LUMA-sanomat arkistot - Sivu 44 51:stä

Halkokarin koulussa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisesti

01/03/2013

Halkokarin koulu Kokkolassa on matematiikkapainotteinen alakoulu, jossa matematiikkaa opiskellaan muiden LUMA-aineiden tapaan toiminnallisesti. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti toiminnallisia matematiikkavälineitä.

Koulun opettajat ovat olleet mukana kehittämässä Matikkapakkeja, jotka on rakennettu Opetushallituksen hankkeena palvelemaan toiminnallista matematiikan opetusta. Oppilaskohtainen Matikkapakki sisältää kattavasti toiminnallisen matematiikan oppimisvälineitä ja mahdollistaa eriyttämisen oppilailla sekä ylös- että alaspäin. Opettajamme ovat ottaneet myös haasteen vastaan tietotaidon levittämisestä ympäristöön ja käyneet kouluttamassa Matikkapakkien käyttöä Kokkolan muissa kouluissa ja myös laajemmin Keski-Pohjanmaalla. Useat koulut Kokkolassa ovatkin tämän innoittamina hankkineet omat Matikkapakit opetuskäyttöönsä. Toisten koulujen opettajien kouluttamisen lisäksi Halkokarin koulu koordinoi Matikkapakkien lainausta koko kaupungin alueella sellaisille kouluille, joilla ei ole vielä omia Matikkapakkeja.

Halkokarin koulun opettajat pyrkivät matematiikan opetuksen jatkuvaan kehittämiseen täydennyskoulutuksen ja sisäisen koulutuksen avulla. Lisäksi he ovat olleet Kokkolan Matikkamaan toiminnassa mukana aina sen perustamisesta asti ja tekevät yhteistyötä Suomen muiden Matikkamaiden kanssa. Syksyllä 2012 koulu otti merkittävän kehitysaskeleen, kun yhdellä ykkösluokista otettiin perinteisemmän matematiikan opetuksen rinnalle käyttöön Varga−Neményi-opetusmenetelmä. Luokan opettaja kouluttautui ensin itse kyseisen metodiikan asiantuntijaksi keväällä 2012. Luokan jokaiselle oppilaalle hankittiin matematiikan toiminnallinen oppimisvälineistö.

Koululla myös järjestetään vuosittain Matikkarata. Vuonna 2012 Matikkarata järjestettiin valtakunnallisella LUMA-viikolla. Rataa tarjottiin kaikille Kokkolan kouluille ja tulijoita riitti: Matikkaradalle osallistui 16 koululuokkaa ja noin 300 oppilasta LUMA-viikon aikana. Matikkaradan toimintapisteet oli rakennettu Matikkapakkeja hyödyntäen. Tällä haluttiin samalla tuoda esille Matikkapakkien mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa.

Koulussa on luokka-asteilla 3–6 myös erillinen matematiikkapainotteinen luokka, jolle valitaan matemaattisesti lahjakkaita oppilaita.

Teksti: Aleksi Rantala.

Halkokarin koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun varhaiskasvatuksen ja alakoulujen sarjassa.

Lappeenrannassa rikotaan rajoja tieteenalojen ja kouluasteiden välillä

01/03/2013

Lappeenrannan lyseon lukiossa kylvetään opiskelijoihin innostuksen siemeniä LUMA-aineita kohtaan. Lukiossa pyritään tarjoamaan monipuolisia soveltavia kursseja LUMA-aineissa läpi koko lukuvuoden.

Matematiikan saralla on tarjottu jo vuosikymmenten ajan lukiolaisille matematiikkakerhoa, jossa he voivat laskea vanhoja yo-tehtäviä tai mitä tahansa matematiikan kursseihin liittyviä asioita. Tilastomatematiikan jatkokurssi parantaa opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta ja toteutus on mietitty mm. psykologian opettajan kanssa (psykologian pääsykokeissa vaaditaan tilastotieteen taitoja). Ensimmäisen vuosikurssin pitkän matematiikan lukijat käyvät tutustumiskäynnillä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja heidän on mahdollista osallistua toisella vuosikurssilla yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettuun yliopistomatematiikkaan orientoivaan kurssiin. Kurssin luennoitsijat ovat yliopiston henkilökuntaa. Yläasteelta lukioon tullessa tarvitaan toisinaan hieman tukea matematiikassa ja tätä varten on myös koulukohtainen kurssi.

Kemiassa koulukohtaisia kursseja on kuusi. Laboratoriokurssi on yksi niistä. Kurssin jokaisella tunnilla tehdään laboratoriotöitä ja vahvistetaan kokeellisen työskentelyn taitoja. Kurssin aikana on mahdollista tehdä pidempiä töitä, joita ei normaalikurssin puitteissa pystytä tekemään. Lisäksi tutustutaan mittauskeräinten toimintaan, jolloin päästään käyttämään uudempaa teknologiaa kokeellisessa työskentelyssä. Kurssiin on kuulunut myös ekskursiomatka Fazerin tehtaille Vantaalle ja Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadoliniin. Makromolekyylien kurssi on hyödyllinen myös biologian opiskelijoille. Kurssilla käydään läpi tärkeimmät biomolekyylit ja niiden reaktiot sekä polymeerikemiaa. Muita koulukohtaisia kemian kursseja ovat orgaanisen kemian kertauskurssi, ympäristökemia ja tänä vuonna ensi kertaa järjestetty molekyyligastronomian kurssi (kuva). Viimeksi mainittu on saanut hyvän vastaanoton opiskelijoilta ja siitä saatiin juttu Lappeenrannan kaupunkilehteen. Kaikki kurssit ovat ympäristökemian kurssia lukuun ottamatta toteutuneet.

Fysiikassa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Lappeenranna teknillisen yliopiston järjestämälle elektroniikan verkkokurssille. Kurssille osallistuu vuosittain muutamia elektroniikasta innostuneita opiskelijoita. Parhaimmat kurssilaiset palkitaan abiturienttivuonna yliopiston lahjoittamin stipendein. Tänä syksynä fysiikan projektikurssi teki LUMA-viikolla opintomatkan Cerniin. Lukiossa vieraili myös fyysikko kertomassa fysiikan uusista tutkimuksista.

Biologiassa on myös paljon koulukohtaisia soveltavia kursseja. Luontoretkeilykurssilla vaelletaan Repoveden kansallispuistossa ja biologian tutkimuskurssilla tehdään kenttätutkimuksia. Lääketieteellinen biologia kiinnostaa opiskelijoita. Kurssin aikana on vierailtu paikallisen keskussairaalan kliinisen fysiologian osastolla ja mikrobiologian laboratoriossa sekä SPR:n veripalveluyksikössä.

Maantiedon soveltavalla kurssilla tutustutaan uusimpaan tekniikkaan paikkatiedon kurssilla. Kurssilla tutustutaan perinteisiin ja digitaalisiin karttoihin sekä GPS-paikantimiin.

Tietotekniikan kursseja lukiossa on kolme, joista yksi keskittyy tietotekniikan perusvalmiuksien vahvistamiseen ja loput kaksi ovat ohjelmointikursseja. Toinen kursseista on järjestetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä, jolloin opiskelijat saavat uusinta tietoa ohjelmoinnista alan opettajalta.

Kertauskursseja järjestetään kaikissa LUMA-aineissa.

Yhtenä uutena kurssina vuonna 2012 toteutettiin Science-projektikurssi. Kurssilaiset suunnittelivat kokeellisia kemian ja matematiikan töitä alakoulun oppilaille (5.-6.-luokkalaiset). LUMA-viikolla järjestettiin yhteen Lappeenrannan alakouluun LUMA-päivä, jossa alakoululaiset tekivät itse kokeellisia töitä lukiolaisten ohjauksessa. Töihin kuului mm. tulivuoren teko, laavalamppu ja salakirjoitusta. Puolessa välissä päivää pidettiin pieni demonstraatiotuokio, jossa näytettiin muutama kemian temppu: liikennevalodemonstraatio (redox-reaktio), luminanssireaktio ja ylikylläisen liuoksen ominaisuuksia. Päivän päätteeksi kerättiin palautetta ja se oli mahtavaa. Oppilaista 95%:lla oli hauskaa päivän aikana. Kaikki oppilaat toivoivat, että samanlainen päivä järjestettäisiin uudelleen. Kaikki oppilaat myönsivät oppineensa uutta päivän aikana ja 90% oppilaista innostui kemiasta ja matematiikasta päivän jälkeen. Myös ohjaavat lukiolaiset pitivät päivää onnistuneena ja useampi heistä haluaisi toteuttaa vastaavanlaisen päivän uudelleen. Parempia tuloksia ei voitu edes toivoa. Päivästä on tulossa videokollaasi lukion verkkolehteen. Kurssilaiset lähtevät keväällä pitämään samanlaisia pajoja Joensuun SciFestille.

LUMA-viikkoa on pyritty viettämään vuosittain erilaisin tempauksin, jotta lukiolaisiin saataisiin innostuksen siemen LUMA-aineita kohtaan. Myös LUMA-aineiden kansalliset kilpailut järjestetään lukiossa vuosittain. Kuluvan lukuvuoden aikana kaksi lukion opettajaa on ollut tiiviissä yhteistyössä Kaakkois-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan käynnistämisessä.

Toiveena on saada LUMA-aineisiin vielä lisää innostavia töitä ja tapahtumia, joita voidaan tarjota opiskelijoille. Tavoitteena on innostaa opiskelijoita LUMA-aineiden opiskeluun lukiossa ja jatko-opinnoissa.

Teksti: Petra Luukko.

Lappeenrannan lyseon lukio Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun lukion ja ammatillisen koulutuksen sarjassa.

Keksintöjä ja innovaatioita Oulun kouluissa

27/02/2013

Eräillä Oulun kouluilla pidettiin maanantaina 4.2.2013 hieman erilaisia luonnontieteiden ja matematiikan oppitunteja. Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö kehitti yhteistyössä OuLUMA-keskuksen kanssa Suomalainen osaaminen – keksinnöt ja innovaatiot -aiheiset oppitunnit ja tarjosi niitä pidettäviksi Oulun kouluille.

Oppituntien tarjoaminen kouluille sai aikaan suuren suosion, ja mukaan valittiin 10 nopeimmin ilmoittautunutta koulua, joissa oli yhteensä 48 oppilasryhmää 5.-9.-luokkalaisia. Oppituntien tarkemman sisällön suunnittelivat Oulun yliopiston matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen aineenopettajaopiskelijat ja he toimivat myös oppituntien vetäjinä.

Erilainen matikan tunti Terva-Toppilassa

Terva-Toppilan koululle tunteja saapui pitämään neljä aineenopettajaopiskelijaa, Hilla Liukko, Maija Martinmäki, Antti Eronen ja Miro Ruopsa. Matematiikan aineenopettajaksi opiskelevat Hilla ja Maija aloittivat ysiluokan tuntinsa kysymällä oppilaiden tuntemista suomalaisista keksinnöistä. Ensimmäisenä oppilaille tuli mieleen sauna, luonnollisesti (vaikka sauna ei tarkalleen ottaen ole suomalainen keksintö). Lisäksi oppilaat tiesivät mm. Angry Birdsin, Speden nopeustestipelin ja Kipukoukun suomalaisiksi. Hilla ja Maija kertoivat keksinnöistä, joiden kotimaisuus yllätti monet oppilaat. Tiesitkö esimerkiksi, että Abloy-avain, neuvolapalvelut, Linux-käyttöjärjestelmä ja mäkihyppylinko ovat suomalaisia keksintöjä?

Aihe sai selvästi oppilaat kiinnostumaan, ja he olivatkin hyvin mukana kyselemällä ja kommentoimalla reippaasti. Alun keskustelun jälkeen oppilaat pääsivät selittämään keksintöihin liittyviä sanoja Alias-pelin tyyppisesti muutaman hengen ryhmissä. Monet keksinnöt osoittautuivatkin yllättävän vaikeiksi selittää! Sanaselityksen jälkeen oppilaat ratkoivat vielä sanaristikon. Tunnin päätteeksi jotkut ryhmät intoutuivat itse ideoimaan arkipäivää helpottavia laitteita, kuten astianpesukaapin ja teleportin.

Ysiluokkalaiset Emmi Viitala ja Aleksanteri Heikkinen pitivät tunnin kulusta. ”Mukava tunti, nyt tietää mitkä keksinnöt on suomalaisia. Oli kiva kuulla nippelitietoa keksinnöistä”, kommentoi Emmi. Tunti sisälsi uutta asiaa ja yllätyksiäkin, mutta Aleksanterin mielestä Alias-tyyppinen sanaselitystehtävä olisi saanut olla vaikeampikin. ”Tämmöinen olis mukava fysiikan tunnille!”, hihkaisi Emmi, kun he Aleksanterin ja opettajansa Annen kanssa innostuivat vielä miettimään millaiset pelit olisivat sopivia millekin luonnontieteen oppitunnille.

Ensimmäistä kertaa opettajan roolissa

”Idea tunnin sisällöstä syntyi helposti ja toiminnallisen tunnin sisältöä oli mielekästä suunnitella”, kertoi aineenopettajaksi opiskeleva Antti Eronen. Muut kolme opiskelijaa yhtyivät Antin näkemykseen. ”Tunnin suunnittelu ei vienyt liikaa aikaa, googlettamalla löytyi aika helposti tietoa keksinnöistä. Sitten teimme PowerPoint-esityksen ja pelikortit”, tarkensi Hilla.

Tämä opetuskerta oli kaikille opiskelijoille ensimmäinen laatuaan. Jännitys ei kuitenkaan näkynyt. Miron mielestä opettaminen oli mukavampaa kuin luennolla istuminen. ”Tästä sai hyvän käsityksen tuntisuunnitelman tekemisestä ja aihe oli erittäin hyvä ensimmäiseksi oppitunniksi”, Antti lisäsi. Myös Maijan mielestä laskeutuminen opetustyöhön kävi pehmeästi: ”Kiva, että sai suunnitella tällaisen rennomman tunnin, ettei heti ensimmäiseksi tunniksi tullut matematiikan tuntia”.

Myös koulun omat matemaattisten aineiden opettajat Anne Kangaskorte ja Anne Isohanni olivat tyytyväisiä. Kangaskortteen mielestä opiskelijoiden pitämät tunnit olivat mukavaa vaihtelua ja oppilaat saivat tunnilla uusia virikkeitä. Vastaavanlaisille luonnontieteiden ja matematiikan tunneille olisi ehdottomasti tilausta myös ensi vuonna.

Teksti: Merja Vaaramaa.

Sokerisateenkaarista iloa opettajaopiskelijoiden kouluvierailulla

06/02/2013

Kemian opettajaksi opiskelijat innostivat Oulunkylän yhteiskoulun oppilaita LUMA-aineiden pariin viime marraskuussa LUMA-viikolla mm. sokerisateenkaarilla ja sinisillä pulloilla. Miten koulun oppilaat ottivat vierailijat vastaan ja mitä arvokkaita kokemuksia opettajaksi opiskelevat saivat kouluvierailusta?

Olimme kouluvierailulla Oulunkylän yhteiskoulussa LUMA-viikolla 2012. Järjestimme työpajatyylisen esittelypisteen koulun ruokalan aulaan. Oulunkylän yhteiskoulussa oppilaita on perusopetuksen 7.-9. luokilla ja lukiossa yhteensä lähes 900, ja siksi ruokailu on porrastettu useampaan vuoroon. Porrastaminen osoittautui erinomaiseksi myös meidän kannaltamme ja esittelypöydän ympärillä pyörineiden innokkaiden oppilaiden joukko pysyi mukavan kokoisena eikä tungosta päässyt syntymään.

Oppilaiden oli mahdollista kokeilla itse sokerisateenkaaren valmistamista pipetoimalla eri vahvuisia sokeriliuoksia koeputkeen, pohtia sinisen pullon arvoitusta sekä osallistua tietokilpailuun. Tietokilpailussa oli yläkoululaisille ja lukiolaisille omat sarjansa ja kummastakin sarjasta arvottiin kaksi voittajaa.

Esittelypöydän vetonaulana oli isoon mittalasiin tehty sokerisateenkaari, jonka teimme aamulla ennen tempauksen alkua. Lisäksi meillä oli oppilaiden koeputkeen valmistettavia sokerisateenkaaria varten dekantterilaseissa valmiina kuusi eri vahvuista, eriväristä sokeriliuosta, koeputkitelineitä sekä laatikollinen koeputkia ja pipettejä. Visuaalisesti näyttävä sokerisateenkaari perustuu tiheyseroihin. Eripitoisuuksiset liuokset pipetoidaan toistensa päälle tietyssä järjestyksessä, jolloin sokeriliuokset saadaan kerrostumaan sekoittumatta.

Oman sokerisateenkaaren valmistaminen oli ehdottomasti esittelypöydän suosituinta antia. Sateenkaaria pipetoitiin yksin tai pareittain ja joku innostui niin, että halusi tehdä uuden sokerisateenkaaren heti perään. Moni jäi myös seuraamaan seuraavien työskentelyä. Muutamat oppilaista olivat innovatiivisia ja miettivät, mitä mahtaa tapahtua, jos tiheämmän liuoksen laittaa keveämmän liuoksen päälle ja lisäksi tätä tietenkin haluttiin testata. Toiset olivat ihmeissään siitä, että liuokset sisälsivät ainoastaan vettä, sokeria ja elintarvikevärejä.

”Voitteko olettaa, että kirkas, väritön neste on aina vettä?” kyseltiin oppilailta viitaten mittapulloon, jossa oli väritöntä nestettä. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei näin voi olettaa, mikä paljastuikin tässä tapauksessa heti, kun pulloa ravistettiin. Sininen pullo –demonstraatio perustuu hapetus-pelkistysreaktiosta johtuvaan värinmuutokseen indikaattorin läsnäollessa. Myös tietokilpailuun tuli runsaasti vastauksia, vaikka moni aluksi epäilikin osaamistaan.

Hiljaisia hetkiä koko kahden tunnin aikana ei juurikaan ollut, vaan oppilaita parveili pöydän ympärillä melko tasaisena virtana. Joku tuli uteliaana katsomaan mistä on kysymys ja toiset olivat kuulleet pöydästämme kavereiltaan ja halusivat tulla nimenomaan kokeilemaan oman sokerisateenkaaren valmistamista. Mielestämme oppilaat olivat todella oma-aloitteisia ja innokkaita. Oli jopa hieman yllättävää, että itse tekeminen kiinnosti niin paljon enemmän kuin tietokilpailu tai sininen pullo –demonstraatio. Oli myös mukava huomata kuinka moni oli valmis käyttämään osan välitunnistaan kemian parissa puuhaten.

Tämän kaltaiset satunnaiset tempaukset ja vierailijat vaikuttavat olevan tervetullut lisä koulun arkeen. Meille tulevina kemian opettajina oli tärkeää päästä tutustumaan koulumaailmaan ja toisaalta koulun opettajilla ei ehkä edes ole ajallisia resursseja järjestää ylimääräistä toimintaa oppituntien ulkopuolella. Muistoksi LUMA-viikosta ja vierailustamme jätimme kemianluokkaan esille sokerisateenkaaren isossa mittalasissa.

Näitä aktiviteetteja voi tehdä myös opintokäynnillä Kemianluokka Gadolinissa.

Teksti: Johanna Kaarre, Piia Pakarinen ja Heli Rasinperä. Kuva: Anne Kurunmäki.

ARCturus – tähtitieteen opetuksen nettiympäristö

31/01/2013

ARCturus on Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tuottama tähtitieteen e-resurssikeskus, jonka tarkoituksena on tukea tähtitieteen opetusta kouluissa. Sivut on suunniteltu ensisijaisesti perusopetuksessa luonnontieteitä opettavia opettajia varten, mutta ne sisältävät kiinnostavaa tietoa kaikille tähtitieteestä kiinnostuneille.

ARCturus-sivujen tärkeimpiä osa-alueita:

valmiit opetuskokonaisuudet maailmankaikkeuden rakenteen mukaisessa järjestyksessä
havaintovälineiden valmistusohjeet ja käyttö
havainnointi luonnossa paljain silmin ja sopivia välineitä käyttäen
uusien avaruustutkimuksen tulosten ja havaintojen esittely
erilaisten opetusmateriaalien ja syventävien oppisisältöjen esittely
tähtitieteen opetusta lähellä olevien järjestöjen esittely
tähtitieteen tapahtumien ja koulutustilaisuuksien esittely

Verkkosivut käyttöympäristönä opetuksessa

Valmiita opetuskokonaisuuksia sisältävän osa-alueen rakenne perustuu rakenteelliseen, luonnonmukaiseen etenemisjärjestelmään, jossa edetään tutusta lähiympäristöstä yhä suurempiin kokonaisuuksiin maailmankaikkeudessa. Eteneminen tapahtuu oppilaiden kehityksen ja käsityskyvyn kehittymisen edellyttämällä tasolla ja nopeudella.

Kukin osa laajenevassa oppimisympäristöjen ketjussa edustaa yhtä rakenneyksikköä läheltä kauas avaruuteen mentäessä. Jokainen rakenneyksikkö sisältää useita tähän ympäristöön kuuluvia opetuskokonaisuuksia. Jokaisen opetuskokonaisuuden rakenne on samanlainen sisältäen seuraavat alaotsikot: abstrakti, tavoite, tutkimuksia, menetelmät, materiaalit, pohdittavaa, tulosten tarkastelua, vinkkejä sekä asiasanoja. Tutkimustehtävien alkuun on valittu helpompia, myös pienemmille oppilaille soveltuvia tehtäviä. Vanhemmille oppilaille tarkoitetut syventävät ja vaativammat tutkimustehtävät on merkitty tähdellä. Opettaja oppilaansa parhaiten tuntien valitsee tehtävistä sopivimmat tai antaa itseopiskelutilanteessa oppilaiden tehdä omat valintansa.

Maailmankaikkeuden rakenneyksiköiden lisäksi valmiita opetuskokonaisuuksia löytyy havainnointiin ja tähtivalokuvaukseen liittyvistä aiheista. Niissä valmistetaan yksinkertaisia havaintovälineitä ja testataan niitä käytännössä, opetellaan erilaisten kameroiden käyttöä tähtitaivaan kuvaamisessa sekä saatujen kuvamateriaalien käsittelyä.

Monipuoliseen opetukseen kuuluu myös luokan ulkopuolinen opetus ja toiminta. Yleistä-osioon on koottu muutamia aktiviteetteja, kuten vierailut tähtitieteellisiin kohteisiin lähiympäristössä tai jopa ulkomailla, teemapäivät, verkkotapaamiset sekä täydennyskoulutustapahtumat.

Verkkosivut tiedonhankinnassa

Sivujen oikeassa laidassa on aina näkyvillä tähtitieteen tiedonhankintaan liittyviä osa-alueita, kuten ajankohtaisia tapahtumia ja kertomuksia, jatkuvasti päivittyvä tähtitieteen uutislista sekä syventävää tietoa tarjoava linkkiluettelo.

Tähtitieteen tapahtumissa esitellään havainnointitilanteita, koulutustapahtumia sekä vierailuja kiinnostaviin kohteisiin. Esimerkkinä tällaisesta tapahtumasta oli viime kesäkuussa järjestetty Venus Transit 2012 –tapahtuma Enontekiöllä. Tähtitarinoissa esitellään sekä edellä mainittujen tapahtumien julkaisuja että uusien havaintojen kuvauksia.

Jokainen vasemmalla puolella esitetty opetuskokonaisuus sisältää tiivistetyssä muodossa aiheen taustateorian, tutkimustehtävät, tunnin kulkua ohjaavat aktiviteetit sekä lopuksi luettelon tärkeimmistä asiasanoista nettihakua varten. Laajempia tiedonhankintoja varten, esimerkiksi ryhmätyöt tai syventävä perehtyminen, on perustettu Linkit-kokoelma, joka kaikkien muidenkin osa-alueiden tapaan päivittyy uusien tietojen myötä. Opetusmateriaaleissa esitellään lähinnä kokoelmia, kuten välinevalmistajia, kirjallisen materiaalin tai verkkoaineiston tuottajia. Järjestöistä esitellään tunnetuimpia tähtitieteen tutkimukseen ja opetukseen keskittyneitä yhteisöjä. Heidän sivuiltaan löytyy hyödyllistä materiaalia kouluopetukseen. Aihelinkeissä tarjotaan lisätietoa yksittäisen tähtitieteen aiheen tai käsitteen opiskelua varten. Esimerkiksi käsitteestä Aurinkokello löytyy lukuisia malleja ja sijoituspaikkoja nettisivustoilta.

Tervetuloa ARCturus-sivuille oppimaan ja viihtymään – aika lentää raketin vauhdilla!

Teksti: Irma Hannula.

Tiede lähtee pienestä

24/01/2013

Eilisiltana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa kävi iloinen vipinä, kun 3–6-vuotiaat tiedemiehen ja -naisen alut, Pikku-Jipot, tutkivat matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian ilmiöitä. Käsillä oli historiallinen hetki, sillä LUMA-tiedekerhotoimintaa järjestettiin ensimmäistä kertaa näin pienille lapsille.

Kitaraasoittava Jippo, Haltija, Peppi ja Kiltti Lohikäärme johdattivat alle kouluikäiset lapset matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin väri-teeman kautta. Ensimmäisen Pikku-Jipot-tiedekerhon kokoontumiskerran tavoitteina olivat havaitsemisen, luokittelun ja käden taitojen harjaannuttaminen sekä kannustaminen kysymysten tekemiseen.

Aivan aluksi kuitenkin köllöteltiin hetki säkkituoleilla ja tutustuttiin toisiin hauskan laulun avulla sekä otettiin tietysti yhteys Kärrynpyörän galaksiin, josta käsin Professori Kuperkeikka antoi lapsille kolme tutkimustehtävää.

Pikku-Jipot-kerho on pilottihanke, jonka myötä Valtakunnallisen LUMA-keskuksen lapsille suunnattu Jippo-toiminta laajenee entistä selkeämmin myös alle kouluikäisiin lapsiin. Kyseessä on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alainen toiminta, joka pohjautuu tutkimustietoon. Alakouluikäisille lapsille Jippo-toimintaa on järjestetty jo vuosia ja hyviä kokemuksia ja käytänteitä hyödynnetään nyt myös nuorempien lasten kanssa.

“Lapsilla on luontainen kyky tutkia, ihmetellä ja kysyä hyviä kysymyksiä. On tärkeää tarjota heille oivaltamisen ja onnistumisen iloa matematiikasta, luonnontieteistä ja teknologiasta. Lapsena saadut positiiviset tunnekokemukset kantavat pitkälle”, toteaa Pikku-Jipot kerhoidean äiti, Valtakunnallisen LUMA-keskuksen johtaja, professori Maija Aksela.

Akselan lisäksi kerhon ohjausryhmässä toimivat opettajataustaiset tohtorikoulutettavat Jenni Vartiainen ja Mari Juuti-Aho. Myös kerho-ohjaajat Veli-Matti Ikävalko (Jippo), Tiina Romu (Kiltti Lohikäärme), Armi Hopea (Haltija) ja Petra Raivonen (Peppi) ovat matemaattis-luonnontieteellisen opettajankoulutuksen saaneita tai opiskelemassa opettajaksi.

^{Jippo tarinoi ja Kiltti Lohikäärme ja lapset kuuntelevat.}

Vaikka kerhon tarkoituksena on tarjota lapsille mielekästä puuhaa tutkimisen parissa, on toiminnalla myös kauaskantoisempia tavoitteita. Lasten ja nuorten kiinnostuksen puute matemaattis-luonnontieteellisiä aineita kohtaan on kansainväliselläkin tasolla todettu ongelma, joka vaatii toimenpiteitä.

Pikku-Jipot -tiedekerhossa kiinnostusta tuetaan oivaltamisen, tekemisen ja onnistumisen ilon kautta. Toiminnassa huomioidaan lapsen ikä, kiinnostuksen kohteet ja turvalliset toimintatavat.

Ensimmäisen kerhokerran väri-teema tarjosi kaikille kaikille lapsille onnistumisen kokemuksia. Kotiinvietäväksi pienet kerholaiset saivat omat pipetit ja tehtävän tutkia, kuinka monta vesipisaraa mahtuu teelusikkaan. Tehtävä johdattaa lapset seuraavan kerhokerran vesi-teeman pariin.

Kaikkiaan kerho kokoontuu Tiedekulmassa viisi kertaa. Muita teemoja ovat muodot, olomuodot ja tiheys. Kuudes kerhokerta järjestetään Helsingin yliopiston observatorion yleisökeskuksessa ja teemana on silloin avaruus.

Pikku-Jipot-kerhon ensimmäinen kokoontuminen sai myös ansaittua julkisuutta ja paikalla oli Kymmenen uutisten loppukevennyksen toimittaja ja kuvaaja. Lasten riemusta ja heidän vanhempiensa tyytyväisistä ilmeistä päätellen kerho oli myös erittäin onnistunut. “Tämä on ensimmäinen harrastus, josta poika ei halunnut lähteä kesken pois”, tuli yksi isä toteamaan kerhon päätteeksi.

“Tutkimisen iloa ja riemua riitti paljon. Näistä Pikku-Jiposta kuulemme vielä!”, Aksela lisää.

Katso lisää valokuvia ensimmäiseltä kerhokerralta. Tiedettä lapsille tarjoaa myös Jippo-verkkolehti osoitteessa www.ejippo.fi.

Teksti ja kuvat: Elisa Lautala.

Kestävä kemia ja virtuaaliset ympäristöt tutuksi! Kemian opetuksen päivät lähenevät

18/01/2013

Kahdeksannet valtakunnalliset kemian opetuksen päivät järjestetään 21.-22.3. Helsingin yliopiston kemian laitoksella sekä Kemian päivien & ChemBio-messujen yhteydessä Pasilan Messukeskuksessa. Aiheena ovat kestävä kemia ja virtuaaliset oppimisympäristöt.

Valtakunnalliset kemian opetuksen päivät tähtäävät tulevaisuuteen. Uutta opetussuunnitelmaa valmistellaan ja kestävän kehityksen sekä erityisesti kestävän kemian rooli on ajankohtainen. REACH-asetus on tullut voimaan ja monia opettajia askarruttavat nämä viisi kirjainta.

Nämä uudet tuulet asettavat kemian opettajan uuteen tilanteeseen, joka tulee ottaa paremmin mahdollisuutena kuin rajoituksena. Itseasiassa kestävä kemia mahdollistaa täysin uuden kontekstin kemian opetuksen aihealueiden kirjoon. Siitä nousee tuore näkökulma kemian oppisisältöihin.

Toisena aihealueena ovat virtuaaliset oppimisympäristöt. TVT on ollut osana tiedeopetusta jo yli parikymmentä vuotta. Uudet oppimisalustat, interaktiivisuus ja tablettien käyttö avaa uusia ovia.

Kolmantena aihealueena on koulu-yritys -yhteistyö. Lähtökohtana on vanha, mutta aina ajankohtainen motivointikeino: tutustutaan kemiaan juuri siellä, missä sitä käytetään. ChemBio -messuosuus on osa Kemian päiviä ja järjestetään yhteistyössä Suomalaisten kemistien seuran kanssa.

Ohjelma on suunnattu kaikille kemiaa opettaville varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen. Koulutus on maksuton ja osa perjantain työpajoista on Opetushallituksen rahoittamia.

Kemian opetuksen päivien oppimateriaali- ja posterinäyttely

Päiville voi ilmoittautua vielä posterinesittäjäksi tai oppimateriaalin näytteilleasettajaksi. Voit tuoda esille päivien pääaiheisiin tai muuhun kemian opetukseen liittyviä hankkeita, projekteja tai kokeiluja eri asteilla. Esitykset voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ole yhteydessä koordinaattoriin, niin saat tarkemmat ohjeet.

Kaikista esityksistä – myös postereista – on mahdollista kirjoittaa LUMAT-verkkolehden (ks. uusin numero) kemian opetuksen teemanumeroon artikkeli suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Ohjelma, lisätiedot ja ilmoittautuminen »

Voit ilmoittautua joko molempiin päiviin, vain toiseen tai osaan päivästä.

Vuorovaikutuksen, jakamisen ja yhdessä tekemisen iloa!

07/01/2013

Vuosi 2013 tuo mukanaan uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja avauksia. Kansallinen LUMA-toiminta vahvistuu ja vaikuttaa entistä laajemmin Suomessa ja kansainvälisesti. Opetussuunnitelmatyö, toiminnallinen matematiikka, tilastotieteen vuosi, globaalit ympäristöhaasteet ja suomalainen osaaminen näkyvät erityisesti vuoden toiminnassa eri puolilla Suomea.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille!

Kriisi voi olla uusi alku ja uutta luova voima, kuten tällä viikolla alkavilla Tieteen päivilläkin korostetaan. Huonoina aikoina on tärkeä katsoa pitemmälle ja eteenpäin. Vahva suomalainen yhteisöllisyys on silloin erityinen voimavara. Tiivis yhteistyö kaikkien toimijoiden, esimerkiksi kotien, koulujen, opetushallinnon, korkeakoulujen, yliopistojen, yritysten, järjestöjen, tiedekeskusten, museoiden sekä median välillä on keskeistä LUMA-toiminnassa.

Yhdistämällä vahvuuksiamme ja erilaisuuksiamme tuotamme luovasti uusia mahdollisuuksia lapsille ja nuorille eri puolilla Suomea. LUMA on ennen kaikkea kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö- ja vuorovaikutusfoorumi, jossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus toimia: ideoida, jakaa, tuottaa yhdessä tekemisen kautta oivaltamisen ja onnistumisen iloa ja elämyksiä sekä tukea eri asteilla varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen ja yliopistoihin toimivien opettajien – tulevaisuuden tekijöiden – arvokasta työtä ja elinikäistä oppimista. Lasten, nuorten ja opettajien ’äänen’ kuuleminen ja suunnitteluun sekä toteutukseen mukaan ottaminen on avainasemassa hyviin tuloksiin. Kysymyksillä ja ihmettelyllä hyvässä vuorovaikutuksessa syntyy uutta!

Jakamisen ja yhdessä tekemisen iloa

Pyrimme LUMA-toiminnassa ”katsomaan pitemmälle” strategian kautta, jonka on laatinut 21-jäseninen kansallinen LUMA-neuvottelukunta. Seuraavat teemat näkyvät erityisesti lähivuosien toiminnassa:

1. LUMA-toiminnan vakiinnuttaminen koko Suomessa; toimijoiden omat ja yhteiset toimintamallit, verkostoituminen sekä resurssien hankkiminen

2. LUMA-aineiden opiskelumahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen ja työelämätuntemuksen lisääminen

3. Lahjakkuuden huomioiminen, kiinnostuksen herättäminen ja kykyjen mukaisen oppimisen tukeminen

4. Tyttöjen kannustaminen LUMA-aineissa, tasa-arvon edistäminen ja syrjäytymisen torjuminen

Vuorovaikutuksen, jakamisen ja yhdessä tekemisen ilo ovat toiminnan keskiössä, ja niitä vahvistetaan entisestään tänä vuonna jo hyväksi havaittujen sekä muun muassa tammikuun uutiskirjeessä mainittujen uusien avauksien (esim. viikon paras opetusvinkki, video tai valokuva sekä LUMAT-lehti) kautta. Suuren ikäluokan jäätyä tai jäädessä eläkkeelle toivomme, että myös arvokas hiljainen tieto ja kokemus saataisiin mahdollisimman hyvin opettajien, tulevien opettajien sekä kehittäjien käyttöön.

Toivomme tänäkin vuonna aktiivista vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Ole rohkeasti yhteydessä toiveiden, ideoiden tai uusien avausten merkeissä.

Suomalainen osaaminen tutuksi

Erityisesti seuraavat neljä aihetta näkyvät tänä vuonna kaikessa LUMA-toiminnassa eri puolilla Suomea: opetussuunnitelmatyö, opiskelun ja oppimisen arvioinnin kehittäminen, toiminnallinen matematiikka, tilastotiede, globaalit haasteet – energia, ravinto ja vesi – sekä suomalainen osaaminen: keksinnöt ja innovaatiot sekä niiden historia.

Tuomme yhdessä eri tavoin esille suomalaisia esikuvia, osaamista, luovuutta ja innovaatioita sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Tavoitteena on vahvistaa monipuolisia työtapoja käyttämällä kaikkien lasten ja nuorten – tulevien päättäjien – yleissivistystä suomalaisesta osaamisesta, osaajista ja alan kulttuurista historiasta nykypäivään sekä työelämän tuntemusta. Suomessa osataan ja osaajille on erilaisia mahdollisuuksia eri puolilla Suomea!

Uskomme, että omien suomalaisten juurien tunteminen tuo itseluottamusta, uskoa omaan osaamiseen, tulevaisuuteen ja suomalaisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä on hyvä pohja myös jatkossa yhä tärkeämpään kansainväliseen vuorovaikutukseen. Olennaista on myös tietää, mitä Suomessa tutkitaan, mitä jo tiedetään ja mitä ei tiedetä. Varsinkin se, mitä ei tiedetä, voisi innostaa nuoria entistä enemmän myös tutkijan uralle. Vuonna 2013 tavoitteena on järjestää pilottina Tiede-TET sekä opettajille että oppilaille jo hyväksi havaittujen toimintamuotojen rinnalla resurssien salliessa.

Tutkimus ja tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen on keskeistä LUMA-työssä, ja pyrimme entistä enemmän vahvistamaan LUMA:n kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Jos sinulla on mielessä jokin idea, johon toivoisit kehittämis- ja tutkimushankkeen (esim. opinnäytetyöyhteistyötä), niin ole aktiivisesti yhteydessä allekirjoittaneeseen tai muihin alan toimijoihin.

Avaamme nyt kansallisen ja kansainvälisen LUMAT-lehden vahvistamaan tutkimuspohjaista opetusta. Lehdessä jaetaan erityisesti suomalaisia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksen parhaita käytäntöjä ja alan opetuksen tutkimusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi varhaisopetuksesta korkeakouluihin. LUMAT on tarkoitettu vuorovaikutusfoorumiksi eri asteiden opettajille, tuleville opettajille, tutkijoille ja yhteistyötahoille Suomessa sekä ulkomailla (ks. tarkemmin uutiskirjeestä). LUMAT on 8. Valtakunnallisen LUMA-keskuksen perustama verkkolehti.

Juhlavuonna uusia avauksia ja tapahtumia

Vuodet LUMA-toiminnan vilskeessä ovat vierineet nopeasti. Tänä vuonna vietämme juhlavuotta: siitä on 10 vuotta, kun Valtakunnallinen LUMA-keskus perustettiin. Toiminta on vahvistunut erityisesti vuodesta 2010 lähtien kansallisen LUMA-verkoston perustamisen myötä. Nyt aktiivisessa toiminnassa Suomessa on jo yhteensä 9 LUMA-keskusta ja 10. keskus avataan tänä juhlavuonna!

Juhlistamme vuotta monin eri tavoin. Järjestämme esimerkiksi maksuttomia LUMA-seminaareja opettajille (seuraava 15.1.), kansainvälisen ISSE-symposiumin kesällä sekä Valtakunnalliset LUMA-tiede- ja teknologiapäivät LUMA-viikolla marraskuussa. Uutena toimintamuotona alkavat 3-6-vuotiaille tarkoitetut pikku-Jipot-tiedekerhot. LUMA Sanomissa ja tulevissa uutiskirjeissä kerromme lisää vuoden uusista avauksista ja materiaaleista.

Viime vuonna syntymäpäivälahjoituksina LUMA-rahastoon tulleita varoja käytämme aktiivisten opettajien ja muiden LUMA-toimijoiden palkitsemiseen (ks. tarkemmin uutiskirjeestä). Otamme edelleen vastaan pienempiä ja isompia lahjoituksia eri kohteisiin.

Paljon iloa on yhdessä ja talkoohengessä saatu aikaiseksi, mutta haasteita riittää edelleen. Edelleenkin liian harva nuori valitsee näiden aineiden opiskelun huolimatta niiden osaamisen suuresta vaikutuksesta hyvinvointiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suomi tarvitsee jatkossakin lisää taitavia ja osaavia opiskelijoita eri aloille ja eri puolille maata. Koska unelmat kannattaa sanoa aina ääneen, niin toiveenamme olisi saada aktiivisen kansallisen LUMA-verkoston toiminta vakiintumaan eri puolille Suomea ja saada sille sen tarvitsemat perusresurssit (vähintään 2,5 miljoonaa euroa/vuosi). Tähän asti toimintaa on toteutettu pääosin määräaikaisten rahoitusten turvin ja uusiin tarvittaviin avauksiin on käytettävissä niukasti resursseja. Toivotaan, että unelma toteutuu vuonna 2013!

Vuorovaikutuksen, jakamisen ja yhdessä tekemisen iloa kaikille!

Tieteen Päivillä tavataan ja torstaina 10.1. on mahdollisuus tavata allekirjoittanut Kansalliskirjastossa tiedekirjojen äärellä! Muista myös päivien verkkolähetykset.

Iloisin yhteistyöterveisin,

Maija Aksela
Kansallisen LUMA-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Valtakunnallisen LUMA-keskuksen johtaja, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
maija.aksela@helsinki.fi
puh. 050-5141450

TEKNOKAS-kemianluokka palvelee Kokkolassa

04/01/2013

Centria-ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteisessä kemian laboratoriossa toimii TEKNOKAS-kemianluokka, joka on Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toimintaa Kokkolassa.

TEKNOKAS-kemianluokan toiminnan takana on TUKEMIA-hankkeen ja Teknologiakasvatuksen keskus TEKNOKKAAN välinen yhteistyö. Yhteistyö lähti käyntiin TUKEMIA-hankkeen 8.4.2010 pidetyn aloitusseminaarin yhteydessä. Toimintaa jatketaan TUKEMIA-hankkeen jälkeen Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toimesta. TEKNOKAS-kemianluokan toiminta on jatkoa toiminnalle, jota Centria-ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa on harjoitettu jo vuodesta 2001 lähtien.

TEKNOKAS-kemianluokka palvelee esikouluja, peruskoulun alaluokkia, yläluokkia ja lukioita sekä ammatillista kemian ja kemiantekniikan opetusta. Tavoitteena on kehittää kemian ja kemiantekniikan tutkivaa opetusta ja oppimista sekä tukea positiivista kuvaa kemiasta. Toimintaa ohjaa valtakunnallisten opetussuunnitelmien mukainen tutkimuksellinen ja kokeellinen laboratoriotyöskentely, jossa hyödynnetään innovatiivisesti oppilaiden arjesta nousevia kemian sisältöjä ja sovellutuksia. Oppilaille tarjotaan ongelmia ratkaistaviksi ja heitä kannustetaan kekseliäisyyteen turvallisuusnäkökohtia unohtamatta.

TEKNOKAS-kemianluokka tarjoaa toiminnallisia opintovierailuja kemian kiinnostavaan maailmaan aidossa tutkimuslaboratorioympäristössä, jossa jopa nanomaailma älymateriaaleineen tulee vastaan. Opintovierailun aihepiiri suunnitellaan opettajan kanssa tukemaan oppilasryhmän opetuksen tavoitteita sisällöllisesti ja menetelmällisesti. Opintovierailulle suunnitellaan tarpeen mukaan erilaisia tutkimustehtäviä, kokeellista työskentelyä laboratoriossa, tutustumista tutkimus- ja opetuslaboratorioihin, yleisesittelyä tai esittelykierros Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.

Opiskelijaryhmille suunnattujen toiminnallisten opintovierailujen lisäksi kaikkien asteiden opettajien kuin myös yläkoulun ja lukion oppilaiden on mahdollista tulla muutaman päivän työelämän tutustumisjaksolle eli TET-jaksolle. Myös lukio- ja perusopetuksen oppilaiden omien pienten tutkimusprojektien tekeminen tutkijaryhmissä tutkijoiden opastuksella on mahdollista. Ammatillisen puolen opiskelijat voivat myös tehdä harjoitteluaan ja opinnäytetöitään tutkijoiden tutkimusprojekteissa.

Teksti: Maija Rukajärvi-Saarela.

Yhteisöllisesti toimiva Valtakunnallinen LUMA-keskus palkittiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta

10/12/2012

Helsingin yliopisto on myöntänyt ensimmäisen Yliopisto yhteiskunnassa -palkintonsa Valtakunnalliselle LUMA-keskukselle (engl. Finland’s Science Education Centre). Palkinnosta päättänyt yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto kiinnitti huomiota etenkin keskuksen toiminnan pitkäaikaisuuteen ja monipuolisuuteen.

LUMA-keskus koordinoi koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä Suomessa. Sen tavoitteena on edistää luma-aineiden eli luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian mielekästä oppimista ja opetusta. Myös kansainvälisesti toimiva keskus on rakentanut Suomeen kansallisen LUMA-verkoston ja viettää 10-vuotisjuhlaansa ensi vuonna.

“Taitavissa ja osaavissa lapsissa sekä nuorissa on Suomen hyvä tulevaisuus”, sanoo keskuksen johtaja, professori Maija Aksela painokkaasti.

“Matemaattis-luonnontieteellinen sivistys on erittäin tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja me tarvitsemme enemmän matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja teknologian opiskelijoita eri aloille ja eri puolille maata. Lapsia ja nuoria varten haluamme nostaa esiin erityisesti suomalaisia esikuvia, tutkimusta ja innovaatioita.”

LUMA-keskus on tunnettu uutta tutkimusta, sovellutuksia ja käyttöä koskevan tieteellisen tiedon esilletuoja, muokkaaja ja levittäjä, koulujen yhteistyökumppani sekä asiantuntija tiedekasvatuksen ja teknologian opetuksen kehittämisessä. Sen yhteistyömallia on pidetty kansainvälisesti innovatiivisena: se yhdistää koulut eri asteilla, tiedeyhteisön ja sen opettajankoulutuksen sekä elinkeinoelämän.

“Keskuksessa vierailee jatkuvasti kansainvälisiä vieraita, ja sen koulutusvientimahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan”, kertoo Aksela.

LUMA-toiminnassa on mukana vuosittain toista sataa eri toimijaa

Keskuksen toiminnan keskeinen periaate on oivaltamisen ja onnistumisen ilo sekä elämykset. Sen toimintamuotoja ovat seitsemän oppiainekohtaista resurssikeskusta, viisi vuorovaikutteista verkkolehteä, neljä kouluja maksuttomasti palvelevaa oppimisympäristöä eli tiedeluokkaa yliopistossa (F2k, Gadolin, Linkki, Origo) sekä laaja opettajien täydennyskoulutus.

Keskus järjestää vuosittain kymmeniä tiedekerhoja, -klubeja ja -leirejä, ja ohjelmassa on jälleen kansainvälinen MY Camp -leiri Helsingissä kesäkuussa 2013. Tammikuussa 2013 lasten Jippo-toiminta laajenee 3–6-vuotiaisiin pikku-Jippoihin Tiedekulmassa Helsingissä.

Valtakunnallinen LUMA-keskus on yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sateenvarjo-organisaatio. Helsingin yliopistosta sen toiminnassa on mukana viisi tiedekuntaa.

Sen tuottamat lapsille ja nuorille suunnatut luonnontieteen verkkolehdet Luova, Kreativ ja Jippo toivat Akselalle työryhmineen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2009. Nykyään se julkaisee myös yli sadassa maassa luettua kansainvälistä MyScience-lehteä nuorille verkossa sekä tieteellistä lehteä European Journal for Young Scientist and Engineers (EJYSE) 14–21-vuotiaille nuorille.

Yliopisto yhteiskunnassa -palkinnon saajaksi tuli kaikkiaan 29 ehdotusta. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Valtakunnallinen LUMA-keskus kiittää lämpimästi kaikkia LUMA-toimijoita ja yhteistyötahoja.

Lisätietoja: johtaja, professori Maija Aksela, puhelin 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi

Teksti: Minna Meriläinen-Tenhu.