lumaviikot

Cygnaeus-lukiossa on panostettu monella tavalla LUMA-aineiden innostavuuteen. Yhtenä keinona koulussa on työjärjestyksessä ja opiskelijoiden ryhmittelyssä (kotiryhmä) joka vuositasolla ns. LUMA-ryhmä, jonka ryhmäohjaajana toimii joku LUMA-opettaja.

FY1-kurssilla kaikilla on suoritettavana taivaan tarkkailutehtävä, jossa bongataan tähtikuvioita, havainnoidaan Aurinkoa, haloja ja muita valoilmiöitä sekä selitetään niitä. Suorituksiin kelpuutetaan myös Kallioplanetaariovierailut ja muut asiaan liittyvät luennot, esim. yliopistossa.

Matematiikkakerho kokoontuu joka tiistai. Välillä siellä opetetaan jotain lukiokurssien ulkopuolista matematiikkaa, mutta useimmiten ratkotaan opettajan opastuksella kinkkisiä läksytehtäviä tai muita opiskelijoiden vaikeuksia.

Tutorit opastavat toisia opiskelijoita läksyjen tekemisessä. Joskus varttuneempi (osaavampi) opiskelija opettaa nuorempia, esim. abiturientti (8 KE-kurssia suoritettuna) pitää oppitunteja KE1-ryhmälle. Suunnittelu tapahtuu yhdessä varsinaisen opettajan ja/tai opetusharjoittelijan kanssa.

Yliopiston kanssa yhteistyötä on monenlaista. LUMA-keskuksen järjestämällä kemian kurssilla opiskeli tänä vuonna 12 lukiolaista, joista 10 on tähän mennessä selvittänyt kurssin, jonka työt ovat samalla yliopisto-opintoja (kemian perusopinnot). Fysiikan laitoksen vastaavalla kurssilla ei syyspuolella ollut koulun opiskelijoita, mutta huhtikuussa valitaan seuraavan syksyn ryhmät. Matematiikan yliopisto-opinnoissa on tänä vuonna yksi opiskelija. Tietotekniikasta ja erityisesti ohjelmoinnista kiinnostuneet opiskelijat ovat yliopiston tietotekniikan laitoksen opastuksella perehtyneet peliohjelmointiin.

ABI-päivänä osa opiskelijoista oli yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa tutustumassa LUMA-opintoihin. Samoin Studia Messujen yhteydessä käytiin tutustumassa Kumpulassa fysiikan ja kemian laitoksiin. Koulun entisiä opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa vierailee koululla kertomassa opinnoista halukkaille. Ammatin- ja opintojen valintapäivänä (TET) koulussa järjestetään eri ammatti-ihmisten tapaamisia (noin 20 esiintyjästä 4-5 LUMA-aiheita).

Kurssitarjonta ja toteutus on vielä ainakin toistaiseksi laajahko, toteutus tänä vuonna soveltavista kursseista: MAA17, MAB9, FY9, KE6 ja KE10. Kursseilla käy myös muiden lukioiden opiskelijoita.

Cygnaeus-lukiolla on läheinen yhteistyö paikallisen tähtiharrastusyhdistyksen Siriuksen kanssa. Opiskelijat kirjoittavat artikkeleita jäsenlehteen (Valkoinen Kääpiö), piirtävät sarjakuvia, osallistuvat tähtiharrastusiltoihin, yms.

Cygnaeus-lukiosta on järjestetty opintoretkiä CERNiin vuodesta 2000. Koulussa on vuosittain ryhmiä, jotka ovat käyneet tai ovat menossa Cerniin opintoretkelle. Nämä ryhmät kokoontuvat sekä ennen että jälkeen varsinaisen retken (valmistautuminen ja yhteenveto). Tiedeopiskelu on osa fysiikan soveltavaa kurssia FY13.

Koulussa toimii myös kirjallisuusryhmä, joka perehtyy tänä vuonna ilmiöihin. Ryhmää vetää matematiikan opettaja.

LUMA-päivänä järjestettiin 1-tason opiskelijoille integraatio-opintoja. He valitsivat kaksi työpajaa, joissa suunnittelu ja toteutus oli vähintään kahden eri aineiden opettajan harteilla.

Teksti: Armi Hopea, Cygnaeus-lukion raportin pohjalta.

Ehnroosin koulussa Mäntsälässä on panostettu viime vuoden aikana moniin LUMA-keskuksen vuoden 2012 teemoihin ja tällä tavoin edistetty luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen myönteistä ilmapiiriä. Viimevuotinen kunniamaininta oli hyvä kannustus uuteen vuoteen ja vuonna 2012 on pyritty tekemään asiat vielä paremmin. Toiminta on ollut pitkäjänteistä ja tulee jatkumaan sellaisena myös tulevaisuudessa.

Vuoden yhtenä päätapahtumana koululla voidaan pitää syksyllä järjestettyä toimintapäivää, jossa oppilailla oli valittavana erilaisia pisteitä opetuksen eri aloilta. Luonnontieteiden ja matematiikan osalta oppilaat työskentelivät kemian pajoissa valmistaen mm. näkymätöntä mustetta ja hopeapeilejä. Äidinkielen pajoissa kirjoitettiin globalisaatiosta ja kotitalouden pajassa valmistettiin kerrosjuomia molekyyligastronomian opein. Lisäksi oppilaat osallistuivat myös liikunnalliseen pajaan.

Toisena isona koko koulun tapahtumana voidaan pitää koululla keväällä ollutta Globen uupuneiden teatteriesitystä, jossa käsiteltiin ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä asioita. Näytelmä oli valittu koulullemme sen hyvän asiasisällön vuoksi ja se osaltaan tuki mielestämme YK:n kansainvälisen kestävän energian vuoden tavoitteita.

Vuoden aikana on ehditty tehdä monenlaisia asioita ja aineryhmien välinen yhteistyö on tiivistynyt entisestään Luma-aineiden osalta. Yhtenä suurena linkkinä aineryhmien välisessä työskentelyssä on toiminut koulun Cern-ryhmä, joka on saanut toimintaan mukaan matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian lisäksi vieraiden kielten, äidinkielen, kotitalouden, teknisentyön ja musiikin opettajia. Oikeastaan koko kouluyhteisö on ottanut Luma-aineet omikseen ja hyödyntäneet niitä opetuksessa puolin jos toisin. Tämän lisäksi Luma-aineiden hyödyntäminen koulun arjessa ja teemapäivinä on lisääntynyt.

Vuoden aikana on panostettu opetuksessa veteen ja sen tutkimiseen ja koulun oppilaat ovat tutustuneet mm. Mäntsälän joen monimuotoisuuteen ja puhtauteen sekä vierailleet jätevedenpuhdistamoilla ja vesivoimalassa. Koululle on saatu hankittua sponsoritoiminnan avulla uusia mittalaitteita, joiden avulla on mm. mitattu vesien pH-arvoja. Maantiedossa on puolestaan opiskeltu veden merkitystä kriittisenä luonnonvarana.

Toiminnallista matematiikkaa on valinnaiskursseilla toteutettu mm. askartelemalla paperista erilaisia pintoja. Kotitaloudessa on puolestaan hyödynnetty kemian ja kotitalouden yhteistä molekyyligastronomian opetusta ja tietoutta. Koulun oppilaat ottivat lisäksi kaksoisvoiton Mäntsälän, Hyvinkään ja Riihimäen yläkouluissa järjestetyssä päässälaskukilpailussa, jonka alkukarsintoihin osallistui yhteensä 1500 oppilasta.

Lue lisää Ehnroosin koulun toiminnasta.

Teksti: Armi Hopea, Ehnroosin koulun raportin pohjalta.

Ulvilan lukiossa järjestettiin marraskuun toisella viikolla LUMA– ja teknologiaviikko, jonka järjestelyihin osallistui vapaaehtoisista opiskelijoista koottu LUMA-ryhmä.

Vuonna 2012 lukiossa on tehty monenlaista LUMA-työtä. Siellä otettiin käyttöön fysiikassa tietokoneavusteinen mittausjärjestelmä (Vernier) ja opiskelijoita osallistui Science-verkoston opintomatkalle Saksaan. Ulvilan lukio on mukana ARISS– projektissa (Amateaur Radio International Space Station) yhteistyössä Teljän Radioamatöörien kanssa, sekä InGenious Science että Cern- projektissa.

Lukio järjesti myös lukuisia vierailuja eri yrityksiin ja oppilaitoksiin mm. Luvata Superconductors, Prizztech Magneettiteknologiakeskus ja Helsingin yliopiston fysiikan laitos.

LUMA-viikon ohjelmassa oli monipuolisesti ohjelmaa joka päivälle, niin työpajoja, vierailuluentoja kuin kilpailuja. Työpajoja oli mm. nanotieteestä ja säteilyturvallisuudesta. Vierailijoiden aiheina oli esimerkiksi kierrätys ja biomekaniikka. Päivittäin oli myös pulmatehtäviä matematiikasta.

Teksti: Armi Hopea, Ulvilan lukion raportin pohjalta.

Havukosken koulussa Vantaalla on opetettu luonnontieteitä integraatiokursseina jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Luonnontieteiden opetusta eheyttävällä opintokokonaisuudella opitaan luonnonvarojen ja energian kestävää käyttöä. Työtavat ovat vaihtelevia ja monipuolisia.

Aikoinaan luonnontieteiden opettajat miettivät yhdessä aihealueita ja työtapoja, jotka ovat tyypillisiä kaikille luonnontieteille. Tavoitteena oli rakentaa yhtenäinen oppimispolku luonnontieteissä yläkouluikäiselle oppilaalle.

Koulun opetussuunnitelma ja käytännön järjestelyt (jaksotus/kurssitus) on rakennettu tukemaan tavoitetta. Biologiaa ja maantietoa opiskellaan kumpaakin kaksi peruskurssia sekä fysiikkaa ja kemiaa myös kaksi peruskurssia kutakin. Näiden lisäksi oppilaat opiskelevat 8. luokalla yhden yhdistetyn fysiikka-kemian kurssin sekä biologia-maantiedon kurssin, jotka muodostavat kahden kurssin laajuisen luonnonvarat ja energia- kurssin. Luonnonvarat ja energia -kurssi opiskellaan kahden jakson aikana siten, että 2 tuntia viikossa opiskellaan biologia-maantietoa ja 2 tuntia viikossa fysiikka-kemiaa eri opettajien opettamana.

Kurssi suunnitellaan yhteistyönä, ja se antaa mahdollisuuden ajankohtaisten asioiden painottamiseen. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat kurssilla luonnonvarojen saatavuutta, kulutuksen merkitystä ja uusiutumisperiaatteita, arvostamaan kestävän kehityksen periaatteita, ymmärtämään energiavarojen esiintymisen ja käytön vaikutuksia sekä saavat käsityksen energian monimuotoisuudesta ja energian muuntumiseen liittyvistä ilmiöistä. Oppilaalle pyritään tarjoamaan tiedot, joiden pohjalle hän myöhemmässä elämässään voi rakentaa oman käsityksensä ja kannanottonsa energiapolitiikkaan ja omiin kulutusvalintoihin. Opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista tällä kurssilla ovat erityisen voimakkaasti esillä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, viestintä ja mediataidot, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia.

Kurssilla tutustutaan epäorgaanisiin (mineraalit ja vesi) ja orgaanisiin (metsät, öljy, maatalouden ja merten tuotanto) luonnonvaroihin. Kurssin aikana opiskellaan luonnonvarojen hyödyntämistapoja ja niihin liittyviä ympäristövaikutuksia sekä niihin liittyviä teollisuus- ja kehitysmaiden ongelmia. Erityisesti keskitytään malmien jalostamiseen metalleiksi ja öljyn jalostuksen yhteydessä hiilivetyihin ja niiden nimeämiseen sekä metsän viljelyyn ja puunjalostusteollisuuteen. Aiheita käsitellään tuotteen elinkaaren kautta, samalla huomioiden hyödykkeiden ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki. Kurssin aikana tutustutaan luonnonvarojen esiintymiseen ja käyttöön sekä koko maapallolla että Suomessa.

Kurssilla opiskellaan lisäksi eri energialajeihin liittyviä ilmiöitä (asema-, liike-, lämpö- ja ydinenergia) ja energianmuuntumiseen ja –siirtymiseen liittyviä lainalaisuuksia kuten energian säilyminen, lämmön siirtyminen ja lämmön varastointi. Lisäksi opiskellaan sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyviä prosesseja, erilaisten voimalaitosten toimintaperiaatteita ja niiden vaikutuksia ympäristöön.

Opintokokonaisuuden aikana harjoitellaan itsenäistä tiedonhankintaa ja raportointia. Oppilaalle on tehty Fronterin oppimisalustalle huone, jossa on työohjeet (oma ja parityöskentely omalla tiedostolla tai jaetulla asiakirjalla), linkit opiskelumateriaaleihin, oppilastestit sekä palautuskansio oppilastöille. Varsinaista oppikirjaa ei oppilailla ole, sillä kurssilla käytetään paljon verkon sähköistä materiaalia ja opettajan kokoamaa Smartboardin Notebook-oppimismateriaalia, joka liitetään aina viikoittain PDF-tiedostoina Fronteriin oppilaiden opiskelumateriaaliksi.

Kurssilla painotetaan lisäksi vaikuttamiseen ja viestintään liittyviä työtapoja. Energian yhteydessä järjestetään paneelikeskusteluja ja/tai väittelytilaisuuksia, joihin oppilaat valmistautuvat hankkimalla pohjatietoja väitteidensä tueksi. Vantaan MAOL-kerhon järjestämään väittelyyn osallistui Havukosken koulusta kaksi väittelijää toukokuussa 2012.

Teksti: Tuija Lindström.

Havukosken koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun yläkoulujen sarjassa.

Vantaalaisen Havukosken koulun toimintaa on vuonna 2012 leimannut MOE eli Maths on Earth. Se on kansainvälinen yhteistyöprojekti, jossa koulun yhden ikäluokan opetukseen on integroitu matematiikkaa hyödyntäviä tehtäviä. Projektin avulla tarjotaan oppilaille mahdollisuus luoda kansainvälisiä suhteita ja harjoitella englannin kieltä käytännön tilanteissa sekä motivoidaan heitä opintoihinsa.

Projekti aloitettiin koulussa syksyllä 2011, jolloin yhteistyöprojektiin osallistuivat kaikki koulun 7.-luokkalaiset (n. 100 oppilasta). Projektin kesto on kaksi lukuvuotta. Lukuvuonna 2012–2013 siihen osallistuvat samat oppilaat kuin edellisenä vuonna eli nykyään kaikki koulun 8.-luokkalaiset. Projektissa on mukana Havukosken koulun lisäksi kouluja Kroatista, Puolasta ja Ranskasta.

Koulussa on haluttu antaa koko ikäluokalle mahdollisuus osallistua projektiin. Lähes kaikki projektin aktiviteetit tehdään osana oppilaiden perusopetusta eri oppiaineissa lukuvuoden aikana. Koulun opetus on kokonaan jaksotettu/kurssitettu, joten hyvän ennakkosuunnittelun avulla koulussa voidaan toteuttaa suunnitellut aktiviteetit.

Projekti keskittyy matematiikan käyttöön työvälineenä maapallolla tapahtuville todellisen maailman ilmiöille. Tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen hyödyn erityisesti työmarkkinoilla. Samalla kiinnitetään huomiota sukupuoliseen tasa-arvoon ja ennakkoluuloihin. Oppilaita johdatellaan matemaattiseen ongelmanratkaisuun jokapäiväisissä tilanteissa.

Useat projektin aktiviteetit tehdään luokkahuoneen ulkopuolella. Opettajat pyrkivät käyttämään oppilaita osallistavia opetusmenetelmiä: lyhyitä projekteja, koejärjestelyjä, tutkimuksia, pelejä ja aivomyrskyjä. Vierailemalla museoissa, työpajoissa, yhteistyöyrityksissä ja –laitoksissa pyritään osoittamaan uuden teknologian ja matematiikan sekä luonnontieteiden hyödyllisyys oppilaan jokapäiväisessä elämässä. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Sekä oppilaat että opettajat opettelevat yhteistyön tekemistä etäisyyksistä riippumatta TVT:n avulla. Näin kaikki, mitä oppilas tekee, tulee nähdyksi luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella.

Suunnitteluvaiheessa projektissa ideoitiin yhteisesti, tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen, 66 aktiviteettia vuosille 2011–2013. Hyvin suunniteltuna projektin toteutus on ollut helppoa ja mukavaa. Aktiviteeteissa projektin osapuolet miettivät yhdessä, mitä tavoitellaan ja kuka neljästä maasta on vastuussa aktiviteetin vetämisestä sekä sopivat lopullisen tuotoksen raameista (diaesitys, juliste, t-paita jne.). Projektissa on laadittu yhteisiä opetusmateriaaleja ja liikkuvuuksien aikana yhteisesti toteutettavia työpajoja. Samalla on vaihdettu ajatuksia ja rikastutettu mukana olevien opettajien ajattelua oppimisesta ja opetuksesta.

Aktiviteettien tarkoituksena on ollut innostaa matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun. Motivoivina aktiviteetteina ovat olleet esimerkiksi työpaikoilla vierailut, joissa tutustuttiin matematiikan käytännön tarpeisiin. Oppilaat ovat tutustuneet arjessa tarvittavaan matematiikkaan ja maapallon ilmiöiden matematiikkaan. Oppiaineiden välisellä integraatiolla on saatu oppilaille eheämpi kuva maapallolla tapahtuvista ilmiöistä ja matematiikan käyttökelpoisuudesta kaikissa oppiaineissa ja sen osaamisen tarpeesta kaikkialla. Samalla on saatu aikaan tervetullutta vuoropuhelua nykyisin niin ainejakoisen yläkoulun opettajien kesken.

Oppilailla yhdessä tekemisen sidettä vahvistaa myös tietoisuus siitä, että kolmen muun maan, heille jo tutut, oppilaat tekevät samoja asioita kuin hekin. Oppilasliikkuvuuksien aikana mukana olevat oppilaat toimivat usein sekaryhmissä. Esimerkiksi Puolassa aloitettu tutkimuksen tekeminen nuorten arkeen liittyvistä asioista jatkui tietokoneen välityksellä sekaryhmissä. Näin saatiin aikaan kommunikointia tutkittavan asian ympärillä. Samalla pystyttiin vertailemaan näiden neljän eri maan nuorten jokapäiväistä arkea.

Yhteydenpidossa käytetään monia sähköisiä työkaluja. Työkalut ovat valikoituneet opettajien yhteisen päätöksen mukaan osittain jo suunnitteluvaiheessa, mutta myöhempiä tarpeitakin on esiintynyt projektin edetessä.

• Opettajien yhteissuunnittelua on hoidettu Google Driven jaettujen asiakirjojen välityksellä. Projektille on luotu oma Google-tili opettajien henkilökohtaisten tilien lisäksi. Projektin tilin kalenteriin on merkitty jokaisen osallistujamaan kouluvuoden työajat ja muut poikkeavat työpäivät, jotta esimerkiksi yhteisen videoneuvottelun ajankohdan löytäminen olisi helpompaa. Yhteisten jaettujen asiakirjojen avulla keskustelu aktiviteettien yksityiskohdista on ollut helppoa.

• Skype-neuvottelujen ja sähköpostiviestien avulla on suunniteltu tulevaisuutta ja jaettu omia ideoita aktiviteeteistä.

• Projektille on luotu oma internet-sivustonsa, josta vastaa hankkeen koordinaattori ja nimetty toinen opettaja. Sivustolla julkaistaan projektin yhteistuotokset. Kukin maa vuorollansa on vastuussa aktiviteettien koonnista ja niiden julkaisusta.

• Projektin yhteistä päiväkirjaa pidetään eTwinning-portaalissa, koska samalla projekti on eTwinning- projekti, vaikka siinä käytetäänkin muita sähköisiä työkaluja kuin itse portaalin tarjoamia.

Kukin koulu käyttää vielä omia sähköisiä työkalujaan oman työskentelynsä tueksi.

• Havukosken koulu käyttää Fronterin oppimisalustaa, jonne on luotu oma huone projektia varten. Näin jokainen koulun kahdeksannen luokan oppilas näkee, mitä ja miten aktiviteetti tehdään ja missä oppiaineissa. Huoneen palautuskansio on toiminut oppilastöiden palautuspaikkana.

• Opettajat ovat käyttäneet Microsoftin SkyDrivea erilaisten tuotosten arkistona. Näin kaikki projektiin liittyvät tuotokset ovat samassa “pilvessä”, jonne pääsy ei ole ajasta ja paikasta riippuvainen.

• Havukosken koulu pitää omaa blogia, jonne kootaan projektin kuulumisia.

• Oppilaita varten projektilla on käytössään suljettu, maksullinen Ning-yhteisö, jossa oppilaat voivat keskustella keskenään, jakaa kuviaan ja videoitaan sekä keskustella keskenään vapaasti. Lukukauden aikana ohjaava opettaja alustaa yhteisesti sovittuja keskustelun aiheita oppilaille. Alustaa on käytetty myös yhden aktiviteetin ’Mystery Scientist’ -videoissa esiintyvien tieteilijöiden nimien arvailemiseen sekä tulevien vierailujen parien tutustuttamiseen ja vierailuohjelmien jakoon. Vierailujen jälkeen oppilaat ovat olleet yhteydessä toisiinsa myös sähköpostin ja Facebookin välityksellä.

Opettajalle on erittäin mieluisaa nähdä, että oppilaat nauttivat projektista ja ovat motivoituneita tekemään annettuja tehtäviä. Jokaisen maan opettajilta tulee palautetta oppilaiden sosiaalisesta kehittymisestä ja mieluisista aktiviteeteista. Opettajat ovat saaneet tytöt innostumaan matematiikasta ja luonnontieteistä uudenlaisella lähestymistavalla. Tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppiminen ja käyttö tapahtuu luontevalla tavalla yhdessä oppien. Projektissa on pystytty integroimaan arkipäivän asioita yläkoulun oppilaille mielekkäällä tavalla ilmiöitä opiskellen. Vieraiden kielten opetukseen on saatu autenttisia oppimistilanteita, ja kommunikaatio oppilaiden välillä on lisääntynyt. Oppilaat ovat saaneet tilaisuuden suunnitella omaa oppimistaan ja työskentelyään.

Tuloksena on syntynyt muutakin kuin kirjallista materiaalia. Kuvailmaisu on oppilaalle hyvin luova tapa ilmaista itseään. Oppilastyöt ovat saaneet todellisen vastaanottajan ja samalla tehty työ on näkyvää. Opettajat ovat saaneet paljon työtään monin tavoin rikastuttavia asioita. Yhdessä tekeminen saman koulun sisällä sekä eurooppalaisten kollegojen kanssa on motivoivaa. Yhdessä asioiden jakaminen ja oppiminen on palkitsevaa. Yhdessä oppiminen kulttuurillisista eroista huolimatta on silmiä avaavaa ja samalla tulee tarve puntaroida omia piintyneitäkin tapoja ja asenteita. Suhde oppilaisiin myös muuttuu yhdessä opettajuuden kanssa. Oppilaiden ainutlaatuisuus ja moni-ilmeisyys ihmisinä tulee aidosti esille yhdessä tekemisen kautta.

Lisätietoa:

• Havukosken koulu projektiblogi »

Teksti: Tuija Lindström.

Havukosken koulu voitti Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun yläkoulujen sarjassa.

Lappeenrannan lyseon lukiossa kylvetään opiskelijoihin innostuksen siemeniä LUMA-aineita kohtaan. Lukiossa pyritään tarjoamaan monipuolisia soveltavia kursseja LUMA-aineissa läpi koko lukuvuoden.

Matematiikan saralla on tarjottu jo vuosikymmenten ajan lukiolaisille matematiikkakerhoa, jossa he voivat laskea vanhoja yo-tehtäviä tai mitä tahansa matematiikan kursseihin liittyviä asioita. Tilastomatematiikan jatkokurssi parantaa opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta ja toteutus on mietitty mm. psykologian opettajan kanssa (psykologian pääsykokeissa vaaditaan tilastotieteen taitoja). Ensimmäisen vuosikurssin pitkän matematiikan lukijat käyvät tutustumiskäynnillä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja heidän on mahdollista osallistua toisella vuosikurssilla yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettuun yliopistomatematiikkaan orientoivaan kurssiin. Kurssin luennoitsijat ovat yliopiston henkilökuntaa. Yläasteelta lukioon tullessa tarvitaan toisinaan hieman tukea matematiikassa ja tätä varten on myös koulukohtainen kurssi.

Kemiassa koulukohtaisia kursseja on kuusi. Laboratoriokurssi on yksi niistä. Kurssin jokaisella tunnilla tehdään laboratoriotöitä ja vahvistetaan kokeellisen työskentelyn taitoja. Kurssin aikana on mahdollista tehdä pidempiä töitä, joita ei normaalikurssin puitteissa pystytä tekemään. Lisäksi tutustutaan mittauskeräinten toimintaan, jolloin päästään käyttämään uudempaa teknologiaa kokeellisessa työskentelyssä. Kurssiin on kuulunut myös ekskursiomatka Fazerin tehtaille Vantaalle ja Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadoliniin. Makromolekyylien kurssi on hyödyllinen myös biologian opiskelijoille. Kurssilla käydään läpi tärkeimmät biomolekyylit ja niiden reaktiot sekä polymeerikemiaa. Muita koulukohtaisia kemian kursseja ovat orgaanisen kemian kertauskurssi, ympäristökemia ja tänä vuonna ensi kertaa järjestetty molekyyligastronomian kurssi (kuva). Viimeksi mainittu on saanut hyvän vastaanoton opiskelijoilta ja siitä saatiin juttu Lappeenrannan kaupunkilehteen. Kaikki kurssit ovat ympäristökemian kurssia lukuun ottamatta toteutuneet.

Fysiikassa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Lappeenranna teknillisen yliopiston järjestämälle elektroniikan verkkokurssille. Kurssille osallistuu vuosittain muutamia elektroniikasta innostuneita opiskelijoita. Parhaimmat kurssilaiset palkitaan abiturienttivuonna yliopiston lahjoittamin stipendein. Tänä syksynä fysiikan projektikurssi teki LUMA-viikolla opintomatkan Cerniin. Lukiossa vieraili myös fyysikko kertomassa fysiikan uusista tutkimuksista.

Biologiassa on myös paljon koulukohtaisia soveltavia kursseja. Luontoretkeilykurssilla vaelletaan Repoveden kansallispuistossa ja biologian tutkimuskurssilla tehdään kenttätutkimuksia. Lääketieteellinen biologia kiinnostaa opiskelijoita. Kurssin aikana on vierailtu paikallisen keskussairaalan kliinisen fysiologian osastolla ja mikrobiologian laboratoriossa sekä SPR:n veripalveluyksikössä.

Maantiedon soveltavalla kurssilla tutustutaan uusimpaan tekniikkaan paikkatiedon kurssilla. Kurssilla tutustutaan perinteisiin ja digitaalisiin karttoihin sekä GPS-paikantimiin.

Tietotekniikan kursseja lukiossa on kolme, joista yksi keskittyy tietotekniikan perusvalmiuksien vahvistamiseen ja loput kaksi ovat ohjelmointikursseja. Toinen kursseista on järjestetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä, jolloin opiskelijat saavat uusinta tietoa ohjelmoinnista alan opettajalta.

Kertauskursseja järjestetään kaikissa LUMA-aineissa.

Yhtenä uutena kurssina vuonna 2012 toteutettiin Science-projektikurssi. Kurssilaiset suunnittelivat kokeellisia kemian ja matematiikan töitä alakoulun oppilaille (5.-6.-luokkalaiset). LUMA-viikolla järjestettiin yhteen Lappeenrannan alakouluun LUMA-päivä, jossa alakoululaiset tekivät itse kokeellisia töitä lukiolaisten ohjauksessa. Töihin kuului mm. tulivuoren teko, laavalamppu ja salakirjoitusta. Puolessa välissä päivää pidettiin pieni demonstraatiotuokio, jossa näytettiin muutama kemian temppu: liikennevalodemonstraatio (redox-reaktio), luminanssireaktio ja ylikylläisen liuoksen ominaisuuksia. Päivän päätteeksi kerättiin palautetta ja se oli mahtavaa. Oppilaista 95%:lla oli hauskaa päivän aikana. Kaikki oppilaat toivoivat, että samanlainen päivä järjestettäisiin uudelleen. Kaikki oppilaat myönsivät oppineensa uutta päivän aikana ja 90% oppilaista innostui kemiasta ja matematiikasta päivän jälkeen. Myös ohjaavat lukiolaiset pitivät päivää onnistuneena ja useampi heistä haluaisi toteuttaa vastaavanlaisen päivän uudelleen. Parempia tuloksia ei voitu edes toivoa. Päivästä on tulossa videokollaasi lukion verkkolehteen. Kurssilaiset lähtevät keväällä pitämään samanlaisia pajoja Joensuun SciFestille.

LUMA-viikkoa on pyritty viettämään vuosittain erilaisin tempauksin, jotta lukiolaisiin saataisiin innostuksen siemen LUMA-aineita kohtaan. Myös LUMA-aineiden kansalliset kilpailut järjestetään lukiossa vuosittain. Kuluvan lukuvuoden aikana kaksi lukion opettajaa on ollut tiiviissä yhteistyössä Kaakkois-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan käynnistämisessä.

Toiveena on saada LUMA-aineisiin vielä lisää innostavia töitä ja tapahtumia, joita voidaan tarjota opiskelijoille. Tavoitteena on innostaa opiskelijoita LUMA-aineiden opiskeluun lukiossa ja jatko-opinnoissa.

Teksti: Petra Luukko.

Lappeenrannan lyseon lukio Vuoden LUMA-koulu 2012 -kilpailun lukion ja ammatillisen koulutuksen sarjassa.

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus ja pohjoiskarjalaiset yritykset ottivat varaslähdön valtakunnalliselle LUMA-viikolle (5.–11.11.2012) jo perjantaina 2.11. järjestämällä luonnontieteistä kiinnostuneille yläkoululaisille, yläkoulujen luonnontieteiden opettajille ja opinto-ohjaajille Tiede ja työelämä -teemapäivän.

Päivän aikana korostettiin teemaa ’työelämävalmiudet’ ja aihetta käsiteltiin erityisesti luonnontieteellisen koulutuksen ja luonnontieteisiin liittyvän yritystoiminnan näkökulmasta.

Aamupäivä koostui lyhyistä varttituntisista esityksistä, joista vastasivat neljä yritystä ja neljä yliopiston ainelaitosta. Luennoilla käytiin läpi esiintyjien kulkemia erilaisia urapolkuja, millaisia työtehtäviä yrityksistä löytyy luonnontieteen lähtökohdista, millaisia valmiuksia tulevaisuuden työntekijällä tulisi olla ja miten toisaalta yliopisto valmentaa työelämän haasteisiin.

Iltapäivän aikana yritykset ja yliopisto järjestivät työpajoja, joissa oppilaat opettajineen pääsivät tutustumaan esimerkkeihin yritysten toiminnasta sekä yliopiston tutkimustyöstä. Aamupäivän esityksiä oli seuraamassa yli 250 oppilasta, opettajaa sekä opinto-ohjaajaa ja iltapäivän työpajoihin saatiin mahdutettua 100 innokasta oppilasta opettajineen.

Ensimmäisenä puheenvuorona Flaxwood Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Karppinen kertoi oman urapolkunsa lisäksi yrityksessään valmistettavien komposiittikitaroiden materiaalien kehittämisestä, kuten eksoottisten ja uhanalaisten puumateriaalien jäljittelemisestä. Esityksessä käytiin myös kattavasti yrityksessä toimivien eri alojen eksperttien työtehtäviä tuotekehityksestä tuotantoon ja liikkeenjohtoon.

Fysiikan ja matematiikan laitoksen professori Kai Peiponen kertoi oppilaille oman henkilökohtaisen matkansa työuralle yliopistoon.

Matkalle oli mahtunut monenlaisia vaiheita ja hetkiä, jotka eivät luvanneet luonnontieteisiin suuntaavalle nuorelle kovinkaan kannustavia tulevaisuudenkuvia. Päämäärätietoinen nuori kuitenkin päätyi valitsemalleen alalle. Peiponen kertoi esityksessään myös harrastavansa kielten opiskelua ja korosti kielitaidon merkitystä muun aineosaamisen lisäksi tulevaisuuden työtehtävissä.

TeacherGaming LLC:n pääkehittäjä Aleksi Postarin esityksessä käytiin läpi, kuinka opetuspelejä valmistava yritys oli syntynyt ja millaisia henkilöitä siihen tarvittiin. Postari kertoi, mitkä olisivat jatkossa työssä tarvittavia tärkeimpiä taitoja ohjelmistoyrityksessä toimimiseen, millaisia normaalit työpäivät ovat, ja kuinka esimerkiksi Minecraft-peliin rakennettua Edu-lisäosaa testataan normaalissa päivärutiinissa.

Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitoksen professori Markku Tukiainen kumosi omassa puheessaan yleisiä tietojenkäsittelijöistä vallalla olevia stereotypioita ja kuvasi tulevaisuuden työmarkkinatilannetta erinomaiseksi. Esityksessä korostuivat erilaisten tietojen ja taitojen hallinnan tarve ja moninaiset työtehtävät alalla.

Linnunmaa Oy:n toimitusjohtaja Mari Tarvainen kertoi ympäristölainsäädäntöön, erilaisiin lupaprosesseihin ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä asioista omassa alustuksessaan. Asiantuntijaorganisaation toiminnasta saatiin kattava kuva mahdollisuuksista, joita luonnontieteistä valmistuvalla on mahdollisella työurallaan.

Biologian laitokselta FT Merja Lyytikäinen esitteli biologian laitoksella annettavaa opetusta ja erilaisia opettajan ja asiantuntijan suuntautumisvaihtoehtoja. Samoin käytiin läpi laitoksen tutkimuksen pääsuunnat ja painopisteet, kuten metsä- ja vesiekosysteemit ja eläinten hyvinvointi, sekä mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin hankkeisiin.

Valio Oy:n Joensuun tehtaalta kehitysvastaava Pekka K. Hirvonen kertoi Valiosta yleensä sekä Joensuun tehtaan toiminnasta erityisesti. Rasvattomien juustojen valmistukseen keskittynyt meijeri on alallaan Suomen suurimpia. Tuotekehittelyssä on tarvetta osaamiselle niin kemian, biologian kuin elintarviketieteidenkin osaajille.

Aamupäivän esiintyjistä viimeisenä toimi Kemian laitoksen professori Tapani Pakkanen, joka painotti kemian tuntemuksen tärkeyttä jo yleissivistyksenkin kannalta. Luonnontieteitä koulussa opiskellut on jatko-opintojen kannalta hyvässä asemassa, sillä hänellä on valinnanvaraa enemmän kuin muilla, Pakkanen korosti.

Iltapäivän aikana sata oppilasta opettajineen osallistui seitsemään työpajaan, joiden järjestämisestä vastasivat yritykset ja yliopisto.

Abloy Oy:n työpajassa tutkittiin avaimien kokemia voimia niiden pudotessa erilaisille pinnoille. Lisäksi mitattiin automatisoidun ovipumpun vaikutusta ovirakenteiden kiihtyvyyksiin ovea avattaessa ja suljettaessa.

Valio Oy:n työpajassa tutustuttiin ensin erilaisiin perusmakuihin, jonka jälkeen tehtiin elintarviketuotantoon kuuluvaa makutestausta laajalla aineistolla.

Mekrijärven tutkimusaseman työpajassa esiteltiin metsätutkimuksessa käytettäviä valokuvauslennokkeja sekä 3D-tulostusta erilaisten muovikappaleiden valmistuksessa.

Fysiikan ja matematiikan laitos järjesti kaksi pajaa, joista ensimmäisessä tutkittiin erilaisia valonlähteitä ja niiden energiatehokkuutta sekä lämpösäteilyä. Pajassa perehdyttiin valonlähteiden mittaamiseen, suunnitteluun ja teoreettisiin hyötysuhteisiin.

Toisen fysiikan työpajan lähtökohdaksi oli otettu tyttöjen kannustaminen fysiikan opiskeluun (ks. ylin kuva). Laitoksen naispuoliset tutkijat opastivat halloween-teeman siivittämänä, kuinka väri-ilmiöitä havaitaan ja tutkitaan luonnossa, kosmetiikassa ja valaisussa sekä kertoivat kuinka ilmiöitä hyödynnetään moderneissa tieteissä.

Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos järjesti myös kaksi työpajaa. Ensimmäinen pajoista käsitteli monikosketuspintojen sekä silmänliikekameran käyttöä uudentyyppisinä käyttöliittyminä.

Toisessa tietojenkäsittelytieteen pajassa tutustuttiin mobiileihin käyttäjän sijaintiin ja profiiliin perustuviin tietojärjestelmiin. Kehitettyä sovellusta pystyttäisiin käyttämään esimerkiksi kulttuuripalvelujen tuottamisessa.

Teksti: Ville Nivalainen & Vesa Tenhunen.

Kaksi Hämeenkylän koulun oppilasryhmää vietti keskiviikkona 19.9. unohtumattoman luonnontieteellisen opiskelupäivän Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella LinssiLUMA-palkintovierailulla.

Hämeenkylän koulu osallistui valtakunnallisen LUMA-keskuksen järjestämään LinssiLUMA-kilpailuun viime syksynä. Kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa.

Tekemillään videoilla koulut raportoivat järjestämistään LUMA-viikon matematiikkaan ja luonnontieteisin liittyvistä tapahtumista ja aktiviteeteista.

LinssiLUMA-palkintoa eli yliopistollista opiskelupäivää matematiikan ja kemian parissa pääsivät Hämeenkylän koulusta vastaanottamaan matematiikan ja fysiikan lehtori Timo Järvenpää luokanvalvontaluokkansa 8C:n kanssa sekä matemaattisten aineiden lehtori Milka Nieminen seitsemäsluokkalaisten valinnaisryhmän kanssa.

7. luokan valinnaiskurssin nimi onkin osuvasti Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa – näistä aineksista oli myös palkintovierailupäivä tehty.

Toiminnallista matematiikkaa ja kemiaa

“Kivaa, erilaista, valaisevaa”, sanovat 8C-luokan oppilaat. “Parasta päivässä oli, että koko ajan oli tekemistä, koko ajan mentiin. Tehtävät olivat vaikeampia kuin koulussa, ja mielenkiintoisempia”, kertoo kahdeksasluokkalainen Riku.

“Oli kivaa, kun sai tehdä itse paljon, eikä vain näytetty kokeita”, luokkatoveri Julia lisää.

“Me oltiin ihan fiiliksissä”, tiivistää Timo Järvenpää opettajien tuntemuksia toiminnallisen päivän jälkeen.

Yliopistolla oppilaat saattoivat käyttää oppimisensa apuna sellaisia välineitä, joita peruskoulun luokkahuoneessa ei ole, ja niiden myötä oppiminen oli toiminnallista. Jopa lukiotasoiset tehtävät onnistuivat oppilailta nokkelasti, kun käytettävissä oli monipuolisia työvälineitä ja materiaaleja.

Oppilaat pääsivät tutustumaan matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan mielenkiintoisten oppilastöiden ja demonstraatioiden avulla.

Matematiikkaluokka Origossa ratkaistiin ongelmanratkaisutehtäviä älykynällä älypaperille. Oppilaita innostivat myös pöydät, joihin sai tussilla piirtää ratkaisujaan ja ideoitaan.

Kemianluokka Gadolinissa tutustuttiin vetyautoihin, yritettiin saada ilmapallo levitoimaan ja mitattiin heliumin massaa. Kemianluokassa myös testattiin superabsorbentin aineen nesteenimukykyä ja valmistettiin sokerisateenkaaria käyttämällä värjättyjä sokeriliuoksia, joilla oli eri tiheys.

Eikä pidä unohtaa, että eräs päivän kohokohdista oli lounas opiskelijaruokalassa yliopisto-opiskelijoiden keskellä.

“Hyvin onnistunut päivä kaiken kaikkiaan”, summaa Järvenpää palkintovierailua. “Yliopiston välineet ja tilat mahdollistivat todellisen tekemällä oppimisen.”

“Yliopistolla oli mielenkiintoista!” hymyilevät Julia ja Riku. Erityisesti älykynästä kyseleminen saa molemmat näin jälkeenpäin innostumaan.

Riku kertoo, että hän saattaisi ehkä kuvitella joskus opiskelevansa Kumpulassa. Juliaa kiinnostaisi erityisesti kemianlaitoksen tarjonta.

Oppilaat luonnehtivat, ettei vierailu varsinaisesti lisännyt 8C:n innostusta matemaattisiin ja luonnontieteellisiin aiheisiin – he ovat jo valmiiksi erittäin innostuneita. Vierailu kuitenkin konkretisoi oppilaille yliopisto-opiskelua, toi uutta puhtia omiin opintoihin ja jatko-opintojen suunnittelemiseen.

Oli jännittävää nähdä erilainen oppimisympäristö ja hienoa saada palkinto LUMA-projektiin osallistumisesta.

Hämeenkylän aktiivinen LUMA-toiminta

Voittoisa video ei ollut Hämeenkylän ensimmäinen LUMA-aiheinen tunnustus. LUMA-toiminta koulussa alkoi syksyllä 2008 järjestetystä teemaviikosta, ja jo seuraavana vuonna Hämeenkylän koulu palkittiin Vuoden LUMA-koulu -palkinnolla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sarjassa.

Palkinnon perusteena oli innovatiivinen ja tavallisuudesta poikkeava matematiikan- ja luonnontieteenviikon toteutus syksyllä 2009.

Nykyäänkin teemaviikko on Hämeenkylän koulun LUMA-toiminnan näkyvin osa, mutta toimintaan kuuluu myös opetuksen jatkuva kehittäminen, ajanmukainen valinnaiskurssitarjonta, yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa sekä koulu-yritysyhteistyön kehittäminen.

Seuraavaa LUMA-viikkoa vietetään 5.–9.11.2012. Tulossa on jo perinteeksi muodostuneita ja yhteistyötahojen kanssa yhdessä toteutettavia aktiviteetteja välitunneilla.

Vuoden teemana on yhteistyö alueen alakoulujen kanssa: 6.-luokkalaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua Tieteen lumoissa -tunneille.

8C-luokka arvelee pääsevänsä taas aktiivisen luokanvalvojansa kanssa LUMA-toimintaan mukaan. Innostusta ja kiinnostusta heillä ainakin riittää; kasvamassa on tulevaisuuden LUMA-osaajia.

Teksti: Eevaleena Karjalainen.

LUMA-viikolla Helsingin yliopiston kemian opettajakoulutusyksikön Kokeellisuus kemian opetuksessa -kurssin opiskelijat jalkautuivat kurssin teemaan liittyen tekemään hauskoja kokeellisia töitä Uudenmaan kouluihin.

Opiskelijat Anniina Mälkiä ja Emma Haakana vierailivat LUMA-viikolla tuusulalaisen Hyrylän yläkoulun kahdella kemiantunnilla.

“Matkalla Hyrylään keskustelimme tulevasta päivästä ja toivoimme, että tänään oppilaiden käsitys siitä, että kemia on kivaa ja mielenkiintoista vahvistuisi. Lisäksi odotimme myös saavamme positiivisia kokemuksia sekä opettamisesta että erityisesti kokeellisuuden toteuttamisesta.”

Koska toinen tunti pidettäisiin erityisopetuksen ryhmälle, vierailijat olivat valinneet näyttävän ja innostavan työn. Sellainen löytyi Kemianluokka Gadolinin työohjepankista. Työssä valmistetaan koeputkeen kaunis sateenkaari erivahvuisista sokeriliuoksista, jotka on värjätty erivärisiksi elintarvikeväreillä. Työssä oppilaat pääsevät harjoittelemaan pipetointia ja tutustuvat samalla tärkeään tiheyden käsitteeseen, eikä vaarallisia kemikaaleja tarvita.

“Ennen ensimmäisen tunnin alkua meitä jännitti, olisiko valitsemamme työ liian yksinkertainen 9-luokkalaisille. Tunnin päästessä kunnolla käyntiin huomasimme kuitenkin, että huolemme oli turha. Eniten meitä ilahduttivat luokasta kuulunut kommentti: ‘Enemmän tämmöisiä tunteja!’ ja opettajan lähes yllättynyt lausahdus: ‘Näittekö, miten innolla takarivin pojatkin tekivät hommia?’”

Toisen tunnin pieni erityisopetuksen ryhmä asetti vierailijoille kuitenkin hyvin erilaisia haasteita. Tunnelma luokassa oli aluksi hieman innoton, mutta iloisella kannustuksella epäileväisimmätkin oppilaat ryhtyivät työn touhuun.

“Vaikka liuoksia ei saanutkaan maistaa, eikä mitään päässyt räjäyttelemään, uskomme silti, että oppilaat nauttivat tekemisestä. Erään tytön kiitokset: ‘Oli todella kiva tunti, kiitos!’ tunnin lopussa jätti huulille hymyn, joka säilyi koko päivän.”

• Ohje sokerisateenkaarten tekoon

Polymeeripaja Töölön yhteiskoulussa

LUMA-viikolla opiskelijat Minja Lahdelma ja Juha Kapulainen esittelivät Töölön yhteiskoulun kahdeksasluokkalaisille polymeerejä kahden kokeellisen työn avulla.

Ensimmäinen työ oli superpallojen valmistus natriumsilikaatin vesiliuoksesta etanolin avulla. Työ oli hauska ja konkreettinen: oppilaat näkivät ja tunsivat polymerointireaktion ja saivat kahdesta nesteestä kiinteää ainetta. Itse tehtyjä palloja oli heti päästävä kokeilemaan, ja vierailijoiden olikin kehotettava oppilaita pomputtelemaan palloja varoen, sillä ne eivät ole yhtä kestäviä kuin teollisesti valmistetut.

[wpdevart_youtube]QZklVB24jQ4[/wpdevart_youtube]

 

Toinen työ oli maissijauhosta ja vedestä tehtävä löllölima (ks. video). Vaikka löllölimatyö oli hyvin yksinkertainen, se osoittautui vähintään yhtä hauskaksi kuin superpallot. Liman yllättävältä tuntuva käyttäytyminen sitä puristeltaessa hämmästytti monia ja kiinnostus ilmiötä ja sen taustalla olevaa kemiaa kohtaan oli selvästi havaittavissa.

“Luokkahuone täyttyi kiivaasta keskustelusta, jossa tehtyjen superpallojen ja limojen ominaisuuksia kommentoitiin ja vertailtiin innokkaasti. Oppilaat halusivat ehdottomasti ottaa itse tekemänsä superpallon mukaan kotiin, ja löllölimaakin vietiin kotiväelle ja kavereille ihmeteltäväksi pienissä muovipusseissa.”

• Ohje superpallojen tekoon
• Ohje löllöliman tekoon

Huomio hampaisiin Sotungin lukiossa

Yksi vuoden LUMA-teemoista on Ihminen, terveys ja hyvinvointi. Teemaan syvennyttiin vantaalaisessa Sotungin koulussa suun terveyden kautta. Sitä varten Heidi Ikonen, Jenni Räsänen ja Timo-Matti Fahmy saapuivat kouluun mukanaan valikoima erilaisia juomia.

“Valitsimme tähän teemaan liittyvän työn, jossa oppilaat saivat tutkia happamien juomien vaikutusta suun terveyteen. Lisäksi he tutkivat ksylitolin merkitystä ja maidon neutraloivaa vaikutusta happohyökkäyksen torjumisessa. Mitä tapahtuisikaan, jos kolan juomisen jälkeen ei söisi purkkaa tai joisi maitoa?”

Ennen tunnin alkua vierailijat valmistelivat ryhmätyöpisteet ja jakoivat kuhunkin juomanäytteet.

Työssä juomien sekä syljen pH mitattiin pH-indikaattoriliuskojen avulla. Alkumittausten jälkeen osa opiskelijoista joi Coca-Colaa ja osa omenamehua. Kun juoman oli annettu vaikuttaa suussa noin kymmenen minuuttia, mitattiin syljen pH uudelleen. Seuraavaksi osa joi kolan tai mehun päälle maitoa ja osa söi purkkaa.

Sillä välin, kun opiskelijat purskuttelivat maitoa suussaan ja jauhoivat purkkaa, vierailijat tekivät demonstraation päivän teemaan liittyen. Demossa nallekarkki pudotettiin sulatettuun kaliumkloraattiin. Välityöllä demonstroitiin sokerien palamista soluissa. Näyttävä palamisreaktio sai suuret suosion osoitukset.

Seuraavaksi opiskelijat mittasivat sylkensä pH:n kolmannen kerran ja kokosivat kaikki tulokset samaan taulukkoon luokan taululle.

Suun pH laski kaikilla kolan tai omenamehun juonnin jälkeen, vaikka pH olisi jo aluksi ollut matala. Purkan syönti palautti selkeästi pH:n takaisin seitsemän tienoille. Myös maidon juonti nosti pH:ta, mutta ei aivan yhtä paljon kuin purukumi.

“Tunnin jälkeen lukiolainen Leea Haavisto kertoi tajunneensa, kuinka paljon syömme ja juomme hampaitamme vaurioittavia juttuja, ja että menetettyä kiillettä on hyvin vaikeaa saada takaisin. Haavisto luonnehtikin tuntia silmät avaavaksi.”

Sotungin koulun kemian ja matematiikan opettaja Kirsi Karvonen-Hyvämäen mukaan lukiossa ei ehdi juurikaan teettää kokeellisia töitä. Tosin nyt hän pyysi erikseen vierailta luvan käyttää työtä myös muilla kemian kursseilla.

• Ohje tutkimukseksi happohyökkäyksen vaikutuksesta suun happamuuteen

Jos haluat tarjota oppilaillesi vastaavia elämyksiä kemian parissa, tuo heidät opintokäynnille Kemianluokka Gadoliniin.

Teksti: kouluissa vierailleiden Kokeellisuus kemian opetuksessa -kurssin opiskelijoiden raporttien pohjalta. Video: Linnea Töyrylä ja Tuomas Peurakoski.