LUMA-sanomat arkistot - Sivu 42 49:stä

Ensi kesän Millennium Youth Camp -leiriläiset on valittu

20/03/2013

“MY Camp on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka tulee muuttamaan elämäsi monin tavoin”, sanoo yksi viime kesän leiriläisistä, 17-vuotias Daša Robič. Ensi kesän Millennium Youth Camp -leirille valittiin 26 tyttöä ja 34 poikaa, joiden nimet julkistettiin tänään. Joukossa on myös neljä suomalaisnuorta.

Tänä vuonna kansainvälinen Millennium Youth Camp tulee olemaan suurempi ja vieläkin parempi kuin aikaisempina vuosina. Leiri kerää kesäkuussa pääkaupunkiseudulle 60 16–19-vuotiasta nuorta ympäri maailman. Leiriviikon aikana he saavat näkökulmia tieteeseen ja teknologiaan ja erityisesti suomalaistutkimukseen sekä viettävät unohtumattomia hetkiä yhdessä.

“Puhuin ennen leiriä erään aikaisemman vuoden leiriläisen kanssa ja hän kuvaili sitä ihan parhaaksi kokemukseksi. En osannut edes kuvitella, miten mahtavasti leiristä on kyse, ennen kuin itse pääsin mukaan”, kertoo slovenialainen Daša Robič, 17, yksi viimevuoden leiriläisistä.

Tänä vuonna Dašan kotimaasta Sloveniasta leirille valittiin jopa 5 hakijaa, yhtä monta leiriläistä tulee pelkästään Romaniasta. Kiina ja isäntämaa Suomi saavat molemmat neljä edustajaa leirille.

Leiriläiset valittiin kaksivaiheisen hakuprosessin kautta lähes tuhannen hakijan joukosta. Yhdessä he edustavat koko maailmaa: 27 heistä tulee Euroopasta, 11 Aasiasta, 3 Lähi-idästä, 8 Etelä-Amerikasta, 6 Afrikasta, 4 Pohjois-Amerikasta ja 2 Oseaniasta.

Leirin aikana nuoret tutustuvat suomalaiseen yliopistokoulutukseen ja korkean teknologian yrityksiin Helsingin seudulla, tapaavan arvostettuja tutkijoita ja työstävät projektitöitään.

Daša kertoo nauttineensa leirin jokaisesta sekunnista ja oppineensa paljon uutta sekä ikätovereiltaan että asiantuntijoilta, mutta erityisen otettu hän oli mahdollisuudesta tavata Millennium-palkitun Linus Torvaldsin sekä Millennium- ja Nobel-palkitun Shinya Yamanakan.

Leirin pääjärjestäjät ovat Valtakunnallinen LUMA-keskus ja Tekniikan Akatemia. Kaikkien leiriläisten nimet on julkaistu osoitteessa www.millenniumyouthcamp.fi. Suomesta leirille valittiin: Emma Davies, Mikko Hongisto, Kaari Konttila ja Leevi Lappi.

Luovan englanninkielinen sisarlehti MyScience esittelee kaikki kymmenen leirin teemaryhmää kevään aikana ja tarjoaa jälleen uutisia, valokuvia ja videoita koko leiriviikon ajan.

Teksti: Elisa Lautala.

Tässä ovat vuoden 2012 LUMA-koulut ja LinssiLUMA-kilpailun voittaja

01/03/2013

Vuoden 2012 LUMA-koulu ja LinssiLUMA -kilpailujen voittajat on valittu. Kiitos kaikille kilpailuihin osallistuneille ja lämpimät onnittelut voittajille!

Vuoden LUMA-koulu -kilpailussa oli kolme sarjaa. Kilpailuun osallistuneiden tuli raportoida koulunsa LUMA-toiminnasta vuonna 2012 ja raporteissa tuli näkyä kansallisen LUMA-strategian mukaisia vuoden teemoja: toiminnallinen matematiikka, uudet materiaalit ja teknologia opetuksessa, LUMA-aineet, teknologia ja liikunta opetuksessa tai YK:n kansainvälinen kestävän energian vuosi.

Neljäntenä kilpailusarjana oli LinssiLUMA. Kilpailuehdotusten tuli olla enintään 10 minuutin mittaisia videointeja koulun LUMA-viikolla LUMA-strategian vuositeemojen hengessä toteutetuista aktiviteeteista, demonstraatioista tai esityksistä.

Voittajien valinnassa huomioitiin vuoden teemojen lisäksi koulun LUMA-toiminnan pitkäjänteisyys ja vaikuttavuus koulun ulkopuolellakin sekä uudet kilpailuihin osallistujat.

Vuoden 2012 LUMA-koulu -kilpailun voittajat ovat:

Varhaiskasvatus ja alakoulu -sarja: Halkokarin koulu, Kokkola

Yläkoulu-sarja: Havukosken koulu, Vantaa

Lukio ja ammatillinen koulutus -sarja: Lappeenrannan lyseon lukio

Kunkin sarjan voittaja saa 500 euron palkinnon, jotka tarjoavat Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.

LinssiLUMA 2012 -kilpailun voitti vantaalainen Peltolan koulu, joka palkitaan kameralla.

Kaikki voittajat palkitaan palkinnoin ja kunniakirjoin kesäkuussa ISSE-symposiumissa. Voittajat esitellään myös tiedotusvälineille lehdistötiedotteen kautta.

Vuoden LUMA-koulu ja LinssiLUMA -kilpailut järjesti Valtakunnallinen LUMA-keskus.

Havukosken koulussa luonnontieteiden eheyttävä opetus on arkipäivää

01/03/2013

Havukosken koulussa Vantaalla on opetettu luonnontieteitä integraatiokursseina jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Luonnontieteiden opetusta eheyttävällä opintokokonaisuudella opitaan luonnonvarojen ja energian kestävää käyttöä. Työtavat ovat vaihtelevia ja monipuolisia.

Aikoinaan luonnontieteiden opettajat miettivät yhdessä aihealueita ja työtapoja, jotka ovat tyypillisiä kaikille luonnontieteille. Tavoitteena oli rakentaa yhtenäinen oppimispolku luonnontieteissä yläkouluikäiselle oppilaalle.

Koulun opetussuunnitelma ja käytännön järjestelyt (jaksotus/kurssitus) on rakennettu tukemaan tavoitetta. Biologiaa ja maantietoa opiskellaan kumpaakin kaksi peruskurssia sekä fysiikkaa ja kemiaa myös kaksi peruskurssia kutakin. Näiden lisäksi oppilaat opiskelevat 8. luokalla yhden yhdistetyn fysiikka-kemian kurssin sekä biologia-maantiedon kurssin, jotka muodostavat kahden kurssin laajuisen luonnonvarat ja energia- kurssin. Luonnonvarat ja energia -kurssi opiskellaan kahden jakson aikana siten, että 2 tuntia viikossa opiskellaan biologia-maantietoa ja 2 tuntia viikossa fysiikka-kemiaa eri opettajien opettamana.

Kurssi suunnitellaan yhteistyönä, ja se antaa mahdollisuuden ajankohtaisten asioiden painottamiseen. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat kurssilla luonnonvarojen saatavuutta, kulutuksen merkitystä ja uusiutumisperiaatteita, arvostamaan kestävän kehityksen periaatteita, ymmärtämään energiavarojen esiintymisen ja käytön vaikutuksia sekä saavat käsityksen energian monimuotoisuudesta ja energian muuntumiseen liittyvistä ilmiöistä. Oppilaalle pyritään tarjoamaan tiedot, joiden pohjalle hän myöhemmässä elämässään voi rakentaa oman käsityksensä ja kannanottonsa energiapolitiikkaan ja omiin kulutusvalintoihin. Opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista tällä kurssilla ovat erityisen voimakkaasti esillä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, viestintä ja mediataidot, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia.

Kurssilla tutustutaan epäorgaanisiin (mineraalit ja vesi) ja orgaanisiin (metsät, öljy, maatalouden ja merten tuotanto) luonnonvaroihin. Kurssin aikana opiskellaan luonnonvarojen hyödyntämistapoja ja niihin liittyviä ympäristövaikutuksia sekä niihin liittyviä teollisuus- ja kehitysmaiden ongelmia. Erityisesti keskitytään malmien jalostamiseen metalleiksi ja öljyn jalostuksen yhteydessä hiilivetyihin ja niiden nimeämiseen sekä metsän viljelyyn ja puunjalostusteollisuuteen. Aiheita käsitellään tuotteen elinkaaren kautta, samalla huomioiden hyödykkeiden ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki. Kurssin aikana tutustutaan luonnonvarojen esiintymiseen ja käyttöön sekä koko maapallolla että Suomessa.

Kurssilla opiskellaan lisäksi eri energialajeihin liittyviä ilmiöitä (asema-, liike-, lämpö- ja ydinenergia) ja energianmuuntumiseen ja –siirtymiseen liittyviä lainalaisuuksia kuten energian säilyminen, lämmön siirtyminen ja lämmön varastointi. Lisäksi opiskellaan sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyviä prosesseja, erilaisten voimalaitosten toimintaperiaatteita ja niiden vaikutuksia ympäristöön.

Opintokokonaisuuden aikana harjoitellaan itsenäistä tiedonhankintaa ja raportointia. Oppilaalle on tehty Fronterin oppimisalustalle huone, jossa on työohjeet (oma ja parityöskentely omalla tiedostolla tai jaetulla asiakirjalla), linkit opiskelumateriaaleihin, oppilastestit sekä palautuskansio oppilastöille. Varsinaista oppikirjaa ei oppilailla ole, sillä kurssilla käytetään paljon verkon sähköistä materiaalia ja opettajan kokoamaa Smartboardin Notebook-oppimismateriaalia, joka liitetään aina viikoittain PDF-tiedostoina Fronteriin oppilaiden opiskelumateriaaliksi.

Kurssilla painotetaan lisäksi vaikuttamiseen ja viestintään liittyviä työtapoja. Energian yhteydessä järjestetään paneelikeskusteluja ja/tai väittelytilaisuuksia, joihin oppilaat valmistautuvat hankkimalla pohjatietoja väitteidensä tueksi. Vantaan MAOL-kerhon järjestämään väittelyyn osallistui Havukosken koulusta kaksi väittelijää toukokuussa 2012.

Teksti: Tuija Lindström.

Havukosken koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun yläkoulujen sarjassa.

Havukoskella opiskellaan matematiikkaa kansainvälisesti arkielämän kontekstissa

01/03/2013

Vantaalaisen Havukosken koulun toimintaa on vuonna 2012 leimannut MOE eli Maths on Earth. Se on kansainvälinen yhteistyöprojekti, jossa koulun yhden ikäluokan opetukseen on integroitu matematiikkaa hyödyntäviä tehtäviä. Projektin avulla tarjotaan oppilaille mahdollisuus luoda kansainvälisiä suhteita ja harjoitella englannin kieltä käytännön tilanteissa sekä motivoidaan heitä opintoihinsa.

Projekti aloitettiin koulussa syksyllä 2011, jolloin yhteistyöprojektiin osallistuivat kaikki koulun 7.-luokkalaiset (n. 100 oppilasta). Projektin kesto on kaksi lukuvuotta. Lukuvuonna 2012–2013 siihen osallistuvat samat oppilaat kuin edellisenä vuonna eli nykyään kaikki koulun 8.-luokkalaiset. Projektissa on mukana Havukosken koulun lisäksi kouluja Kroatista, Puolasta ja Ranskasta.

Koulussa on haluttu antaa koko ikäluokalle mahdollisuus osallistua projektiin. Lähes kaikki projektin aktiviteetit tehdään osana oppilaiden perusopetusta eri oppiaineissa lukuvuoden aikana. Koulun opetus on kokonaan jaksotettu/kurssitettu, joten hyvän ennakkosuunnittelun avulla koulussa voidaan toteuttaa suunnitellut aktiviteetit.

Projekti keskittyy matematiikan käyttöön työvälineenä maapallolla tapahtuville todellisen maailman ilmiöille. Tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen hyödyn erityisesti työmarkkinoilla. Samalla kiinnitetään huomiota sukupuoliseen tasa-arvoon ja ennakkoluuloihin. Oppilaita johdatellaan matemaattiseen ongelmanratkaisuun jokapäiväisissä tilanteissa.

Useat projektin aktiviteetit tehdään luokkahuoneen ulkopuolella. Opettajat pyrkivät käyttämään oppilaita osallistavia opetusmenetelmiä: lyhyitä projekteja, koejärjestelyjä, tutkimuksia, pelejä ja aivomyrskyjä. Vierailemalla museoissa, työpajoissa, yhteistyöyrityksissä ja –laitoksissa pyritään osoittamaan uuden teknologian ja matematiikan sekä luonnontieteiden hyödyllisyys oppilaan jokapäiväisessä elämässä. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Sekä oppilaat että opettajat opettelevat yhteistyön tekemistä etäisyyksistä riippumatta TVT:n avulla. Näin kaikki, mitä oppilas tekee, tulee nähdyksi luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella.

Suunnitteluvaiheessa projektissa ideoitiin yhteisesti, tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen, 66 aktiviteettia vuosille 2011–2013. Hyvin suunniteltuna projektin toteutus on ollut helppoa ja mukavaa. Aktiviteeteissa projektin osapuolet miettivät yhdessä, mitä tavoitellaan ja kuka neljästä maasta on vastuussa aktiviteetin vetämisestä sekä sopivat lopullisen tuotoksen raameista (diaesitys, juliste, t-paita jne.). Projektissa on laadittu yhteisiä opetusmateriaaleja ja liikkuvuuksien aikana yhteisesti toteutettavia työpajoja. Samalla on vaihdettu ajatuksia ja rikastutettu mukana olevien opettajien ajattelua oppimisesta ja opetuksesta.

Aktiviteettien tarkoituksena on ollut innostaa matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun. Motivoivina aktiviteetteina ovat olleet esimerkiksi työpaikoilla vierailut, joissa tutustuttiin matematiikan käytännön tarpeisiin. Oppilaat ovat tutustuneet arjessa tarvittavaan matematiikkaan ja maapallon ilmiöiden matematiikkaan. Oppiaineiden välisellä integraatiolla on saatu oppilaille eheämpi kuva maapallolla tapahtuvista ilmiöistä ja matematiikan käyttökelpoisuudesta kaikissa oppiaineissa ja sen osaamisen tarpeesta kaikkialla. Samalla on saatu aikaan tervetullutta vuoropuhelua nykyisin niin ainejakoisen yläkoulun opettajien kesken.

Oppilailla yhdessä tekemisen sidettä vahvistaa myös tietoisuus siitä, että kolmen muun maan, heille jo tutut, oppilaat tekevät samoja asioita kuin hekin. Oppilasliikkuvuuksien aikana mukana olevat oppilaat toimivat usein sekaryhmissä. Esimerkiksi Puolassa aloitettu tutkimuksen tekeminen nuorten arkeen liittyvistä asioista jatkui tietokoneen välityksellä sekaryhmissä. Näin saatiin aikaan kommunikointia tutkittavan asian ympärillä. Samalla pystyttiin vertailemaan näiden neljän eri maan nuorten jokapäiväistä arkea.

Yhteydenpidossa käytetään monia sähköisiä työkaluja. Työkalut ovat valikoituneet opettajien yhteisen päätöksen mukaan osittain jo suunnitteluvaiheessa, mutta myöhempiä tarpeitakin on esiintynyt projektin edetessä.

Opettajien yhteissuunnittelua on hoidettu Google Driven jaettujen asiakirjojen välityksellä. Projektille on luotu oma Google-tili opettajien henkilökohtaisten tilien lisäksi. Projektin tilin kalenteriin on merkitty jokaisen osallistujamaan kouluvuoden työajat ja muut poikkeavat työpäivät, jotta esimerkiksi yhteisen videoneuvottelun ajankohdan löytäminen olisi helpompaa. Yhteisten jaettujen asiakirjojen avulla keskustelu aktiviteettien yksityiskohdista on ollut helppoa.

Skype-neuvottelujen ja sähköpostiviestien avulla on suunniteltu tulevaisuutta ja jaettu omia ideoita aktiviteeteistä.

Projektille on luotu oma internet-sivustonsa, josta vastaa hankkeen koordinaattori ja nimetty toinen opettaja. Sivustolla julkaistaan projektin yhteistuotokset. Kukin maa vuorollansa on vastuussa aktiviteettien koonnista ja niiden julkaisusta.

Projektin yhteistä päiväkirjaa pidetään eTwinning-portaalissa, koska samalla projekti on eTwinning- projekti, vaikka siinä käytetäänkin muita sähköisiä työkaluja kuin itse portaalin tarjoamia.

Kukin koulu käyttää vielä omia sähköisiä työkalujaan oman työskentelynsä tueksi.

Havukosken koulu käyttää Fronterin oppimisalustaa, jonne on luotu oma huone projektia varten. Näin jokainen koulun kahdeksannen luokan oppilas näkee, mitä ja miten aktiviteetti tehdään ja missä oppiaineissa. Huoneen palautuskansio on toiminut oppilastöiden palautuspaikkana.

Opettajat ovat käyttäneet Microsoftin SkyDrivea erilaisten tuotosten arkistona. Näin kaikki projektiin liittyvät tuotokset ovat samassa “pilvessä”, jonne pääsy ei ole ajasta ja paikasta riippuvainen.

Havukosken koulu pitää omaa blogia, jonne kootaan projektin kuulumisia.

Oppilaita varten projektilla on käytössään suljettu, maksullinen Ning-yhteisö, jossa oppilaat voivat keskustella keskenään, jakaa kuviaan ja videoitaan sekä keskustella keskenään vapaasti. Lukukauden aikana ohjaava opettaja alustaa yhteisesti sovittuja keskustelun aiheita oppilaille. Alustaa on käytetty myös yhden aktiviteetin ’Mystery Scientist’ -videoissa esiintyvien tieteilijöiden nimien arvailemiseen sekä tulevien vierailujen parien tutustuttamiseen ja vierailuohjelmien jakoon. Vierailujen jälkeen oppilaat ovat olleet yhteydessä toisiinsa myös sähköpostin ja Facebookin välityksellä.

Opettajalle on erittäin mieluisaa nähdä, että oppilaat nauttivat projektista ja ovat motivoituneita tekemään annettuja tehtäviä. Jokaisen maan opettajilta tulee palautetta oppilaiden sosiaalisesta kehittymisestä ja mieluisista aktiviteeteista. Opettajat ovat saaneet tytöt innostumaan matematiikasta ja luonnontieteistä uudenlaisella lähestymistavalla. Tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppiminen ja käyttö tapahtuu luontevalla tavalla yhdessä oppien. Projektissa on pystytty integroimaan arkipäivän asioita yläkoulun oppilaille mielekkäällä tavalla ilmiöitä opiskellen. Vieraiden kielten opetukseen on saatu autenttisia oppimistilanteita, ja kommunikaatio oppilaiden välillä on lisääntynyt. Oppilaat ovat saaneet tilaisuuden suunnitella omaa oppimistaan ja työskentelyään.

Tuloksena on syntynyt muutakin kuin kirjallista materiaalia. Kuvailmaisu on oppilaalle hyvin luova tapa ilmaista itseään. Oppilastyöt ovat saaneet todellisen vastaanottajan ja samalla tehty työ on näkyvää. Opettajat ovat saaneet paljon työtään monin tavoin rikastuttavia asioita. Yhdessä tekeminen saman koulun sisällä sekä eurooppalaisten kollegojen kanssa on motivoivaa. Yhdessä asioiden jakaminen ja oppiminen on palkitsevaa. Yhdessä oppiminen kulttuurillisista eroista huolimatta on silmiä avaavaa ja samalla tulee tarve puntaroida omia piintyneitäkin tapoja ja asenteita. Suhde oppilaisiin myös muuttuu yhdessä opettajuuden kanssa. Oppilaiden ainutlaatuisuus ja moni-ilmeisyys ihmisinä tulee aidosti esille yhdessä tekemisen kautta.

Lisätietoa:

Havukosken koulu projektiblogi »

Teksti: Tuija Lindström.

Havukosken koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun yläkoulujen sarjassa.

Halkokarin koulussa matematiikkaa opiskellaan toiminnallisesti

01/03/2013

Halkokarin koulu Kokkolassa on matematiikkapainotteinen alakoulu, jossa matematiikkaa opiskellaan muiden LUMA-aineiden tapaan toiminnallisesti. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti toiminnallisia matematiikkavälineitä.

Koulun opettajat ovat olleet mukana kehittämässä Matikkapakkeja, jotka on rakennettu Opetushallituksen hankkeena palvelemaan toiminnallista matematiikan opetusta. Oppilaskohtainen Matikkapakki sisältää kattavasti toiminnallisen matematiikan oppimisvälineitä ja mahdollistaa eriyttämisen oppilailla sekä ylös- että alaspäin. Opettajamme ovat ottaneet myös haasteen vastaan tietotaidon levittämisestä ympäristöön ja käyneet kouluttamassa Matikkapakkien käyttöä Kokkolan muissa kouluissa ja myös laajemmin Keski-Pohjanmaalla. Useat koulut Kokkolassa ovatkin tämän innoittamina hankkineet omat Matikkapakit opetuskäyttöönsä. Toisten koulujen opettajien kouluttamisen lisäksi Halkokarin koulu koordinoi Matikkapakkien lainausta koko kaupungin alueella sellaisille kouluille, joilla ei ole vielä omia Matikkapakkeja.

Halkokarin koulun opettajat pyrkivät matematiikan opetuksen jatkuvaan kehittämiseen täydennyskoulutuksen ja sisäisen koulutuksen avulla. Lisäksi he ovat olleet Kokkolan Matikkamaan toiminnassa mukana aina sen perustamisesta asti ja tekevät yhteistyötä Suomen muiden Matikkamaiden kanssa. Syksyllä 2012 koulu otti merkittävän kehitysaskeleen, kun yhdellä ykkösluokista otettiin perinteisemmän matematiikan opetuksen rinnalle käyttöön Varga−Neményi-opetusmenetelmä. Luokan opettaja kouluttautui ensin itse kyseisen metodiikan asiantuntijaksi keväällä 2012. Luokan jokaiselle oppilaalle hankittiin matematiikan toiminnallinen oppimisvälineistö.

Koululla myös järjestetään vuosittain Matikkarata. Vuonna 2012 Matikkarata järjestettiin valtakunnallisella LUMA-viikolla. Rataa tarjottiin kaikille Kokkolan kouluille ja tulijoita riitti: Matikkaradalle osallistui 16 koululuokkaa ja noin 300 oppilasta LUMA-viikon aikana. Matikkaradan toimintapisteet oli rakennettu Matikkapakkeja hyödyntäen. Tällä haluttiin samalla tuoda esille Matikkapakkien mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa.

Koulussa on luokka-asteilla 3–6 myös erillinen matematiikkapainotteinen luokka, jolle valitaan matemaattisesti lahjakkaita oppilaita.

Teksti: Aleksi Rantala.

Halkokarin koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun varhaiskasvatuksen ja alakoulujen sarjassa.

Lappeenrannassa rikotaan rajoja tieteenalojen ja kouluasteiden välillä

01/03/2013

Lappeenrannan lyseon lukiossa kylvetään opiskelijoihin innostuksen siemeniä LUMA-aineita kohtaan. Lukiossa pyritään tarjoamaan monipuolisia soveltavia kursseja LUMA-aineissa läpi koko lukuvuoden.

Matematiikan saralla on tarjottu jo vuosikymmenten ajan lukiolaisille matematiikkakerhoa, jossa he voivat laskea vanhoja yo-tehtäviä tai mitä tahansa matematiikan kursseihin liittyviä asioita. Tilastomatematiikan jatkokurssi parantaa opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta ja toteutus on mietitty mm. psykologian opettajan kanssa (psykologian pääsykokeissa vaaditaan tilastotieteen taitoja). Ensimmäisen vuosikurssin pitkän matematiikan lukijat käyvät tutustumiskäynnillä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja heidän on mahdollista osallistua toisella vuosikurssilla yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettuun yliopistomatematiikkaan orientoivaan kurssiin. Kurssin luennoitsijat ovat yliopiston henkilökuntaa. Yläasteelta lukioon tullessa tarvitaan toisinaan hieman tukea matematiikassa ja tätä varten on myös koulukohtainen kurssi.

Kemiassa koulukohtaisia kursseja on kuusi. Laboratoriokurssi on yksi niistä. Kurssin jokaisella tunnilla tehdään laboratoriotöitä ja vahvistetaan kokeellisen työskentelyn taitoja. Kurssin aikana on mahdollista tehdä pidempiä töitä, joita ei normaalikurssin puitteissa pystytä tekemään. Lisäksi tutustutaan mittauskeräinten toimintaan, jolloin päästään käyttämään uudempaa teknologiaa kokeellisessa työskentelyssä. Kurssiin on kuulunut myös ekskursiomatka Fazerin tehtaille Vantaalle ja Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadoliniin. Makromolekyylien kurssi on hyödyllinen myös biologian opiskelijoille. Kurssilla käydään läpi tärkeimmät biomolekyylit ja niiden reaktiot sekä polymeerikemiaa. Muita koulukohtaisia kemian kursseja ovat orgaanisen kemian kertauskurssi, ympäristökemia ja tänä vuonna ensi kertaa järjestetty molekyyligastronomian kurssi (kuva). Viimeksi mainittu on saanut hyvän vastaanoton opiskelijoilta ja siitä saatiin juttu Lappeenrannan kaupunkilehteen. Kaikki kurssit ovat ympäristökemian kurssia lukuun ottamatta toteutuneet.

Fysiikassa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Lappeenranna teknillisen yliopiston järjestämälle elektroniikan verkkokurssille. Kurssille osallistuu vuosittain muutamia elektroniikasta innostuneita opiskelijoita. Parhaimmat kurssilaiset palkitaan abiturienttivuonna yliopiston lahjoittamin stipendein. Tänä syksynä fysiikan projektikurssi teki LUMA-viikolla opintomatkan Cerniin. Lukiossa vieraili myös fyysikko kertomassa fysiikan uusista tutkimuksista.

Biologiassa on myös paljon koulukohtaisia soveltavia kursseja. Luontoretkeilykurssilla vaelletaan Repoveden kansallispuistossa ja biologian tutkimuskurssilla tehdään kenttätutkimuksia. Lääketieteellinen biologia kiinnostaa opiskelijoita. Kurssin aikana on vierailtu paikallisen keskussairaalan kliinisen fysiologian osastolla ja mikrobiologian laboratoriossa sekä SPR:n veripalveluyksikössä.

Maantiedon soveltavalla kurssilla tutustutaan uusimpaan tekniikkaan paikkatiedon kurssilla. Kurssilla tutustutaan perinteisiin ja digitaalisiin karttoihin sekä GPS-paikantimiin.

Tietotekniikan kursseja lukiossa on kolme, joista yksi keskittyy tietotekniikan perusvalmiuksien vahvistamiseen ja loput kaksi ovat ohjelmointikursseja. Toinen kursseista on järjestetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä, jolloin opiskelijat saavat uusinta tietoa ohjelmoinnista alan opettajalta.

Kertauskursseja järjestetään kaikissa LUMA-aineissa.

Yhtenä uutena kurssina vuonna 2012 toteutettiin Science-projektikurssi. Kurssilaiset suunnittelivat kokeellisia kemian ja matematiikan töitä alakoulun oppilaille (5.-6.-luokkalaiset). LUMA-viikolla järjestettiin yhteen Lappeenrannan alakouluun LUMA-päivä, jossa alakoululaiset tekivät itse kokeellisia töitä lukiolaisten ohjauksessa. Töihin kuului mm. tulivuoren teko, laavalamppu ja salakirjoitusta. Puolessa välissä päivää pidettiin pieni demonstraatiotuokio, jossa näytettiin muutama kemian temppu: liikennevalodemonstraatio (redox-reaktio), luminanssireaktio ja ylikylläisen liuoksen ominaisuuksia. Päivän päätteeksi kerättiin palautetta ja se oli mahtavaa. Oppilaista 95%:lla oli hauskaa päivän aikana. Kaikki oppilaat toivoivat, että samanlainen päivä järjestettäisiin uudelleen. Kaikki oppilaat myönsivät oppineensa uutta päivän aikana ja 90% oppilaista innostui kemiasta ja matematiikasta päivän jälkeen. Myös ohjaavat lukiolaiset pitivät päivää onnistuneena ja useampi heistä haluaisi toteuttaa vastaavanlaisen päivän uudelleen. Parempia tuloksia ei voitu edes toivoa. Päivästä on tulossa videokollaasi lukion verkkolehteen. Kurssilaiset lähtevät keväällä pitämään samanlaisia pajoja Joensuun SciFestille.

LUMA-viikkoa on pyritty viettämään vuosittain erilaisin tempauksin, jotta lukiolaisiin saataisiin innostuksen siemen LUMA-aineita kohtaan. Myös LUMA-aineiden kansalliset kilpailut järjestetään lukiossa vuosittain. Kuluvan lukuvuoden aikana kaksi lukion opettajaa on ollut tiiviissä yhteistyössä Kaakkois-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan käynnistämisessä.

Toiveena on saada LUMA-aineisiin vielä lisää innostavia töitä ja tapahtumia, joita voidaan tarjota opiskelijoille. Tavoitteena on innostaa opiskelijoita LUMA-aineiden opiskeluun lukiossa ja jatko-opinnoissa.

Teksti: Petra Luukko.

Lappeenrannan lyseon lukio Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun lukion ja ammatillisen koulutuksen sarjassa.

Keksintöjä ja innovaatioita Oulun kouluissa

27/02/2013

Eräillä Oulun kouluilla pidettiin maanantaina 4.2.2013 hieman erilaisia luonnontieteiden ja matematiikan oppitunteja. Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö kehitti yhteistyössä OuLUMA-keskuksen kanssa Suomalainen osaaminen – keksinnöt ja innovaatiot -aiheiset oppitunnit ja tarjosi niitä pidettäviksi Oulun kouluille.

Oppituntien tarjoaminen kouluille sai aikaan suuren suosion, ja mukaan valittiin 10 nopeimmin ilmoittautunutta koulua, joissa oli yhteensä 48 oppilasryhmää 5.-9.-luokkalaisia. Oppituntien tarkemman sisällön suunnittelivat Oulun yliopiston matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen aineenopettajaopiskelijat ja he toimivat myös oppituntien vetäjinä.

Erilainen matikan tunti Terva-Toppilassa

Terva-Toppilan koululle tunteja saapui pitämään neljä aineenopettajaopiskelijaa, Hilla Liukko, Maija Martinmäki, Antti Eronen ja Miro Ruopsa. Matematiikan aineenopettajaksi opiskelevat Hilla ja Maija aloittivat ysiluokan tuntinsa kysymällä oppilaiden tuntemista suomalaisista keksinnöistä. Ensimmäisenä oppilaille tuli mieleen sauna, luonnollisesti (vaikka sauna ei tarkalleen ottaen ole suomalainen keksintö). Lisäksi oppilaat tiesivät mm. Angry Birdsin, Speden nopeustestipelin ja Kipukoukun suomalaisiksi. Hilla ja Maija kertoivat keksinnöistä, joiden kotimaisuus yllätti monet oppilaat. Tiesitkö esimerkiksi, että Abloy-avain, neuvolapalvelut, Linux-käyttöjärjestelmä ja mäkihyppylinko ovat suomalaisia keksintöjä?

Aihe sai selvästi oppilaat kiinnostumaan, ja he olivatkin hyvin mukana kyselemällä ja kommentoimalla reippaasti. Alun keskustelun jälkeen oppilaat pääsivät selittämään keksintöihin liittyviä sanoja Alias-pelin tyyppisesti muutaman hengen ryhmissä. Monet keksinnöt osoittautuivatkin yllättävän vaikeiksi selittää! Sanaselityksen jälkeen oppilaat ratkoivat vielä sanaristikon. Tunnin päätteeksi jotkut ryhmät intoutuivat itse ideoimaan arkipäivää helpottavia laitteita, kuten astianpesukaapin ja teleportin.

Ysiluokkalaiset Emmi Viitala ja Aleksanteri Heikkinen pitivät tunnin kulusta. ”Mukava tunti, nyt tietää mitkä keksinnöt on suomalaisia. Oli kiva kuulla nippelitietoa keksinnöistä”, kommentoi Emmi. Tunti sisälsi uutta asiaa ja yllätyksiäkin, mutta Aleksanterin mielestä Alias-tyyppinen sanaselitystehtävä olisi saanut olla vaikeampikin. ”Tämmöinen olis mukava fysiikan tunnille!”, hihkaisi Emmi, kun he Aleksanterin ja opettajansa Annen kanssa innostuivat vielä miettimään millaiset pelit olisivat sopivia millekin luonnontieteen oppitunnille.

Ensimmäistä kertaa opettajan roolissa

”Idea tunnin sisällöstä syntyi helposti ja toiminnallisen tunnin sisältöä oli mielekästä suunnitella”, kertoi aineenopettajaksi opiskeleva Antti Eronen. Muut kolme opiskelijaa yhtyivät Antin näkemykseen. ”Tunnin suunnittelu ei vienyt liikaa aikaa, googlettamalla löytyi aika helposti tietoa keksinnöistä. Sitten teimme PowerPoint-esityksen ja pelikortit”, tarkensi Hilla.

Tämä opetuskerta oli kaikille opiskelijoille ensimmäinen laatuaan. Jännitys ei kuitenkaan näkynyt. Miron mielestä opettaminen oli mukavampaa kuin luennolla istuminen. ”Tästä sai hyvän käsityksen tuntisuunnitelman tekemisestä ja aihe oli erittäin hyvä ensimmäiseksi oppitunniksi”, Antti lisäsi. Myös Maijan mielestä laskeutuminen opetustyöhön kävi pehmeästi: ”Kiva, että sai suunnitella tällaisen rennomman tunnin, ettei heti ensimmäiseksi tunniksi tullut matematiikan tuntia”.

Myös koulun omat matemaattisten aineiden opettajat Anne Kangaskorte ja Anne Isohanni olivat tyytyväisiä. Kangaskortteen mielestä opiskelijoiden pitämät tunnit olivat mukavaa vaihtelua ja oppilaat saivat tunnilla uusia virikkeitä. Vastaavanlaisille luonnontieteiden ja matematiikan tunneille olisi ehdottomasti tilausta myös ensi vuonna.

Teksti: Merja Vaaramaa.

Sokerisateenkaarista iloa opettajaopiskelijoiden kouluvierailulla

06/02/2013

Kemian opettajaksi opiskelijat innostivat Oulunkylän yhteiskoulun oppilaita LUMA-aineiden pariin viime marraskuussa LUMA-viikolla mm. sokerisateenkaarilla ja sinisillä pulloilla. Miten koulun oppilaat ottivat vierailijat vastaan ja mitä arvokkaita kokemuksia opettajaksi opiskelevat saivat kouluvierailusta?

Olimme kouluvierailulla Oulunkylän yhteiskoulussa LUMA-viikolla 2012. Järjestimme työpajatyylisen esittelypisteen koulun ruokalan aulaan. Oulunkylän yhteiskoulussa oppilaita on perusopetuksen 7.-9. luokilla ja lukiossa yhteensä lähes 900, ja siksi ruokailu on porrastettu useampaan vuoroon. Porrastaminen osoittautui erinomaiseksi myös meidän kannaltamme ja esittelypöydän ympärillä pyörineiden innokkaiden oppilaiden joukko pysyi mukavan kokoisena eikä tungosta päässyt syntymään.

Oppilaiden oli mahdollista kokeilla itse sokerisateenkaaren valmistamista pipetoimalla eri vahvuisia sokeriliuoksia koeputkeen, pohtia sinisen pullon arvoitusta sekä osallistua tietokilpailuun. Tietokilpailussa oli yläkoululaisille ja lukiolaisille omat sarjansa ja kummastakin sarjasta arvottiin kaksi voittajaa.

Esittelypöydän vetonaulana oli isoon mittalasiin tehty sokerisateenkaari, jonka teimme aamulla ennen tempauksen alkua. Lisäksi meillä oli oppilaiden koeputkeen valmistettavia sokerisateenkaaria varten dekantterilaseissa valmiina kuusi eri vahvuista, eriväristä sokeriliuosta, koeputkitelineitä sekä laatikollinen koeputkia ja pipettejä. Visuaalisesti näyttävä sokerisateenkaari perustuu tiheyseroihin. Eripitoisuuksiset liuokset pipetoidaan toistensa päälle tietyssä järjestyksessä, jolloin sokeriliuokset saadaan kerrostumaan sekoittumatta.

Oman sokerisateenkaaren valmistaminen oli ehdottomasti esittelypöydän suosituinta antia. Sateenkaaria pipetoitiin yksin tai pareittain ja joku innostui niin, että halusi tehdä uuden sokerisateenkaaren heti perään. Moni jäi myös seuraamaan seuraavien työskentelyä. Muutamat oppilaista olivat innovatiivisia ja miettivät, mitä mahtaa tapahtua, jos tiheämmän liuoksen laittaa keveämmän liuoksen päälle ja lisäksi tätä tietenkin haluttiin testata. Toiset olivat ihmeissään siitä, että liuokset sisälsivät ainoastaan vettä, sokeria ja elintarvikevärejä.

”Voitteko olettaa, että kirkas, väritön neste on aina vettä?” kyseltiin oppilailta viitaten mittapulloon, jossa oli väritöntä nestettä. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei näin voi olettaa, mikä paljastuikin tässä tapauksessa heti, kun pulloa ravistettiin. Sininen pullo –demonstraatio perustuu hapetus-pelkistysreaktiosta johtuvaan värinmuutokseen indikaattorin läsnäollessa. Myös tietokilpailuun tuli runsaasti vastauksia, vaikka moni aluksi epäilikin osaamistaan.

Hiljaisia hetkiä koko kahden tunnin aikana ei juurikaan ollut, vaan oppilaita parveili pöydän ympärillä melko tasaisena virtana. Joku tuli uteliaana katsomaan mistä on kysymys ja toiset olivat kuulleet pöydästämme kavereiltaan ja halusivat tulla nimenomaan kokeilemaan oman sokerisateenkaaren valmistamista. Mielestämme oppilaat olivat todella oma-aloitteisia ja innokkaita. Oli jopa hieman yllättävää, että itse tekeminen kiinnosti niin paljon enemmän kuin tietokilpailu tai sininen pullo –demonstraatio. Oli myös mukava huomata kuinka moni oli valmis käyttämään osan välitunnistaan kemian parissa puuhaten.

Tämän kaltaiset satunnaiset tempaukset ja vierailijat vaikuttavat olevan tervetullut lisä koulun arkeen. Meille tulevina kemian opettajina oli tärkeää päästä tutustumaan koulumaailmaan ja toisaalta koulun opettajilla ei ehkä edes ole ajallisia resursseja järjestää ylimääräistä toimintaa oppituntien ulkopuolella. Muistoksi LUMA-viikosta ja vierailustamme jätimme kemianluokkaan esille sokerisateenkaaren isossa mittalasissa.

Näitä aktiviteetteja voi tehdä myös opintokäynnillä Kemianluokka Gadolinissa.

Teksti: Johanna Kaarre, Piia Pakarinen ja Heli Rasinperä. Kuva: Anne Kurunmäki.

ARCturus – tähtitieteen opetuksen nettiympäristö

31/01/2013

ARCturus on Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tuottama tähtitieteen e-resurssikeskus, jonka tarkoituksena on tukea tähtitieteen opetusta kouluissa. Sivut on suunniteltu ensisijaisesti perusopetuksessa luonnontieteitä opettavia opettajia varten, mutta ne sisältävät kiinnostavaa tietoa kaikille tähtitieteestä kiinnostuneille.

ARCturus-sivujen tärkeimpiä osa-alueita:

valmiit opetuskokonaisuudet maailmankaikkeuden rakenteen mukaisessa järjestyksessä
havaintovälineiden valmistusohjeet ja käyttö
havainnointi luonnossa paljain silmin ja sopivia välineitä käyttäen
uusien avaruustutkimuksen tulosten ja havaintojen esittely
erilaisten opetusmateriaalien ja syventävien oppisisältöjen esittely
tähtitieteen opetusta lähellä olevien järjestöjen esittely
tähtitieteen tapahtumien ja koulutustilaisuuksien esittely

Verkkosivut käyttöympäristönä opetuksessa

Valmiita opetuskokonaisuuksia sisältävän osa-alueen rakenne perustuu rakenteelliseen, luonnonmukaiseen etenemisjärjestelmään, jossa edetään tutusta lähiympäristöstä yhä suurempiin kokonaisuuksiin maailmankaikkeudessa. Eteneminen tapahtuu oppilaiden kehityksen ja käsityskyvyn kehittymisen edellyttämällä tasolla ja nopeudella.

Kukin osa laajenevassa oppimisympäristöjen ketjussa edustaa yhtä rakenneyksikköä läheltä kauas avaruuteen mentäessä. Jokainen rakenneyksikkö sisältää useita tähän ympäristöön kuuluvia opetuskokonaisuuksia. Jokaisen opetuskokonaisuuden rakenne on samanlainen sisältäen seuraavat alaotsikot: abstrakti, tavoite, tutkimuksia, menetelmät, materiaalit, pohdittavaa, tulosten tarkastelua, vinkkejä sekä asiasanoja. Tutkimustehtävien alkuun on valittu helpompia, myös pienemmille oppilaille soveltuvia tehtäviä. Vanhemmille oppilaille tarkoitetut syventävät ja vaativammat tutkimustehtävät on merkitty tähdellä. Opettaja oppilaansa parhaiten tuntien valitsee tehtävistä sopivimmat tai antaa itseopiskelutilanteessa oppilaiden tehdä omat valintansa.

Maailmankaikkeuden rakenneyksiköiden lisäksi valmiita opetuskokonaisuuksia löytyy havainnointiin ja tähtivalokuvaukseen liittyvistä aiheista. Niissä valmistetaan yksinkertaisia havaintovälineitä ja testataan niitä käytännössä, opetellaan erilaisten kameroiden käyttöä tähtitaivaan kuvaamisessa sekä saatujen kuvamateriaalien käsittelyä.

Monipuoliseen opetukseen kuuluu myös luokan ulkopuolinen opetus ja toiminta. Yleistä-osioon on koottu muutamia aktiviteetteja, kuten vierailut tähtitieteellisiin kohteisiin lähiympäristössä tai jopa ulkomailla, teemapäivät, verkkotapaamiset sekä täydennyskoulutustapahtumat.

Verkkosivut tiedonhankinnassa

Sivujen oikeassa laidassa on aina näkyvillä tähtitieteen tiedonhankintaan liittyviä osa-alueita, kuten ajankohtaisia tapahtumia ja kertomuksia, jatkuvasti päivittyvä tähtitieteen uutislista sekä syventävää tietoa tarjoava linkkiluettelo.

Tähtitieteen tapahtumissa esitellään havainnointitilanteita, koulutustapahtumia sekä vierailuja kiinnostaviin kohteisiin. Esimerkkinä tällaisesta tapahtumasta oli viime kesäkuussa järjestetty Venus Transit 2012 –tapahtuma Enontekiöllä. Tähtitarinoissa esitellään sekä edellä mainittujen tapahtumien julkaisuja että uusien havaintojen kuvauksia.

Jokainen vasemmalla puolella esitetty opetuskokonaisuus sisältää tiivistetyssä muodossa aiheen taustateorian, tutkimustehtävät, tunnin kulkua ohjaavat aktiviteetit sekä lopuksi luettelon tärkeimmistä asiasanoista nettihakua varten. Laajempia tiedonhankintoja varten, esimerkiksi ryhmätyöt tai syventävä perehtyminen, on perustettu Linkit-kokoelma, joka kaikkien muidenkin osa-alueiden tapaan päivittyy uusien tietojen myötä. Opetusmateriaaleissa esitellään lähinnä kokoelmia, kuten välinevalmistajia, kirjallisen materiaalin tai verkkoaineiston tuottajia. Järjestöistä esitellään tunnetuimpia tähtitieteen tutkimukseen ja opetukseen keskittyneitä yhteisöjä. Heidän sivuiltaan löytyy hyödyllistä materiaalia kouluopetukseen. Aihelinkeissä tarjotaan lisätietoa yksittäisen tähtitieteen aiheen tai käsitteen opiskelua varten. Esimerkiksi käsitteestä Aurinkokello löytyy lukuisia malleja ja sijoituspaikkoja nettisivustoilta.

Tervetuloa ARCturus-sivuille oppimaan ja viihtymään – aika lentää raketin vauhdilla!

Teksti: Irma Hannula.

Tiede lähtee pienestä

24/01/2013

Eilisiltana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa kävi iloinen vipinä, kun 3–6-vuotiaat tiedemiehen ja -naisen alut, Pikku-Jipot, tutkivat matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian ilmiöitä. Käsillä oli historiallinen hetki, sillä LUMA-tiedekerhotoimintaa järjestettiin ensimmäistä kertaa näin pienille lapsille.

Kitaraasoittava Jippo, Haltija, Peppi ja Kiltti Lohikäärme johdattivat alle kouluikäiset lapset matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin väri-teeman kautta. Ensimmäisen Pikku-Jipot-tiedekerhon kokoontumiskerran tavoitteina olivat havaitsemisen, luokittelun ja käden taitojen harjaannuttaminen sekä kannustaminen kysymysten tekemiseen.

Aivan aluksi kuitenkin köllöteltiin hetki säkkituoleilla ja tutustuttiin toisiin hauskan laulun avulla sekä otettiin tietysti yhteys Kärrynpyörän galaksiin, josta käsin Professori Kuperkeikka antoi lapsille kolme tutkimustehtävää.

Pikku-Jipot-kerho on pilottihanke, jonka myötä Valtakunnallisen LUMA-keskuksen lapsille suunnattu Jippo-toiminta laajenee entistä selkeämmin myös alle kouluikäisiin lapsiin. Kyseessä on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alainen toiminta, joka pohjautuu tutkimustietoon. Alakouluikäisille lapsille Jippo-toimintaa on järjestetty jo vuosia ja hyviä kokemuksia ja käytänteitä hyödynnetään nyt myös nuorempien lasten kanssa.

“Lapsilla on luontainen kyky tutkia, ihmetellä ja kysyä hyviä kysymyksiä. On tärkeää tarjota heille oivaltamisen ja onnistumisen iloa matematiikasta, luonnontieteistä ja teknologiasta. Lapsena saadut positiiviset tunnekokemukset kantavat pitkälle”, toteaa Pikku-Jipot kerhoidean äiti, Valtakunnallisen LUMA-keskuksen johtaja, professori Maija Aksela.

Akselan lisäksi kerhon ohjausryhmässä toimivat opettajataustaiset tohtorikoulutettavat Jenni Vartiainen ja Mari Juuti-Aho. Myös kerho-ohjaajat Veli-Matti Ikävalko (Jippo), Tiina Romu (Kiltti Lohikäärme), Armi Hopea (Haltija) ja Petra Raivonen (Peppi) ovat matemaattis-luonnontieteellisen opettajankoulutuksen saaneita tai opiskelemassa opettajaksi.

^{Jippo tarinoi ja Kiltti Lohikäärme ja lapset kuuntelevat.}

Vaikka kerhon tarkoituksena on tarjota lapsille mielekästä puuhaa tutkimisen parissa, on toiminnalla myös kauaskantoisempia tavoitteita. Lasten ja nuorten kiinnostuksen puute matemaattis-luonnontieteellisiä aineita kohtaan on kansainväliselläkin tasolla todettu ongelma, joka vaatii toimenpiteitä.

Pikku-Jipot -tiedekerhossa kiinnostusta tuetaan oivaltamisen, tekemisen ja onnistumisen ilon kautta. Toiminnassa huomioidaan lapsen ikä, kiinnostuksen kohteet ja turvalliset toimintatavat.

Ensimmäisen kerhokerran väri-teema tarjosi kaikille kaikille lapsille onnistumisen kokemuksia. Kotiinvietäväksi pienet kerholaiset saivat omat pipetit ja tehtävän tutkia, kuinka monta vesipisaraa mahtuu teelusikkaan. Tehtävä johdattaa lapset seuraavan kerhokerran vesi-teeman pariin.

Kaikkiaan kerho kokoontuu Tiedekulmassa viisi kertaa. Muita teemoja ovat muodot, olomuodot ja tiheys. Kuudes kerhokerta järjestetään Helsingin yliopiston observatorion yleisökeskuksessa ja teemana on silloin avaruus.

Pikku-Jipot-kerhon ensimmäinen kokoontuminen sai myös ansaittua julkisuutta ja paikalla oli Kymmenen uutisten loppukevennyksen toimittaja ja kuvaaja. Lasten riemusta ja heidän vanhempiensa tyytyväisistä ilmeistä päätellen kerho oli myös erittäin onnistunut. “Tämä on ensimmäinen harrastus, josta poika ei halunnut lähteä kesken pois”, tuli yksi isä toteamaan kerhon päätteeksi.

“Tutkimisen iloa ja riemua riitti paljon. Näistä Pikku-Jiposta kuulemme vielä!”, Aksela lisää.

Katso lisää valokuvia ensimmäiseltä kerhokerralta. Tiedettä lapsille tarjoaa myös Jippo-verkkolehti osoitteessa www.ejippo.fi.

Teksti ja kuvat: Elisa Lautala.