admin

LUMA-keskus Suomi aloittaa LUMA-aineiden esi- ja perusopetuksen kehittämisen valtakunnallisesti

Lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamiseksi käynnistetään valtakunnallinen esi- ja perusopetuksen kehittämisohjelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut tarjouskilpailun perusteella ohjelman toteuttajaksi LUMA-keskus Suomen yhteistyötahoineen. Ohjelma on kuusivuotinen. Mitä ajatuksia ja ideoita sinulla on kehittämisohjelman toteuttamiseen?

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellistä osaamista sekä lisätä oivaltamisen ja oppimisen iloa.

Vuosille 2014 – 2019 ajoittuvan LUMA SUOMI -kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat 6 – 16-vuotiaat oppilaat sekä lasten ja nuorten opettajat. Ohjelman toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi -verkosto.

“Viimeisimpien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan suomalaisnuorten luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen taso on laskussa. Kehitys on huolestuttavaa, sillä matemaattinen päättelykyky sekä ongelmanratkaisutaidot muodostavat osaltaan oppimiselle perustaa. Toimenpiteet osaamisen sekä oivaltamisen ja oppimisen ilon vahvistamiseksi ovat välttämättömiä”, opetusministeri Krista Kiuru korostaa.

Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistaminen on osa ministeri Kiurun käynnistämää Tulevaisuuden peruskoulu -kehittämishanketta. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen ohjelmalla etsitään uusia innovatiivisia lähestymistapoja opetusmenetelmiin, opetuksessa käytettäviin työtapoihin ja oppimisympäristöihin.

Tavoitteena on kehittää tieteelliseen tutkimukseen perustuva, kansainvälisesti korkeatasoinen toimenpideohjelma perusasteen koulutukseen sopivaksi. Ohjelma vakiinnutetaan kaikkien perusasteen oppilaitosten käyttöön. Kehittämisohjelman toteuttamiseen varataan yhteensä viisi miljoonaa euroa.

Kehittämisohjelman johtajana toimii LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta. Hanketta vetävään asiantuntijaryhmään kuuluvat myös professori Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta, professori Peter Hästö Oulun yliopistosta, professori Jari Lavonen Helsingin yliopistosta ja professori Tapio Salakoski Turun yliopistosta.

LUMA-keskus Suomi ottaa mielellään vastaan opettajien, lasten, nuorten ja huoltajien ideoita ja toiveita yhteisöllisesti totetettavaan kehittämisohjelmaan. Opettajilla tulee olemaan merkittävä rooli ohjelman käytännön toteutuksessa.

Lisätietoja kehittämisohjelmasta antavat

  • ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 02953 30258
  • johtaja Jari Rajanen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 02953 30268
  • johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi, puh. 050 514 1450

Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Mari Nuutisen luokan toimintakulttuuri muuttui etsijöiden ja löytäjien maailmaksi

Mari Nuutinen sai 8.11.2013 Vuoden LUMA-toimija –tunnustuspalkinnon pitkäjänteisestä ja innostavasta työstä LUMA-aineiden opetuksen kehittämisessä. Hänelle LUMA-toiminnassa on tärkeintä herättää oppilaissa etsimisen ja löytämisen riemua.

”Minulle luonto on ollut merkityksellinen jo lapsesta saakka”, luokanopettaja, erityisopettaja Mari Nuutinen kuvailee aktiivisen LUMA-toimintansa taustoja. Lasten ja nuorten tukeminen oivaltamisessa, ihmettelemisessä sekä kysymysten teossa ja vastausten etsimisessä on Nuutisenn mukaan tärkeä ja motivoiva osa hänen työtään.

”Haluan ilon, ihmettelyn ja oivalluksen olevan läsnä kaikessa oppimisessa. Kaikki tärkeä on ympärillämme katsottavaksi, koettavaksi, kohdattavaksi ja arvostettavaksi. Uskon, että me ihmisinä tarvitsemme sydämen ja mielen sivistystä, tietoisuutta ja ymmärrystä, joka auttaa oman elämän merkityksen löytämisessä, arjen hahmottamisessa ja maailman ymmärtämisessä. Tässä LUMA-aineet ovat tärkeitä.”

Nuutinen jäljittää innostuksensa LUMA-opetuksen kehittämiseen ensimmäiseen työpaikkaansa Helsingin Katajanokalla, jossa hän tutustui Kaliforniassa luonnontieteiden opetukseen kehitettyyn Science Curriculum Improvement Study-ohjelmaan (SCIS).

”Ohjelma perustuu lasten omakohtaiseen kokemukseen, tutkivaan oppimiseen ja ajattelun taitojen kehittämiseen. Oppilaat saavat ratkaistavakseen mielenkiintoisia tutkimusongelmia/kysymyksiä, joita tutkitaan ikäkaudelle sopivin tieteellisin tutkimusmenetelmin käyttäen tieteellisiä ajatteluprosesseja ja tieteenalan käsitteitä. Opiskelun tavoitteena on tieteellinen lukutaito eli ymmärrys ympäristöstä, sen toiminnasta ja vuorovaikutussuhteista. Tieteellisen lukutaidon kautta oppilaille kehittyy valmius ottaa kriittisesti ja vastuullisesti kantaa luontoa käsittelevissä asioissa ja tehdä päätöksiä.”

”Oivalsin, että SCIS ohjelman avulla luonnontiedon oppiminen on hauskaa, sillä se pohjautuu lasten luontaiseen ihmettelyyn ja ihasteluun, mitä ympärillä tapahtuu ja miksi.”

Oppimiskulttuuri tukemaan etsimistä ja löytämistä

“SCIS -ohjelmalla oli suuri vaikutus opettajuuteeni, sillä sen myötä luokkahuoneeni toimintakulttuuri muuttui etsijöiden ja löytäjien maailmaksi”, Nuutinen kertoo.

”Hyvät kysymykset ovat kullanarvoisia. SCIS– ohjelma sisälsi tuhansia kiehtovia kysymyksiä, jotka innostivat oppilaita tutkimaan ja ottamaan selville asioita. Kysymykset virittivät oppilaat tutkimusmatkailijan maailmaan ja tekemään myös itse kysymyksiä.”

Ohjelman pohjalta hän innostui myös luomaan uutta oppimateriaalia, vaikuttamaan opetussuunnitelmiin, kouluttamaan opettajia ja kasvattajia sekä tekemään Koulu-TV -ohjelmia. Aihepiirit ovat koskettaneet mm. tutkivaa oppimista, ajattelun kehittämistä, eheyttämistä ja ulkona luonnossa oppimista. Ympäristökasvatus, kestävä kehitys ja kansainvälinen yhteistyö ovat myös lähellä Nuutisen sydäntä. Tällä hetkellä hän koordinoi Espoon osuutta YK:n yliopiston kestävän kehityksen verkostossa RCE:ssä.

”Kun on itse löytänyt jotakin hyvää opettajuuden tueksi, haluaa sen jakaa myös muiden kanssa. Tästä lähtökohdasta tein aloitteen Tiedeopetusyhdistyksen perustamisesta. Olin itse päässyt tutustumaan moniin tiedekeskuksiin ja niissä kehitettyihin opetusohjelmiin ja materiaaleihin ja siksi halusin jakaa sen saman ilon myös muille.”

Tutkiva oppiminen yhdistää ja innostaa

Nuutinen korostaa tutkivan oppimisen ja toimivan vuorovaikutuksen positiivista merkitystä koko kouluyhteisön ja –ympäristön kannalta.

”Tutkivan ja yhteisöllisen oppimisen kautta olen saanut kokea, kuinka luokka, koko koulu ja lähiympäristö tulevat yhteiseksi oppimisympäristöksi, jossa kaikki ovat sekä opettajia, että oppijoita. Hyvällä, toisia arvostavalla ja kunnioittavalla vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi”, hän toteaa.

Vuoden 2013 LUMA-toimija –tunnustuksesta ilahtunut ja yllättynyt Nuutinen arvostaa oppilaiden vanhempien antamaa tärkeää tukea. Vanhemmat arvostavat, että lapset kokevat oppimisen ja oivaltamisen iloa: ”Kiitän lämpimästi niitä ihmisiä, jotka tekivät aloitteen.”

Oman työn vaikuttavuuden huomaaminen kannustaa myös jatkamaan. ”Olen nähnyt oppilaiden kiinnostuksen heräävän, innostuksen syttyvän ja etsimisen ja löytämisen riemun olevan läsnä. Nämä kaikki ilahduttavat minua ja ovat antaneet intoa kehittää opetusta.”

Teksti: Maija Pollari. Kuva: Mari Nuutinen.

Vuoden 2013 LUMA-koulut esittäytyvät: Viikin normaalikoulu

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu voitti vuoden LUMA-koulu -kilpailun 2013 yläkoulun sarjan. Koulun LUMA-päivillä oli mukana kansallisen LUMA-strategian vuoden 2013 teemoista toiminnallinen matematiikka ja globaalit ympäristöhaasteet.

Fysiikka ja kemia

Fysiikan ja kemian teemana oli ilma ja ilmasto. Koulumme koordinoi tänä lukuvuonna kansallista Globe-ympäristökasvatushanketta, jonka keskeinen teema on ilmasto, ja halusimme tämän painotuksen näkyvän vahvasti myös LUMA-viikolla. LUMA-toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistui viisi opetusharjoittelijaa ja kaksi ohjaavaa opettajaa.

Yläkoululaisille ja lukiolaisille oli suunnattu LUMA-visa ilmastosta. Visassa oli kymmenen kysymystä, jotka oli aseteltu näyttävästi kuvien kera vitriiniin. Oppilaat saivat vastata kysymyksiin viikon ajan valmiiksi monistetuille lapuille, joita varten oli palautuslaatikko. Kaksi parasta palkittiin myöhemmin koko koulun päivänavauksessa elokuvalipuin.

Matematiikka

Tänä vuonna LUMA-viikon järjestelyyn osallistui kaksi harjoittelijaa, kaksi toisen vuoden opiskelijaa sekä kolme matematiikanopettajaa. Puolitoista viikkoa ennen LUMA-viikkoa harjoittelijoille järjestettiin ryhmäohjaus, jossa kerrottiin LUMA-viikosta ja edellisvuoden ohjelmasta.

Koko LUMA-viikon aikana oli ”LUMA-kisa” -kilpailu. Oppilaille annettiin kolme tehtävää ratkaistavaksi, jotka olivat arkipäiväteemaisia tehtäviä. Ensimmäisessä tehtävässä piti selvittää kuinka paljon merilohta on myytävä, jotta 98 % kaloista olisi merilohta. Alun perin kaloja oli 200, josta 99 % oli merilohta ja loput kirjolohta. Toisessa tehtävässä piti laskea kuinka kauan vie kylpyammeen täyttäminen ilman tulppaa, kun kylpyammeen täyttämiseen kuluu tulpan kanssa 12 min ja sen tyhjentämiseen kuluu 18 min. Kolmas tehtävä koski kirppujen lisääntymistä. Kirppuja oli alun perin kolme, ja niiden määrä kaksinkertaistuu viikoittain, kuitenkin niin, että aina n:nnellä viikolla menetetään n kirppua. Osallistujien piti selvittää kirppujen lukumäärä 10. viikolla.

LUMA-viikolla tiistaina järjestettiin perinteiset 7.-luokkalaisten suulliset matematiikkaolympialaiset, joihin osallistui 8 oppilasta. LUMA-viikolla matematiikan päivä oli keskiviikko, joka aloitettiin valtakunnallisella peruskoulun matematiikkakilpailulla. Sen jälkeen pitkällä välitunnilla matematiikan solussa järjestettiin työpajoja, joissa oppilaat pähkäilivät erilaisia matematiikan pulmia. Työpajoja oli kolme: yhdessä tehtävänä oli salakirjoituksen ratkominen, toisessa piti rakentaa annetuista materiaaleista tilavuudeltaan mahdollisimman suuri astia ja kolmannessa ratkaistavana oli ns. Monty Hallin ongelma.

Suosituin työpaja oli Monty Hallin ongelma, joka on todennäköisyyslaskentaan perustuva, hyvinkin kuuluisa pulma. Pöydällä oli kolme kuppia, joista yhden alle oli piilotettu karkki. Tehtävänä oli valita yksi kuppi. Tämän jälkeen paljastettiin kahdesta ei-valitusta kupista se, jonka alla karkki ei ollut. Nyt pulman ratkaisua yrittävälle oppilaalle annettiin mahdollisuus vaihtaa kuppia.

Todennäköisyyslaskennan mukaan todennäköisyys, että kuppia vaihtamalla karkin löytää, on ⅔. Jotkut uskalsivat vaihtaa kuppia, jotkut eivät. Jos karkin löysi, sen sai pitää!

Myös astian rakentaminen sai oppilaat innostumaan ja käyttämään luovuuttaan. Jokaiselle tehtävään tarttujalle annettiin samat tarvikkeet: yksi kolmion, yksi suorakulmion sekä yksi ympyrän muotoinen kartongin pala, pätkä teippiä ja sakset. Näistä sitten vain kyhäämään mahdollisimman isoa astiaa! Tulokset mitattiin punnitsemalla: astia täytettiin herneillä (isoimpaan astiaan mahtuu tietysti eniten herneitä). Jos astia ei kestänyt herneiden painoa, tulos hylättiin. Mitattavan tuloksen saamisesta sai jo palkinnoksi karkin.

Salakirjoituksen ratkaiseminenkin osoittautui varsin suosituksi työpajaksi. Tehtävänä oli siis selvittää sanat, jotka oli salattu ns. Ceasar-tekniikalla eli hyppimällä aakkosissa eteen- tai taaksepäin. Salakirjoituksen ratkaisemisesta palkinnoksi oli luvassa niin ikään karkkia! LUMA-viikolla järjestettyjen kisojen sekä kilpailujen voittajat palkittiin päivänavauksessa.

Biologia

Biologiassa ja maantieteessä ilmastoteemaa lähestyttiin monin eri tavoin. Vitriiniin koottiin näyttely, jossa karttojen avulla esiteltiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota tulevasta maailmasta – merenpinnan nousun seurauksena maailmankartat piirretään uusiksi. Lisäksi näyttelyssä pureuduttiin lämpenemisen seurauksiin havainnollisen materiaalin avulla. Koko viikon ajan oppilailla oli mahdollisuus myös vastata ilmastoaiheiseen tietovisaan. Toimintailtapäivässä havainnollistettiin, mitä seurauksia on lämpenemisestä johtuvien sään ääri-ilmiöiden voimistumisella.

Esimerkiksi nostettiin sään ääri-ilmiöiden vaikutus öljyonnettomuusriskiin. Asiasta oli haastateltu merikapteenia, jonka vastaukset olivat kuultavissa tapahtumassa. Välitunnin aikana oppilaat aiheuttivat öljyonnettomuuden pesuvadissa ja korjasivat tuhoja. Toiminnan lisäksi soluaulassa kerrattiin ilmastonmuutoksen problematiikkaa myös kuvien avulla.

Tempaus veti paikalle lukuisia oppilaita. Synkkien skenaarioiden vastapainoksi yläkoulun ja lukion päivänavauksessa opetusharjoittelijat esittelivät toiveikkaalla otteella lukuisia ratkaisukeinoja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. LUMA-viikon tapahtumat järjestettiin yhteistyössä biologian ja maantieteen aineenopettajaharjoittelijoiden ja aineenopettajien kanssa.

Teksti: Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Scientix – Parhaat eurooppalaiset opetusmateriaalit heti käyttöösi

Haluatko saada käyttöösi parhaat eurooppalaiset opetusmateraalit helposti ja ilmaiseksi? Se onnistuu vastikään uusitun Scientix-sivuston avulla.

Scientix on luonnontieteiden opetuksen portaali, jonne on vuodesta 2009 lähtien koottu yli tuhat erinomaista opetusmateriaalia. Lisäksi löydät sivustolta uusinta tietoa luonnontieteistä ja sen opetuksesta.

Opetusmateriaalien hakeminen onnistuu kätevästi aiheen, avainsanan tai oppilaiden iän perusteella. Mikäli materiaalia, jota haluaisit käyttää opetuksessasi ei löydy vielä suomenkielisenä, voit klikkaamalla lähettää käännöspyynnön Scientixille. Kääntäminen alkaa heti, kun Scientixille tulee kolme pyyntöä samasta maasta.

Scientix järjestää myös erilaisia verkottumistapahtumia luonnontieteiden opetuksen projekteille, tarjoaa ilmaisen webinaarityökalun online-kokousten järjestämiseen sekä projektikirjaston, josta löydät helposti tietoa meneillään olevista LUMA-projekteista eri maissa.

Ensi lokakuussa Scientix järjestää yhden Euroopan suurimmista luonnontieteiden opetuksen konferenseista Brysselissä. Konferenssi on opettajille maksuton. Mukana on päättäjiä, tutkijoita, projektipäälliköitä sekä tietysti suuri joukko opettajia.

Lisätietoa edellisistä ja paljosta muusta löydät siis osoitteesta www.scientix.eu. Tilaamalla Scientix uutiskirjeen ja Scientix Digestin pysyt helposti ajan tasalla uusimmista tapahtumista.

Lisätietoa Scientixistä saat LUMA-keskuksesta, joka toimii Suomen Scientix yhteistyötahona tai suoraan Suomen Scientix-lähettiläältä Jukka Rahkoselta (rahkoju(at)gmail.com).

Teksti: Jukka Rahkonen, Scientix Ambassador for Finland.

Vuoden 2013 LUMA-koulut esittäytyvät: Taipalsaaren päiväkoti Metsäpolku

Päiväkoti Metsäpolussa tutkittiin vettä ja metsää vuonna 2013. Lapset retkeilivät metsässä, tutustuivat puihin ja puhdistivat vettä. Päiväkoti Metsäpolku valittiin LUMA-kouluksi varhaiskasvauksen ja alakoulun sarjassa erityisesti vuoden 2013 LUMA-strategian teemojen toiminnallisen matematiikan ja globaalit ympäristöhaasteet: veden riittävyyden toteutumisesta.

Veden tutkimista

Keväällä 2013 jatkoimme jo syksyllä 2012 alkanutta vesiprojektiamme, joka alkoi lasten aloitteesta. Kerran viikossa retkeilimme aamupäivän Saimaan rannassa Syvälahden poukamassa. Jokainen lapsi sai vuorotellen kairata, olla pilkillä, mitata jään ja lumen paksuutta ja veden lämpötilaa. Repussamme oli muistiinpanovälineet ja teimme mittaustuloksista multilink-palikoilla tornit, jotta näimme lämpötilan vaihtelut. Joka kerran mukanamme oli Supersaippuakuplaliuosta tarkoituksena saada kuplat jäätymään. Kylmänä tuulisena päivänä kuplat jäätyivät ja tämä oli huippuhetki kaikille esikoululaisille!

Haimme järvestä vettä ja lapset puhdistivat sitä itse suunnittelemallaan vedenpuhdistamolla. Puhdistamon rakentamiseen käytettiin mm. mehupurkkien osia ja astianpesukoneen vanhoja letkuja. Puhdistamo kiinnitettiin koulun pihan kiipeilyseinään ja jokainen kiipesi vuorollaan kaatamaan vettä puhdistamon suppilotorniin. Vesi puhdistui ja koululaiset ihmettelivät.

Tutkimme kellumista ja mietimme missä siitä on hyötyä. Osaa lapsista huolestutti, että moottorikelkkailijat voivat pudota jään läpi, kun jää alkoi keväällä ohentua. Lapset rakensivat erilaisia kelluvia moottorikelkkoja pelastaakseen heikolla jäällä ajavat moottorikelkkailijat. He suunnittelivat ja rakensivat kelluvan moottorikelkan, jolla moottorikelkkailijat pysyisivät pinnalla jos jää murtuisi alta.

Vesiprojektimme huipentui retkeen Lappeenrannan Yliopistolle kemiallisten vesikokeiden pariin, joita saimme tehdä useassa pisteessä ympäri yliopistoa. Perheille tiedotettiin tutkimuksistamme kuukausikirjeessä, saippuakuplaresepti annettiin myös kotiin ja kuplien jäädytystä kokeiltiin myös kotona.

Metsäprojekti

Syksyn 2013 projektimme keskittyi lasten aloitteesta puihin ja metsään.

Jokainen adoptoi metsästä puun, jota lapsi valokuvasi, tutki luupilla ja mittasi jokaisella retkikerralla. Lapset selvittivät puun lajin ja kehystivät kiinnostavat kohdat puusta. Omasta puusta piirrettiin, maalattiin, hangattiin kaarnakuvioita, valokuvattiin ja kerrottiin havaintoja, aikuiset kirjoittivat havainnot. Opimme puulajit, mitä ovat hajottajat, mistä lehtien väri johtuu ja kävimme uimassa vaahteranlehdissä ennen syyslomaa. Luimme omaan puulajiin liittyviä kirjoja.

Etsimme kangaspalojen ja maalivärikartan lappujen kanssa erilaisia värejä metsästä. Emme löytäneet oranssia väriä lehdistä, emmekä punaista. Lähetimme Luontolehteen kysymyksen, eikä lehden asiantuntija Seppo Vuokkokaan tiennyt, miksi antosyaaneja ei ollut tänä vuonna lehdissä ollenkaan. Kävimme uimassa vaahteranlehdissä ennen syyslomaa ja huomasimme lehtien vaihtaneen väriä palattuamme syyslomalta. Metsään elokuussa haudatut banaaninkuoretkin olivat kadonneet! Hautasimme mandariininkuoria, muovinpalan, pahvinpalan ja kaivamme ne esiin keväällä. Huomasimme myös, että osa lehtipuista on todella vaikea tunnistaa silloin kun niissä ei ole lehtiä.

Kylvimme tammenterhot, kuusen- ja männynsiemenet multaan ja seurasimme niiden kasvua. Lapset saivat valita kasvatusmullan ostomullan ja lastentarhanopettajan tuoman kasvihuonemullan väliltä. Kuuset ja männyt eivät itäneet, mutta yritämme uudella kylvöksellä keväällä. Tammet eivät kasvaneet ostomullassa. Lapsilla miettivät, onko multa edes tarpeellista ja he laittoivat tammenterhot muovisen rei’itetyt purkinkannen päälle vettä täynnä olevaan purkkiin. Kesti kuukauden että terho halkesi, mutta siihen kasvoi juuret. Lapset saivat joulukuussa tammet kotiin. Laitoimme syksyllä ulos kukkasipulit ja talvella sisälle. Talven istutussipulit olivat kuukauden kellarissa, kastelimme ja mittasimme sipulien alkuja. Myöhemmin lapset saivat tulppaanit kotiin ja heidän kotitehtävänään oli seurata tuleeko niihin kukka.

Kävimme katsomassa Eino-myrskyn kaatamia puita ja metsurien kaatamia puita. Lapset halusivat tietää voiko pudonneen oksan laastaroida tai teipata takasin puuhun tai kasvaako puulle uusi oksa pudonneentilalle. Kokeilemme tätä keväällä. Tutkimme kaadettujen puiden kantoja ja laskimme puiden ikää monessa paikassa. Selvisi, että 6-vuotias puu on paljon 6-vuotiasta lasta pienempi, mutta 40-vuotias puu on samanikäistä opettajaa suurempi ja leveämpi.

Tutkimme kaatuneita puita ja puiden juuria. Tutustuessamme luupilla kuusipuiseen kiekkoon näimme kirjanpainajien tekemiä koloja. Mietimme kuinka paljon kirjanpainajia oli ollut ja kävimme Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla tutustumassa puiden tuholaisiin.

Yritimme selvittää lajeja Metsäkeskuksen lajitunnistussivun avulla. Meillä kävi vieraana tohtori Kimmo Saarinen, jonka kanssa kävimme metsässä. Esikoululaiset saivat esittää kysymyksiä ja pohtia hänen kanssaan vastauksia.

Jokainen perhe luki lapselleen vuorotellen kirjan 7 hiiliveljestä ja lapset miettivät minne he piiloutuisivat jos olisivat hiiltä. Vanhemmat kirjasivat vihkoon lastensa kysymykset, ideat ja huomiot. Perheet ovat myös tehneet retkiä Pakkalan suurelle petäjälle ja osallistuneet tutkimuksiimme aktiivisesti.

Teksti: Päiväkoti Metsäpolku

Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Jenni Vartiainen

Projektikoordonaattori Jenni Vartiainen sai 8.11.2013 vuoden 2013 LUMA-toimija -tunnutuksen työstään pienten lasten tiedekasvatuksen ja -kerhojen kehittämisen parissa.

Luonnontieteiden pariin hakeutumiseen ja etenkin niiden parissa pysymiseen ovat elämässäni eniten vaikuttaneet innostavat ja inspiroivat opettajat – lämmin kiitos kipinästä Apollon yhteiskoulun omistautuneet LUMA-aineiden opettajat ja kipinästä myöhemmin roihuavan liekin sytyttänyt professori Maija Aksela!

Lapsen tiedon jano ja into arkisten ihmeiden tutkimiseen on hämmästyttävä.

Jokainen aikuinen voi olla se opettaja, joka ruokkii lapsen iloista tutkimusmatkaa. Ollessani ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Helsingin yliopiston kemian laitoksella kuulin esityksen, jossa kerrottiin lapsille suunnatusta kemian Ksenonit-virtuaalikerhosta. Olin ihastuksesta silmät selällään. Jokainen innostunut lapsi voisi vanhempiensa kanssa tehdä kodin välineillä helppoja mutta kiinnostusta kutkuttavia tutkimuksia!

Lausuin hiljaa mielessäni toiveen: Voi kunpa pääsisin joskus tekemään lapsille vastaavaa toimintaa. Unelmani kävi toteen nopeammin kuin uskoinkaan – jos seuraavana vuonna Ksenonit -virtuaalikerhoon haettiin koordinaattoria ja sain paikan.

Ksenonit-kerhosta alkoi kiehtova taipaleeni LUMA-keskuksen moninaisen lasten tiedetoiminnan parissa. Tutkimus on LUMA-toiminnassa keskeinen osa kaikkia aktiviteetteja. Olen saanut kehittää taitavien ja innostuneiden ihmisten kanssa uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvia toimintoja lapsille: uusia lähestymistapoja kouluopetukseen, leirejä, kerhoja, verkkomateriaaleja, oppaita sekä tiedetapahtumia.

LUMA-keskuksen motto on ”Yhdessä olemme enemmän”, ja tämä on omassa työssäni näkynyt upeana yhteistyönä eri tahojen ja osaajien kanssa.

Lasten varhainen tiedekasvatus on tärkeää tulevan kouluosaamisen, motivaation ja kompetenssin vuoksi. Myönteisiä tunteita herättäneet luonnontieteiden oppimistapahtumat ruokkivat intoa oppia jatkossa lisää. Ne myös auttavat yli haastavien vaiheiden.

Tällä hetkellä minulla on kunnia saada työskennellä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen 3-6-vuotiaiden tiedekasvatushankkeen parissa, jossa kehitämme täysin uusia luovia lähestymistapoja pienten lasten luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimiseen.

Suositut Pikku-Jipot-kerhot pyörähtävät viidennen kerran käyntiin huhtikuussa. Kerhojen lisäksi Helsingin yliopiston LUMA-keskus alkaa syksyllä tarjota verkon kautta kaikille 3-10-vuotiaille ja heidän läheisilleen avointa ja maksutonta virtuaalikerhotoimintaa. Jokainen lapsi, joka pohtii ympäröivän maailman ihmeitä, ansaitsee tukea merkittävälle matkalleen luonnontieteiden ihmeelliseen maailmaan.

Teksti: Jenni Vartiainen. Kuva: Elisa Lautala

Lue lisää lasten tiedekerhotoiminnasta: Vartiainen, J., & Aksela, M. (2013). Science Clubs for 3 to 6-year-olds: Science with Joy of Learning and Achievement. LUMAT, 1(3), 315-321.

Miksi ravistaminen kuohuttaa limupulloa?

Miksi pullosta olevasta virvoitusjuomasta poistuu hiilidioksidia, kun sitä ravistaa? Sen ymmärrän, että korkin aukaistaessa paine laskee, mutta korkin ollessa kiinni ja ravistettaessa.

Virvoitusjuomapullossa, joka on suljettu tiiviillä korkilla, on tasapaino nesteeseen liuenneen hiilidioksidin ja kaasufaasin välillä. Pullon kaasufaasissa on hieman suurempi paine kun normaalissa ilmassa. Kun korkki avataan, niin tasapaino järkkyy ja nesteessä oleva hiilidioksidi siirtyy ilman/kaasufaasin puolelle. Ravistaminen nopeuttaa tasapainon saavuttamista eli hiilidioksidin siirtymistä ilmaan/kaasufaasiin.

Lauri Halonen, professori
Kemian laitos, Helsingin yliopisto

Vuoden 2013 LUMA-koulut on valittu

LUMA-keskus Suomen raati on valinnut vuoden 2013 LUMA-koulu -kilpailun voittajat. Kiitos kaikille osallistuneille!

Vuoden 2013 LUMA-koulu -kilpailun voittajat ovat:

  • Varhaiskasvatus tai alakoulu -sarja: Päiväkoti Metsäpolku, Taipalsaari.
  • Yläkoulu -sarja: Viikin normaalikoulu, Helsinki.
  • Lukio- tai ammatillinen koulutus -sarja: Kokkolan ammattiopisto, Kokkola.

Voittajien raporteista välittyi hienosti ilo ja innostus monipuoliseen ja pitkäjänteiseen LUMA-toimintaan. Yksittäisten LUMA-aiheisten tapahtumien lisäksi raati kiinnitti huomiota vuoden 2013 kilpailun teemojen (globaalit ympäristöhaasteet: energian sekä puhtaan ravinnon ja veden riittävyys, suomalainen osaaminen: keksinnöt ja innovaatiot sekä niiden historia, Tilastotieteen vuosi 2013 ja toiminnallinen matematiikka) esiintuomiseen.

Sarjojen voittajat saavat kukin 500 euron palkinnon, jotka tarjoavat Kemianteollisuus ry., Teknologiateollisuus ry. ja Metsäteollisuus ry. Vuoden 2013 LUMA-koulu-kilpailun palkinnot luovutetaan voittajille NFSUN 2014 -konferenssin juhlaillallisilla 5.6.2014.

Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!

LUMA-sanomissa julkaistaan kevään aikana koosteita paitsi voittajien, myös muiden kilpailuun osallistuneiden koulujen innostavasta LUMA-toiminnasta, josta voit poimia vinkkejä ja ideoita omaan työhösi.

Tästä vuodesta alkaen vuoden LUMA-koulu -kilpailu on osa vuoden LUMA-toimija -tunnustuspalkintoa. Voit ehdottaa LUMA-toiminnassa ansioitunutta koulua palkinnon saajaksi!

Teksti: Maija Pollari.

Iloista LUMA-keskustoimintaa 10 vuotta

Kalevalan päivänä 10 vuotta sitten vietettiin iloista juhlaa LUMA-keskustoiminnan avajaisten merkeissä. Tänään on aika muistella menneitä. Tuhansia lapsia ja nuoria sekä opettajia on ollut toiminnan parissa. Vuosien aikana on luotu yhdessä lukuisia uusia avauksia eri puolille Suomea. Lisäksi on syntynyt 18 uutta keskusta eri yliopistoihin. Nyt johdettu verkosto tunnetaan nimellä LUMA-keskus Suomi.

LUMA-keskuksen avajaisia vietettiin suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2004 Kumpulan tiedekampuksella Helsingissä. Avajaisissa vieraili yhteensä useampi sata opettajaa ja muuta kutsuvierasta. Juhlallisuuksien ja luentojen lisäksi avajaispäivänä oli mahdollista osallistua lukuisiin työpajoihin ja tutustumiskohteisiin.

Tavoitteena on ollut alusta lähtien lasten ja nuorten innostaminen LUMA-aineiden pariin sekä kaikkien LUMA-aineita opettavien opettajien tukeminen yhteistyön kautta. Keskuksen 9.12.2013 perustaneeseen ensimmäiseen johtoryhmään kuuluivat lukuisten Helsingin yliopiston asiantuntijoiden lisäksi edustajat opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Taloudellisesta tiedotustoimistosta TAT:ista, Kemianteollisuus ry:stä, Metsäteollisuus ry:stä, Sähkö-, elektroniikka– ja tietoteollisuus ry:stä, Teknologiateollisuus ry:stä sekä Helsingin kaupungilta.

Lähes 10 vuotta myöhemmin LUMA-keskus Suomi avattiin 8.11.2013 katto-organisaatioksi suomalaisten yliopistojen LUMA-keskuksille vahvistamaan ja edistämään niiden yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

“Kymmenen vuotta on ollut vilkasta rakentamisen aikaa. Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia yhteistyötahoja sekä taloudellisesti toimintaa tukeneita. Satoja aktiiveja on osallistunut kehitystyöhön. Selvästi yhdessä olemme enemmän!”, toteaa LUMA-keskustoiminnan ‘äiti’, LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela.

“Suomeen on syntynyt tänä aikana yhteensä 18 keskusta: 11 LUMA-keskusta eri yliopistojen yhteyteen ja Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen yhteyteen lisäksi 7 resurssikeskusta. Yhteistyöllä on saatu aikaan monia uusia innovaatioita sekä niiden kautta paljon oivaltamisen ja onnistumisen iloa lapsille ja nuorille sekä tuettu LUMA-aineiden opetuksessa avainasemassa olevia opettajia Suomen hyvän tulevaisuuden parhaaksi. Tästä LUMA-keskus Suomen on hyvä jatkaa eteenpäin työtä hyvässä yhteistyössä opettajien ja muiden yhteistyöstä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Toivon myös, että työtämme arvostetaan jatkossakin ja saamme työlle tarvittavat resurssit toiminnan tukemiseen eri puolilla Suomea. Iloa tänäänkin LUMA-työstä!”, Aksela jatkaa.

LUMA-keskukset tarjoavat eri puolilla Suomea lapsille ja nuorille monenlaisia aktiviteetteja ja opettajille mm. täydennyskoulutusta.

 

Vuoden 2013 LUMA-toimijat esittäytyvät: Marjo Nuuttila on elämysmatkalla fysiikan ihmemaassa

Vuoden LUMA-toimijana 8.11.2013 palkittu lehtori Marjo Nuuttila haluaa jakaa oppilaiden kanssa onnistumisen ja oppimisen iloa luonnonilmiöiden tutkimisesta ja ihmettelystä. Innostusta aktiiviseen LUMA-toimintaan hän ammentaa yhdessä tekemisestä sekä maiden ja oppiaineiden rajoja ylittävistä verkostoista.

Kiehtova fysiikka vei mukanaan

Pikkulikasta saakka haaveilin matematiikan opettajan ammatista. Yliopistossa hurahdin kuitenkin fysiikkaan: luonto ja luonnonilmiöt antoivat jatkuvaa ihmettelemisen aihetta.

Valmistuttuani halusin siirtää tätä ihmettelemisen, tutkimisen ja löytämisen iloa omille oppilailleni. Siitä alkoi nyt jo yli 27 vuotta kestänyt urani, jonka aikana olen opettanut kaiken ikäisiä seiskaluokkalaisista mummuihin ja vaareihin.

Yhteistyöllä ja verkostoilla yli rajojen!

Tätä kirjoitusta varten mietin, mikä seikka nousee työssäni ylitse muiden.

Tärkeimmäksi osoittautui yhdessä tekeminen: on suuri rikkaus tehdä työtä yhdessä oppilaiden, oman koulun ja kaupungin kollegojen sekä eri puolelta Suomea olevien opettajien kanssa. Näitä mahdollisuuksia olen saanut paljon: LUMA– talkoot, Fyke- virtuaalikoulu, CERN– tiedeopetusverkosto, Science-verkosto, LUMA-viikot, vaihtoviikot…

LUMA– talkoiden aikaan teimme paljon yhteistyötä eri kouluasteiden välillä Kauhajoella. Olin mukana kehittämässä opetusmenetelmiä ja kouluttamassa alakoulun opettajia kokeelliseen työskentelyyn ja järjestämässä ala- ja yläkoululaisille työpajatoimintaa yhdessä omien oppilaitteni ja työtovereideni kanssa. Tätä työtä jatkamme edelleen, mutta unelma olisi saada myös Kauhajoelle tiedekerhotoimintaa.

Fyke- virtuaalikoulun aikana sain mahdollisuuden täydennyskoulutukseen ja huomasin verkostoitumisen merkityksen.

Hyppäsin mukaan CERN-lukiotoimintaan, joka on ehdottomasti tähän saakka parasta, mitä uralleni on osunut. Yhteistyö omassa Ilmajoki-Nurmo-Kauhajoki-pienverkossa on antanut paljon, ja joka tiedeopintomatkalla saan uusinta uutta tietoa hiukkasfysiikasta.

Tärkeintä on kuitenkin se, että oppilaani pääsevät näkemään ja kokemaan tieteen tekemistä aitiopaikalle.

Kauhajoki on kaukana yliopistopaikkakunnista ja siksi kaikki tällainen toiminta on erittäin tärkeää, jotta nuorten lähtökohdat jatko-opintoihin olisivat edes hitusen tasapuolisemmat. Siksi olen iloinnut CERN yhteistyöstä, Science-verkoston matkoista ja suomalais-venäläisestä fysiikan ja matematiikan kesäkoulusta, jotka ovat oppilaille upeita kokemuksia.

Verkostoitua voi myös omassa koulussa ja omalla paikkakunnalla. Ensimmäinen kokemukseni oppiainerajojen yli menevästä yhteisprojektista oli Tiedon lähteillä – opintokokonaisuus. Lenkkipolulla syntyneestä ideasta kehittyi kokonaisuus, jonka opetushallituskin noteerasi.

Sen jälkeen olen vaihtoviikon puitteissa saanut nauttia tekemisen riemusta integraatiokursseilla yhdessä kemian, biologian ja maantieteen opettajien kanssa – ja ovat niistä kursseista oppilaatkin kovasti tykänneet!

Teemana on ollut energia eri muodoissansa. Reissattukin on: ranskan ja fysiikan integraatiokurssilla seikkailimme Pariisissa ja maantieteen ja fysiikan merkeissä Hollannissa.

Elämyksiä on kertynyt myös fysiikan ja maantieteen integraatiokurssina pidettävästä tähtitieteen kurssista.

Yritysyhteistyöhön kuuluvat yritysvierailut ja kummiluokkakokeilu sekä Robo – puulaki, jossa yhteistyökumppanina on yritysten lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Samalla matkalla: elämyksiä oppimisesta

Olen siis elämysmatkailija fysiikan ihmemaassa. Tavoitteeni on saada jokainen oppilaani kulkemaan kanssani edes pieni palanen samaa matkaa niin, että hän kokisi onnistumisen ja oppimisen iloa. Usein retkilläni mukana ovat myös puolisoni ja lapseni, joiden kokemuksista, palautteesta ja kannustuksesta on ollut paljon iloa.

Tulevaisuus? Toivon, että meihin opettajiin luotetaan edelleenkin ja saamme kehittää koulua yhdessä nuorten kanssa heille hyväksi paikaksi kasvaa ja kehittyä.

Tabletit ym. vempaimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa ajattelevaa ihmistä. Siksi kaikessa kehittämisessä tärkeintä tulisi olla prosessi, jolla opitaan ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Huolestuneena katselen tulevaisuuteen OPS– työryhmän pyrkimysten myötä. Onko viisasta nitistää juuri fysiikan oppisisällöistä? Toivon myös, että Kauhajoki säilyisi koulutusmyönteisenä kaupunkina.

Tunnustus työstäni tuli täydellisenä yllätyksenä. Kiitos teille kaikille, jotka olette kulkeneet kanssani samaa matkaa ja erityisesti teille, jotka olette tämän elämyksen minulle tarjoilleet!

Teksti ja kuva: Marjo Nuuttila.