oona, tekijä sivustolla LUMA-keskus Suomi

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus: Kirjastolla innostetaan Tiedetuokioiden avulla

10/12/2024

Tiedetuokiot ovat osa LUMA-keskus Suomen vapaa-ajan toimintaa. Niiden tarkoituksena on tuoda tiede lähemmäs erityisestyi niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät vapaa-aikanaan kohtaisi tiedeaiheista sisältöä.

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen Tiedetuokiot saivat alkunsa, kun erääseen projektiin tarvittiin lastenkirjoja. LUMA-keskuksessa huomattiin, että iltapäivisin kirjaston lasten ja nuorten osastolla oli paljon lapsia, jotka olivat tulleet viettämään aikaa koulun jälkeen. Kirjasto järjesti lapsille välillä ohjattua toimintaa, mutta suurimman osan ajasta lapset lukivat kirjoja, pelasivat pelejä ja tekivät läksyjä. Lapset näyttivät myös olevan paljon puhelimillaan. Tiedetuokioilla halutaankin tarjota vaihtoehtoja erityisesti kännykällä oloon. Aiheesta oltiin oltu jo Itä-Suomen yliopistolla jo pidempään kiinnostuneita, ja pelaamisen vaikutuksesta muihin harrastuksiin oli tutkittu esimerkiksi opinnäytetyössä.

Tiedetuokioilla pyrittiin tuomaan lyhytkestoista ja matalan kynnyksen toimintaa lapsille. Tiedetuokioiden aktiviteetit on räätälöity sopiviksi erityisesti alakouluikäisille lapsille, sillä heitä on lasten ja nuorten osastolla pääosin. Inspiraatiota aktiviteetteihin otettiin alkuun myös Pulmaariosta.

*Koordinaattori Saana Kinnunen Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksesta ohjaa työskentelyä kirjastolla.* *Kuva: Niko Jouhkimainen, Itä-Suomen yliopisto*.

LUMA-keskus Suomen kerhomateriaalit ovat valmiita aktiviteetteja käytettäväksi

Yhteistyötahona Tiedetuokioissa on toiminut Joensuun pääkirjaston lasten ja nuorten osasto. Tuokiot ovat tunnin mittaisia non stop -periaatteella toimivia työpisteitä kirjastojen tiloissa. Niitä on pidetty noin kerran kuussa, viisi kertaa lukukaudessa. LUMA-keskus tarjoaa ohjauksen ja välineet, kirjasto tilat ja markkinoinnin.

Jokaiselle kerralle on oma teemansa, ja lapset saavat ehdottaa seuraavien kertojen teemoja. Aktiviteetteja on yleensä muutama vaihtoehto, joita lapset ja nuoret saavat tehdä omassa tahdissa. Tutkimustehtäviä, rakentelua ja askarteluja on yleensä tarjolla. Aiheina on ollut mm. mikroskoopit, origamit, virtapiirityöt, valo, kasvit, legomäkiautot, rakentelupalikat, ohjelmointi sekä yksinkertaiset kemian työt.

Tiedetuokioilla myös testataan LUMA-keskuksen kehittämiä materiaaleja ja erityisesti niiden sopivuutta eri-ikäisille lapsille. Samalla myös kehitetään materiaaleja sopiviksi erilaisiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin.

Tiedetuokioihin on osallistunut 250 lasta

Suosituin kerta on ollut legomäkiautojen teko sekä mikroskoopit. Näillä kerroilla kävi tunnin aikana noin 30 lasta. Tiedetuokioissa on vieraillut syksystä 2022 kevääseen 2024 yhteensä noin 250 lasta. Mieleenpainuva hetki oli, kun eräs lapsi yritti pitkään saada taiteltua Aalto-yliopisto Juniorin ohjeella Sonobe-yksikköä. Ainakin vartti meni ensimmäiseen yksikköön, mutta sen jälkeen hän teki niitä kuutioon vaadittavan määrän ja sai ne vielä ilman apua yhdisteltyä kuutioksi. Kappaleesta tuli oikein hieno Minecraft-hahmo!

Lapset ovat myös jättäneet palautetta Tiedetuokioista:

”Ihan niin kuin koulussa, mutta kivempaa!”

”Siis just tehtiin tätä koulussa! Nyt osaan vielä paremmin”

”Olispa tää joka päivä.”

”Voidaanko rakentaa ensi kerralla raketit?”

*Legomäkiautojen rakentelua Tiedetuokiossa. Kuva: Niko Jouhkimainen, Itä-Suomen yliopisto.*

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Kansainvälinen tunnustus Teachers’ Climate Changes Forumille

04/12/2024

Kansainvälinen kestävyyttä edistävä Regional Centres of Expertise on ESD (RCE) -verkosto on myöntänyt arvostetun kunniamaininnan sarjassa Climate Action LUMA-keskus Suomi -verkoston kansainväliselle ja yhteisölliselle toimintamuodolle Teachers’ Climate Change Forum (TCCF). Ehdotuksen järjestölle palkinnosta on tehnyt RCE Helsinki Metropolitan.

LUMA-keskus Suomi on järjestänyt ilmastonmuutoksen koulutusta eri muodoissa jo vuodesta 2016 lähtien. Nykyinen Teachers’ Climate Change Forumin toiminta on saanut alkunsa vuodesta 2019 lähtien, jolloin Helsingin yliopiston tiedekasvatus alkoi järjestämään foorumia hyvässä yhteistyössä Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen INAR:in tutkijoiden kanssa.

Ohjelmaa on toteutettu sekä Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla että verkon kautta. Sitä on suunniteltu yhteisöllisesti ja monitieteisesti sekä tutkijoiden, opettajien ja tiedekasvatuksen asiantuntijoiden kanssa. Hyytiälässä opettajat ovat päässeet tutustumaan uusimpaan tutkimukseen SMEAR II -mittausasemalla (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations). Asiantuntijoita opettajien lisäksi on osallistunut sekä Suomesta että muualta. Ohjelman suunnittelussa on erityisesti kuunneltu opettajien toiveita ja tarpeita.

Ohjelma on tavoittanut runsaasti opettajia eri maanosista tähän mennessä ja saatu palaute on ollut kannustavaa. Toiminta on myös osa tutkimusohjelmaa (esim. Aksela & Tolppanen, 2022; Herranen & Aksela, 2024).

“Tunnustus on meille kaikille innostava kannustus. Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus on foorumimme toiminnan ydin. On erittäin tärkeää, että opettajat globaalisti ovat uusimman tutkimustiedon äärellä ja yhdessä tutkijoiden kanssa oppivat toisiltaan. Nuoret haluavat lisää ymmärrystä sekä tieteellisiin, yhteiskunnallisiin että eettisiin kysymyksiinsä sekä ratkaisuja ja toivoa. Yhdessä olemme enemmän!”, kertoo foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistolta, ja samalla kiittää tunnustuksesta ja yhteistyöstä INARia ja kaikkia mukana olleita, globaalisti. Kestävyyden edistäminen on yksi LUMA-toiminnan keskeisiä periaatteita.

Tunnustus on toinen LUMA-keskus Suomi -verkoston saamista merkittävistä kansainvälisistä tunnustuksista. Vuonna 2018 kansainväliselle StarT-ohjelmalle myönnettiin Global Best Award 2018 kategoriassa Europe’s best programme bridging the gap between working life and STEM education at schools. Palkinto myönnettiin konferenssi Houstonissa, Texasissa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan palkinttuun toimintaamme, keväällä 2025 LUMA-keskus Suomi järjestää TCCF:n yhteistyössä INARin kanssa kansainvälisen konferenssin yhteydessä. Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston verkkosivuilta.

Lue lisää aiheesta:

Kaikki palkitut projektit globaalisti
Viime kesän TCCF-foorumin ohjelma ja materiaalit
Aksela, M., & Tolppanen, S. (2022). Towards Student-Centered Climate Change Education Through Co-design Approach in Science Teacher Education. teoksessa YS. Hsu, R. Tytler, & P. J. White (Toimittajat), Innovative Approaches to Socioscientific Issues and Sustainability Education: Linking Research to Practice (Sivut 85-99). (Learning Sciences for Higher Education). Springer Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-19-1840-7_6
Herranen, J., & Aksela, M. (2024). Fostering teachers as sustainability and climate change educators through understanding of teachers’ self-efficacy beliefs. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 12(3), 30-52. https://doi.org/10.31129/LUMAT.12.3.2085

Voit myös tutustua kansallisen LUMA-keskus Suomi -verkoston toimintaan lisää verkkokirjastamme. Lämpimästi tervetuloa myös kansallinen LUMA-seminaariin 17.12., johon voi osallistua myös verkon välityksellä. Lue lisää seminaarista verkkosivuiltammme ja ilmoittaudu.

Yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen – Kansallinen LUMA-seminaari järjestetään 17.12.

18/11/2024

On ilo kutsua Sinut yhteiseen kansalliseen LUMA-seminaariimme. Vuorovaikutteisessa seminaarissa kuullaan Opetushallituksen pääjohtajan tervehdys, julkistetaan uusimmat tulokset kansallisen LUMA-toimenpideohjelman arvioinnista, kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja vastauksia esitettyihin kysymyksiin, julkistetaan LUMA-opas: Innostavia aktiviteetteja ja toimintamalleja, sekä kuullaan yhteisen LUMA-työmme tulevaisuuden avauksista. Voit osallistua verkon välityksellä tai paikan päällä. Tilaisuuden järjestävät LUMA-keskus Suomi ja Opetushallitus yhdessä.

Kansallisen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelman seuranta

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema LUMA(TE)-strategia 2030 on tiivis esitys LUMA-osaamisesta ja -toiminnasta sekä haasteista, joita niihin kansallisesti liittyy. Strategia julkaistiin vuonna 2021. LUMA-strategiaa täydennettiin syksyllä 2022 toimenpidesuunnitelmalla, joka on laadittu eri toimijoilta saatujen aloitteiden ja ehdotusten pohjalta. Suunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet sekä niiden toteuttamisen aikataulun ja vastuutahot. Toimenpiteisiin on kirjattu, että LUMA-keskus Suomen neuvottelukunta seuraa LUMA-strategian toimenpiteiden toteutumista ja raportoi siitä vuosittain OKM:lle. Seuranta toteutettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Tämän vuoden seurantakyselyn tulokset julkaistaan joulukuun LUMA-seminaarissa.

Kirjoitimme LUMA-keskus Suomen toimenpiteistä maaliskuussa 2023. Lue lisää aiheesta verkkosivuiltamme.

Ohjelmassa kuullaan puheenvuoroja ja paneeli

Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat opetusneuvos Teijo Koljonen Opetushallituksesta ja LUMA-keskus Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja Mervi Asikainen Itä-Suomen yliopistosta.

9.00 Tervetuloa

9.05 Opetushallituksen pääjohtajan Minna Kelhän tervehdys

9.20 Kansallisen LUMA(TE) -strategian toimenpiteiden arvioinnin tulokset, LUMA-neuvottelukunnan puheenjohtaja Jan Lundell ja varapuheenjohtaja Leena Pöntynen

10.00 Kahvitauko

10.30 Paneeli: Ratkaisuja ja uusia avauksia LUMA(TE) -strategian toimenpiteiden tueksi

Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä paikan päällä tai etukäteen.
Paneelin puheenjohtajana toimii Leena Pöntynen.
Panelistit: Elinkeinoelämän keskusliiton osaamisen ja koulutuksen edunvalvonnasta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo, opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta, vanhempi yliopistonlehtori Mervi Asikainen LUMA-keskus Suomi -verkostosta, varadekaani professori Samuli Siltanen Helsingin yliopistosta

11.15 Kommenttipuheenvuorot ja kysymykset

Kommenttipuheenvuorot: opetusneuvos Marjo Vesalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä MAOL ry:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuula Havonen
Voit esittää kysymyksiä ja kommentteja panelisteille tästä linkistä.

11.30 LUMA nyt ja tulevaisuudessa, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja

11.45 Loppusanat ja kiitokset

Seuraa etäyhteydellä

Tapahtuman ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta voit seurata tilaisuutta etäyhteydellä tästä linkistä.

LUMA-päivät tuo Suomeen kansainvälisen opettajien suurtapahtuman ensimmäistä kertaa

01/08/2024

Suomi isännöi ensimmäistä kertaa yhtä Euroopan suurinta opetustapahtumaa, Science on Stage -festivaalia, osana kansallisia opettajien LUMA-päiviä. Tapahtuma esittelee parhaita matematiikan ja luonnontieteiden opetuskäytäntöjä ympäri maailman. LUMA-päivät pidetään 14.–15.8. Turussa ja kokoaa tänä vuonna yli 700 opettajaa yli 50 maasta.

Kansalliset opettajien LUMA-päivät järjestetään 20. kerran elokuussa. Ohjelma koostuu kansainvälisen LUMA-opetuksen tapahtuman, Science on Stage -festivaalien, avoimista ovista ja torstain mielenkiintoisista ja monipuolisista työpajoista. Ilmoittautuminen on edelleen auki. Voit osallistua vain toisena päivänä tai tulla piipahtamaan yhdessä työpajassa. Tapahtuma on maksuton ja ohjelmaa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisätietoja ja ilmoittaudu tapahtumasivullamme.

– LUMA-päivien merkitys on suuri. Opettaja on keskeinen muutosagentti hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Opettajat ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tavata toisiaan. Yhdessä olemme enemmän! sanoo johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkostosta.

Kestävyysteemainen suurtapahtuma Suomessa

Science on Stage festivaalit on voittoa tavoittelematon messutapahtuma, joka tunnustaa opettajien keskeisen roolin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2024 kestävyysteemalla vietettävä kansainvälinen festivaali juhlistaa omistautuneimpia opettajia ja heidän erinomaisia opetusideoitaan. Tapahtumassa opettajat eri maista pääsevät toistensa opetukseen matematiikan ja luonnontieteiden saralla. Messuilla opettajat esittelevät suunnittelemiaan, toteuttamiaan ja testaamiaan opetuskäytäntöjä ja -menetelmiä. Suomesta esitellään 28 projektia, joiden aiheet ulottu-vat taidepuutarhasta AI-tuutorirobotteihin ja merifysiikan tutkimuksiin. Tapahtumaa voi myös seurata etäyhteydellä tapahtumasivuilla.

Yhteistyökumppaneita suurtapahtumassa ovat Science on Stage Finland ja Science Stage Europe. Tapahtumaa tukevat Turun kaupunki, paikalliset korkeakoulut, useat järjestöt ja yritykset. Keskiössä ovta kuitenkin opettajat. Taipalsaaren Kirkonkylän koululta messuille osallistuvat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen projektillaan Kuinka pitkä on sekunti ja muita aikatutkimuksia. Science on Stage -tapahtuma on ainulaatuinen mahdollisuus esitellä lasten kysymyksistä alkanut tutkimusprojekti, jossa on tutkittu, kokeiltu ja kehitetty yhdessä. Aikatutkimusten parissa on kannustettu ja innostettu lapsia hyödyntämään heidän luontaista uteliaisuuttaan ihmetellä ympäröivää maailmaa.

Ecience on Stage -tapahtumaan laadittu posteri. — *Jokainen messuille valittu opetusprojekti on tiivistetty posteriin. Posterit ovat jo nyt nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla.*

– Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia. On kunnia olla mukana Suomen opettajien joukossa esittelemässä osaamistamme kansainvälisille kollegoille, kertovat Rehunen ja Kolhonen.

Keskiviikon messujen lisäksi, LUMA-päivien ohjelmassa on lukuisia työpajoja eri aiheista. Torstain työpajoissa on esillä esimerkiksi uusia matematiikan opetuksen avauksia virtuaalitodellisuudesta, tekoälystä ja matemaattisesta kielentämisestä sekä tutustumista Turun yliopiston Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Åbo Akademin Skolresursin tiedekasvatukseen.

LUMA-päivillä päästään tutustumaan esimerkiksi väriaurinkokennoihin. Työpajassa valmistetaan itse väriaineaurinkokenno, joka on uutta tulevaisuuden aurinkokennotekniikkaa. Työpajassa tutustutaan myös aurinkokennon toimintaperiaatteeseen sekä valon että värien ominaisuuksiin. Lisäksi mitataan itsevalmistetun aurinkokennon väriaineen UV-Vis spektri spektrofotometrilla sekä kennon virta ja jännite.

Lue lisää LUMA-päivien ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

LUMA/STEAM-sertifikaatteja myönnettiin keväällä 12 koululle

17/05/2024

Toisen kerran jaetut LUMA/STEAM-sertifikaatit ovat osoitus systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista ja ilmoittaa artifikaattia hakeneille kouluille tuloksista.

Kaksi koulua, helsinkiläinen Lauttasaaren yhteiskoulu ja Ylikiimingin koulu, ylsi korkeimmalle tasolle (Taso 3) LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan. Kuusi koulua pääsi tasolle kaksi ja neljä koulua ensimmäiselle tasolle.

Sertifikaatti antaa koululle mahdollisuuden tarkastella systemaattisesti toimintakulttuuriaan ja kehittää sitä haluamalleen tasolle. Sertifikaatin arvioitavat osa-alueet (pedagogiikka, osaaminen, oppimisympäristöt, verkostot ja johtaminen) perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).

*Sertifioidut koulut merkittynä kartalle*.

Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Syksyn 2024 itsearvioinnin määräaika on 15.11.2024, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan jouluun mennessä.

Uusia innovatiivisia ratkaisuja palkituissa LUMA-lukioissa eri puolilla Suomea

08/02/2024

Helsingin luonnontiedelukio, Kokkolan suomalainen lukio, Lyseonpuiston lukio sekä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, palkittiin LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa 10.11.2023. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

Kannustus opiskeluun, innostaminen luonnontieteisiin ja vahva pohja jatko-opiskeluihin ovat avainasemassa Helsingin luonnontiedelukion toiminnassa. Lukio on muuttanut uusiin tiloihin Helsingin yliopiston tiedekampukselle Kumpulaan elokuun alussa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus on tarjonnut lukiolle helpon yhteydenottokanavan yliopiston suuntaan.

– Luonnontiedelukiossa pyrimme innostamaan ja kannustamaan nuoria luonnontieteiden opiskeluun ja varmistamaan heille vahvan pohjan luonnontiedealan jatko-opinnoissa. Kokeellinen lähestymistapa ja laboratoriotyöskentely on keskeistä luonnontiedeaineiden opiskelussa. Yhteydet lukion ulkopuolelle ovat myös tärkeitä tämän kaiken toteuttamisessa, kertoo kemianopettaja Krista Sormunen.

*Helsingin luonnontiedelukion opiskelijat Kemianluokka Gadolinissa Helsingin yliopistolla tutustumassa hydrobisiin nanomateriaaleihin. Kuva: Olga Sipilä*

Esimerkiksi yhteistyö Kemianluokka Gadolinin kanssa on jatkunut vuosia. Tiedeluokka on pystynyt vastaamaan lukion kemianopettajien toiveisiin usein silloinkin, kun opettajat ovat toivoneet jotakin Gadolinin työvalikoimasta poikkeavaa. Tutkijavierailut ovat lukiolaisten kannalta erityisen tärkeitä ja ne ovatkin toteutuneet hyvin.

Sormunen summaa, että opettajan työssä nuorten kanssa työskentely on se, joka innostaa. Mikään päivä ei ole samanlainen – opettajan on sovellettava työnsä kullekin oppilaalle ja ryhmälle sopivaksi.

– On hienoa nähdä, kun joku innostuu niistä aiheista, joita oppitunneilla käsitellään, ja jälkikäteen kuulla, mihin nuoret ovat elämässään päätyneet, lisää Sormunen.

Kiertotaloutta ja ohjelmointia Kokkolassa

Kokkolan suomalainen lukio, Kokkolasta, palkittiin myös tunnustusdiplomilla LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Lukiossa aloitti vuonna 2018 luonnontieteiden ja teknologian erityinen koulutustehtävä, johon otetaan vuosittain 60 opiskelijaa. LUMA-linja on tuonut lukioon paljon LUMA-aineiden ympärille keskittyvää kehittämistoimintaa, tapahtumia ja positiivista pöhinää.

LUMA-linjan opiskelijat tekevät yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.

– Meillä on mahdollisuus tehdä osa laboroinneista ammattikorkeakoulun laboratoriossa, se on myös osa yhteistyötä, jota teemme Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kanssa, kertoo apulaisrehtori Anneli Kauppi, erityisen koulutustehtävän ja yritysyhteistyön koordinaattori.

Lukiossa järjestettiin lokakuussa LUMATEK-tapahtuma lukion LUMA-linjan opiskelijoille. Tapahtumaan kutsuttiin myös maakunnan lukioista luonnontieteistä kiinnostuneita opiskelijoita. Ohjelmassa oli luento tuuli- ja aurinkovoimaloista, paneelikeskustelu, jossa oli mukana eri yritysten edustajia keskustelemassa kiertotalouden toteutumisesta. Alustuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin.

*Opiskelijat toteuttavat vesitutkimuksia työpajassa, joka järjestettiin LUMATEK-tapahtumassa Kokkolan suomalaisella lukiolla. Kuva: Anneli Kauppi*

Nuorille tarjoutuu monia eri mahdollisuuksia LUMA-yhteistyön kautta.

– Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien opintojaksojen lisäksi meillä on monipuolinen luonnontieteisiin ja TVT-opintoihin painottunut opintotarjonta. Opinnoissa painottuu yhdessä oppiminen ja kokeellisuus. Teemme yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueen KIP:n yritysten kanssa, kertoo Kauppi.

Kokkolasta on osallistunut kaksi tiimiä BatSat- ja TaigaSat-tiimit Euroopan avaruusjärjestön järjestämään tölkkisatelliittikilpailuun. Toisella kerralla päästiin myös kansainväliseen loppukilpailuun! Tänäkin lukuvuonna on opiskelijoista koottu tiimi suunnittelemaan ja rakentamaan satelliittia. Kuva: Malena Haglund

Yhteistyö LUMA-opettajien kanssa on ollut luontevaa. Toisten osaamista on kunnioitettu ja eri opettajien osaamisalueista on tullut paremmin tietoiseksi – sen lisäksi opettajat ovat tukeneet ja täydentäneet toisiaan.

– Olemme olleet hyvä tiimi. LUMA-hankkeet ja -illat ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta niin opettajien kuin opiskelijoiden kesken. Opiskelijoiden innostuminen ja myönteinen palaute on antanut itselle työniloa, lisää Kauppi.

Vahvoja työelämätaitoja ja työelämäyhteistyötä Rovaniemellä opetussuunnitelman mukaisesti

Lapin yliopiston yliopistonlehtori ja LUMA-keskus Lapin johtaja Anna-Maija Partanen toimi loistavana primus motorina, kun Lyseonpuiston lukio Rovaniemellä Lapissa, toimi lukuvuonna 2019–2020 kehittämisyhteisönä valtakunnallisessa LUMA2020-hankkeessa. Tavoitteena oli muun muassa edistää opiskelua monialaisten projektien kautta sekä kehittää LUMA-aineiden opetusta erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeen aikana Lyseonpuiston lukiossa tehtiin kiinteää ja konkreettista yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa.

– Yksi esimerkki tästä oli erään Lyseonpuiston lukion biologian opiskelijaryhmän osallistuminen LUMA-keskuksen StarT-ohjelmaan. Ryhmä perehtyi hyvin monipuolisesti yhteistyössä usean eri tahon kanssa kestävään kehitykseen, summaa lukion puolesta LUMA-diplomin vastaanottanut biologian ja maantieteen lehtori Raimo Koponen.

*Projektin aikana opiskelijoiden tukena oli myös Lapin LUMA-keskuksen Anna-Maija Partanen. Kuva: Raimo Koponen*

Kaikki kolme yhteisöä – Lyseonpuiston lukio, Lapin Yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu – ottivat tavoitteekseen hankkeen kautta aloittaa toisiinsa tutustumisen ja tunnustelut pidemmälle menevästä yhteistyöstä.

– Tämä on myös toteutunut. Muun muassa Rovaniemen lukioiden biologian BI2 ja BI3 sekä maantieteen GE1 opintojaksoihin on jo usean vuoden ajan kuulunut yhteistyöpäivä Lapin AMK:n kanssa, kiteyttää Koponen.

LUMA-kehittämistyö innoitti osaltaan 2021–2022 Rovaniemen lukioissa toteutettua OPH:n rahoittamaa LaTu-hanketta, jossa edistettiin laaja-alaista osaamista ja vahvistettiin tulevaisuustaitoja sekä kehitettiin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lukion uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen keskeisenä tuotoksena syntyi digitaalista oppimateriaalia, joka jaettiin avoimesti käyttöön.

Opettajan työssä mielenkiintoista on olla tekemisissä aikuisuuteen kasvamassa olevien nuorten kanssa. On mukavaa nähdä, kuinka nuorten tiedot ja taidot kasvavat ja ajattelu kehittyy.

– Erityisen hienoa on nähdä, kuinka ymmärryksen kasvaminen luonnontieteistä avartaa nuorten ajattelua siitä, kuinka meidän tulisi huolehtia globaalisten ympäristöongelmien ratkaisusta, sanoo Koponen.

Aktiivisuus ja monialaisuus keskiössä Turussa

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turussa vastaanotti myös LUMA-tunnustusdiplomin pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Lukion toimintakulttuuriin kuuluu aidosti monialainen luokan ulkopuolella tapahtuva opetus. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden aktiivista toimintaa.

– TSYKissa toteutetaan useita oppiainerajat ylittäviä syventäviä opintojaksoja, joita eri aineiden opettajat vetävät yhdessä. Näitä ovat mm. energia, biokemia, geofysiikka, meribiologia, merifysiikka ja tiede kohtaa taiteen, kiteyttää lehtori Lauri Ruotsalainen, luonnontiedelinjan koordinaattori.

– Tiedetutor-toiminnassa opiskelijat ohjaavat ja auttavat luonnontieteen opinnoissa toisia opiskelijoita sekä järjestävät tiedetapahtumia päiväkodeissa ja alakouluissa, sanoo Ruotsalainen.

Alueellinen yhteistyö yritysten, korkeakoulujen, STEAM Turun ja LUMA-keskuksen kanssa erilaisissa kansainvälisissäkin projekteissa konkretisoi opiskelijoille luonnontieteiden monialaisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä.

*Sekä opettaja että opiskelijat nauttivat kansainvälisestä yhteistyöstä. Kuva: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio*

Opettajan työn yksi parhaimmista puolista on mahdollisuus työskennellä motivoituneiden ja tiedonhaluisten opiskelijoiden kanssa.

– On hienoa nähdä, kuinka monet näistä opiskelijoista jatkavat luonnontieteiden opiskelua korkeakoulussa ja innostuvat syventymään aiheisiin entistäkin enemmän. Opettajan työssä oppii jatkuvasti itsekin uusia asioita, mikä ylläpitää omaa mielenkiintoa opetettavia ilmiöitä kohtaan. Opettajan uteliaisuus tarttuu myös opiskelijoihin, kertoo Ruotsalainen.

LUMA-yhteistyö tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja saada ideoita omaan opetukseen. LUMA-keskus Suomi on laajentanut lukion yritys- ja korkeakouluyhteistyötä. Turusta toivotaankin enemmän resursseja alueellisille LUMA-keskuksille, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä laborointitöitä sekä toteuttaa opettajien tuomia uusia ideoita.

LUMA-yhteistyö innostaa kehittämään peruskouluissa

19/01/2024

Lauttasaaren yhteiskoulu ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukio Helsingistä, Maiju Lassilan koulu Tohmajärveltä, sekä Malms skola Paraisilta, vastaanottivat LUMA-tunnustusdiplomit pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa Helsingissä 10.11.2023. Tässä artikkelissa tutustumme näiden koulujen LUMA-toimintaan.

Helsinkiläisessä Lauttasaaren yhteiskoulussa ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukiossa on tehty LUMA-yhteistyötä ja kehittämistä jo pitkään. Koulun yläasteella on painotetut tiedeluokat ja lukion puolella valittavana on science-polku.

– Tiedetoiminnan ideana on innostaa nuoria omien tutkimusten tekemiseen ja tulevaisuuden kestävien ratkaisujen etsimiseen, kertovat opettajat Tiina Mölläri ja Meliina Rantakaulio.

Yhteistyö toimii hyvin saaren muiden toimijoiden, kuten Lauttasaari-Seuran ja Lauttasaaren päiväkodin ja ala-asteen, kanssa. ”Lykin tiedemessuista” on muodostunut vuosittain toistuva perinne, missä eri-ikäiset nuoret esittelevät omia tutkimuksiaan messuväelle. Nuorten tutkimusten ja yhteistyöprojektien kirjo on valtava: eskarilaisten tiedepolku projektista kvanttitietokoneisiin.

*Lauttasaaren yhteiskoulussa jaettiin kunniakirjoja ansioituneille oppilaille.*

– Mielenkiintoisinta opettajan työssä on ruokkia nuorten innostusta ja puhaltaa ilmaa nuorten siipien alle. Onko mitään tärkeämpää, kun kasvattaa uusia sukupolvia etsimään kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiseen, kysyy Mölläri.

– LUMA-yhteistyön kautta pääsee kuulemaan muiden onnistumisista ja saa ideoita siitä, miten toimintaa omassa kouluyhteisössä voisi kehittää. On mukava jakaa omia onnistumisia, mutta ennen kaikkea LUMA-yhteistyö kannustaa kehittämään omaa toimintaa jatkuvasti eteenpäin. Onpa kuulunut huhua, että joistain ideoista on otettu koppia ihan yliopistoillakin, vinkkaavat Mölläri ja Rantakaulio.

Uudet materiaalit ja mallit pääsevät heti käyttöön Tohmajärvellä

Tohmajärven koulujen LUMA-opettajat ovat olleet aktiivisesti mukana jo useiden vuosien ajan niin StartTissa kuin testaten ja hyödyntäen LUMA-keskuksen materiaaleja. Mutkattomat välit LUMA-keskukseen ja joustavuus yhteistyössä on mahdollistanut pienen kunnan oppilaille uudenlaista työskentelyä ja hienoja kokemuksia.

– LUMA antaa kouluille työkaluja ja valmiita malleja, joiden ansiosta kynnys aloittaa on opettajille pienempi. Kynnyksen ylitettyään opettajat innostuvat aiheista ja jatkavat niiden työstämistä omissa kouluissaan, kertoo Jussi Ohvanainen, apulaisrehtori Maiju Lassilan koululta.

Ilmiöviikolla oppilaat suunnittelivat ja rakensivat vuolukiviuuneja. Testilaboratoriossa tutkittiin uunin lämpiämistä ja lämmönjakaantumista lämpökameroilla. Ilmiöviikko toteutettiin yhteistyössä LUMA-keskuksen ja Nunnauuni Oy:n kanssa. Kuva: Jussi Ohvanainen.

Ohvanainen painottaa myös opettajan intoa oppimiseen sekä työkaluja, joita jää käteen projekteista. Useimmat LUMA-projekteista ovat sattuneet nivelkohtiin, jolloin ilmiöoppimista on tuotu voimakkaasti mukaan opetussuunnitelmaan. Tärkeimpänä saavutuksena Maiju Lassilan koulussa pidetään ilmiöiden tuomista osaksi jokapäiväistä fysiikan ja kemian opetusta.

– Opettajaa innostaa oppilaiden halu tutkia ja oppia uutta, lisää Ohvanainen.

Luonnontieteet ovat Paraisilla opetuksen keskiössä

Paraisilla sijaitsevaan Malms skolaan perustettu Makerspace-luokka on kalustettu niin, että se herättää oppilaiden uteliaisuuden luonnontieteitä kohtaan. Luokassa oppilaat saavat mahdollisuuden tutkia ja syventyä eri aihealueisiin itse kokeilemalla ja tutkimalla jokapäiväisiä ilmiöitä.

– Makerspacessä työskentely on hyvin monitieteistä. Oppilaiden projekteissa ja tutkimuksissa näkyvät eri oppiaineet eheyttävästi, kertoo Annika Norrgård, joka toimii aineenopettajana Paraisilla.

Norrgård kertoo, että hyvä yhteistyö LUMA-keskus Suomen ruotsinkielisen Skolresursin kanssa on tuonut opetukseen paljon mielekästä sisältöä, kuten KitSat-projektin ja ESERO Finland -yhteistyön. Mahdollisuus työskennellä Barnens Akademin kanssa on myös antanut inspiraatiota ja uusia ideoita opetukseen.

Vasemmalla 6. luokan oppilaat tutkivat, miten rakennus tulisi rakentaa, jotta se olisi tukeva. Sen jälkeen oppilaat suunnittelivat ja rakensivat uusia nähtävyyksiä Paraisille. Jokaiseen vetonaulaan on asennettu diodi. Oikealla 6. luokka tutkii, miten satelliitit toimivat, kun taas 5. luokka tutkii eri aineiden tiheyttä, ja sitä, miten laavalamppu toimii. Kuva: Annika Norrgård

– On etuoikeus saada tehdä töitä niiden opetusaineiden parissa, joita kohtaan itsellä on palava into, ja samanaikaisesti nähdä oppilaiden uteliaisuus, sekä löytämisen ja oppimiseen ilo – ne antavat inspiraatiota ja motivaatiota opettajan ammattiin, täydentää Norrgård.

Lue lisää Malms skolasta ruotsinkielisiltä verkkosivuiltamme.

Lasten kysymykset ja ihmettely kannustavat varhaiskasvatuksen yksikköjä LUMA-opetukseen

21/12/2023

Niittyahon päiväkoti Muuramesta, Päiväkoti Piilometsä Oulusta ja Päiväkoti Satulinna Seinäjoelta palkittiin LUMA-keskus Suomen 20-vuotis juhlaseminaarissa Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11. Opettajat jakavat kokemuksiaan, ideoita ja käytänteitä seuraavassa tekstissä.

Niittyahon päiväkodissa Muuramessa rakennettiin hyvän mielen robotti, mietittiin jos ihminen pystyy lentämään ja mitä LUMA-yhteistyö on mahdollistanut.

– Parhaimpia ovat projektit, joita lähdemme toteuttamaan lasten ihmettelyn pohjalta. Tänä syksynä mm. eräs lapsi mietti voiko ihminen lentää ja niinpä lapset lähtivät yhdessä kokeilemaan lentämisen alkeita keinusta hyppäämällä. Tiedoksi, ei onnistuttu lentämään, ainakaan pitkää matkaa, toteavat Jaana Rissanen, varhaiskasvatuksen opettaja Niittyahon päiväkodista ja Pirjo Raitala, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Niittyahon päiväkodista.

Minibotti Muuramessa

Syksyn toinen tutkimuskohde oli minibotti. Hyvän mielen robotti syntyi vastauksena haasteeseen, joka tuli päiväkodin digipuolelta.

*Lasten ideoista syntynyt robotti sanoo kivoja sanoja kaikille. Kuva: Niittyahon päiväkoti*

– Toinen syksyn tutkimuskohde oli pienoismallin rakentaminen. Saimme haasteen digipuolelta keksiä jokin kone, joka kenties ratkaisisi jonkin ongelman. Monien keskustelujen ja pohdintojen jälkeen, lapset päätyivät hyvän mielen robottiin. Tässä yhdistyivät projektioppiminen ja tunnetaidot, Rissanen ja Raitala kertovat.

– Näihin projekteihin saa mahtavasti liitettyä niin liikuntaa, digiä, ihmettelyä, yhteistyötä, taidetta ja tiedettä.

Mikään asia ei ole liian pieni ihmeteltäväksi. Lapsen silmin maailma näyttää ihmeelliseltä. LUMA-yhteistyö on merkinnyt Niittyahon päiväkodille sitä, että arkeen tulee tiedettä, taidetta ja yhteisöllisyyttä sydämen täydeltä. Myös luonto, erityisesti metsä, ovat oppimisympäristöinä tulleet oppimisympäristöinä tutuiksi.

– Jokainen päivä on meillä ihanasti erilainen. Lasten silmin maailma on täynnä ihmettelyn aiheita ja näihin meidän kannattaa tarttua yhdessä! Eri yhteisöiltä olemme saaneet paljon vinkkejä ja ideoita. Lisäksi LUMA-yhteistyö on tuonut itsellemme taitoa huomata, että tiedettä, taidetta, yhteisöllisyyttä voi tuoda arkeen toiminnan kautta ikätasoisesti. Tiedettä ja taidetta on kaikkialla! Matematiikkaa ei ole vain numerot, vaan olemme yhdessä, yllä, takana, kaukana, yksin tai vaikkapa ympyrän keskellä pelatessa, kertovat Rissanen ja Raitala.

*Projektit yhdistävät sujuvasti taidetta ja liikuntaa. Kuva: Niittyahon päiväkoti*

Oulussa opitaan luonnossa

Päiväkoti Piilometsä, joka sijaitsee Oulussa, innostaa lapsia luonnossa oppimiseen. Tiedekasvatus on vakiintunut jo osaksi Piilometsän toimintaa ja se tuo päiväkodin arkeen mukavaa haastetta. Keskeistä on, että lapset saavat eläytyä projekteissa tutkittavaan aiheeseen roolin kautta, jolloin tutkittava asia konkretisoituu lapsen tasolle.

– Päiväkotimme toimintakulttuuri perustuu merkitykselliseen projektioppimiseen. Piilometsän merkityksellinen projektioppiminen tarkoittaa sitä, että emme tee lasten kanssa yksittäisiä irrallisia tiedekokeita, vaan tutkiminen liittyy aina laajempaan kokonaisuuteen. Teemojen valinnassa hyödynnämme ympäristöämme ja lasten mielenkiinnon kohteita. Lisäksi osallistamme aktiivisesti lapsia tutkimustoimintaan ja havaintojen tekemiseen. Projektit sisältävät luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa, mutta niiden lisäksi myös liikuntaa, äidinkieltä ja taideaineita, sanoo päiväkodin johtaja Ossi Pöyskö.

Mielikuvitus ja avoimuus uudelle ovat avainasemassa päiväkoti Piilometsässä. Toiminnassa korostetaan koko päiväkodin väen, aikuisten ja lasten yhteisöllisyyttä.

– Projektit tuovat vaihtelua päiväkodin arkeen, sillä lasten kanssa on mieluisaa tutkia erilaisia ilmiöitä. Projektimme liittyvät aina luonto- ja ympäristökasvatukseen ja toteutamme ne pääosin ulkona ja päiväkodin lähiluonnossa. Pystymme hyödyntämään tiedekasvatuksessa lapsille ominaista kokeilunhalua ja toiminnallisuutta. Lasten mielikuvitus sekä omaperäiset ajatukset ja tulkintatavat tuovat hauskoja elementtejä tutkittavien aiheiden käsittelyyn. Lapset ovat esittäneet Piilometsän projekteissa mm. lepakoita, astronautteja, kivikauden lapsia, Vettenhaltijoita ja maahisia sekä lumiukkoja ja metsän eläimiä. Me opettajat olemme itsekin tiiviisti mukana oppimisprosessissa ja pääsemme oppimaan tutkimuksen kohteesta uusia yksityiskohtia sekä kehittämään samalla omaa osaamistamme, kertoo Pöyskö.

Ylhäällä vasemmalla on Avaruusmatka-projekti. Lapset keksivät itselleen nimen Astrosuomiset100X. Oikealla Vettenhaltija ottaa tutkittavaksi näytteitä Viinivaaran lähteestä. Alhaalla vasemmalla roolinimi Aima valmistaa Hyppy kivikauden elämään-projektissa nuolen esihistoriallisin menetelmin. Keskellä tutustutaan lepakkodedektorin käyttöön Päivä lepakkona-projektin yötarhassa. Kuva: Kaisu Pöyskö

*Perhetapahtuman teemana oli esihistoria. Lapset tekivät jouset ja nuolet opettajien kanssa Kierikistä eli kivikauden kylästä saatujen ohjeiden mukaisesti. Kuva: Kaisu Pöyskö*

Myös vanhemmat pääsevät tutustumaan projekteihin sekä oppimaan tutkimusaiheista monialaisesti.

– Olemme tehneet ja julkaisseet jokaisesta valmiista projektista videon YouTubeen. Lisäksi rakennamme aina käsiteltävästä aiheesta lähimetsäämme toimintapolun, johon vanhemmat pääsevät osallistumaan perhetapahtuman yhteydessä.

Piilometsän Päiväkoti on tehnyt pitkään yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa.

– Olemme vierailleet lasten kanssa Oulun yliopiston LUMA-keskuksen järjestämissä tapaamisissa, ja saaneet tutustua tutkittaviin aiheisiin syvällisemmin yliopiston kummiprofessorien tai muiden asiantuntijoiden avustuksella. Toivomme tämän yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin, lisää Pöyskö.

Satulinnassa tutkitaan yhdessä

Vuosien varrella Satulinnassa on tutkittu yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Ilmiöpohjainen oppiminen, luonnon läheisyys ja päivä päivältä oppiminen yhdessä ovat lähellä sydäntä Päiväkoti Satulinnassa, Seinäjoella.

– 3-vuotiaiden Pikkunisut-ryhmän matoprojekti on hieno osoitus siitä, että ilmiöpohjaista tutkimusta voi tehdä jo pienten lasten kanssa. Projektissa tehtiin mm. matokompostori vanhaan akvaarioon. Lusikkkaleivät-ryhmän muurahaiset-projektissa taas yhdistettiin hienosti laaja-alaista osaamista ja useita oppimisen alueita. Useimmat projektivideot löytyvät Päiväkoti Satulinnan YouTube -kanavalta, kertoo päiväkodin johtaja Marika Horila.

*Satulinnan päiväkodissa aakkoset ovat siirtyneet sisätiloista luonnonhelmaan. Kuva: Päiväkoti Satulinna*

Oppimisen iloa, yhdessä tekemistä ja myös opettajien omaa oppimista, tapahtuu päivittäin Päiväkoti Satulinnassa.

– Meillä on kokeileva toimintakulttuuri. Päiväkodin keskellä on suojainen sisäpiha, jossa sijaitsevat hedelmäpuut, marjapensaat sekä kierrätysikkunoista rakennettu kasvihuone. Toimintaympäristömme on maaseutumainen lähiö, jossa metsät ovat erittäin lähellä ja toimivat joka viikko kaikkien ryhmien oppimisympäristönä, Horila jatkaa.

*Luonnossa oppimiseen voi käyttää kaikkea ympäristöstä löytyvää. Kuva: Päiväkoti Satulinna*

Päiväkodin tilat ovat suunniteltu teemoittain opetussuunnitelman mukaisesti. Lapsiryhmät varaavat viikoittain oppimistilat tilavaraustaululta. Horilan mukaan henkilökunta on kiinnostunut kehittämään jatkuvasti omaa osaamistaan.

Satulinnassa sekä lapset että henkilökunta ovat joka päivä oppimissa ja tutkimassa. Lapset ja opettajat saavat jakaa näkökulmiaan projektien edetessä niin, että aloitus voi näyttää erilaiselta kuin lopputulos. Päiväkodissa ollaan avoimia oppimaan.

– Osaamisen jakamisen menetelmänä meillä on ”starttivartti” eli kuka tahansa työyhteisössä voi 15 minuutin ajan opettaa muulle henkilökunnalle jotain osaamaansa asiaa, vaikka ukulelen soittoa tai ”näin käytät flipboardia”. Lisäksi LUMA-yhteistyö on lisännyt henkilökunnan osaamista LUMA-aineissa sekä tutkivan opetusmenetelmän käytössä, kehuu Horila.

Ensimmäiset peruskoulujen LUMA/STEAM-sertifikaatit on myönnetty

15/12/2023

Tänä syksynä myönnettiin ensimmäiset LUMA/STEAM-sertifikaatit 16 koululle osoituksena systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Kaksi koulua, Oulun Hintan koulu ja Lappeenrannan Sammonlahden koulu, ylsi korkeimmalle tasolle (Taso 3) LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan. Seitsemän koulua pääsi tasolle kaksi ja seitsemän koulua ensimmäiselle tasolle.

LUMA/STEAM-sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama sertifikaatti suomalaisten peruskoulujen matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen opetuksen itsearviointiin ja kehittämiseen. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista.

Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Kevään 2024 itsearvioinnin määräaika on 15.4.2024, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan kesälomaan mennessä.

Juhlablogi: Osa 13 – Tiedekasvatuksen juhlaa Lahdessa

27/11/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 13. osassa Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Tarja Kariola kertoo Lahden alueen LUMA-toiminnasta ja sen historiasta 10-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Juhlissa kuultiin myös musiikkia. Kuva: Salla Vesa-Tikkanen*

Tiedekasvatuksen kuluneita ja tulevia vuosia juhlittiin marraskuisena keskiviikkona Lahden Tiedepuistossa, Tiedeluokka SOLU :n tiloissa. Vieraat pääsivät tutustumaan tiedeluokkatöiden sisältöihin mm pipetoimalla DNA-näytteitä agaroosigeeliin, muokkaamaan karttoja lisätyn todellisuuden hiekkalaatikon avulla ja testaamaan taitojaan opetusrobottien ohjaamisessa. Juhlassa puhuivat keskuksen perustamiseen vahvan panoksen tuonut ja pitkään sen johtajana toiminut yliopistolehtori Jarkko Lampiselkä sekä väitöskirjaansa maantieteen tiedekasvatuksen kehittämisestä tekevä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen asiantuntija Noora Kivikko. Juhlapuheet johdattelivat Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen perustamiseen, tiedekasvatuksen vuosiin ja tulevaisuuden näkymiin. Onnittelutervehdyksen lähetti myös LUMA-keskus Suomi-verkoston johtaja, professori Maija Aksela. Musiikista vastasivat Minja Koski ja Viljami Viippola.

Alueella tehtävän tiedekasvatuksen tulevaisuus näyttää valoisalta ja toimintaa kehitetään ja ideoidaan jatkuvasti eteenpäin. Toiminnan tavoittavuutta pyritään lisäämään mm liikuttamalla opetusta ulos tiedeluokasta liikkuvan LUMA-toiminnan ja virtuaalisten toteutusten avulla. Lahden kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhdessä suunnittelema Lahden JunnuYliopiston toiminta tarjoaa kokonaisille ikäluokille kerrallaan mahdollisuuden tutustua tieteeseen. Päijät-Hämeen LUMA-keskus on yksi sisällöntuottajista ja osana Lahden JunnuYliopiston toimintaa kaikki lahtelaiset 9. luokkalaiset vierailevat vuosittain Tiedeluokka SOLU :ssa. Tiedekasvatusta viedään eteenpäin myös yhteistyökumppaneiden, mm LUT yliopiston Junior Universityn kanssa jakamalla asiantuntijuutta ja kehittämällä yhteisiä tiedekasvatussisältöjä. Toiminta saa tukea myös yrityskumppaneilta, kuten Lahti Energialta, jonka tuella on kehitetty esimerkiksi energiateemaan liittyvä opetussisältö.

Onnea ja menestystä Päijät-Hämeen LUMA-keskukselle ja Tiedeluokka SOLU :lle!

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Tarja Kariola.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut: