Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Jenni Vartiainen

Projektikoordonaattori Jenni Vartiainen sai 8.11.2013 vuoden 2013 LUMA-toimija -tunnutuksen työstään pienten lasten tiedekasvatuksen ja -kerhojen kehittämisen parissa.

Luonnontieteiden pariin hakeutumiseen ja etenkin niiden parissa pysymiseen ovat elämässäni eniten vaikuttaneet innostavat ja inspiroivat opettajat – lämmin kiitos kipinästä Apollon yhteiskoulun omistautuneet LUMA-aineiden opettajat ja kipinästä myöhemmin roihuavan liekin sytyttänyt professori Maija Aksela!

Lapsen tiedon jano ja into arkisten ihmeiden tutkimiseen on hämmästyttävä.

Jokainen aikuinen voi olla se opettaja, joka ruokkii lapsen iloista tutkimusmatkaa. Ollessani ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Helsingin yliopiston kemian laitoksella kuulin esityksen, jossa kerrottiin lapsille suunnatusta kemian Ksenonit-virtuaalikerhosta. Olin ihastuksesta silmät selällään. Jokainen innostunut lapsi voisi vanhempiensa kanssa tehdä kodin välineillä helppoja mutta kiinnostusta kutkuttavia tutkimuksia!

Lausuin hiljaa mielessäni toiveen: Voi kunpa pääsisin joskus tekemään lapsille vastaavaa toimintaa. Unelmani kävi toteen nopeammin kuin uskoinkaan – jos seuraavana vuonna Ksenonit -virtuaalikerhoon haettiin koordinaattoria ja sain paikan.

Ksenonit-kerhosta alkoi kiehtova taipaleeni LUMA-keskuksen moninaisen lasten tiedetoiminnan parissa. Tutkimus on LUMA-toiminnassa keskeinen osa kaikkia aktiviteetteja. Olen saanut kehittää taitavien ja innostuneiden ihmisten kanssa uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvia toimintoja lapsille: uusia lähestymistapoja kouluopetukseen, leirejä, kerhoja, verkkomateriaaleja, oppaita sekä tiedetapahtumia.

LUMA-keskuksen motto on ”Yhdessä olemme enemmän”, ja tämä on omassa työssäni näkynyt upeana yhteistyönä eri tahojen ja osaajien kanssa.

Lasten varhainen tiedekasvatus on tärkeää tulevan kouluosaamisen, motivaation ja kompetenssin vuoksi. Myönteisiä tunteita herättäneet luonnontieteiden oppimistapahtumat ruokkivat intoa oppia jatkossa lisää. Ne myös auttavat yli haastavien vaiheiden.

Tällä hetkellä minulla on kunnia saada työskennellä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen 3-6-vuotiaiden tiedekasvatushankkeen parissa, jossa kehitämme täysin uusia luovia lähestymistapoja pienten lasten luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimiseen.

Suositut Pikku-Jipot-kerhot pyörähtävät viidennen kerran käyntiin huhtikuussa. Kerhojen lisäksi Helsingin yliopiston LUMA-keskus alkaa syksyllä tarjota verkon kautta kaikille 3-10-vuotiaille ja heidän läheisilleen avointa ja maksutonta virtuaalikerhotoimintaa. Jokainen lapsi, joka pohtii ympäröivän maailman ihmeitä, ansaitsee tukea merkittävälle matkalleen luonnontieteiden ihmeelliseen maailmaan.

Teksti: Jenni Vartiainen. Kuva: Elisa Lautala


Lue lisää lasten tiedekerhotoiminnasta: Vartiainen, J., & Aksela, M. (2013). Science Clubs for 3 to 6-year-olds: Science with Joy of Learning and AchievementLUMAT, 1(3), 315-321.

Vuoden 2013 LUMA-koulut on valittu

LUMA-keskus Suomen raati on valinnut vuoden 2013 LUMA-koulu -kilpailun voittajat. Kiitos kaikille osallistuneille!

Vuoden 2013 LUMA-koulu -kilpailun voittajat ovat:

  • Varhaiskasvatus tai alakoulu -sarja: Päiväkoti Metsäpolku, Taipalsaari.
  • Yläkoulu -sarja: Viikin normaalikoulu, Helsinki.
  • Lukio- tai ammatillinen koulutus -sarja: Kokkolan ammattiopisto, Kokkola.

Voittajien raporteista välittyi hienosti ilo ja innostus monipuoliseen ja pitkäjänteiseen LUMA-toimintaan. Yksittäisten LUMA-aiheisten tapahtumien lisäksi raati kiinnitti huomiota vuoden 2013 kilpailun teemojen (globaalit ympäristöhaasteet: energian sekä puhtaan ravinnon ja veden riittävyys, suomalainen osaaminen: keksinnöt ja innovaatiot sekä niiden historia, Tilastotieteen vuosi 2013 ja toiminnallinen matematiikka) esiintuomiseen.

Sarjojen voittajat saavat kukin 500 euron palkinnon, jotka tarjoavat Kemianteollisuus ry.Teknologiateollisuus ry. ja Metsäteollisuus ry. Vuoden 2013 LUMA-koulu-kilpailun palkinnot luovutetaan voittajille NFSUN 2014 -konferenssin juhlaillallisilla 5.6.2014.

Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!

LUMA-sanomissa julkaistaan kevään aikana koosteita paitsi voittajien, myös muiden kilpailuun osallistuneiden koulujen innostavasta LUMA-toiminnasta, josta voit poimia vinkkejä ja ideoita omaan työhösi.

Tästä vuodesta alkaen vuoden LUMA-koulu -kilpailu on osa vuoden LUMA-toimija -tunnustuspalkintoa. Voit ehdottaa LUMA-toiminnassa ansioitunutta koulua palkinnon saajaksi!

Teksti: Maija Pollari.

Iloista LUMA-keskustoimintaa 10 vuotta

Kalevalan päivänä 10 vuotta sitten vietettiin iloista juhlaa LUMA-keskustoiminnan avajaisten merkeissä. Tänään on aika muistella menneitä. Tuhansia lapsia ja nuoria sekä opettajia on ollut toiminnan parissa. Vuosien aikana on luotu yhdessä lukuisia uusia avauksia eri puolille Suomea. Lisäksi on syntynyt 18 uutta keskusta eri yliopistoihin. Nyt johdettu verkosto tunnetaan nimellä LUMA-keskus Suomi.

LUMA-keskuksen avajaisia vietettiin suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2004 Kumpulan tiedekampuksella Helsingissä. Avajaisissa vieraili yhteensä useampi sata opettajaa ja muuta kutsuvierasta. Juhlallisuuksien ja luentojen lisäksi avajaispäivänä oli mahdollista osallistua lukuisiin työpajoihin ja tutustumiskohteisiin.

Tavoitteena on ollut alusta lähtien lasten ja nuorten innostaminen LUMA-aineiden pariin sekä kaikkien LUMA-aineita opettavien opettajien tukeminen yhteistyön kautta. Keskuksen 9.12.2013 perustaneeseen ensimmäiseen johtoryhmään kuuluivat lukuisten Helsingin yliopiston asiantuntijoiden lisäksi edustajat opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Taloudellisesta tiedotustoimistosta TAT:ista, Kemianteollisuus ry:stä, Metsäteollisuus ry:stä, Sähkö-, elektroniikka– ja tietoteollisuus ry:stä, Teknologiateollisuus ry:stä sekä Helsingin kaupungilta.

Lähes 10 vuotta myöhemmin LUMA-keskus Suomi avattiin 8.11.2013 katto-organisaatioksi suomalaisten yliopistojen LUMA-keskuksille vahvistamaan ja edistämään niiden yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

“Kymmenen vuotta on ollut vilkasta rakentamisen aikaa. Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia yhteistyötahoja sekä taloudellisesti toimintaa tukeneita. Satoja aktiiveja on osallistunut kehitystyöhön. Selvästi yhdessä olemme enemmän!”, toteaa LUMA-keskustoiminnan ‘äiti’, LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela.

“Suomeen on syntynyt tänä aikana yhteensä 18 keskusta: 11 LUMA-keskusta eri yliopistojen yhteyteen ja Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen yhteyteen lisäksi 7 resurssikeskusta. Yhteistyöllä on saatu aikaan monia uusia innovaatioita sekä niiden kautta paljon oivaltamisen ja onnistumisen iloa lapsille ja nuorille sekä tuettu LUMA-aineiden opetuksessa avainasemassa olevia opettajia Suomen hyvän tulevaisuuden parhaaksi. Tästä LUMA-keskus Suomen on hyvä jatkaa eteenpäin työtä hyvässä yhteistyössä opettajien ja muiden yhteistyöstä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Toivon myös, että työtämme arvostetaan jatkossakin ja saamme työlle tarvittavat resurssit toiminnan tukemiseen eri puolilla Suomea. Iloa tänäänkin LUMA-työstä!”, Aksela jatkaa.

LUMA-keskukset tarjoavat eri puolilla Suomea lapsille ja nuorille monenlaisia aktiviteetteja ja opettajille mm. täydennyskoulutusta.

 

Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Marjo Nuuttila on elämysmatkalla fysiikan ihmemaassa

Vuoden LUMA-toimijana 8.11.2013 palkittu lehtori Marjo Nuuttila haluaa jakaa oppilaiden kanssa onnistumisen ja oppimisen iloa luonnonilmiöiden tutkimisesta ja ihmettelystä. Innostusta aktiiviseen LUMA-toimintaan hän ammentaa yhdessä tekemisestä sekä maiden ja oppiaineiden rajoja ylittävistä verkostoista.

Kiehtova fysiikka vei mukanaan

Pikkulikasta saakka haaveilin matematiikan opettajan ammatista. Yliopistossa hurahdin kuitenkin fysiikkaan: luonto ja luonnonilmiöt antoivat jatkuvaa ihmettelemisen aihetta.

Valmistuttuani halusin siirtää tätä ihmettelemisen, tutkimisen ja löytämisen iloa omille oppilailleni. Siitä alkoi nyt jo yli 27 vuotta kestänyt urani, jonka aikana olen opettanut kaiken ikäisiä seiskaluokkalaisista mummuihin ja vaareihin.

Yhteistyöllä ja verkostoilla yli rajojen!

Tätä kirjoitusta varten mietin, mikä seikka nousee työssäni ylitse muiden.

Tärkeimmäksi osoittautui yhdessä tekeminen: on suuri rikkaus tehdä työtä yhdessä oppilaiden, oman koulun ja kaupungin kollegojen sekä eri puolelta Suomea olevien opettajien kanssa. Näitä mahdollisuuksia olen saanut paljon: LUMA– talkoot, Fyke- virtuaalikoulu, CERN– tiedeopetusverkosto, Science-verkosto, LUMA-viikot, vaihtoviikot…

LUMA– talkoiden aikaan teimme paljon yhteistyötä eri kouluasteiden välillä Kauhajoella. Olin mukana kehittämässä opetusmenetelmiä ja kouluttamassa alakoulun opettajia kokeelliseen työskentelyyn ja järjestämässä ala- ja yläkoululaisille työpajatoimintaa yhdessä omien oppilaitteni ja työtovereideni kanssa. Tätä työtä jatkamme edelleen, mutta unelma olisi saada myös Kauhajoelle tiedekerhotoimintaa.

Fyke- virtuaalikoulun aikana sain mahdollisuuden täydennyskoulutukseen ja huomasin verkostoitumisen merkityksen.

Hyppäsin mukaan CERN-lukiotoimintaan, joka on ehdottomasti tähän saakka parasta, mitä uralleni on osunut. Yhteistyö omassa Ilmajoki-Nurmo-Kauhajoki-pienverkossa on antanut paljon, ja joka tiedeopintomatkalla saan uusinta uutta tietoa hiukkasfysiikasta.

Tärkeintä on kuitenkin se, että oppilaani pääsevät näkemään ja kokemaan tieteen tekemistä aitiopaikalle.

Kauhajoki on kaukana yliopistopaikkakunnista ja siksi kaikki tällainen toiminta on erittäin tärkeää, jotta nuorten lähtökohdat jatko-opintoihin olisivat edes hitusen tasapuolisemmat. Siksi olen iloinnut CERN yhteistyöstä, Science-verkoston matkoista ja suomalais-venäläisestä fysiikan ja matematiikan kesäkoulusta, jotka ovat oppilaille upeita kokemuksia.

Verkostoitua voi myös omassa koulussa ja omalla paikkakunnalla. Ensimmäinen kokemukseni oppiainerajojen yli menevästä yhteisprojektista oli Tiedon lähteillä – opintokokonaisuus. Lenkkipolulla syntyneestä ideasta kehittyi kokonaisuus, jonka opetushallituskin noteerasi.

Sen jälkeen olen vaihtoviikon puitteissa saanut nauttia tekemisen riemusta integraatiokursseilla yhdessä kemian, biologian ja maantieteen opettajien kanssa – ja ovat niistä kursseista oppilaatkin kovasti tykänneet!

Teemana on ollut energia eri muodoissansa. Reissattukin on: ranskan ja fysiikan integraatiokurssilla seikkailimme Pariisissa ja maantieteen ja fysiikan merkeissä Hollannissa.

Elämyksiä on kertynyt myös fysiikan ja maantieteen integraatiokurssina pidettävästä tähtitieteen kurssista.

Yritysyhteistyöhön kuuluvat yritysvierailut ja kummiluokkakokeilu sekä Robo – puulaki, jossa yhteistyökumppanina on yritysten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Samalla matkalla: elämyksiä oppimisesta

Olen siis elämysmatkailija fysiikan ihmemaassa. Tavoitteeni on saada jokainen oppilaani kulkemaan kanssani edes pieni palanen samaa matkaa niin, että hän kokisi onnistumisen ja oppimisen iloa. Usein retkilläni mukana ovat myös puolisoni ja lapseni, joiden kokemuksista, palautteesta ja kannustuksesta on ollut paljon iloa.

Tulevaisuus? Toivon, että meihin opettajiin luotetaan edelleenkin ja saamme kehittää koulua yhdessä nuorten kanssa heille hyväksi paikaksi kasvaa ja kehittyä.

Tabletit ym. vempaimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa ajattelevaa ihmistä. Siksi kaikessa kehittämisessä tärkeintä tulisi olla prosessi, jolla opitaan ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Huolestuneena katselen tulevaisuuteen OPS– työryhmän pyrkimysten myötä. Onko viisasta nitistää juuri fysiikan oppisisällöistä? Toivon myös, että Kauhajoki säilyisi koulutusmyönteisenä kaupunkina.

Tunnustus työstäni tuli täydellisenä yllätyksenä. Kiitos teille kaikille, jotka olette kulkeneet kanssani samaa matkaa ja erityisesti teille, jotka olette tämän elämyksen minulle tarjoilleet!

Teksti ja kuva: Marjo Nuuttila.

Toiminnallisia LUMA-tuokioita lähieskareille Meritorin koulussa

Marraskuun 2013 valtakunnallisten LUMA-viikkojen aikaan Meritorin koulussa Espoossa tehtiin lähialueyhteistyötä, ja paikalle kutsuttiin iloisia ja innokkaita lähipäiväkotien eskariryhmiä tutustumaan LUMAan toiminnallisten tuokioiden merkeissä. Halukkaita eskariryhmiä oli enemmän kuin pystyttiin ottamaan vastaan.

Meritorin koulun Tutki– ja kokeile –aamupäiviä järjestettiin kuusi ja ne olivat kestoltaan 2 tuntia.

Jokaisena aamupäivänä koululle saapui aamuyhdeksältä n. 20-24 eskaria, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä teki ensin toiminnallista matematiikkaa liikuntasalissa ja toinen ryhmä työskenteli laboratorioluokassa. Välipalana tankattiin pipareita ja mehua, ja ryhmät vaihtoivat keskenään paikkaa.

Kokeellista kemiaa eskareiden kanssa

Laboratorioluokassa lapset pääsivät ohjatusti kokeilemaan tutkimusvälineitä ja tekemään pikkututkimuksia valkoiset työtakit päällä.

Aluksi tutkimme pienryhmätyönä pintajännitystä ja sen rikkoutumista maidon, elintarvikevärin ja Fairy-tiskiaineen avulla. Tämän jälkeen jokainen lapsi pääsi itse opettelemaan pipetointia ja tutkimaan pesuaineen, sitruunan, leivinjauheen ja etikan happamuutta punakaalimehun avulla. Lapset saivat yllätyksekseen muutettua punakaalimehun värin pinkiksi tai vihreäksi vain yhtä ainetta lisäämällä.

Suurimman yllätyksen tuotti leivinjauheen aiheuttama kuohunta yli tutkimuskennon laitojen! Yhteisenä tutkimuksena tehtiin tulivuori etikan, Fairyn ja ruokasoodan avulla. Näiden tutkimusten jälkeen siirryimme vesitutkimushuoneeseen, jossa jokaisen lapsen piti itse saada muovailuvahapallo kellumaan vesiastiassaan. Kun muovailuvahalaiva oli valmis, alettiin testaamaan montako lasikuulaa oma laiva jaksoi kantaa lastina.

Toiminnallista matematiikkaa liikuntasalissa

Alkulämmittelynä heitettiin noppia. Nopan osoittaman silmäluvun mukaisesti tehtiin liikunnallisia liikkeitä, vatsoja, taputussarjoja, hyppyjä jne.

Ensimmäisessä varsinaisessa tehtävässä mietittiin, mitä tarkoittaa käsite kitka. Hernepussia heitettiin maata pitkin ja yritettiin saada se pysähtymään mahdollisimman lähelle sovittua viivaa. Opittiin, että kitka vastustaa liikettä. Tämän jälkeen sama toistettiin sählypallon kanssa. Opittiin, että hernepussi liukuu, mutta pallo pyörii. Pallo oli vaikeampi saada pysähtymään kuin hernepussi.

Toinen tehtävä oli parityöskentely, jossa palloja heitettiin ämpäriin, onnistumiset laskettiin ääneen ja kokeiltiin erilaisia heittotyylejä.

Kolmannessa tehtävässä harjoiteltiin mittaamista ja ryhmässä toimimista. Pituushyppyä mitattiin mittanauhalla. Metrimitalla mitattiin pidempiä etäisyyksiä niin, että metrimittaa piti aina siirtää eteenpäin ja sormella piti pitää merkkiä lattiassa.

Eskariopettajien palautekyselyn vastausten mukaan lapset olivat innostuneet LUMA-tutkimuksista todella paljon, ja jotkut olivat jatkaneet niitä niin eskarissa kuin kotonakin!

Tehtäviä pidettiin juuri sopivina, ja sekä tyttöjä että poikia kiinnostavina. Erityisen mieluisana lapset pitivät koetta, jossa tehtiin muovailuvahasta vene, joka kantoi kuulia.

Sitä pidettiin myös hyvänä, että tarjosimme erilaisia tehtäviä. Osa lapsista oli kertonut, että toiminnallinen matematiikka oli kivointa ja osa taas piti enemmän kemiallisista kokeista.

Myös vanhemmat olivat kiitelleet, kun lapset olivat kotona kertoneet tutkimuksista yms. Joku lapsi oli jopa sanonut vanhemmilleen, että haluaisi meidän kouluun, vaikka se ei olekaan hänen lähikoulunsa. Aamupäivä oli eskarien opettajien mukaan juuri sopivan pituinen ja vaihdos salista laboratorioluokkaan katkaisi tekemisen sopivasti.

Tutki ja kokeile -aamupäivää pidettiin hyvin organisoituna. Eskarien opettajat kokivat myös saaneensa meiltä ideoita omaan työhönsä. Palautteessa toivottiin lisäksi, että järjestäisimme näitä pajoja joka syksy eskarilaisille.

Mikäli järjestämme näitä toiminnallisia LUMA-tutustumisia jatkossakin, tavoitteemme on ensi kerralla ottaa koulumme oppilaita mukaan ohjaamaan eskareita.

Teksti ja kuvat: Annukka Sukselainen.

EK: LUMA-keskusten verkosto palvelee elinkeinoelämän osaamistavoitteita

Elinkeinoelämän keskusliitto toi LUMA-keskus Suomen merkitystä vahvasti esille uutisjutussa 14.2. 2014. EK:n mukaan matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamistason nostaminen edellyttää määrätietoisia toimia. LUMA-keskus Suomi rakentaa edellytyksiä tulevaisuuden osaamiselle kehittämällä tiede- ja teknologiaopetusta ja kouluttamalla opettajia.

Suomi tarvitsee parempaa matemaattis-luonnontieteellistä ja teknologian osaamista

Viime vuosien kotimaisten ja kansainvälisten oppimistulosarviontien pohjalta on tunnistettavissa matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen osalta mm. seuraavia kehittämiskohteita:

  • Matematiikkaa koskevat asenteet heikkenevät perusopetuksen aikana vuosittain.
  • Suomessa on kansainvälisesti verrattuna vähän matematiikassa ja luonnontieteissä erittäin hyvin suoriutuvia oppilaita.
  • Pojilla on myönteisempi käsitys omasta osaamisestaan kuin tytöillä.
  • Yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät tuottavat hyviä tuloksia sekä osaamisen että asenteiden suhteen.
  • Opetusryhmien joustava muodostaminen näyttää tuottavan keskimäärin hieman paremmat oppimistulokset kuin pitäytyminen kiinteissä heterogeenisissä ryhmissä.
  • Matematiikan opetusta tulisi kehittää oppilaskeskeisempään, oppilaita aktivoivaan sekä matemaattista minäkuvaa vahvistavaan suuntaan.
  • Luonnontieteiden opetuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti opetusmenetelmiin, jotta voidaan lisätä nuorten kiinnostusta opiskella luonnontieteitä.

Matemaattis-luonnontieteellisten, eli niin sanottujen LUMA-aineiden osaamisen pohja luodaan perusopetuksessa. EK kantaa huolta koko ikäluokan jatko-opiskeluvalmiuksien parantamisesta aineissa. Matemaattis-luonnontieteellistä osaamista tarvitsevat sekä lukioon että ammatillisen koulutukseen jatkavat nuoret.

“Kansallisena tavoitteena tulee olla osaamistason nostaminen perusopetuksessa ja lukion pitkän matematiikan suorittaneiden määrän lisääminen sekä erityisesti tyttöjen kemian ja fysiikan opiskelun lisääminen”, EK:n asiantuntija Mirja Hannula toteaa.

“Vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista tarvitaan eri toimialoilla ja se on perusta mm. talousosaamiselle sekä terveydenhuollon ja tekniikan jatko-opinnoille.”

Hannula vaatii, että perusopetuksessa ja lukiossa tuli lisätä mahdollisuuksia suorittaa yksilöllisiä syventäviä opintoja.

“Esimerkiksi lukiokursseja tulisi voida suorittaa jo perusopetuksen aikana ja yliopistokursseja vastaavasti jo lukion aikana.”

LUMA-keskus Suomi avainroolissa

LUMA-keskus Suomi on verkosto, joka tekee tavoitteellista työtä matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen eteen. Siihen kuuluu kymmenen yliopistojen LUMA-keskusta eri puolilla Suomea. Tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastuksiin uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avulla, tukea opettajia elinikäiseen oppimiseen sekä vahvistaa tutkimuspohjaista matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämistyötä.

LUMA-keskus Suomella on erittäin tärkeä rooli matemaattis-luonnontieteellisen osaamistason nostamisessa. Opettajankoulutus on avainasemassa, jotta saamme parempaa matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista”, Hannula toteaa.

“Myös jokainen opettaja on tärkeä. Opettajien innostunutta otetta tarvitaan, jotta nuoret saadaan kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan”, Hannula muistuttaa.

Yliopistojen, koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Myös yrityksillä on oma roolinsa osaamistason nostamisessa. Yritysten aktiivisuutta tarvitaan opettajankoulutuksen ja koulujen kumppaneina.

“Työelämässä tarvittavan osaamisen ja erityisesti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian merkityksestä tarvitaan puhumaan ympäri Suomea aktiivisia yritysjohtajia ja asiantuntijoita. Oman panoksensa yhteisen tavoitteen eteen voi kantaa esimerkiksi osallistumalla Taloudellisen tiedotustoimiston asiantuntijaverkostoon”, Hannula kannustaa.

Teksti: Mirja Hannula. Juttu ilmestyi alunperin Elinkeinoelämän keskusliiton uutisissa 14.2.2014.

Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Kemiaa ja fysiikkaa toiminnallisesti alakouluissa

Projektikoordinaattori Pirjo Häkkinen Keski-Suomen LUMA-keskuksesta palkittiin Vuoden LUMA-toimijana marraskuussa 2013. Jutussa esittäytyvä Häkkinen kertoo miten hän innostui kehittämään alakoulun kemian ja fysiikan kokeellista opetusta.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet ohjaavat kemian ja fysiikan opettamista omana kokonaisuutena alakoulun viidenneltä luokalta lähtien sekä soveltamaan kokeellista ilmiöpohjaista kemian opetusta.

Vieraillessani lasteni vanhempana alakoulussa, opettajat kertoivat sekä kemian että fysiikan olevan liian teoreettisia aineita sekä yhden vuosiviikkotunnin olevan liian vähän kokeelliseen työskentelyn toteuttamiseen alakoulun 5. ja 6.luokkalaisille.

Kokeellisuutta arkipäivän ilmiöistä

Opettajat pitivät kynnyskysymyksinä mm. onko heillä riittävästi tietoa tai taitoja ”uusien” oppiaineiden opettamiseen. He mainitsivat omaavansa puutteelliset tiedot ja taidot yksinkertaisin välinein toteutettavista kemian ja fysiikan arkipäivään liittyvistä ilmiöistä.

Jätettyäni aktiiviurani yläkoulun kemian- ja fysiikan aineenopettajana mielenkiintoni alakoulujen kemian ja fysiikan kokeelliseen opettamiseen heräsivät.

Jyväskylään 2011 avatun Keski-Suomen LUMA-keskuksen (LUMA-KS) yhtenä tavoitteena on tukea aktiivisesti luokanopettajia LUMA-aineiden opettamiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Näitä toteutetaan alakouluihin kohdistuvilla vierailuilla, joissa keskiössä on kokeellinen työskentely.

Vuosina 2011–2013 olen tehnyt kaikkiaan 315 vierailua Keski-Suomen maakunnan alueella. Koulut ovat olleet kaksiopettajaisista kyläkouluista aina viisisarjaiseen kaupunkikouluun. Vierailut ajoittuivat keväisin helmi-huhtikuulle ja syksyisin syys-marraskuulle.

Peruskoulun opetussuunnitelman sisältöihin liittyvät työt on koottu kahden oppitunnin mittaisiksi kokonaisuuksiksi. Työt ovat sellaisia, että ne herättävät niin oppilaissa kuin heidän opettajissakin ihmettelyä ja kysymyksiä.

Kokeellisuuden ohella vierailujen tarkoitus on herättää oppilaiden kiinnostusta ja vahvistaa heidän innostustaan kemiaa ja fysiikkaa kohtaan. Tutuiksi ovat tulleet niin happohyökkäys, kitka, pintajännitys kuin sähkökin.

“Sain varmuutta siihen, että kokeellinen fyke-opetus ei ole monimutkaista, eikä suuria ennakkovalmisteluja tarvita. Toki oppikirjan kokeita tehty koko ajan, mutta vain ohessa, nyt ne ovat välillä pääosassa ja oppimisen uskaltaa antaa tapahtua ilman oppikirjaa.”
Opettaja, Äänekoski

Alakouluvierailujen lisäksi LUMA-KS on järjestänyt luokanopettajille Opetushallituksen rahoittamia täydennyskoulutuksia konkreettisista ja yksinkertaisista kemian ja fysiikan oppilastöistä. Nämä täydennyskoulutukset ovat olleet joko koulukohtaisia tai luokanopettajille avoimia. Täydennyskoulutusten pääpainona ovat olleet kokeelliset ja yksinkertaisin välinein toteutettavat arkielämään liittyvät kemian ja fysiikan ilmiöt.

”Oli mielenkiintoista. Hyvä ja motivoiva sisältö. Näki kuinka yksinkertaisesti voi kemiallisia kokeita tehdä.”  – Opettaja, Jyväskylä

2007 valmistettu verkkomateriaali Vettä verkossa tehtiin tuomaan luokanopettajille kemian ja fysiikan opetukseen virikkeellisyyttä ja konkreettisuutta arkipäiväisillä kemian ja fysiikan ilmiöillä. Opettaja voi hyödyntää materiaalissa olevia videopätkiä haluamallaan tavalla opetuksen osana. Materiaalin tarkoituksena on tukea luokanopettajia veteen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden hahmottamisessa.

Lisäksi LUMA-KS:n järjestämien alakoululaisten laboratoriovierailut kemian laitokselle ovat olleet tärkeässä roolissa luonnontieteellisen tutkimusinnon herättämiseksi.

Vierailu on ollut kokopäiväretki kemian laitokselle, joiden tarkoituksena on ollut tutustuttaa oppilaat kemian opiskeluun. Oppilaat ovat toimineet entisaikojen alkemisteina valmistaen pronssilta, hopealta ja kullalta näyttävät metallipalat. Työn ohessa heillä on ollut mahdollisuus tutustua erilaisiin kemian tutkimusmenetelmiin ja -laitteisiin. Näitä alakoululaisten laitosvierailuja on järjestetty vuosittain vuodesta 2006 lähtien, ja vierailijoita on saapunut kaikkialta Keski-Suomesta.

Toiminnallinen oppilasvierailu yliopistolla ja sen jatkuminen on koettu tärkeäksi sekä kouluissa että kemian laitoksella. Oppilaat huomaavat, missä kaikissa asioissa ja tekemisissään he joutuvat soveltamaan ja käyttämään kemian tietojaan ja taitojaan.

”Suojautuminen oli todella huolellista. Kaikilla piti labrassa olla suojakäsineet, suojalasit ja suojatakki. Mukavinta oli ”kullan” teko, koska siinä sai laittaa ”hopean” liekin päälle.” – Oppilas, Jyväskylä

Teksti ja kuva: Pirjo Häkkinen.

Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Kasvu asiantuntijuuteen yhdessä LUMA:n kanssa

Merike Kesler sai vuoden LUMA-toimija palkinnon 8.11.2013. Hän on tehnyt merkittävää pioneerityötä tiedekasvatuksen kehittämisessä ja edistämisessä koko Suomessa. Hän on työskennellyt useita vuosia Kehittämiskeskus Opinkirjossa (entisessä Kerhokeskuksessa) tiedekasvatuksen kehittämisen parissa.

Vapaaehtoistoiminta

Aloitettuani opinnot Kumpulassa LUMA-keskusta ei ollut vielä, mutta idea oli jo syntynyt – aktiivit toimivat jo tiiviinä ryhmänä. Opiskelijalle se merkitsi sitä, että mahdollisuuksia talkootyöhön erilaisten tapahtumien järjestämisessä oli monia. Silloin opin todella arvostamaan vapaaehtoistyötä: se oli kokeilemista, kehittymistä ja oppimista, sellaista kokemusta, mitä ei missään muualla opinnoissa saa. Myöhemmin olen jatkanut vapaaehtoistyötä ainejärjestöissä ja Tiedeopetusyhdistyksessä. Aina kun näen opettajien tuottamia materiaaleja, kiitollisuus lämmittää sydäntä, koska tiedän, että moni näistä on syntynyt palkkatyön ulkopuolella ja kaikkien hyväksi.

Kiinnostuksen tukeminen

LUMA-keskuksen perustaminen oli merkittävä hetki. Valmistuneelle opettajalle se merkitsi myös tukiverkostoa, parempaa opettajuutta. Itselleni se tarkoitti myös uutta työtä tiedekerhoprojektissa. Silloin sukelsin kokeellisuuden kiehtovaan maailmaan, äärettömään monipuolisuuteen sekä poikki- ja monitieteellisyyteen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin mitään tätä mielenkiintoisempaa työtä on vaikea kuvitella. Tiedekerhojen avulla voidaan tukea ja herättää kiinnostusta, mutta en päässyt itse paljoakaan kerhoihin mukaan. Tiedeleirit sen sijaan tarjosivat tähän oivallisen mahdollisuuden. Lasten ja nuorten innostuksen näkeminen on väkevä inspiraation ja jaksamisen lähde. Se saa entistä enemmän miettimään, miten syntynyt kipinä tai liekki pidetään elossa.

Mihin tiedekasvatus on menossa?

Työtä mitä teen, ei voi tehdä yksin. Monen yhteistyökumppanin edustajasta on tullut läheinen kollega. Yhdessä on pohdittu, mietitty ja toteutettu tiedekasvatusta. Muutama vuosi taaksepäin pohdimme yhteistyökumppaneiden kanssa, mihin tiedekasvatus Suomessa on menossa ja mihin tällä toiminnalla tähdätään, mitä formaali ja informaali tässä kontekstissa tarkoittavat. Nyt samaa pohditaan ministeriön tasolla. Työni on paljon myös tulevaisuuden rakentamista. Yhdessä.

Yhtenäinen työurani on yhtä pitkä kuin LUMA-keskuksella vuosia. Se on ollut kasvu ja kehittyminen käsi kädessä. Voiko tiedekasvattajalla olla parempaa mentoria? Kiitos tunnustuksesta!

Teksti: Merike Kesler. Kuva: Helsingin yliopisto.

Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Keminmaan lukion LUMA-aineiden opettajat

Keminmaan lukion LUMA-aineiden opettajat Kari Alaperä, Tiina Hyyryläinen, Jorma Tiihala ja Sirkka Tiihala ovat tehneet merkittävää työtä LUMA-aineiden edistämisessä lukiossa. He ovat myös esimerkki loistavasta tiimityöstä LUMA-aineiden opetuksen yhteisöllisessä kehittämisessä ja edistämisessä. He saivat Vuoden LUMA-toimija -palkinnon 8.11.2013.

Keminmaan lukion LUMA-tiimiläiset ovat helposti innostuvia ja aikaansaavia. Opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan pitkää matematiikkaa vaikka vähän huonommallakin menestyksellä. Pitkän matematiikan opinnot yhdistettyinä fysiikkaan ja/tai kemiaan takaavat useimmissa tapauksissa jatko-opiskelupaikan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Tätä muistutamme opiskelijoillemme kannustimena lukion kurssien suorittamisesta. Tukiopetusta on joka viikko koulun jälkeen. Oppilaat ovatkin ahkerasti jääneet laskemaan ohjatusti.

Olemme järjestäneet LUMA-viikon vuosittain jo kymmenen vuoden ajan. Opiskelijoilta saamamme palautteen perusteella parasta antia ovat olleet entisten opiskelijoidemme esitykset omista LUMA-aineiden jatko-opinnoistaan. Tietokilpailuja on järjestetty vuosittain vähän erilaisilla toteutustavoilla. Ulkopuolisia luennoitsijoita on käynyt koululla ja lisäksi luentoja on kuunneltu etänä. Tämän vuoden uutuutena olivat koulun shakkimestaruuskisat. Vuosien kuluessa LUMA-viikoilla on tehty yhteistyötä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Keminmaan kansalaisopiston kanssa.

Vuosittain käymme toisen vuoden fysiikan opiskelijoiden kanssa tutustumassa Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan laitoksella. Siellä on ollut lyhyitä luentoja kiinnostavista tutkimusaiheista. Lisäksi meitä on kierrätetty eri laboratorioissa.

Lukiomme on mukana Cern-tiedeopetusverkostossa. Lähes vuosittain opiskelijamme on päässyt osallistumaan venäläis-suomalaiseen matematiikan ja fysiikan kesäkouluun Venäjällä.

Parin vuoden ajan on tehty yhteistyötä myös Oulun yliopiston fysiikan laitoksen kanssa. Tutkija, FT Teemu Pennanen on käynyt lukiolla pitämässä luentoja ja työpajoja LUMA-viikon puitteissa. Opiskelijoillemme on ollut tärkeää kuulla millaista fysiikan opiskelu on yliopistossa. Teemu on myös kertonut lukiolaisille sopivalla tasolla omasta tutkimuksestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Fysiikan laitoksen tavoitteena on saada uusia lahjakkaita opiskelijoita. Meidän tavoitteemme toteutuu myös, kun opiskelijat innostuvat jatko-opinnoista yliopistossa.

Outokumpu Oy ja Oulun yliopiston LUMA-keskus ovat myös yhteistyökumppaneitamme.

Teksti: Kari Alaperä, Tiina Hyyryläinen, Jorma Tiihala ja Sirkka Tiihala. Kuva: Keminmaan lukio.

Aalto-yliopiston LUMARTS-laboratoriossa on tekemisen meininki

LUMARTS-laboratorio Espoon Otaniemessä erikoistuu luonnontieteiden ja biotaiteen opetuksen yhdistämiseen. Marraskuussa avajaisiaan viettäneen LUMARTS-laboratorion toiminta käynnistyi jo keväällä 2013.

Keväällä toimintansa aloittanut LUMARTS-laboratorio vietti virallisia avajaisiaan marraskuussa. Laboratoriossa on järjestetty kursseja keväästä lähtien ja syksyn aikana toiminta on entistä vilkkaampaa. Avajaisten aikana tiloissa työskenteli Munkkiniemen lukion opiskelijoita, jotka valmistautuivat opettajiensa johdolla keväällä Ateenassa käytäviin European Union Science Olympiad -kisoja varten.

Avajaisissa puhunut LUMA-keskus Aallon johtaja Kai Zenger kertoi LUMARTS-laboratorion perustamisesta.

LUMARTS-laboratoriomme on otettu hyvin vastaan Otaniemen lähikouluissa, vaikka varsinainen työ onkin vasta aluillaan,” Zenger sanoi.

Sähkötekniikan korkeakoulun varadekaani Keijo Nikoskinen oli tyytyväinen, että Sähkötekniikan korkeakoulu, dekaani Tuija Pulkkisen johdolla, koki asian niin tärkeänä, että LUMA-keskukseen päätettiin satsata. Lisäksi Nikoskinen kiitti laboratorion aktiivisina puuhaajina toimineita projektipäällikkö Pirjo Putilaa ja yliopistonlehtori Kai Zengeriä.

“Jokaisella hankkeella on aina oltava joku taho, joka sille omistautuu. Kiitos, kun jaksaneet vetää välillä raskastakin LUMA-vankkuria eteenpäin,” Nikoskinen kiitteli.

Yhdessä olemme enemmän

Johtaja, professori Maija Aksela toi terveisensä LUMA-keskus Suomesta, jonka avajaisjuhlallisuuksia vietettiin niinikään marraskuussa. LUMA-keskus Aalto on kahdeksas virallinen LUMA-keskus Suomen jäsen. Aksela korosti erityisesti yhteistyön merkitystä.

“Puhun suoraan sydämestäni, kun sanon, että tämä on ilon päivä. Tämä on vaatinut paljon yhteistyötä, mutta LUMA-keskuksen iskulausetta lainatakseni – yhdessä olemme enemmän,” Aksela painotti.

Espoon koulujen puolesta aktiivisena toimijana LUMARTS-laboratoriossa toiminut opettaja, Olarin lukion apulaisrehtori Maija Flinkman koki, että luokalla on suuri merkitys pääkaupunkiseudun kouluille.

Hän koki positiivisena myös sen, että sen sijaan, että yliopistosta tulisi koulujen suuntaan vaatimuksia siitä, mitä opiskelijoiden pitäisi opiskelemaan tullessa osata, lukiokenttä on kutsuttu yliopistojen kanssa tasavertaiseen yhteistyöhön.

“Olen varma, että tämä alkanut yhteistyö koituu meidän kaikkien iloksi ja opiskelijoiden suureksi hyödyksi,” Flinkman iloitsi.

Teksti: Milla Eronen.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.