa! Tänään täytyy litteroida muutama haastattelu. ”
Istuudun rantakalliolle ja katselen järvelle. ”Vedä, Pilvi, muutaman kerran tätä ihanaa kevätilmaa keuhkoihisi. Katso taivaalle ja näe sen kauneus. Hengitä, pidätä hengitystä ja puhalla ulos!”
En malta olla katsomatta puhelimeeni saapuneita viestejä. LUMA-opekollegat checked, lapset checked, LUMA-tutkijaryhmä checked ja Maija checked: ”Pilvi, voisitko kirjoittaa LUMA-juhlablogiimme opettajan näkökulman?”
”Maija, olisi hieno juttu, mutta aika on tosi kortilla juuri nyt. Hauduttelen asiaa”.
Linnut laulavat. Lenkkareitteni tahti kiihtyy. ”Miksi teen tätä kaikkea? Mistä iloitsen juuri nyt?”, pyörii mielessäni. ”Hengitä, katso, kuule, kosketa puun runkoa, kuuntele, haista, näe ja tunne – koe luonto. Niin, juuri niin. Juuri siksi.”
Näen rannalla veden ylle kaartuneen vanhan ja harmaan puun. Pysähdyn. Se kurottaa kohti vettä kuin juodakseen. Rungossa on iän tuoma kauneus, vahvuus ja uljaus.
”Olen täällä vain hetken. Vaikutan vain hetken. Sinä aikana voin jakaa ajatuksiani luonnosta ja sen suunnattomasta arvosta ja merkityksestä opiskelijoideni kanssa. Yhdessä voimme kiinnostua, oivaltaa, tutkia ja vaikuttaa. Maailma avartuu ja uskon, myös parantuu. ”
”Ai niin, se juhlablogi…”, muistutan itseäni.
”Maailma parantuu… luonnon arvostus kasvaa… osaamme kohdata paremmin globaalien ympäristöongelmien synnyttämät haasteet… LUMA-keskus Suomi…”, pyörittelen mielessäni.
”Haluan robotin leikkaamaan nurmikon, tiskaamaan tiskit, pesemään pyykit ja laittamaan ruokaa”, kehittelen ajatusta ”mulle kaikki ja heti” -ihmisestä, jonka tarpeet ohjaavat kehitystä.
”Kaikki kehitys, luonnon hyödyntäminen ja ymmärrys siitä, miten luonto toimii, tapahtuu ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutuksen tulisi johtaa sellaiseen ymmärrykseen ja osaamiseen, että luonto kestää ja me kestämme.”, pohdin.
Ohuen ohut hämähäkinseitti heiluu tuulen tuudittamana rauhallisesti ilmassa. Siirrän katseeni kauemmaksi ja huomaan miten siihen on liittynyt monta seittiä. Vielä katseen siirto ja näen seittien muodostaman verkon.
LUMA-keskus Suomi on onnistunut siinä tärkeimmässä eli ihmisten vuoropuhelun herättämisessä – verkon kudonnassa. Keskus on sitonut opettajat, oppilaat ja opiskelijat eri puolilta Suomea monipuolisten työpajojen, virtuaalisten oppimisympäristöjen, täydennyskoulutuksen ja suunnitelmallisen tutkimuksen kautta tavoittelemaan yhteisiä luontoarvoja, luonnon ja ihmisen tasapainoista rinnakkaisoloa, kummankin hyvinvointia ja kestäviä elämisen muotoja ei vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa. Keskus tukee opettajia monipuolisempien ja laaja-alaista ajattelua ja yhteistyötä tukevien opetusmenetelmien käyttöönotossa ja edistää sitä, että eri osaajat oppivat yhdistämään tietojaan ja taitojaan sekä löytämään yhteisen ymmärtämisen, joka on kaiken kehityksen a ja o.
Vieressä lorisee kevätpuro. Auringonvalo tanssii sen pinnalla. Kilistän kuvitteellista lasiani kaikkien huomion herättämiseksi. Odotan, että juhlakansa ympärilläni hiljenee.
”Kiitos, LUMA-keskus, hienosta ja arvokkaasta työstä. Voitte aiheellisesti olla ylpeitä siitä. Onnea!”, ja kohotan maljan.
Puhelin ilmoittaa viestistä. ”Tapaaminen siis perjantai-iltana LUMA-tutkimusryhmän kanssa klo 20.45”. Naurattaa ja vastaan: ”Sopii hyvin. Sopivasti levoton meininki siihen aikaan plus hikiotsallapisarahymiö!”.
Kuiva polku tuoksuu neulasilta, jotka rapisevat lenkkareitteni alla.
”On ihanaa innostua yhdessä!”
”Kop… kop kop kop”- koputtaa tikka.
Kirjoittaja on Heinolan lukion fysiikan ja matematiikan opettaja. Päätyönsä ohella hän toimii vieraileva tutkijana INARissa (INAR – Institute for Atmospheric and Earth System Research) ja tekee mm. oppimiseen liittyvää tutkimusta LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmässä. Tutustu Pilvi Sihvosen väitöskirjaan Knowledge Transfer of the Holistic View of Air Quality: Development of a modern framework for higher educationHELDA-tietokannassa.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.
Erasmus+ -ohjelmassa PRESS, kuuden maan; Saksa, Georgia, Indonesia, Israel, Itävalta ja Suomi, opettajakouluttajat kehittävät yhteisöllisesti ja tutkimusperustaisesti uudenlaista, kestävyyttä edistävää luonnontieteiden opettajankoulutusta.
”Opettajat ovat keskeisessä roolissa muutoksen agentteina! Haemme ohjelmassa uusia tapoja edistää opettajien kestävyyskoulutusta, ja samalla opimme kaikki toisiltamme”, sanoo professori Maija Aksela, PRESS-ohjelman Helsingin yliopiston osuuden johtaja. Kestävyyden edistäminen tarvitsee koulutettuja kansalaisia vastuulliseen toimintaan ja nyky-yhteiskunnan muutokseen. Tähän tarpeeseen halutaan PRESS (Relevance Education in Science for Sustainability) -ohjelmassa vastata edistämällä korkeakoulujen valmiuksia kouluttaa luonnontieteiden opettajista kestävyyskasvatuksen osaajia.
Kestävyyttä monipuolisesti
PRESS- ohjelman puitteissa kehitetään luonnontieteiden opettajankoulutukseen kestävyyskasvatukseen keskittyvä uudenlainen kurssi, joka tulee osaksi pakollista opettajankoulutusta ohjelman partnerikorkeakouluissa Georgiassa, Indonesiassa sekä Israelissa. Helsingin yliopiston lisäksi Erasmus+ -ohjelmassa on koulutuksesta vastaavina korkeakouluina mukana Bremenin yliopisto Saksasta (johtaa ohjelmaa) sekä Klagenfurtin yliopisto Itävallasta.
Ohjelman yhteistyötahona olevalla Helsingin yliopiston Kemian opettajankoulutusyksiköllä on noin 20 vuoden kokemus tutkimusperustaisesta kestävyyden edistämisestä opettajankoulutuksessa. Ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen kestävyyden lisäksi myös taloudellinen näkökulma (esim. kiertotalous) on esillä. 15 vuoden ajan LUMA-tiedeluokan, Kemianluokka Gadolinin, yrityskumppanit ovat olleet mukana uusia avauksia kehittämässä.
Mediataidot osaksi luonnontieteiden opettajankoulutusta
Uudella kurssilla tieteellinen medialukutaito on yhtenä sisältönä. Vierailulla tutustutaan monipuolisesti suomalaiseen osaamiseen, Helsingin yliopiston monitieteiseen kestävyyskasvatukseen ja saadaan näkökulmia luonnontieteiden opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Vastuullinen toiminta yhteiskunnassa edellyttää osallistumistaitoja, jotka ovat erottamattomasti sidottuja omaehtoiseen medianäkyvyyteen. Kestävyyden kannalta tärkeitä tavoitteita koulutuksen, yleensä ja erityisesti tiedekasvatuksen, kannalta ovat kriittinen tieteellinen medialukutaito ja viestintätaidot yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa. Siksi kestävyyttä käsitteleviin PRESS-kursseihin kuuluu erityisesti kriittinen tieteellinen mediakasvatus ja tieteen viestintätaidot suurelle yleisölle, jotka koskevat sekä perinteistä että digitaalista/sosiaalista mediaa. Kurssit sisältävät myös yhteistyötä yritysten, niin pk-yritysten kuin teollisuuden, ja suuren yleisön kanssa kouluopetuksen.
”Suomessa erityisesti kiinnostusta herätti opettajankoulutuksen yhteistyö LUMA-tiedekasvatuksessa ja LUMA-verkostoon kuuluvan Kemianluokka Gadolinin monipuolinen kestävyystoiminta,” kertoo tutkijatohtori Outi Haatainen, joka toimii projektipäällikkönä hankkeessa Suomen toiminnan osalta.
Lisätietoa ohjelmasta
Professori Maija Aksela, johtaja, PRESS-yhteistyö, Helsingin yliopisto ja LUMA-keskus Suomi maija.aksela((at))helsinki.fi
Tutkijatohtori Outi Haatainen, projektipäällikkö, PRESS-yhteistyö, Helsingin yliopisto, outi.haatainen((at))helsinki.fi
