Lukion biotekniikkakurssilaiset koeajoivat LUMARTS-laboratorion

Biotekniikkakurssille osallistuneet espoolaiset lukiolaiset pääsivät testaamaan LUMA-keskus Aallon uuden LUMARTS-opetuslaboratorion Otaniemessä. Kurssin opiskelijat tutkivat siirtogeenisiä tupakkakasveja geenitekniikan menetelmin ja tutustuivat samalla käytännössä laboratorion työvälineisiin, laitteistoon ja toimintaan.

Puhdastilan uusi elämä LUMARTS-opetuslaboratoriona

LUMA-keskus Aallon yhteydessä toimiva LUMARTS-opetuslaboratorio on rakennettu entiseen sähkötekniikan puhdastilaan osoitteessa Otakaari 7B, Otaniemi, Espoo. Avaran ja valoisan laboratorion kuivapuoli mahdollistaa mm. fysiikan, robotiikan ja elektroniikan työt. Märkäpuoli on toiminnaltaan ja laitteiltaan suunniteltu erityisesti biotekniikan ja geeniteknologian kokeellisia töitä varten. Laboratorion etuosaan on varattu seminaaritila projektoreineen ja takaosan laminaarikaappi tarjoaa mahdollisuuden steriilityöskentelyyn esim. bakteeri- tai soluviljelmien kanssa.

Tavoitteena tuoda käytännön biotekniikkakurssi lukiolaisten ulottuville

Espoolaisten Olarin ja Kaitaan lukioiden opettajien Maija Flinkmanin ja Taiju Suontaustan toteuttamalla kurssilla testattiin LUMARTS-laboratorion laitteita ja soveltuvuutta biotekniikkatyöhön. Koekurssi oli tarjolla opinto-ohjelmassa keväällä 2013, ja se järjestettiin huhtikuussa 11 oppilaalle.

Työn tarkoituksena oli tunnistaa siirtogeeni kasvin lehdestä. Oppilaat pääsivät kokeilemaan lukion syventävällä kurssilla opiskeltuja biotekniikan menetelmiä käytännössä. He mm. monistivat kasvin DNA:ta, liittivät monistetun palasen osaksi DNA-konstruktia ja siirsivät rakennelman kolibakteerisoluihin. ”LUMARTS-laboratorion laitteet mahdollistavat aivan eri tason töitä kuin koululuokassa”, sanoo Flinkman itsekin pipetti kädessään.

Oppilaiden mukaan käytännön työskentely on selventänyt teoriaa, ja heistä on ollut hyödyllistä tutkia oikeita ilmiöitä ja eliöitä aidoilla välineillä. Haastavana he ovat toisaalta kokeneet uusien asioiden paljouden sekä työvaiheiden ja laitteiden käytön opettelun. Pitkät kurssipäivät laboratoriossa vaativatkin kärsivällisyyttä ja keskittymiskykyä.

Flinkmanin, Suontaustan ja LUMA-keskus Aallon yhteistyön päämääränä on kurssin kehittäminen siten, että sitä voitaisiin tarjota kaikille Espoon lukioilaisille. Tavoitteena on kahden opettajan ohjaama kurssi, jonka puitteissa opettajat jatkokouluttaisivat toisiaan biotekniikkatyöhön ja LUMARTS-laboratorion käyttöön. Erikoiskompetensseja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, esim. Suontaustan kokemus molekyyligenetiikan tutkimuksesta osoittautui tärkeäksi kurssia suunnitellessa ja toteutettaessa.

Arvokasta käyttökokemusta LUMARTS-laboratoriosta

LUMARTS-laboratorion testaus opetuskäytössä on alkanut keväällä 2013. Biotekniikkakurssin oppilaat ja opettajat olivat varautuneet siihen, että toiminta on vielä harjoitusvaiheessa ja kommelluksia voi sattua. ”Kaikkeen menee varmasti enemmän aikaa kuin olen arvioinut”, muistutti Suontausta työohjeessa.

LUMA-keskus Aallon projektipäällikön Pirjo Putilan mukaan ”Laboratoriota ollaan ottamassa varsinaiseen käyttöön. Syksyllä luultavasti LUMA-viikolla järjestetään virallisemmat avajaiset kunhan on saatu käyttökokemusta ja hankintoja tehty vielä lisää.”

Teksti: Maija Pollari.

Ovia on avattu

Keski-Pohjanmaalla on kehitetty luonnontieteiden opetusta avaamalla luokkahuoneiden ovia ympäröivään yhteiskuntaan. Tuore julkaisu kertoo tarkemmin toteutuksesta.

Keski-Pohjanmaan alueella, erityisesti Kokkolassa ja sen ympäristössä kemia on osa ihmisten hyvää elämää, sillä onhan monen paikkakuntalaisen työpaikka Kokkolan suurteollisuusalueella Ykspihlajassa. Tämä paikallinen erityispiirre tuo haasteita koulutuksen järjestäjille, sillä luonnontieteistä ja erityisesti kemiasta innostuneita ja motivoituneita nuoria tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Kokkolassa käynnistyi vuonna 2010 kolmivuotinen, ESR-rahoitteinen Tutkimalla oppii TUKEMIA-hanke vastaamaan omalta osaltaan tähän haasteeseen. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää luonnontieteiden ja erityisesti kemian opettamista ja opiskelua niin, että sekä opettajat että oppilaat kokevat sen kiinnostavaksi ja innostavaksi. Tavoitteena on ollut lisätä kaikilla koulutustasoilla opetustyötä tekevien työelämäosaamista ja tuottaa uutta opetusmateriaalia sekä kehittää oppilaitoksia palvelevia opetusmenetelmiä ja verkostoitua.

Tuoreessa julkaisussa olevien artikkelien kautta päästään avaamaan ovia eri asteilla tapahtuvan kemian opetuksen ja oppimisen maailmaan TUKEMIA-hankkeessa tehtyjen projektien kautta. Artikkelien kirjoittajat ovat TUKEMIA-hankkeessa mukana olleita opettajia, jotka ovat avanneet luokkiensa ovet ja lähteneet ryhmiensä kanssa liikkeelle. He ovat antaneet uusien tuulien puhaltaa ja tuoda uusia tapoja toimia entisten lisäksi.

Rukajärvi-Saarela, M. (toim.) (2013). Ovia on avattu. Kokkola: Centria ammattikorkeakoulu Oy.

Teksti: Maija Rukajärvi-Saarela.

Kuusi suomalaisopettajaa eurooppalaiseen tiedeopetustapahtumaan

Miten luoda virtuaalimaailma, jossa geometrian opiskelu on innostavaa? Miten yhdistää runous ja kemian opetus? 350 luonnontieteiden opettajaa 25 maasta esittelee poikkeuksellisen hyviä opetusideoitaan ja käsityksiään luonnontieteiden opetuksesta Science on Stage -tapahtumassa, joka järjestetään 25.–28.4. Puolassa ja Saksassa.

Energisen Science on Stage -tapahtuman aikana opettajat ympäri Eurooppaa vaihtavat ajatuksia ja jakavat opetusvinkkejä keskenään. Tapahtuma kerää yhteen 350 luonnontieteiden opettajaa 24 Euroopan maasta sekä Kanadasta inspiroitumaan toistensa ajatuksista. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kahdeksatta kertaa Collegium Polonicumissa Słubicessa Puolassa. Tapahtuman avaa Puolan opetusministeri Krystyna Szumilas 25. huhtikuuta 2013 klo 16.

Tapahtumaan osallistuvat opettajat on valittu mukaan kansallisten kilpailujen kautta. Kaikki osallistujat esittelevät ständeillä opetusideoitaan ja konkreettisia vinkkejä luokkahuoneessa toteutettaviksi. Lisäksi luvassa on työpajoja ja muutama opettaja esittelee opetustaan lavalla koko yleisölle.

Suomea tapahtumassa edustaa kuusi opettajaa projekteineen:

  • Asko Aikkila, Kuusamo: Model of Solar system
  • Sakari Ekko, Turku: Sunrise Eratosthenes
  • Irma Hannula, Espoo: ARCturus
  • Eila Hämäläinen, Hollola: Tasty meat sauce and onions
  • Jussi Kytömäki, Ylöjärvi: Active Learning spaces
  • Anssi Lindell, Jyväskylä: Nanoschool

Tapahtuman tunnuslause on “Rajat ylittävää tiedeopetusta”. Sen mukaisesti Saksan Science on Stage sekä puolalainen järjestäjäkomitea Adam Mickiewicz University in Poznań -yliopistosta tarjoavat opettajille mahdollisuuden levittää opetusideoitaan eurooppalaisiin luokkahuoneisiin.

Tapahtuma isännöi verkostoitumiskokouksia, joissa kansainväliset opettajaryhmät keskustelevat pidempiaikaisesta yhteistyöstä sekä käsittelevät ajankohtaisia aiheita, kuten älypuhelimien käyttöä tiedeopetuksessa ja digitaalisen median käyttöä perusopetuksessa. Tapaamisten myötä syntyy uusia oppimateriaaleja sekä käytäntöjä opettajankoulutukseen, joita voi hyödyntää kansainvälisesti.

Mikä Science on Stage Europe?

Science on Stage (rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys) tarjoaa kansainväliset puitteet opettajien eurooppalaiselle yhteistyölle, jonka päämääränä on parantaa luonnontieteiden kouluopetusta. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan ja sen myötä lisätä tiedeaineiden opiskelijamääriä. Yhdistys tukee opettajien verkostoitumista kehittämällä ja järjestämällä eurooppalaisia konferensseja, opettajankoulutusta ja työpajoja. Science on Stagea tukee pääasiallisesti saksalainen think ING (Gesamtmetall).

Lue lisää osoitteesta: www.science-on-stage.eu.

Veden äärellä Joensuun SciFestissä

Kaikille avoin tiedetapahtuma SciFest täytti Joensuu Areenan tieteellä, työpajoilla ja festivaalitunnelmalla 10.-13.4.2013

Monipuolinen tiedetapahtuma kiinnostaa ja aktivoi

Ilmassa on suuren tiedejuhlan tuntua, kun huomioviireillä varustetut pienoisrobotit sukkuloivat yleisön joukossa pitkin Joensuu Areenaa, rakettilaukaisut pamahtelevat ja kokeilevat kädet uppoavat houkuttelevan ällöttävään löllölimaan.

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen ja Joensuun Tiedeseura ry:n yhteistyössä järjestämä jokakeväinen SciFest tarjosi työpajoja, kilpailuja, luentoja, ideoita ja vuorovaikutusta asiantuntijoiden kanssa. Tieteeseen, teknologiaan ja ympäristöön painottuvassa SciFestissä oltiin tänä vuonna veden äärellä: teemana oli puhdas vesi.

Vesiteema korostuikin monissa työpajoissa. Esimerkiksi tankkerionnettomuuden seurauksia ja öljynpoiston käytäntöjä pääsi havainnoimaan keikauttamalla ruokaöljyllä täytetyn folioveneen ympäri vesialtaassa, ja SciFestin tiedekahvilassa keskusteltiin aiheesta Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveyttämme?

Vuoden 2011 SciFestissä molekyylibiologian työpajaa järjestänyt väitöskirjatutkija Mari Häkkinen VTT:ltä kehuu tapahtuman tunnelmaa ja monipuolisuutta. ”Osallistujat olivat aktiivisia ja uteliaita, todella innostuneita kyselemään ja ottamaan selvää asioista.”

Kestosuosikit: robottipaja ja löllölima

Robottityöpajat ja Itä-Suomen yliopiston kemian opiskelijoiden piste olivat erityisen suosittuja niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa. ”Voiko tähän asentaa tykin?”, kysyy omaa robottiaan virittelevä Eemeli Puhakka, robottipajan vakiokävijä. Hänen mielestään robottien rakentelussa ”hauskinta on, ettei tarvi mennä ohjeiden mukaan”. Kemian opiskelijat puolestaan arvelivat, että valkoiset työtakit ja sininen löllölima olivat heidän työpajansa vetonauloja.

SciFestissä tapahtumatarjonnan runsaus kannustaa monipuolista kiinnostusta tieteitä kohtaan. Vilpittömimmät palautteet kuultiin kuitenkin nuorimpien vieraiden suusta, kun tiheyden käsitettä havainnollistavien sokerisateenkaarten työpisteeltä kuului innostunut kiljahdus: ”Vähän siistii!”

Lisätietoja: scifest (at) tiedeseura.fi

Teksti: Maija Pollari.

Tiedeviikot lukiolaisille kesäkuussa LUT:n Green Campuksella

Kaakkois-Suomen LUMA-keskus on nyt virallisesti LUMA-keskus Saimaa. Uusi nimi ratkottiin nimikilpailulla, johon tuli kaikkiaan yli 40 nimiehdotusta. Keskus on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka edistää lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan sekä tukee alan kouluopetusta ja opettajia. Kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla keskus järjestää lukiolaisille suunnatun Tiedeviikot-tapahtuman.

Tiedeviikot koostuvat eri LUMA-aineisiin liittyvistä tiedeleireistä. Kesän 2013 leirejä ovat matematiikan mallinnusleiri, vihreä kemiantekniikka sekä tietoyhteiskunnan perustaidot.

“Kurssit antavat luonnontieteistä ja matematiikasta kiinnostuneille laajan näkökulman tieteen soveltamisesta ja tutkimuksesta sekä kurkistuksen yliopiston maailmaan ja uuteen tietoon nojaaviin ammatteihin. Tiedeviikot-paketti tarjoaa innostusta ja eväitä kaikille LUMA-aloille aikoville,” sanoo LUMA-keskus Saimaan johtaja Matti Heiliö.

Tapetilla luonnontieteet ja matematiikka

Matematiikan mallinnusleirillä ratkotaan pienissä ryhmissä arjen ympäristöstä, työelämästä, teollisuudesta tai muilta aloilta tulleita matemaattisen mallinnuksen ongelmia. Leiri antaa valmiuksia tuleviin korkeakoulu-opintoihin ja työelämään.

Vihreä kemiantekniikka -kurssilla osallistujat pääsevät tekemään kemiallisia erotuksia ja määrityksiä tai voivat tutkia esimerkiksi vedenpuhdistusta, kemikaalien talteenottoa teollisuuden prosessien sivuvirroista sekä uusien biomateriaalien valmistusta yhdistelemällä eri tekniikoita.

Tietoyhteiskunnan perustaidot -leirillä tutustutaan peliohjelmointiin koodaamalla omat, virtuaaliset taistelurobotit. Leirin lopuksi selvitetään, kenen robotti on paras laittamalla ne taistelemaan keskenään. Lisäksi leirillä luodaan oma pienoisverkko ja katsotaan, miten verkossa olevien laitteiden välistä liikennettä voi vakoilla.

“Leiripaketti kokonaisuudessaan valmentaa ja lisää lukiolaisten motivaatiota sekä kartuttaa taitoja lukiokurssien suorittamiseksi. Lisäksi tällainen käytännön tekeminen lisää ymmärrystä siitä, mihin lukiotietoja todellisuudessa käytetään ja samalla avaa myös näkymiä tekniikan alan opiskeluun.”

Tapahtuma on ensisijaisesti suunnattu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös muut lukioikäiset. Leirit ovat osallistujille maksuttomia. Osallistujille tarjotaan kuljetukset sekä ruokailut tapahtuman aikana. LUMA-keskus Saimaa avustaa tarvittaessa myös majoituksen järjestämisessä.

Kurssit vastaavat laajuudeltaan vähintään puolikasta lukiokurssia. Kertyneet opintopisteet on mahdollisuus myöhemmin hyväksilukea LUT:n opinnoissa.

Ilmoittautuminen Tiedeviikot-tapahtumaan on parhaillaan käynnissä ja päättyy perjantaina 3.5.2013.

Lisätiedot

www.lut.fi/luma

Teksti: Satu Tähkä.

Työelämä tuli itäsuomalaisille lukiolaisille tutuksi

Joensuussa järjestettiin maaliskuussa Tiede ja työelämä -teemapäivä, jossa esiteltiin lukioiden opiskelijoille ja opettajille yritysten tapoja hyödyntää erilaisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen tietämystä toiminnassaan.

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus järjesti perjantaina 1.3.2013 yhdessä paikallisten yritysten ja yliopiston ainelaitosten kanssa Tiede ja työelämä –teemapäivän, jonka tavoitteena oli esitellä lukioiden opiskelijoille ja opettajille yritysten tapoja hyödyntää erilaisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen – biologian, fysiikan, kemian, matematiikan, metsätieteen ja tietojenkäsittelytieteen – tietämystä toiminnassaan.

Esitykset videoituna »

Tilaisuuden teemana olivat työelämävalmiudet, joita käsiteltiin erityisesti luonnontieteellisen koulutuksen ja luonnontieteisiin liittyvän yritystoiminnan näkökulmasta. Samalla lisättiin ymmärtämystä alojen tarjoamista työllistymismahdollisuuksista. Esitysten kautta osallistujat saivat myös käsityksen LUMA-alojen koulutusvaihtoehdoista yliopistossa sekä yliopiston antamista valmiuksista työskennellä koulutusta vastaavilla aloilla.

Tavoitteena oli myös lisätä opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta oppilaittensa jatko-opiskelujen ja työelämän mahdollisuuksista ja vaatimuksista. Teemapäivään osallistuneet opettajat saivat myös tietoa luonnontieteellisillä aloilla toimivista itäsuomalaisista yrityksistä.

Samankaltainen teemapäivä on tulossa jälleen yläkoululaisille ensi syksynä, ja päiviä on tarkoitus pitää vuosittain, keväisin lukioille ja syksyisin yläkouluille.

Teksti: Ville Nivalainen.

Ensi kesän Millennium Youth Camp -leiriläiset on valittu

“MY Camp on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka tulee muuttamaan elämäsi monin tavoin”, sanoo yksi viime kesän leiriläisistä, 17-vuotias Daša Robič. Ensi kesän Millennium Youth Camp -leirille valittiin 26 tyttöä ja 34 poikaa, joiden nimet julkistettiin tänään. Joukossa on myös neljä suomalaisnuorta.

Tänä vuonna kansainvälinen Millennium Youth Camp tulee olemaan suurempi ja vieläkin parempi kuin aikaisempina vuosina. Leiri kerää kesäkuussa pääkaupunkiseudulle 60 16–19-vuotiasta nuorta ympäri maailman. Leiriviikon aikana he saavat näkökulmia tieteeseen ja teknologiaan ja erityisesti suomalaistutkimukseen sekä viettävät unohtumattomia hetkiä yhdessä.

“Puhuin ennen leiriä erään aikaisemman vuoden leiriläisen kanssa ja hän kuvaili sitä ihan parhaaksi kokemukseksi. En osannut edes kuvitella, miten mahtavasti leiristä on kyse, ennen kuin itse pääsin mukaan”, kertoo slovenialainen Daša Robič, 17, yksi viimevuoden leiriläisistä.

Tänä vuonna Dašan kotimaasta Sloveniasta leirille valittiin jopa 5 hakijaa, yhtä monta leiriläistä tulee pelkästään Romaniasta. Kiina ja isäntämaa Suomi saavat molemmat neljä edustajaa leirille.

Leiriläiset valittiin kaksivaiheisen hakuprosessin kautta lähes tuhannen hakijan joukosta. Yhdessä he edustavat koko maailmaa: 27 heistä tulee Euroopasta, 11 Aasiasta, 3 Lähi-idästä, 8 Etelä-Amerikasta, 6 Afrikasta, 4 Pohjois-Amerikasta ja 2 Oseaniasta.

Leirin aikana nuoret tutustuvat suomalaiseen yliopistokoulutukseen ja korkean teknologian yrityksiin Helsingin seudulla, tapaavan arvostettuja tutkijoita ja työstävät projektitöitään.

Daša kertoo nauttineensa leirin jokaisesta sekunnista ja oppineensa paljon uutta sekä ikätovereiltaan että asiantuntijoilta, mutta erityisen otettu hän oli mahdollisuudesta tavata Millennium-palkitun Linus Torvaldsin sekä Millennium- ja Nobel-palkitun Shinya Yamanakan.

Leirin pääjärjestäjät ovat Valtakunnallinen LUMA-keskus ja Tekniikan Akatemia. Kaikkien leiriläisten nimet on julkaistu osoitteessa www.millenniumyouthcamp.fi. Suomesta leirille valittiin: Emma DaviesMikko HongistoKaari Konttila ja Leevi Lappi.

Luovan englanninkielinen sisarlehti MyScience esittelee kaikki kymmenen leirin teemaryhmää kevään aikana ja tarjoaa jälleen uutisia, valokuvia ja videoita koko leiriviikon ajan.

Teksti: Elisa Lautala.

Tässä ovat vuoden 2012 LUMA-koulut ja LinssiLUMA-kilpailun voittaja

Vuoden 2012 LUMA-koulu ja LinssiLUMA -kilpailujen voittajat on valittu. Kiitos kaikille kilpailuihin osallistuneille ja lämpimät onnittelut voittajille!

Vuoden LUMA-koulu -kilpailussa oli kolme sarjaa. Kilpailuun osallistuneiden tuli raportoida koulunsa LUMA-toiminnasta vuonna 2012 ja raporteissa tuli näkyä kansallisen LUMA-strategian mukaisia vuoden teemoja: toiminnallinen matematiikka, uudet materiaalit ja teknologia opetuksessa, LUMA-aineet, teknologia ja liikunta opetuksessa tai YK:n kansainvälinen kestävän energian vuosi.

Neljäntenä kilpailusarjana oli LinssiLUMA. Kilpailuehdotusten tuli olla enintään 10 minuutin mittaisia videointeja koulun LUMA-viikolla LUMA-strategian vuositeemojen hengessä toteutetuista aktiviteeteista, demonstraatioista tai esityksistä.

Voittajien valinnassa huomioitiin vuoden teemojen lisäksi koulun LUMA-toiminnan pitkäjänteisyys ja vaikuttavuus koulun ulkopuolellakin sekä uudet kilpailuihin osallistujat.

Vuoden 2012 LUMA-koulu -kilpailun voittajat ovat:

  • Varhaiskasvatus ja alakoulu -sarja: Halkokarin koulu, Kokkola
  • Yläkoulu-sarja: Havukosken koulu, Vantaa
  • Lukio ja ammatillinen koulutus -sarja: Lappeenrannan lyseon lukio

Kunkin sarjan voittaja saa 500 euron palkinnon, jotka tarjoavat Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.

LinssiLUMA 2012 -kilpailun voitti vantaalainen Peltolan koulu, joka palkitaan kameralla.

Kaikki voittajat palkitaan palkinnoin ja kunniakirjoin kesäkuussa ISSE-symposiumissa. Voittajat esitellään myös tiedotusvälineille lehdistötiedotteen kautta.

Vuoden LUMA-koulu ja LinssiLUMA -kilpailut järjesti Valtakunnallinen LUMA-keskus.

Havukosken koulussa luonnontieteiden eheyttävä opetus on arkipäivää

Havukosken koulussa Vantaalla on opetettu luonnontieteitä integraatiokursseina jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Luonnontieteiden opetusta eheyttävällä opintokokonaisuudella opitaan luonnonvarojen ja energian kestävää käyttöä. Työtavat ovat vaihtelevia ja monipuolisia.

Aikoinaan luonnontieteiden opettajat miettivät yhdessä aihealueita ja työtapoja, jotka ovat tyypillisiä kaikille luonnontieteille. Tavoitteena oli rakentaa yhtenäinen oppimispolku luonnontieteissä yläkouluikäiselle oppilaalle.

Koulun opetussuunnitelma ja käytännön järjestelyt (jaksotus/kurssitus) on rakennettu tukemaan tavoitetta. Biologiaa ja maantietoa opiskellaan kumpaakin kaksi peruskurssia sekä fysiikkaa ja kemiaa myös kaksi peruskurssia kutakin. Näiden lisäksi oppilaat opiskelevat 8. luokalla yhden yhdistetyn fysiikka-kemian kurssin sekä biologia-maantiedon kurssin, jotka muodostavat kahden kurssin laajuisen luonnonvarat ja energia- kurssin. Luonnonvarat ja energia -kurssi opiskellaan kahden jakson aikana siten, että 2 tuntia viikossa opiskellaan biologia-maantietoa ja 2 tuntia viikossa fysiikka-kemiaa eri opettajien opettamana.

Kurssi suunnitellaan yhteistyönä, ja se antaa mahdollisuuden ajankohtaisten asioiden painottamiseen. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat kurssilla luonnonvarojen saatavuutta, kulutuksen merkitystä ja uusiutumisperiaatteita, arvostamaan kestävän kehityksen periaatteita, ymmärtämään energiavarojen esiintymisen ja käytön vaikutuksia sekä saavat käsityksen energian monimuotoisuudesta ja energian muuntumiseen liittyvistä ilmiöistä. Oppilaalle pyritään tarjoamaan tiedot, joiden pohjalle hän myöhemmässä elämässään voi rakentaa oman käsityksensä ja kannanottonsa energiapolitiikkaan ja omiin kulutusvalintoihin. Opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista tällä kurssilla ovat erityisen voimakkaasti esillä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, viestintä ja mediataidot, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia.

Kurssilla tutustutaan epäorgaanisiin (mineraalit ja vesi) ja orgaanisiin (metsät, öljy, maatalouden ja merten tuotanto) luonnonvaroihin. Kurssin aikana opiskellaan luonnonvarojen hyödyntämistapoja ja niihin liittyviä ympäristövaikutuksia sekä niihin liittyviä teollisuus- ja kehitysmaiden ongelmia. Erityisesti keskitytään malmien jalostamiseen metalleiksi ja öljyn jalostuksen yhteydessä hiilivetyihin ja niiden nimeämiseen sekä metsän viljelyyn ja puunjalostusteollisuuteen. Aiheita käsitellään tuotteen elinkaaren kautta, samalla huomioiden hyödykkeiden ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki. Kurssin aikana tutustutaan luonnonvarojen esiintymiseen ja käyttöön sekä koko maapallolla että Suomessa.

Kurssilla opiskellaan lisäksi eri energialajeihin liittyviä ilmiöitä (asema-, liike-, lämpö- ja ydinenergia) ja energianmuuntumiseen ja –siirtymiseen liittyviä lainalaisuuksia kuten energian säilyminen, lämmön siirtyminen ja lämmön varastointi. Lisäksi opiskellaan sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyviä prosesseja, erilaisten voimalaitosten toimintaperiaatteita ja niiden vaikutuksia ympäristöön.

Opintokokonaisuuden aikana harjoitellaan itsenäistä tiedonhankintaa ja raportointia. Oppilaalle on tehty Fronterin oppimisalustalle huone, jossa on työohjeet (oma ja parityöskentely omalla tiedostolla tai jaetulla asiakirjalla), linkit opiskelumateriaaleihin, oppilastestit sekä palautuskansio oppilastöille. Varsinaista oppikirjaa ei oppilailla ole, sillä kurssilla käytetään paljon verkon sähköistä materiaalia ja opettajan kokoamaa Smartboardin Notebook-oppimismateriaalia, joka liitetään aina viikoittain PDF-tiedostoina Fronteriin oppilaiden opiskelumateriaaliksi.

Kurssilla painotetaan lisäksi vaikuttamiseen ja viestintään liittyviä työtapoja. Energian yhteydessä järjestetään paneelikeskusteluja ja/tai väittelytilaisuuksia, joihin oppilaat valmistautuvat hankkimalla pohjatietoja väitteidensä tueksi. Vantaan MAOL-kerhon järjestämään väittelyyn osallistui Havukosken koulusta kaksi väittelijää toukokuussa 2012.

Teksti: Tuija Lindström.

Havukosken koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun yläkoulujen sarjassa.

Havukoskella opiskellaan matematiikkaa kansainvälisesti arkielämän kontekstissa

Vantaalaisen Havukosken koulun toimintaa on vuonna 2012 leimannut MOE eli Maths on Earth. Se on kansainvälinen yhteistyöprojekti, jossa koulun yhden ikäluokan opetukseen on integroitu matematiikkaa hyödyntäviä tehtäviä. Projektin avulla tarjotaan oppilaille mahdollisuus luoda kansainvälisiä suhteita ja harjoitella englannin kieltä käytännön tilanteissa sekä motivoidaan heitä opintoihinsa.

Projekti aloitettiin koulussa syksyllä 2011, jolloin yhteistyöprojektiin osallistuivat kaikki koulun 7.-luokkalaiset (n. 100 oppilasta). Projektin kesto on kaksi lukuvuotta. Lukuvuonna 2012–2013 siihen osallistuvat samat oppilaat kuin edellisenä vuonna eli nykyään kaikki koulun 8.-luokkalaiset. Projektissa on mukana Havukosken koulun lisäksi kouluja Kroatista, Puolasta ja Ranskasta.

Koulussa on haluttu antaa koko ikäluokalle mahdollisuus osallistua projektiin. Lähes kaikki projektin aktiviteetit tehdään osana oppilaiden perusopetusta eri oppiaineissa lukuvuoden aikana. Koulun opetus on kokonaan jaksotettu/kurssitettu, joten hyvän ennakkosuunnittelun avulla koulussa voidaan toteuttaa suunnitellut aktiviteetit.

Projekti keskittyy matematiikan käyttöön työvälineenä maapallolla tapahtuville todellisen maailman ilmiöille. Tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen hyödyn erityisesti työmarkkinoilla. Samalla kiinnitetään huomiota sukupuoliseen tasa-arvoon ja ennakkoluuloihin. Oppilaita johdatellaan matemaattiseen ongelmanratkaisuun jokapäiväisissä tilanteissa.

Useat projektin aktiviteetit tehdään luokkahuoneen ulkopuolella. Opettajat pyrkivät käyttämään oppilaita osallistavia opetusmenetelmiä: lyhyitä projekteja, koejärjestelyjä, tutkimuksia, pelejä ja aivomyrskyjä. Vierailemalla museoissa, työpajoissa, yhteistyöyrityksissä ja –laitoksissa pyritään osoittamaan uuden teknologian ja matematiikan sekä luonnontieteiden hyödyllisyys oppilaan jokapäiväisessä elämässä. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Sekä oppilaat että opettajat opettelevat yhteistyön tekemistä etäisyyksistä riippumatta TVT:n avulla. Näin kaikki, mitä oppilas tekee, tulee nähdyksi luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella.

Suunnitteluvaiheessa projektissa ideoitiin yhteisesti, tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen, 66 aktiviteettia vuosille 2011–2013. Hyvin suunniteltuna projektin toteutus on ollut helppoa ja mukavaa. Aktiviteeteissa projektin osapuolet miettivät yhdessä, mitä tavoitellaan ja kuka neljästä maasta on vastuussa aktiviteetin vetämisestä sekä sopivat lopullisen tuotoksen raameista (diaesitys, juliste, t-paita jne.). Projektissa on laadittu yhteisiä opetusmateriaaleja ja liikkuvuuksien aikana yhteisesti toteutettavia työpajoja. Samalla on vaihdettu ajatuksia ja rikastutettu mukana olevien opettajien ajattelua oppimisesta ja opetuksesta.

Aktiviteettien tarkoituksena on ollut innostaa matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun. Motivoivina aktiviteetteina ovat olleet esimerkiksi työpaikoilla vierailut, joissa tutustuttiin matematiikan käytännön tarpeisiin. Oppilaat ovat tutustuneet arjessa tarvittavaan matematiikkaan ja maapallon ilmiöiden matematiikkaan. Oppiaineiden välisellä integraatiolla on saatu oppilaille eheämpi kuva maapallolla tapahtuvista ilmiöistä ja matematiikan käyttökelpoisuudesta kaikissa oppiaineissa ja sen osaamisen tarpeesta kaikkialla. Samalla on saatu aikaan tervetullutta vuoropuhelua nykyisin niin ainejakoisen yläkoulun opettajien kesken.

Oppilailla yhdessä tekemisen sidettä vahvistaa myös tietoisuus siitä, että kolmen muun maan, heille jo tutut, oppilaat tekevät samoja asioita kuin hekin. Oppilasliikkuvuuksien aikana mukana olevat oppilaat toimivat usein sekaryhmissä. Esimerkiksi Puolassa aloitettu tutkimuksen tekeminen nuorten arkeen liittyvistä asioista jatkui tietokoneen välityksellä sekaryhmissä. Näin saatiin aikaan kommunikointia tutkittavan asian ympärillä. Samalla pystyttiin vertailemaan näiden neljän eri maan nuorten jokapäiväistä arkea.

Yhteydenpidossa käytetään monia sähköisiä työkaluja. Työkalut ovat valikoituneet opettajien yhteisen päätöksen mukaan osittain jo suunnitteluvaiheessa, mutta myöhempiä tarpeitakin on esiintynyt projektin edetessä.

  • Opettajien yhteissuunnittelua on hoidettu Google Driven jaettujen asiakirjojen välityksellä. Projektille on luotu oma Google-tili opettajien henkilökohtaisten tilien lisäksi. Projektin tilin kalenteriin on merkitty jokaisen osallistujamaan kouluvuoden työajat ja muut poikkeavat työpäivät, jotta esimerkiksi yhteisen videoneuvottelun ajankohdan löytäminen olisi helpompaa. Yhteisten jaettujen asiakirjojen avulla keskustelu aktiviteettien yksityiskohdista on ollut helppoa.
  • Skype-neuvottelujen ja sähköpostiviestien avulla on suunniteltu tulevaisuutta ja jaettu omia ideoita aktiviteeteistä.
  • Projektille on luotu oma internet-sivustonsa, josta vastaa hankkeen koordinaattori ja nimetty toinen opettaja. Sivustolla julkaistaan projektin yhteistuotokset. Kukin maa vuorollansa on vastuussa aktiviteettien koonnista ja niiden julkaisusta.
  • Projektin yhteistä päiväkirjaa pidetään eTwinning-portaalissa, koska samalla projekti on eTwinning- projekti, vaikka siinä käytetäänkin muita sähköisiä työkaluja kuin itse portaalin tarjoamia.

Kukin koulu käyttää vielä omia sähköisiä työkalujaan oman työskentelynsä tueksi.

  • Havukosken koulu käyttää Fronterin oppimisalustaa, jonne on luotu oma huone projektia varten. Näin jokainen koulun kahdeksannen luokan oppilas näkee, mitä ja miten aktiviteetti tehdään ja missä oppiaineissa. Huoneen palautuskansio on toiminut oppilastöiden palautuspaikkana.
  • Opettajat ovat käyttäneet Microsoftin SkyDrivea erilaisten tuotosten arkistona. Näin kaikki projektiin liittyvät tuotokset ovat samassa “pilvessä”, jonne pääsy ei ole ajasta ja paikasta riippuvainen.
  • Havukosken koulu pitää omaa blogia, jonne kootaan projektin kuulumisia.
  • Oppilaita varten projektilla on käytössään suljettu, maksullinen Ning-yhteisö, jossa oppilaat voivat keskustella keskenään, jakaa kuviaan ja videoitaan sekä keskustella keskenään vapaasti. Lukukauden aikana ohjaava opettaja alustaa yhteisesti sovittuja keskustelun aiheita oppilaille. Alustaa on käytetty myös yhden aktiviteetin ’Mystery Scientist’ -videoissa esiintyvien tieteilijöiden nimien arvailemiseen sekä tulevien vierailujen parien tutustuttamiseen ja vierailuohjelmien jakoon. Vierailujen jälkeen oppilaat ovat olleet yhteydessä toisiinsa myös sähköpostin ja Facebookin välityksellä.

Opettajalle on erittäin mieluisaa nähdä, että oppilaat nauttivat projektista ja ovat motivoituneita tekemään annettuja tehtäviä. Jokaisen maan opettajilta tulee palautetta oppilaiden sosiaalisesta kehittymisestä ja mieluisista aktiviteeteista. Opettajat ovat saaneet tytöt innostumaan matematiikasta ja luonnontieteistä uudenlaisella lähestymistavalla. Tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppiminen ja käyttö tapahtuu luontevalla tavalla yhdessä oppien. Projektissa on pystytty integroimaan arkipäivän asioita yläkoulun oppilaille mielekkäällä tavalla ilmiöitä opiskellen. Vieraiden kielten opetukseen on saatu autenttisia oppimistilanteita, ja kommunikaatio oppilaiden välillä on lisääntynyt. Oppilaat ovat saaneet tilaisuuden suunnitella omaa oppimistaan ja työskentelyään.

Tuloksena on syntynyt muutakin kuin kirjallista materiaalia. Kuvailmaisu on oppilaalle hyvin luova tapa ilmaista itseään. Oppilastyöt ovat saaneet todellisen vastaanottajan ja samalla tehty työ on näkyvää. Opettajat ovat saaneet paljon työtään monin tavoin rikastuttavia asioita. Yhdessä tekeminen saman koulun sisällä sekä eurooppalaisten kollegojen kanssa on motivoivaa. Yhdessä asioiden jakaminen ja oppiminen on palkitsevaa. Yhdessä oppiminen kulttuurillisista eroista huolimatta on silmiä avaavaa ja samalla tulee tarve puntaroida omia piintyneitäkin tapoja ja asenteita. Suhde oppilaisiin myös muuttuu yhdessä opettajuuden kanssa. Oppilaiden ainutlaatuisuus ja moni-ilmeisyys ihmisinä tulee aidosti esille yhdessä tekemisen kautta.

Lisätietoa:

Teksti: Tuija Lindström.

Havukosken koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun yläkoulujen sarjassa.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.