admin

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion kemianopettaja Tuula Nikander palkittiin yhtenä vuoden 2015 LUMA-toimijana. Nikander saa oppilaansa kiinnostumaan kemian opiskelusta ja hän on luonut kouluunsa useita erilaisia kemian työkursseja. Nikander on panostanut paljon myös syhteisytöhön muiden oppiaineiden ja koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa.

1. Miten päädyit mukaan LUMA-toimintaan?

Innostuin LUMA-toiminnasta jo 1980-luvulla, jolloin aloitin työni Kastun lukiossa Turussa matemaattisten aineiden opettajana.

Järjestin opiskelijoilleni kemian työkursseja. 1990-luvulla Kastun lukiosta tuli luonnontiedelukio, jolloin laajensin kemian työkursseja myös koulun ulkopuolelle. Yhteistyö Turun yliopiston, ammatti-instituutin ja kahden lääkeyrityksen kanssa alkoi. Opiskelijat saivat tehdä laboratoriotöitä näissä koulun ulkopuolisissa kohteissa. Yhteistyöhön mukaan tulivat myös Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi ja useita kemian alan yrityksiä Turusta ja lähikunnista.

2. Mikä sai sinut innostumaan?

Innostuin asiasta, kun huomasin, että koulun ulkopuolinen todellinen kemian maailma motivoi ja innosti opiskelijoitani. Koulun ulkopuolella heillä oli mahdollisuus nähdä mihin kaikkeen kemiaa tarvitaan ja mihin työtehtäviin kemian alan koulutuksella voi sijoittua.

3. Minkälainen LUMA-toiminta on ominta alaasi?

Ominta alaani on opiskelijoiden tutustuttaminen ja ohjaaminen koulun ulkopuolisiin kemian alan kohteisiin, sillä omassa koulussani laboratoriotilat ovat aina olleet suhteellisen heikot.

4. Minkälaisia hyviä toimintatapoja, menetelmiä ja käytäntöjä olet luonut tai kehittänyt?

Vuonna 2009 Kastun lukio ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, jossa nyt toimin, yhdistyivät suureksi lukioksi.

Luonnontiedelukiomme toiminta on jatkunut ja laajentunut myös fysiikan, biologian ja maantieteen kurssien tarjonnan osalta.

Meillä on tarjolla myös oppiaineiden yhteisiä kursseja, esimerkiksi kemian ja maantieteen yhteisellä kurssilla olemme perehtyneet veteen, tekopohjaveden valmistukseen ja jäteveden puhdistukseen Turun seudulla yhteistyössä Turun Seudun Veden ja Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon kanssa.

Myös kemian ja biologian yhteistyö meribiologian kurssilla, joka on toteutettu Italiassa, Isola del Giglion saarella jo kolme kertaa.

Opiskelijat ovat mm. vertailleet Välimeren ja Itämeren eliöstöä ja kasvillisuutta. Lisäksi opiskelijoilla on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään tutkimuksia oikeaan Välimeren luonnontutkimuslaitokseen ja retkeilemään saarella.

Maolin neljän tieteen kilpailuihin olen aina opiskelijoitani innostanut osallistumaan ja kyllä he ovat pärjänneetkin ihan olympiatasolle asti.

5. Minkälaisia haasteita olet kohdannut?

Haasteena on henkilökemia. Miten löytää oikeat yhteistyöhenkilöt? Henkilökemia ei aina toimi, se on tosiasia, mikä pitää huomioida ja hyväksyä. Kun koulun ulkopuoliset yhteyshenkilöt ja opiskelijoiden ohjaajat kokevat itsekin tekevänsä hyvää työtä mahdollisten tulevien kemian osaajien kanssa, niin kaikki sujuu yleensä hyvin.

6. Milloin tunnet onnistuneesi?

Onnistunut koen olevani aina, kun saan opiskelijat innostumaan kemian ja muiden luonnontieteiden asioista ja kyselemään lisää.

Yhteistyökumppanimme tarvitsevat tulevaisuuden osaajia luonnontieteissä, joten koen tekeväni myös heille hyvää työtä viemällä opiskelijani jo koulussa tutustumaan kemian alan ja muidenkin luonnontieteiden työpaikkoihin.

7. Mistä itse innostut ja inspiroidut?

Hyvä kannuste on, kun saa opiskelijat huomaamaan kemian ja muiden luonnontieteiden merkityksen ihmisten arkielämässä.

8. Mikä omasta mielestäsi on tärkeintä LUMA-toiminnassa?

LUMA-toiminnassa tärkeätä on kannustaa lapsia ja nuoria omakohtaiseen luonnontieteellisten asioiden havainnointiin.

Luonnontieteiden opiskelu on tarpeellista ja hauskaa, asiat eivät ole ylitsepääsemättömän vaikeita, vaan niitä on todella mukava opiskella ja tutkia ja tehdä arkielämäänkin liittyviä oivalluksia ja päätelmiä.

9. Mihin suuntaan haluaisit kehittää LUMA-toimintaa?

Eheyttävä, eri oppiaineisiin liittyvä opetus ja opiskelu, jossa samaa arkipäivän asiaa käsitellään eri oppiaineissa, on tärkeätä kokonaisuuksien ymmärtämisen kannalta.

Todella hyvää on, että LUMA-toiminta on levinnyt Helsingistä koko Suomea kattavaksi toiminnaksi. Suuret kiitokset kaikesta erityisesti professori Maija Akselalle, joka on tehnyt hyvää työtä yhdessä tiiminsä ja opiskelijoidensa kanssa.

10. Mitä ajatuksia Vuoden LUMA-toimija –tunnustus sinussa herätti?

Miksi juuri minä saan tällaisen tunnustuksen, kun se kuuluisi niin monelle muullekin innostavalle LUMA-aineiden opettajalle, esim. omassa koulussani on heitä useitakin? Toivottavasti heidän vuoronsa on tulevina vuosina.

Kiitos paljon kaikille opiskelijoilleni, työtovereilleni ja yhteistyökumppaneilleni, joiden avulla olen tämän tunnustuksen saanut. Tätä työtä kukaan ei tee yksin.

Teksti ja kuva: Maija Pollari.

Luonnontieteiden opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta vahvistaakseen tutkimuksellisen kokeellisuuden osuutta opetuksessa. Keskiviikkona 2.12. Helsingin yliopistossa aiheesta väittelevä tutkija Päivi Tomperin mielestä opettajien kannattaa lähteä rohkeasti muokkaamaan työohjeita avoimeen ja tutkimukselliseen suuntaan.

Ensi syksynä voimaan tulevat lukion opetussuunnitelman perusteet korostavat entistä voimakkaammin tutkimuksellisuutta LUMA-aineiden opetuksessa.

Keskiviikkona 2.12. Helsingin yliopistossa väittelevä tutkija Päivi Tomperi havaitsi, että vaikka tutkimuksellisuuden käsite olisi tuttu, opettajat tarvitsevat harjoitusta ja koulutusta sen ottamisessa osaksi opetusta. Tomperin tulosten mukaan lukion opettajat käyttävät kemian kursseilla vain kaksi tuntia kokeellisuuteen.

Hän tarttui haasteeseen kehittämällä LUMA-toiminnan yhteydessä koulutusmallin, jonka avulla tutkimuksellinen kokeellisuus avautuu opettajille käytännön tasolla.

Perinteiset kokeelliset ohjeet jäävät kauas tutkimuksellisuudesta

Kemian oppikirjojen tarjoamat perinteiset kokeelliset työohjeet nojaavat Tomperin selvityksen mukaan tehtävätyyppeihin, jotka ovat kaukana OPSin tavoittelemasta tutkimuksellisesta kokeellisuudesta. Reseptimuotoisia ohjeita toistavissa tapauksissa kokeellisuus on suorittavaa, mekaanista toimintaa, jonka vaikutus korkeamman tason oppimiseen jää vaatimattomaksi.

Tomperin mukaan SOLO-taksonomian eri tasot sopivat hyvin kokeellisten tehtävien tutkimuksellisuuden kehittämiseen.

”SOLO-taksonomia kuvaa osaamista ja oppimista viidellä hierarkkisella tasolla. Siinä oppiminen nähdään jatkumona, jossa abstraktiin ajatteluun siirtyminen edellyttää kokemuksellista oppimista.”

”Alin eli esirakenteinen taso vastaa tällaista suljettua työohjetta, joka vain toistetaan, siinä kaikki on valmiiksi annettu, opiskelijan ei tarvitse itse ajatella mitään. Oppimisen laatu paranee tehtävien vaikeustason mukaan,”

Korkeimmalla tasolla opiskelijoiden odotetaan pystyvän yleistämään tietojaan uusiin tilanteisiin. Heidän pitäisi myös pystyä käyttämään opittuja sisältöjä toisissa konteksteissa ja yhdistelemään aikaisemman pohjalta uutta tietoa.

Huolellisesti toteutettuna tutkimuksellinen kokeellisuus edistää LUMA-aineiden oppimista. Tomperin kehittämässä koulutuksessa SOLO-taksonomia oli työkalu, jota opettajat hyödynsivät tutkimuksellisen kokeellisuuden harjoittelussa.

Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla ei ollut aikaisempaa kokemusta tutkimuksellisesta kemian opetuksesta. Koulutuksen aikana he pääsivät muokkaamaan kokeellisia työohjeita tutkimukselliseksi SOLO-taksonomian mukaan. Tomperi neuvoo opettajia muuntelemaa rohkeasti valmiita työohjeita.

”Voi lähteä muokkaamaan tehtävänantoa suoraan avoimemmaksi. Opetuksen tavoitteesta, ajasta ja opettajan resursseista riippuen voi muuttaa vaikka osia työohjeesta.”

Eri polkuja tutkimuksellisuuteen

Tutkimuksellista kokeellisuutta voi lähestyä monella tapaa, Tomperi sanoo ja korostaa, että opettajat voivat käyttää erilaisia toteuttamismalleja.

”Yksi tutkimuksellinen lähestymistapa on, että annetaan ongelma, mistä opiskelijat pohtivat miten se ratkaistaan, ja miten sen voisi toteuttaa. Tilanteesta riippuen opettaja voi antaa oppilaille aiheen tai menetelmän.”

Pohjimmiltaan ideana on Tomperin mukaan se, että luokan työskentelykulttuuria muutetaan oppijakeskeisemmäksi.

”Kun tehtävä on avoimempi, annetaan vastuuta oppimisesta opiskelijalle. Samalla opettaja itse harjoittelee tilanteita, joissa antaa enemmän vastuuta opiskelijalle. Oppilas joutuu esimerkiksi suunnittelemaan osia, tulkitsemaan tuloksia ja ottamaan kantaa.”

“Opettajan rooli on aika erilainen verrattuna perinteisen tiedon jakajan rooliin.”

Tutustu väitöskirjaan Helsingin yliopiston sähköisessä arkistossa: Päivi Tomperi (2015) Kehittämistutkimus: Opettajan ammatillisen kehittymisen tutkimusperustainen tukeminen käyttäen SOLO-taksonomiaa – esimerkkinä tutkimuksellinen kokeellinen kemian opetus.

Teksti: Maija Pollari.

Suomalaiset luonnontieteiden opettajat suhtautuvat pääosin positiivisesti tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön. Ihanteellisessa tilanteessa oppilailla olisi omat laitteet ja niitä hyödynnettäisiin opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti. Käytännössä Tieto- ja viestintäteknologian käyttö LUMA-aineiden opetuksessa vaihtelee kuitenkin huomattavasti, toteaa asiaa selvittänyt tutkija Satu Helppolainen.

“Yleisesti opettajat suhtautuvat tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön positiivisesti”, kertoo tutkija Satu Helppolainen keväällä 2015 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksista.

Lähes 200 opettajaa vastasi tutkimuskyselyyn, joka selvitti mm. Tieto- ja viestintäteknologian (TVT)-osaamista ja sen käyttöä oppimisvälineenä, TVT:n käyttöön vaikuttavia asenteita, esteitä sekä täydennyskoulutuksen tarvetta. Helppolainen tutki luonnontieteiden opettajia ja vertasi tuloksia vastaaviin kansainvälisiin tuloksiin.

Helppolainen oli erityisen kiinnostunut LUMA-aineiden opettajien teknologis-pedagogisesta sisältötiedosta. Teknologis-pedagoginen sältötieto yhdistää teknologian opetuskäyttöön teknologisen perusosaamisen, sisältötiedon sekä pedagogisen osaamisen.

Mielipiteitä puolesta ja vastaan

Luonnontieteiden opettajien yleisenä käsityksenä vaikuttaisi olevan, että TVT:n käyttö parantaa oppilaiden työn laatua, mutta ei välttämättä saa heitä työskentelemään ahkerammin.

Suurimpina esteinä TVT:n opetuskäytölle opettajat pitivät ajan ja laitteiden puutetta.

”Muita haasteita kaikilla opettajilla oli ohjelmistojen ja materiaalien puute, sopivien kurssisisältöjen puute ja teknisen tuen puute oli myös yksi syy, minkä koettiin hankaloittavan käyttöä”, Helppolainen tiivistää.

Toisaalta koulun ja kollegojen tuki kannustaa kokeilemaan uusia tapoja hyödyntää TVT:tä opetuksessa. Ideoiden vaihtaminen rehtorin ja työkavereiden kanssa oli monelle tärkeää, sillä yhdessä uudet asiat on helpompi ottaa käyttöön.

”Jos koulun johto on mukana siinä, niin totta kai TVT:n opetuskäyttö leviää paremmin luokkiinkin.”

Aineistosta ei noussut esille jyrkkiä eroja eri aineiden opettajien yleisen kokemuksen välillä: taidot ovat pitkälti samoilla tasoilla erityisesti perusohjelmien, kuten tekstinkäsittelyohjelmistojen käytössä.

Tulevaisuudessa laitteet ja ohjelmat mahdollisimman monipuoliseen käyttöön

TVT:n käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään uusien opetussuunnitelman perusteiden mukana. Tilanteeseen vaikuttavat myös sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset, jotka edellyttävät lukioilta enemmän panostusta.

Helppolainen on sitä mieltä, että TVT:n opetuskäytössä nykyiset erot koulujen välillä tulevat todennäköisesti säilymään. Siitä huolimatta hän katsoo asiaa positiivisesta näkökulmasta.

”Joissain kouluissa ollaan jo nyt tosi pitkällä, käytetään TVT:tä aktiivisesti ja paljon ja toisissa kouluissa voidaan olla edelleen sen yhden tietokoneluokan varassa. Lähtisin sitä kautta miettimään, että miten saisi ne vähemmän kiinnostuneetkin innostumaan TVT:n opetuskäytöstä.”

Helppolainen visioi, että ideaalitilanteessa kaikilla oppilailla olisi omat laitteet ja niitä hyödynnettäisiin opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti.

Jos olisi mahdollisuus, että kaikilla oppilailla olisi omat laitteet, tietysti pitäisi olla toimivat yhteydet ja että opettajat osaisi ottaa niitä mielekkäästi opetukseen mukaan. Olisi tärkeää, että niitä oikeasti käytettäisiin monipuolisesti ja hyödynnettäisiin erilaisia ominaisuuksia ja ohjelmia.

Tutkimus julkaistiin yleisartikkelina LUMAT-lehden numerossa 6/2015. Voit tutustua tuloksiin ja johtopäätöksiin tarkemmin lukemalla artikkelin sähköisen version:

Helppolainen, S., & Aksela, M. (2015). Science teachers’ ICT use from a viewpoint of Technological Pedagogical Content Knowledge (TPCK). LUMAT, 3(6), 783-799.

Lue lisää aiheesta: Tuomisto, M., Aksela, M., & Jääskeläinen, M.(2015). Osaavia ja ennakkoluulottomia kemian aineenopettajia tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntämällä. LUMAT, 3(6), 762-782.

Teksti: Maija Pollari.

Helsingin yliopisto aloittaa yhteistyön Kiinan merkittävimmän opettajankoulutusyliopiston kanssa. Suomalainen koulutusvienti käynnistyy ainakin opettajien täydennyskoulutuksessa. Myös LUMA-keskus Suomi on mukana yhteistyössä.

Helsingin yliopisto ja Beijing Normal University solmivat maanantaina Pekingissä kumppanuussopimuksen, jossa sovitaan yhteisistä tutkimushankkeista, opettaja- ja opiskelijavaihdosta, tohtorikoulutuksesta sekä opettajien täydennyskoulutuksesta.

“Moni yhteistyöhanke liittyy digitaalisissa ympäristöissä oppimiseen, oppilaiden hyvinvointiin ja uusien kannustavien arviointimenetelmien kehittämiseen”, kertoo professori Hannele Niemi käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta.

Hankkeissa on mukana laaja joukko Helsingin yliopiston kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen tutkijoita muun muassa erityispedagogiikan ja neurotieteen aloilta. Lisäksi monitieteisiin hankkeisiin osallistuu oikeustieteen, ilmakehätutkimuksen, lääketieteen virtuaalisten opetusympäristöjen sekä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen tutkijoita.

Kahden korkeatasoisen yliopiston yhteistyöllä on Niemen mukaan valtava merkitys. Suomalaisten näkökulmasta tärkeää on taata oppimisen mahdollisuudet kaikille oppilaille.

“Yhdistämme parhaan osaamisemme ja teemme kouluistamme entistä parempia.”

Suomalaisdelegaatioon kuului myös LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela, joka aloitti matkan aikana kiinalaisten kanssa neuvottelut tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä LUMA-toimintaan liittyen. Kiinalaiset olivat suomalaisesta LUMA-toiminnasta hyvin kiinnostuneita.

Pekingissä allekirjoitettiin myös laajempi yhteistyösopimus kiinalaisten ja suomalaisten yliopistojen välillä. Sopimus koskee koulutusta, tutkimusta ja yritysyhteistyötä. Helsingin yliopisto johtaa tätä Sino-Finnish Joint Learning Innovation Institute -verkostoa Suomen osalta.

Teksti: Mari Peltosen kirjoittaman jutun pohjalta.

Tällä viikolla (16.-20.11.2015) vietettävä Scientix-viikko juhlistaa eurooppalaista LUMA-opetusta. Haluatko saada käyttöösi parhaat opetusmateraalit helposti, ilmaiseksi ja suomenkielelle käännettynä? Se onnistuu tiedeopetuksen verkkoportaalin, Scientixin avulla.

Scientix on luonnontieteiden opetuksen portaali, jonne on vuodesta 2009 lähtien koottu yli tuhat erinomaista opetusresurssia. Lisäksi löydät sivustolta uusinta tietoa luonnontieteiden, teknologian ja matematiikan opetuksesta ja oppimisesta.

Opetusmateriaalien hakeminen onnistuu kätevästi aiheen, avainsanan tai oppilaiden iän perusteella. Mikäli materiaalia, jota haluaisit käyttää opetuksessasi ei löydy vielä suomenkielisenä, voit klikkaamalla lähettää käännöspyynnön Scientixille. Kääntäminen alkaa heti, kun Scientixille tulee kolme pyyntöä samasta maasta.

Scientix järjestää myös erilaisia verkottumistapahtumia luonnontieteiden opetuksen projekteille, tarjoaa ilmaisen webinaarityökalun online-kokousten järjestämiseen sekä projektikirjaston, josta löydät helposti tietoa meneillään olevista LUMA-projekteista eri maissa.

16.-20.11.2015 juhlistetaan Scientix-viikkoa!

Oletko käyttänyt Scientix-portaalin opetusmateriaaleja, käynyt koulutuksissa tai osallistunut Scientixin sponsoroimille LUMA-päiville Joensuussa 2015?

Jaa muistoja, kokemuksia ja mielipiteitä hashtagilla #ScientixWorks ja osoita tukesi Scientixille Thunderclapin kautta.

Esimerkiksi 3.11. Espoossa toteutettiin kolmas kansallinen Scientix-työpaja, Luonnonväriaineet oppiainerajat ylittävässä opetuksessa. Työpajassa innokkaat opettajat kokeilivat värjäystä veriseitikki-sienellä ja pohtivat miten teeman ympärille voi rakentaa eheyttäviä ja ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia.

Lue lisää Scientix Works -kampanjasta.

Tutustu ja tulosta: Scientix-viikon infoposterit suomeksi.

LUMA-keskus Suomi toimii Suomen Scientix-yhteystahona 2015 loppuun saakka. Lisätietoja voit pyytää osoitteesta myös Suomen Scientix-lähettiläältä Jukka Rahkoselta (rahkoju(at)gmail.com).

Teksti: Jukka Rahkonen ja Maija Pollari.