admin

StarT-hankkeella on viisi kunnianarvoisaa kummia: pääjohtaja Aulis Pitkälä (Opetushallitus), professori Kimmo Kontula (Suomalainen tiedeakatemia), johtaja Riikka Heikinheimo (Elinkeinoelämän Keskusliitto), kehitysjohtaja Laura Juvonen (Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö/Teknologiateollisuus ry) sekä erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen (Kuntaliitto).

Lue, miksi kummit suosittelevat kaikkia lähtemään mukaan yhteisölliseen StarTiin!

Pääjohtaja Aulis Pitkälä, Opetushallitus

StarT-hanke tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia tehdä ja oppia yhdessä niin päiväkodeissa, kouluissa kuin harrastustoiminnassakin. Erilaisten projektitöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa lasten ja nuorten omat vahvuudet pääsevät esiin ja kaikki voivat saada onnistumisen elämyksiä. Uusissa opetussuunnitelmissa korostuu opetuksen eheyttäminen oppiainerajat ylittäen. StarT-hankkeen myötä voidaan luoda monialaisia oppimiskokonaisuuksia paitsi luonnontieteissä, myös muiden tieteen- ja taiteenalojen välille. Yhteiskunnan eri toimijat ovat projektitöissä vahvasti läsnä, mikä osaltaan valmentaa lapsia ja nuoria näkemään yhteyksiä oman elämän ja ympäröivän yhteisön välillä.

Professori Kimmo Kontula, Suomalainen tiedeakatemia

StarT tukee lasten ja nuorten monitieteistä ja ilmiöpohjaista oppimista, jolloin myös luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian merkitys osana jokapäiväistä elämää aukeaa uudella tavalla. Toivoisin koululaishankkeilla tiedettä ja tieteentekijöitä tehtävän maanläheisemmiksi ja käsin kosketeltaviksi, helposti lähestyttäviksi. Kiinnostus tieteeseen voi syntyä sattumien ja satunnaisten kohtaamisten kautta.

Johtaja Riikka Heikinheimo, Elinkeinoelämän Keskusliitto

StarT hankkeessa nostetaan esiin positiivisesti juuri se kaikki monialainen osaaminen mitä satavuotias avautunut Suomi tarvitsee menestyäkseen tulevaisuudessa. Edelläkävijöiden hyvästä työstä annetaan kiitosta, ja sitä nostetaan esiin kannustamaan muita. Tätä positiivista asennetta lisää.

Kehitysjohtaja Laura Juvonen, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö/Teknologiateollisuus ry

Monialainen oppiminen syntyy kiinnostavista ilmiöistä, tutkimisesta ja käytännön tekemisestä. StarT tarjoaa yhdessä tekemiseen innostavia tapoja ja konkreettista tukea.

Erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen, Kuntaliitto

StarTissa jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan antaa onnistumisen elämyksiä! StarT tukee uudenlaisen, uusien opetussuunnitelmien mukaisen toimintakulttuurin luomista, jossa luovien projektitöiden avulla opitaan aktiivisesti yhdessä tehden. StarT tukee innovatiivisen projekti- ja tiimityöskentelyn suunnittelua ja toteuttamista mm. päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa ja harrastusryhmissä. Projektitöitä tehdään yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa mikä avaa monenlaisia uusia mahdollisuuksia entistä avoimempien oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Monialaisissa projektitöissä voidaan oppimiskokonaisuuksissa yhdistää luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa muihin tieteen ja taiteenaloihin.

LUMA-keskus Suomi käynnistää StarT-hankkeen osana Suomi 100 -juhlavuotta.

Teksti: Jenni Vartiainen.

Tämä toimii! on perusopetuksen 4.-6.-luokille suunnattu toimintamalli, jossa lapset ideoivat ja valmistavat liikkuvia ja leikittäviä leluja. Toimintaa toteuttaneiden koulujen parhaat lelut voivat osallistua alueellisiin tapahtumiin, joista parhaat pääsevät kansalliseen loppuhuipentumaan. LUMA-keskus Suomi järjesti lukuvuoden 2015-2016 aluetapahtumat maaliskuussa eri puolilla Suomea. Tässä tunnelmia tapahtumista.

Tämä toimii! -toimintamallissa luokan oppilaista muodostetut neljän hengen sekaryhmät ideoivat ja valmistavat materiaalilistan mukaisista tavaroista liikkuvan ja leikittävän lelun sekä mainoksen lelulleen. Ryhmät pitävät myös päiväkirjaa innovaatioprosessinsa eri vaiheista.

Aiemmista lukuvuosista poiketen lelut ideoitiin ja rakennettiin nyt ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen hengessä mahdollisimman pitkälti kierrätetyistä tavaroista annetun materiaalilistan mukaisesti.

LUMA-keskus Suomen alueelliset LUMA-keskukset järjestivät Tämä toimii! -aluetapahtumia kymmenellä paikkakunnalla maaliskuussa. Tapahtumat huomioitiin mediassa laajalti.

• Espoo: Metropolia Ammattikorkeakoulun juttu – Valokuvia (kuvannut Visa Stenvall / Metropolia)

• Joensuu: Ylen juttu

• Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston juttu – Keskisuomalaisen juttu – Ylen juttu

• Kokkola: Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Facebook-sivu – Keski-Pohjanmaan juttu – Ylen juttu

• Lahti: Lahden yliopistokampuksen juttu – Etelä-Suomen Sanomien juttu

• Lappeenranta: LUMA-keskus Saimaan Facebook-sivu

• Lappi: Ylen juttu – Yle Rovaniemen Facebook-sivu

• Tampere: TAMK:in juttu – Aamulehden juttu – Ilkan juttu

Tänä lukuvuonna Tampereen LUMATE-keskus koordinoi Tämä toimii! -toimintamallin toteutuksen.

Aluetapahtumien voittajaryhmät pääsevät toukokuussa Helsinkiin Tämä toimii! -loppuhuipentumaan, joka järjestetään osana Tekniikan akatemia TAF:n MillenniumX-tapahtumaa.

Teksti: Sanna Kivimäki.

LUMA-keskus Suomi juhlistaa lähestyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta 2017 käynnistämällä innovatiivisen StarT-hankkeen, joka antaa konkreettisia työkaluja ja tukea käytännön tasolla toteuttaa luovaa ja tieteenaloja eheyttävää projektityöskentelyä mm. päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa ja harrastusryhmissä. StarTin tavoitteena on luoda Suomeen aivan uudenlainen, opetussuunnitelman perusteiden tavoitteitakin tukeva toimintakulttuuri, jossa lasten ja nuorten projektityöt ovat keskiössä. Ansioituneimmat projektityöt voivat edetä alueellisille StarT-festareille ja edelleen kansalliseen StarT-gaalaan. Jokainen lapsi ja nuori voi todella olla tähti!

StarT-sanassa Star tarkoittaa, että jokainen lapsi tai nuori voi olla tähti, ja T tarkoittaa mm. tulevaisuuden tekijöitä, tiedettä, teknologiaa, tutkimusta, taidetta, taitoa, tahtoa, terveyttä, tunnetta ja tiimityötä.

Yhteisöllisyyttä ja oppimista projekteista

StarT-toimintamallissa 3-19-vuotiaat lapset ja nuoret tekevät tiimeittäin pienempiä tai isompia toiminnallisia projektitöitä LUMA-teemoihin liittyen. Päämääränä on toteuttaa projektitöitä päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa sekä harrastusryhmissäkin, kuten kerhoissa, monipuolisessa yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan, kuten yritysten ja yliopistojen kanssa.

Oppimateriaalia ja ideoita projekteihin

LUMA-keskus Suomi tulee tuottamaan projektityöskentelyn tueksi runsaasti materiaalia suomeksi ja ruotsiksi sekä englanniksikin. StarT-verkkosivusto tulee jakamaan materiaaleja kaikkien halukkaiden saataville, levittämään hyväksi koettuja käytänteitä sekä tarjoamaan online-tukea projekteja ohjaajille. Lisäksi luvassa on koulutusta projektityöskentelyn toteuttamisesta opettajille ja ohjaajille kaikilla opetuksen tasoilla.

Innokkaat StarT-lähettiläät auttavat toteutuksessa

Jotta oppiaineita eheyttävän projektityöskentelyn aloittaminen ja StarT-toimintakulttuurin omaksuminen kävisi vaivattomasti, LUMA-keskukset kouluttavat opettajksi opiskelevista, teekkareista ynnä muista vapaaehtoisista StarT-lähettiläitä, jotka auttavat tiimejä kouluissa ja päiväkodeissa projektien aloittamisessa.

Tieteen ja taiteen yhdistelmällä opitaan ja siirretään opittua

Tieteen ja taiteen rajapintaan voidaan rakentaa yhteisöllistä toimintaa
esimerkiksi tiedeteatterin muodossa. Projektitöiden tuloksena syntyvissä luomuksissa luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa on tarkoituksena luovasti yhdistää muihin tieteenaloihin sekä taiteenaloihin, kuten musiikkiin, kuvataiteeseen, draamaan sekä liikuntaan.

Jokainen lapsi ja nuori voi olla tähti

StarT-toimintamalli on neliportainen. Mahdollisuus edetä siinä kannustaa jokaista lasta ja nuorta toteuttamaan projekteja sekä kouluissa ja päiväkodeissa että vapaa-ajan harrastusten lomassa. Jokainen projektin toteuttaja saa ansaitsemansa kunnian kouluissa, päiväkodeissa ja harrastusryhmissä järjestetyillä StarT-päivillä, jossa kaikki projektityöt ja niistä syntyneet luomukset pääsevät esille. Näistä äänestetään parhaat LUMA-keskusten järjestämille alueellisille StarT-festareille, joissa koko yhteisö on mukana kannustamassa omia edustajiansa. Ansioituneimmat projektityöt ja luomukset palkitaan kansallisessa StarT-gaalassa.

Lisää tietoa tulossa lähiaikoina. Seuraa LUMA.fi-portaalia ja LUMA-uutiskirjettä.

LUMA-keskus Suomi toteuttaa StarT-hankkeen osana Suomi 100 -juhlavuotta.

Hankkeessa mukana olevat yhteistyötahot julkistetaan myöhemmin.

StarT-toimintakulttuuri on tarkoitus jalkauttaa hankkeen myötä osaksi suomalaista kasvatus- ja opetusalaa.

Teksti: Jenni Vartiainen.

Lehtori ja kehittäjäopettaja Jussi Tombergille mukavinta LUMA-aineiden opetuksessa on toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen. Elämyksellisyys ja kokemuksellisuus, jotka näkyvät hänen omassa opetuksessaankin, ovat asioita joiden puolesta hän puhuu myös muille. Tutustu vuoden 2015 LUMA-toimijan mietteisiin.

Maantieteen ja biologian lehtori Jussi Tomberg on yksi Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehittäjäopettaja-nimikkeellä toimivista opettajista. Hän on hyvin innostunut LUMA-aineista, ja hänen innostuksensa välittyy vahvasti hänen kanssaan toimiville kollegoille sekä oppilaille, joita hän opettaa.

“Luonnontieteet ja tutkiminen on kiinnostanut minua aina. Olin jo lapsena enemmän kiinnostunut muurahaisista kuin puissa kiipeämisestä”, Tomberg toteaa.

Yläasteella biologian opettaja Oili Elo sai Tombergin innostumaan luonnontieteistä, juuri toiminnallisten ja kokeellisten työtapojen suosimisella sekä innostavalla persoonallaan.

“Päästessäni opiskelemaan maantiedettä Oulun yliopistoon, minulla oli kesäisin mahdollisuus toimia tutkimusapulaisena Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksessa, jossa pääsin toimimaan oikeassa tutkimusympäristössä”, Tomberg jatkaa.

Hän valmistui aineenopettajaksi 1997 ja työskenteli aluksi Itä-Porin yläasteella.

“Silloinen työyhteisöni oli hyvin innostava ja pääsin heti mukaan valtakunnalliseen luonnontieteiden kehittämiskoulutukseen. Jo silloin puhuttiin paljon kokeellisuudesta ja tekemällä oppimisesta. Itse olen kuitenkin aina ajatellut, että elämyksellisyys ja kokemuksellisuus ovat asioita, jotka kantavat koko oppijan matkan.”

Laanilan kouluun Ouluun hän siirtyi vuonna 1998. Itsekin alunperin biologian ja maantieteen opettajana samaisessa koulussa toimineen rehtori Pekka Kytömäen kanssa käydyt pedagogiset keskustelut ja erityisesti rohkaiseminen maasto-opetukseen sekä oppilaiden kanssa tehtäviin useamman päivän vaellusretkiin muokkasivat Tombergia opettajana innostajaksi.

“Vuonna 2007 minulle tarjoutui tilaisuus ryhtyä Oulun opetustoimen ohjaavaksi opettajaksi luonnontieteissä ja kestävän kehityksen asioissa. Tämä mahdollisuus avasi minulle ovia toteuttaa itseäni pedagogisena kehittäjänä, kouluttajana ja verkostojen luojana.”

Jossain vaiheessa mukaan yhteistyökumppanina tuli Oulun yliopiston LUMA-keskus (OuLUMA).

“Heillä on alusta asti ollut erittäin avoin, ennakkoluuloton, joustava ja innovatiivinen suhtautuminen yhteistyöhön. Esimerkkinä vaikkapa Science Cafe -täydennyskoulutusiltapäivät luonnontieteen opettajille, työpajat koulujen Luma-ryhmille, tiedepäivien järjestäminen ja nyt uutena myös tiedeleirit yläkoulujen oppilaille, joita pilotoimme ensi syksynä Kuusamon Oulangan tutkimusasemalla.”

Tombergin mukaan yliopiston ja koulujen välistä yhteistyötä on ehdottomasti pidettävä yllä ja – kuten OuLUMA on toiminut – kuunnellen ja aitoa yhteistyötä tehden. “Erityiskiitos Kati Kyllöselle OuLUMA:an todella mutkattomasta ja luovasta yhteistyöstä”, hän lisää.

Tombergin mukaan oppilaat ja opiskelijat pitävät tekemällä oppimisesta ja toiminnallisuudesta. “Kun homma tapahtuu aidossa ympäristössä ja saa itse kokeilla, siitä jää myös muistijälki. Monet meistä voivat allekirjoittaa sen, kuinka pienestä oma uravalinta voi olla kiinni ja kuinka tärkeitä ovat nuorena saadut positiiviset kokemukset koulusta.”

Haasteina työssään Tomberg kokee isot opetusryhmät, jotka rajoittavat kokeellista ja toiminnallista työskentelyä sekä yhä tiukemmiksi menevät vastuukysymykset. “Panostus opetukseen ja sopivankokoisiin ryhmiin olisi suoraan panostusta tulevaisuuteen ja raha tulisi moninkertaisesti takaisin ja jopa suhteellisen nopeasti.”

Oppilailta saatu palaute on Tombergin mukaan aina hyvin suoraa ja kaunistelematonta. “Jos homma on heidän mielestään onnistunut ja he viihtyvät, niin he myös sen sanovat. Paras palaute tulee monesti luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuneesta toiminnasta. Vaikkapa niinkin tuttu asia, kuin ongella käynti seiskaluokalla saattaa muistua ysiluokan viimeisellä viikolla mieleen koulun mukavimpana asiana.”

“Arvostan Vuoden LUMA-toimijaksi nimeämisen erittäin korkealle saavutuksissani”, hän jatkaa. “Tämänkaltainen toiminta on usein enemmän tai vähemmän yksinäistä puurtamista tai pienehkön tiimin toimintaa ja tunnustuksen saaminen siitä lämmittää mieltä kovasti ja auttaa jatkamaan tärkeässä työssä.”

“Väitänpä lopuksi, että luonnontieteellä ei olekaan vähäpätöisempää tehtävää, kuin maailman pelastaminen.”

Kuva: Jussi Tomberg.

Havainnollisuus ja itse oivaltaminen erilaisten käytännön töiden kautta on ollut aina tärkeää lehtori Liisa Mäkelälle opetustyössä. Oppilaiden innostus sekä työtovereiden ja johdon tuki ovat antaneet voimaa työhön. Tutustu vuoden 2015 LUMA-toimijan mietteisiin.

Lehtori Liisa Mäkelä opettaa biologiaa ja maantiedettä Helsingissä Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiikkalukiossa. Sijainti Keskuspuiston laidalla mahdollistaa ripeät siirtymät luokkahuoneesta ulos luontoon kaikkien opetusryhmien kanssa.

“Ominta alaani ovat erilaiset käytännön sovellukset, joissa pääsee ulos luokasta ja toisaalta opiskelijat pääsevät itse tekemään erilaisia innovatiivisia, kokeellisia asioita. Havainnollisuus ja itse oivaltaminen erilaisten käytännön töiden ja laboratorioharjoitusten kautta on ollut alusta asti tärkeää omassa opetustyössäni.”

Mäkelän pitkäaikainen kokemus antaa perspektiiviä muutoksiin. Tekniikka on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia opetukseen ja opiskeluun.

“Vuosien myötä mukaan on tullut lisää uutta teknologiaa vesitutkimussalkuista uusiin LabDisceihin ja KeepLooppeihin. Tietotekninen osuus on lisääntynyt jatkuvasti. Alussa dokumentoitiin käsin ja piirtämällä, sitten erilaisilla kameroilla, joilla voi kuvata mikroskoopinkin kautta. Nyt opiskelijat ottavat kuvia omilla laitteillaan, videoivat iPadeillä ja tallentavat kaiken erilaisille oppimisalustoille, joissa koko ryhmän opiskelijat pääsevät katsomaan tuotoksia. DNA-elektroforeesia olemme päässeet kokeilemaan niin Tiedekeskus Heurekassa kuin lopulta omassa koulussammekin yhteisellä makromolekyylikurssilla kemian kanssa.”

Kouluyhteisön ja johdon tuki kannustavat

“Koulussamme on aina ollut innostava ilmapiiri ja yhteistoimintaa kaikkien luonnontieteiden opettajien kesken”, Mäkelä kertoo.

“Yhdessä kemian, matematiikan ja biologian/maantieteen kanssa loimme kouluumme jo kaksikymmentä vuotta sitten Science-kurssin, joka yhdistelee luonnontieteellisiä taitoja”, hän toteaa.

Loistavaa tukea ja mahdollisuuksia kokeilemiseen ja kokeelliseen on antanut koulun johto, joka on mahdollistanut erilaisten uusien laitteiden hankinnan ja kokeelliseen opetukseen panostamisen.

“Koulumme on tukenut osallistumista erilaisiin koulutuksiin aina Heidelbergissä ja Cambridgessä asti. Opettajana, jonka opiskeluaikana geeniteknologia oli lapsenkengissä, bioteknologian opettamisen on mahdollistanut osallistuminen eri puolilla Suomea järjestettyihin täydennyskoulutuksiin.” Mäkelä jatkaa.

Erilaiset opetusryhmät haastavat suunnittelemaan opetusta tarkasti

Mäkelän mukaan haasteita opetustyöhön luovat erilaiset opetusryhmät, opiskelijoiden erilaiset taidot ja toisinaan oppituntien sijoittelu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin tiloihin. Oman haasteensa on antanut myös hänen koulunsa englanninkielinen opetus, siihen kouluttautuminen ja materiaalin luominen/kehittäminen englanninkielisten oppilaiden tarpeita silmällä pitäen.

“Esimerkiksi aasialaisesta tai afrikkalaisesta kulttuuripiiristä kotoisin olevat oppilaat/opiskelijat kotoutuvat paremmin Suomeen, kun he tutustuvat suomalaiseen luontoon ja sen ominaispiirteisiin. Lajiston opetteleminen on toisaalta yksi todella suurista haasteista.” Mäkelä toteaa.

Opiskelijat ja järjestötyö innostavat ja antavat voimaa

“Opiskelijat ovat saaneet minut innostumaan monista asioista. Opiskelijoiden toiveesta syntyi taannoin myös Lapin luontoa ja matematiikkaa yhdistävä kurssi.”

Mäkelä on toiminut myös Biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL) hallituksessa, varapuheenjohtajanakin, sekä liiton julkaiseman Natura-lehden toimituskunnassa. Toisten opettajien tapaaminen liiton toiminnassa on ollut hänelle erittäin antoisaa. Yhteiset retket, koulutukset ja matkat ovat lisänneet yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Mäkelä näkee, että LUMA-toiminnan merkitys tulee korostumaan uusissa opetussuunnitelmissa, joissa aineiden välinen yhteistyö ja integraatio ovat voimakkaasti esillä perusopetuksen puolella ja teemaopintoina lukiossa. Mäkelä toivoo, että LUMA-toiminta yhdistäisi ja eheyttäisi luonnontieteitä vielä enemmän tulevaisuudessa.

Vuoden LUMA-toimijan tunnustuspalkinto kesällä 2015 yllätti erittäin positiivisesti. “Toivoisin, että opettajia yleisemminkin kannustettaisiin enemmän yhteiseen toimintaan.”

Mäkelä myös kannustaa kollegojaan olemaan aktiivisia LUMA-keskusten palveluiden käyttäjiä. Hänen kokemustensa mukaan etenkin fysiikan ja kemian opettajat tuovat opetusryhmiään usein LUMA-keskusten tiede- ja teknologialuokkiin, mutta myös biologian ja maantieteen opetukselle ne voisivat antaa paljon lisäarvoa. “Kaikkia luonnontieteitä yhdistää samankaltaiset ajatusmallit ja asioiden selvittäminen kokeellisesti tavalla tai toisella”, hän jatkaa.

LUMA-keskus Suomi palkitsee tänäkin vuonna kymmenen LUMA-toimijaa, jotka ovat toimineet ansiokkaasti LUMA-aineiden opetuksen edistämisessä tai kehittämisessä. Tutustu palkittaviin ja heidän ansioihinsa sekä ilmoittaudu Valtakunnallisille LUMA-päiville, joiden yhteydessä heidät Lahdessa kesäkuussa palkitaan.

LUMA-keskus Suomi -verkoston raati on valinnut seuraavat tahot lukuisten yleisön lähettämien ehdotusten joukosta Vuoden LUMA-toimijoiksi 2016. Jokainen palkitaan 500 euron tunnustuspalkintoapurahalla, tunnustuksena aktiivisesta ja esimerkillisestä LUMA-aineiden opetuksen kehittämisestä ja edistämisestä. Lämpimät onnittelut heille kaikille!

Useimmat palkittavista pitävät myös tietoiskun tai työpajan Valtakunnallisilla LUMA-päivillä Lahdessa 6.-8.6.2016. Ilmoittaudu tapahtumaan! Lahdessa on tarjolla monipuolinen maksuton ohjelma, jossa teemana uudistuva varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus.

---

Aulikki Laine
Luontokoulu Tikankontti, Orivesi

Biologian ja maantieteen opettaja Aulikki Laine on monipuolinen ja innostava ympäristökasvattaja, jolle tärkeää on maailman tilaan vaikuttaminen. Luonnosta kiinnostuvat lapset innostavat häntä itseään. Hän toimii Luontokoulu Tikankontin johtajana, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitossa suunnittelijana ja mm. Ekopaku-hankkeen projektipäällikkönä sekä oppikirjailijana. Laine on myös vetänyt Päijät-Hämeen alueella valtakunnalliseen LUMA SUOMI -ohjelmaan liittyvän Koulutuksesta kouluun -kehittämishankkeen toimintaa. Laineen aktiivisessa luotsauksessa hankkeen alueellinen toiminta on monipuolistunut ja laajentunut koko ajan – mukana on kolmisen sataa lasta ja nuorta esikoulusta yläkouluun tekemässä ilmastonmuutos-teemasta projektitöitä, joilla he osallistuvat myös valtakunnalliseen Tutki–Kokeile–Kehitä-kilpailuun.

Jan Holmgård
Sursik skola, Pedersöre

”Att ta in en del av världsrymden i klassrummet är att visa hur gränser kan flyttas med hjälp av kunskap och förståelse.” Så säger Jan Holmgård, lärare i fysik och matematik i Sursik skola i Pedersöre. Hans nyfikenhet, intresse och engagemang saknar gränser både till sina undervisningsämnen och sina elever. Det är speciellt rymden med alla dess fenomen som Jan brinner för. Han har deltagit i nordiska kurser arrangerade av Nordic ESERO och delar mer än gärna med sig av sina kunskaper. Svenskfinlands lärare har på flertalet kurser och seminarier ordnade av Resurscenter fått möjlighet att delta i Jans inspirerande workshopar. I Teknatur tävling för finlandssvenska skolor, är det mer en regel än ett undantag att Jans elever deltar. I samarbete med Nordic ESERO och Resurscentrethar Jan varit drivande kraft i framtagande av två stycken rymdkoffertar innehållande mätutrustning för studier av rymden utarbetade för skolklasser. Rymdkofferten innehåller t.ex. ett teleskop med solfilter, en sunspotter och ett spektroskop. Dessa koffertar kan lånas till skolorna i Svenskfinland. Tillsammans med en lärare på Andøya Space Center i Norge upprätthåller Jan bloggarna EduGalaxen och Space for Science.

Jenni Räsänen
Summamutikka-keskus, Helsinki

Tohtorikoulutettava Jenni Räsänen on esimerkillisellä tavalla toiminut jo parin vuoden ajan Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen matematiikan toimipisteen, Summamutikka-keskuksen koordinaattorina. Hän on nuoresta iästään huolimatta kehittänyt jo huomattavalla tavalla yhteistyötä yliopistollisten LUMA-toimijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa, esimerkiksi Pulmaario-hankkeessa Pääkaupunkiseudun kirjastojen kanssa ja Tilastrofi-hankkeessa mm. Tilastokeskuksen kanssa. Tämän lisäksi Räsänen on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa ja kehittämässä Helsingin yliopistossa LUMA-aineiden kerhonohjaajakoulutusta, pienten lasten Pikku-Jipot-kerhotoimintaa ja virtuaalisia Jippo-kerhoja sekä uusimpana avauksena virtuaalisia Mathversum-kerhoja. Hän kuuluu myös MAOL ry:n Dimensio-lehden toimituskuntaan.

Lauri Hellstén
Espoon yhteislyseon lukio, Espoo

Lehtori Lauri Hellstén on aktiivisesti omaa osaamistaan ja opetustaan kehittävä matematiikan ja fysiikan opettaja. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti opiskelijakeskeisemmän opetuskulttuurin kehittäminen sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen LUMA-aineissa. Hellstén jakaa kokemuksiaan ja materiaalejaan eteenpäin avoimesti muun muassa sosiaalisessa mediassa. Opettajantyönsä ohella hän on kouluttanut tulevia aineenopettajia ja kollegoitaan sekä tuottaa jatkuvasti oppimateriaaleja esimerkiksi Opetus.tv- ja Polku-verkkopalveluihin.

Maarit Rossi
Paths to Math, Kirkkonummi

Lehtori emerita, toimitusjohtaja Maarit Rossilla on pitkäaikainen kokemus matematiikan opettajan ja rehtorin sekä oppikirjailijan työstä. Hän on innostanut etenkin tyttöjä matematiikan pariin sekä edistänyt innostavaa toiminnallista ja ilmiöpohjaista matematiikan perusopetusta. Jo valmiiksi pitkän uransa jälkeen hän on toteuttanut unelmansa ja perustanut kansainvälisen yrityksen, joka kehittää ja levittää maailmalle Paths to Math -opiskeluympäristöä. Se tarjoaa erilaisia polkuja matematiikan oppimiseen ja mahdollistaa opiskelun monipuolisesti ja vaihtelevasti eri lähestymistavoin. Rossi on lähtenyt rohkeasti viemään alan suomalaista osaamista maailmalle ja oppimaan samalla itsekin. Rossi nimettiin helmikuussa 2016 yhdeksi TOP 10-finalistiksi ”opettajien Nobelina” pidetyssä Global Teacher Prize 2016 kilpailussa.

Maria Leivo
Turun ammattikorkeakoulu / Lasten tiedekoulu, Turku

Lehtori Maria Leivo Turun ammattikorkeakoulusta on työskennellyt aktiivisesti tiede- ja teknologiakasvatuksen parissa jo vuosien ajan. Hän aloitti viitisen vuotta sitten kerhojen pitämisen, mikä johti innovatiiviseen ja menestyksekkääseen Pikkuinsinöörit-hankkeeseen Paraisilla Nilsbyn koulussa. Ohjaajina ovat toimineet eri puolilta maailmaa kotoisin olevat ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat osana työharjoitteluaan. Kerhoihin osallistuneet lapset ovat oivaltamisen ilon lisäksi oppineet englantia ja monikulttuurista vuorovaikutusta. Lisäksi Leivo on perustanut pari vuotta sitten Lasten tiedekoulun, joka innostaa lapsia alle kouluikäisistä alkaen Turun lisäksi jo Espoossa ja Oulussa ja laajenee edelleen. Leivon näkemys on, ettei tieteen ja teknologian harrastaminen vaadi välttämättä erityisiä välineitä, vaan kaikki lähtee luonnosta, tutkimisesta ja ongelmanratkaisusta.

Marianne Juntunen
Pelkosenniemen koulu, Pelkosenniemi

Lehtori, apulaisrehtori Marianne Juntunen on ansiokkaasti edistänyt kestävää kehitystä ja sen mukaisten elintapojen omaksumista sekä nuorten että opettajien keskuudessa jo vuosien ajan ympäri Suomen. Hän on kehittänyt uraauurtavassa väitöstutkimuksessaan mielekkäitä tapoja käsitellä yhteiskunnallisesti ristiriitaisia ympäristöön liittyviä haasteita opetuksessa ja tällä tavalla vahvistaa oppilaiden ympäristötietoisuutta, argumentointitaitoja ja käsitystä luonnontieteiden tarjoamista mahdollisuuksista haasteiden ratkaisemiseksi. Väitöstutkimuksensa pohjalta Juntunen on hiljattain laatinut myös käytännönläheisen oppaan kestävän kehityksen huomioiseksi erityisesti kemian opetuksessa. Juntunen on kouluttanut opettajia ja opettajaksi opiskelevia eri puolilla maata sekä viime aikoina osallistunut myös LUMA-keskus Lapin toimintaan. Hän on toiminut kestävän kehityksen saralla aktiivisesti myös järjestötyössä.

Pekka Pihola
Valmet Technologies, Inc., Vantaa

Pekka Pihola on viime vuosina tehnyt pyyteetöntä työtä lasten ja nuorten innostamiseksi LUMA-aineiden pariin robottiohjelmoinnin kautta sekä opettajien kouluttamiseksi aiheesta. Hän on kiertänyt omalla ajallaan ja kustannuksellaan kymmenissä tapahtumissa, mm. MAOL ry:n koulutuspäivillä, SciFestissä ja kouluilla esittelemässä ohjelmointia ja robotiikkaa sekä lapsille, nuorille, vanhemmille, opettajille että myös opettajiksi opiskeleville. Motiivina kaikelle tälle on ollut vahva näkemys maailman suurimman ja laajimmalle levinneen nuorille tarkoitetun robottipelin, First Lego Leaguen Suomeen saamisen tärkeydestä. Ensimmäinen laaja suomenkielinen kirja ohjelmoinnista ja Lego-roboteista on Piholan aloitteesta ja kirjoittamana hiljattain julkaistu ja saatettu vapaasti kaikkien saataville yhteistyössä Innokas-verkoston kanssa. Kirjan aineiston suunnitteluun, kuvien ottamiseen ja esimerkkien kokeilemiseen on kulunut lukematon määrä työtunteja. Piholan merkittävä työ tulee helpottamaan lukuisien opettajien arkea uusien opetussuunnitelman perusteiden astuessa syksyllä voimaan.

Pirkko Kärnä
Mäntsälä

Lehtori emerita Pirkko Kärnä on innostava ja innostunut opettaja sekä opetuksen kehittäjä, jolla opetus ja sen tutkimus ovat sydämenasioita. Kärnä toimi pitkään fysiikan, kemian ja matematiikan lehtorina, mutta on myöhemmässä vaiheessa keskittynyt etenkin fysiikan opetuksen tutkimukseen. Hän on esimerkiksi väitöstutkimuksessaan tutkinut omia pedagogisia käytänteitään. Lisäksi hän on ollut mukana valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteita laatineissa työryhmissä sekä toiminut fysiikan ja kemian oppikirjailijana. Kärnä oli myös mukana toteuttamassa Opetushallitukselle vuoden 2011 luonnontieteiden opetuksen kansallista arviointia. Hän on edelleen aktiivinen tutkija-opettaja ja osallistuu mm. kansainvälisiin luonnontieteiden opetuksen tutkimuksen konferensseihin ja levittää niistä uusinta tutkimustietoa ympäri Suomen. Kärnä tarjoaa asiantuntemustaan myös kentällä työskentelevien kollegoidensa käyttöön. Hän on tehnyt pitkään työtä MAOL ry:n parissa, mm. täydennyskouluttanut uudistuvista opetussuunnitelmista.

Tanja Luostari
Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto, Helsinki

Filosofian ylioppilas Tanja Luostari on erittäin aktiivinen kemian aineenopettajaopiskelija Helsingin yliopistossa. Hän on luotettava, avulias, iloinen ja tulee äärimmäisen luontevasti toimeen lasten ja nuorten kanssa. Hän toimii opiskeluyksikkönsä opiskelijoiden suunnitteluryhmän puheenjohtajana, tiedekuntansa opiskelijoiden suunnitteluryhmän jäsenenä sekä opiskelijajärjestönsä hallituksessa. Opintojensa ohessa hän toimii suositussa Kemianluokka Gadolinissa ohjaajana jo kolmatta vuotta. Hän on myös kemianluokan laboratoriovastaava. Luostari on ollut ansiokkaasti mukana myös kansainvälisessä toiminnassa, mm. avustajana mittausautomaation käyttöön biologian, fysiikan ja kemian opetuksessa keskittyneessä ISSE 2014 -symposiumissa.

Miltä kemia näyttää linssin läpi? Missä kemiaa on ja mihin sitä käytetään? Mihin sinä käytät? Mitä mielikuvia näet kemiasta? Onko päiväsi ympäröity kemialla, jota muut eivät huomaa? Rakastumisen kemiaa vai autorasvaa?

Nämä lauseet johdattelivat yläkoululaisia tekemään videon kemiasta, kuten se omassa päivässä näkyy. Tyylilaji oli vapaa, mutta luovuutta, visuaalisuutta ja idearikkautta arvostettiin. Ainoana rajoitteena oli kuvaustapa. Video oli kuvattava älypuhelimella tai tabletilla.

Syksyllä järjestettyyn yläkoululaisille suunnattuun kilpailuun osallistui 24 kilpailutyötä. Ne osoittautuivat erittäin kovatasoiseksi.

Kilpailun järjesti Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen osana toimiva Kemian opetuksen keskus Kemma. Tuomaristo koostui niin kemian professoreista, lehtoreista, tutkijoista, opiskelijoista kuin opetusneuvoksesta. Tuomaristolla ei ollut helppo tehtävä, mutta lopulta voittajat saatiin ratkaistua. Tuomariston jäsenen FM Jaakko Turkan mielestä voittaneen videon sisällöstä löytyi kuitenkin selkeät piirteet: “Visuaalisesti kaunis ilmiö on saatu näppärästi rajattua videoksi, jota on mukava katsoa ja kuunnella. Video henkii tekemisen iloa.” Turkka itse tekee väitöskirjaa eheyttävästä kemian opetuksesta, jossa taiteen aihesisältöjen kautta opitaan monipuolisesti kemiaa.

---

1. sija – Mikaela Huurinainen & Sophie Knoblock

Tämä upea video oli monen tuomariston jäsenen mielestä voittaja-ainesta. Siinä leikiteltiin väreillä ja käytettiin kemian ilmiötä pintajännityksestä värien poistamiseen taianomaisesti. Videossa on jotain samaa kuin kemian tutkimuksessa, eli kiehtovan tieteen äärellä olemisesta.

[wpdevart_youtube]b0sq0nCV5SA[/wpdevart_youtube]

2. sija – Iina Kaisaniemi & Liisa Lensu

Kaisaniemen ja Lensun videossa esiteltiin kemia uudella tasolla: mihin kemia littyy ja mitä se merkitsee esimerkiksi historian opettajalle. Kuvasto toimii eheyttävän kemian opetuksen malliesimerkkinä ja inspiraation lähteenä.

“Teimme valinnaisen Science-kurssin aikana erilaisia itsellemme mielenkiintoisia kemiallisia kokeita, jotka kuvasimme ja editoimme videokilpailua varten. Meitä kiinnosti myös mitä eri opettajat ajattelevat kemiasta, joten haastattelimme heitä videomme taustalle.”, tekijät taustoittivat videotaan.

 

3. sija – Elmiina Mentula & Riina Kajava & Matilda Latvala

Mentulan, Kajavan ja Latvalan video oli myös kemian merkityksien etsiminen ympäriltään. Kuvamaailma yhdisteli hienosti kemian sisältöjä ja niiden olemassa oloa arjen tilanteissa.

“Video kertoo siitä, kuinka kemia näkyy arjessamme. Monet koululaiset saattavat ajatella, että kemia liittyy vain oppitunneille, mutta tällä haluamme näyttää, että kemia kuuluu jokapäiväiseen elämään.”, tekijät kertoivat videostaan.

 

Kunniamaininta – Elliot Blomqvist & Sander Granholm & Axel Terävä

Blomqvist, Granholm ja Terävä saivat kunniamaininnan tutkivasta videosta, jossa oli yllätyksellinen loppu. Elokuvamaailmasta lainailevat efektit siivittivät kuvakerrontaa. Koejärjestelmä oli näppärä, sillä vedyllä voi saada poksahtavia saippuakuplia. “Do not try this at home” . 🙂

[wpdevart_youtube]c0Kn9iW2blk[/wpdevart_youtube]

 

Kilpailun muuta antia

[wpdevart_youtube]OQ2bguVM3vg[/wpdevart_youtube]

[wpdevart_youtube]kTfEUNUIbH0[/wpdevart_youtube]

 

Teksti: Veli-Matti Ikävalko.