Inspiroiva luontopäivä alakoulussa: Tutkimisen ja toimimisen taitoja luonnon helmassa

Luonto tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat kehittää tutkimisen ja toimimisen taitojaan. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kehittämä toiminnallinen luonnontutkimuspäivä on erinomainen ratkaisu, joka tukee alakoulun opettajia ja oppilaita tutkimuksellisessa oppimisessa. Tämä toimintamalli on nyt saatavilla koko Suomen alakouluille.

Luonnontutkimuspäivän perusidea

Luonnontutkimuspäivän tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia järjestää tutkivaa työskentelyä ja hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Päivän aikana opettajat ja oppilaat voivat tutkia yhdessä luonnon ilmiöitä ja harjoitella tutkimusvälineiden käyttöä. Toimintamalli on kehitetty tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti, ja se vastaa ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita, erityisesti tutkimisen ja toimimisen taitojen kehittämistä koskien.

Parhaat vinkit opettajille ja nuorille Suomessa

  1. Suunnittele yhdessä: Yhteistyö LUMA-keskuksen asiantuntijoiden kanssa auttaa suunnittelemaan monipuolisen ja mielekkään tutkimuspäivän.
  2. Hyödynnä luontoa: Käytä lähiluontoa oppimisympäristönä ja rohkaise oppilaita havainnoimaan ympäristöään.
  3. Harjoittele tutkimusvälineiden käyttöä: Anna oppilaille mahdollisuus käyttää erilaisia tutkimusvälineitä, kuten kiikareita, kaukoputkia ja äänentallentimia.
  4. Integroi eri aineet: Yhdistä luonnontutkimuspäivään sisältöä eri oppiaineista, kuten kuvataiteesta ja historiasta, jotta oppilaat saavat monipuolisen oppimiskokemuksen.
  5. Kannusta kysymään: Rohkaise oppilaita esittämään omia tutkimuskysymyksiään ja suunnittelemaan pieniä tutkimuksia.
Kaksi ihmistä tutkii yhdessä.
Yhdessä tutkiminen on Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toiminnan ytimessä.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Ympäristöopin opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä omien tutkimuskysymysten ideointia ja tutkimusten suunnittelua. Luonnontutkimuspäivä tukee näitä tavoitteita tarjoamalla autenttisen ympäristön, jossa oppilaat voivat harjoitella havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Päivään voidaan integroida sisältöä ja toimintatapoja perinteisistä LUMA-aineista sekä esimerkiksi kuvataiteesta ja historiasta.

Toimintamalli käytännössä

Luonnontutkimuspäivän suunnittelu alkaa opettajan ja LUMA-keskuksen asiantuntijan yhteistyöllä. Esimerkiksi kevätaamun linturetki kolmannen luokan kanssa voisi olla osa luonnontutkimuspäivää. Opettaja suunnittelee pedagogisen sisällön ja tavoitteet – LUMA-asiantuntija tuo tieteellisen sisällön ja tutkimusvälineet – yhteisesti käyttöön. Retken aikana oppilaat voivat harjoitella lintujen havainnointia ja äänien tallentamista, mikä tukee ympäristöopin tavoitteita.

Möttösen koulun luonnontutkimusviikko esimerkkinä opettajille ja nuorille

Perhon Möttösen alakoulun luokat viettivät luonnontutkimusviikkoa toukokuussa 2023. Viikon aikana oppilaat harjoittelivat luonnontutkijan taitoja, kuten havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Yksi viikon tutkimuskysymyksistä oli, esiintyykö lepakoita koulun lähellä. Kuudesluokkalaiset asensivat lepakkojen ääniä tallentavan laitteen, ja tuloksena selvisi, että alueella esiintyy pohjanlepakoita ja siippalajeja.

Yhteistyötahot ja kehitystyö; monta tahoa puhaltaa yhteen hiileen

Luonnontutkimuspäivän toimintamalli on kehitetty yhteistyössä LUMA-keskus Suomen, Opetushallituksen, opettajien ja tiedeyhteisön kanssa. Verkkokurssi ”Luonto oppimisympäristönä” tarjoaa opettajille tukea ja materiaalia luonnontutkimuspäivän toteuttamiseen. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja kansallispuistoihin oppimistarkoituksissa sekä kansalaistieteeseen ja datan keräämiseen luonnosta.

Linkit ja lisätietoa

Lisätietoa luonnontutkimuspäivän toimintamallista ja esimerkkejä toteutetuista projekteista löytyy Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen verkkosivuilta. Tutustu myös verkkokurssiin ”Luonto oppimisympäristönä” ja sen tarjoamiin resursseihin.

Luonnontutkimuspäivä tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden kokea luonnon ihmeitä ja oppia tutkimisen taitoja käytännössä. Tämä toimintamalli tukee ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita ja innostaa oppilaita tutkimaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.

Kirjoitettu yhteistyössä:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto) & Pentti Impiö, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen – ”Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja”

Kansallinen LUMA-verkostomme kutsuu sinut tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä – sekä lisäämään uusien LUMA-alalle kouluttautuvien määrää.

Olitpa opiskelija, opettaja, LUMA-aloilla työskentelevä, vanhempi tai eläkeläinen – kurssi sopii juuri sinulle!

Tiedelähettiläs Samuel Pulkkinen kuvaa omaa kokemustaan Tiedelähettiläs-kurssista, sekä innostaa muita oppijoita mukaan!

– Aloitin kurssin kesän alkuvaiheessa. Heti kun näin kurssin ajattelin, että tämä on ihan minun juttuni!

Pulkkisen innostus tiedettä kohtaan alkoi viidennellä luokalla. Kiinnostus matematiikkaa, fysiikka ja kemiaa kohtaan on jatkunut läpi elämän.

– Kemia, fysiikka, matematiikka. Luonnontieteet ovat innostaneet minua aina. Mutta haluaisin myös välittää tietoa ja taitoa muille. Siihen ei riitä vaan tieto ja taito, tarvitset myös pedagogiikkaa, selittää Pulkkinen.

Tiedelähettiläs-kurssilla oppijat saavat pedagogisia taitoja, joiden avulla luonnontieteitä voi jakaa myös muille. Pulkkisen elämässä vaari on toiminut innoittajana.

– Miten näistä asioista voi kertoa toisille, jotta se olisi kaikista antoisin? kysyy Pulkkinen, kurssin käytyään.

Nuoret ja aurinkopaneelit Pulkkisen mielessä

Suomen tulevaisuuden kannalta luonnontieteet ovat avainasemassa. Pulkkinen nostaa myös esiin nuorten tärkeyden.

– Suomessa kuin kansainvälisesti tarvitaan lisää matematiikan, fysiikan ja kemian osaajia.

– Konkreettisesti kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus ovat tärkeimpiä vientiteollisuuksia Suomessa. Tarvitaan koko ajan osaamista. Tekoäly kehittyy koko ajan mutta se ei riitä. Tarvitaan entistä enemmän osaajia – ja myös nuoria – joilla on kokemusta tästä ajasta, lisää Pulkkinen.

Pulkkinen pitää käytännönläheisiä arjen elämän esimerkkejä tärkeinä. Esimerkiksi perheen ostamat aurinkopaneelit nostavat mieleen, miten paljon kemiaa ja fysiikkaa niihin kuuluu.

– Ymmärtää mikä mekanismi on, että puhutaan kilowattitunneista. Mitä se tarkoittaa? Miten paljon aurinkopaneelit oikeasti tuottavat sähköä? pohtii Pulkkinen.

Aurinkopaneeleja rivissä.
Kestävyys- ja vastuullisuuskuva, kuvaaja Eliel Kilkki.

Unelmatyönä luonnontieteiden opettaja

Pulkkinen on lyhytkasvuinen (110 cm) ja on panostanut enemmän teoreettisiin opintoihin kuin veljensä, joka on jo luonnontieteellisellä alalla. Pulkkinen opiskelee lukiossa ja hänen unelmatyönsä on luonnontieteiden opettaja.

– Unelma on matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja.

– Pyrin pitämään tiedekurssia tai tiedeleiriä. Se olisi tosi hienoa, sanoo Pulkkinen.

Pulkkinen muistuttaa myös nöyryydestä ja siitä, että luonnontieteilijätkin ovat ihmisiä. Samalla hän innostaa kaikkia luonnontieteistä kiinnostuneita mukaan Tiedelähettiläs-kurssille, kehittämään pedagogisia taitoja ja vahvistamaan Suomen tulevaisuuttaa luonnontieteellisellä alalla.

– Jos liikaa korostaa omaa osaamista, se on vaarallista. Tiedämme vain murto-osan maapallon ilmiöistä ja toiminnoista.

– Kaikki voivat oppia. Myös ne, jotka ovat jo opiskelleet! Kannustaisin kaikkia mukaan kurssille.

Nuoret aikuiset oppivat yhdessä tietokoneiden äärellä.
Tiedelähettiläs-kurssin voi suorittaa helposti etäopintoina.

Liity mukaan Tiedelähettiläs-kurssille ja edistä luonnontieteiden asemaa Suomessa, yhdessä kanssamme!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Alkusanat: Alisa Uusi-Kilponen, projektipäällikkö, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.