Kymmenes LUMA-keskus avataan Turkuun

Turun seudulla on toteutettu suomenkielistäkin LUMA-toimintaa jo vuosikausia, mutta varsinaista LUMA-keskusta ei ole tähän päivään mennessä perustettu. Tähän tulee muutos 8. toukokuuta, kun Lounais-Suomen LUMA-keskuksen avajaisia vietetään LUMAn Lumoa -teemaisen VIPUvarsi-tapahtuman aluksi.

Suomen LUMA-keskusten perhe kasvaa siis jälleen yhdellä jäsenellä.

Lounais-Suomen LUMA-keskus tulee näyttäytymään lapsille Lasten yliopiston nimellä ja nuorille Nuorten akatemian nimellä. Keskuksen toiminnan tavoitteena on entisestään vahvistaa Lasten yliopiston ja Nuorten akatemian toimintaa. Lasten yliopiston kesäleirien lisäksi on suunnitteilla uusia toimintamalleja Lasten yliopiston ja Nuorten akatemian toimintaan, joista osaa on jo aloitettu toteuttaa kaikessa hiljaisuudessa. Opettajille LUMA-keskuksen toiminta näkyy jo tulevana syksynä täydennyskoulutuksina Turun alueella sekä tietenkin LUMAn Lumoa –tapahtumana.

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen johtajana toimii alkuvaiheessa Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Tapio Salakoski. Yhteyshenkilönä LUMA-keskuksen asioissa toimii toistaiseksi Jaani Tuura.

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen virallinen verkkosivusto avautuu syksyllä.

 


Toinen VIPUvarsi-tapahtuma aiheella LUMAn Lumoa järjestetään Turun yliopistolla keskiviikkona 8.5.2013 klo 13.00-16.00. Ilmoittautuminen tapahtumaan on jo päättynyt.

Tapahtuman aiheena on kasvatustieteellisen tiedon, taidon ja teknologian vaikuttavuus, ja niiden uudet mahdollisuudet LUMA-aineiden opetuksessa ja opettajien arkipäivässä.

Tilaisuuden alussa juhlistetaan Lounais-Suomen LUMA-keskuksen perustamista Turun yliopistoon. Avaajina toimivat Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen ja Kansallisen LUMA-neuvottelukunnan puheenjohtaja, prof. Maija Aksela (videotervehdyksellä).

VIPUvarsi-tapahtuman tavoitteena on synnyttää käytännönläheistä keskustelua (uuden) teknologian tarjoamista mahdollisuuksista LUMA-aineiden opetuksen piirissä työtään tekeville opettajille, tutkijoille ja kehittäjille.

Tapahtumassa kuullaan puheenvuoroja seuraavista aiheista:

  • Villen avulla parempaa oppimista (professori Petriina Paturi, TY)
  • Sähköiset yo-kirjoitukset, kokemuksia ja haasteita (tutkija Mikko-Jussi Laakso, TY)
  • TVT-pohjaisen opetuksen jalkautumisen haasteet koulussa (tutkija Tomi Jaakkola & akatemianprofessori Erno Lehtinen, TY)

Teksti: Jaani Tuura.

Lukion biotekniikkakurssilaiset koeajoivat LUMARTS-laboratorion

Biotekniikkakurssille osallistuneet espoolaiset lukiolaiset pääsivät testaamaan LUMA-keskus Aallon uuden LUMARTS-opetuslaboratorion Otaniemessä. Kurssin opiskelijat tutkivat siirtogeenisiä tupakkakasveja geenitekniikan menetelmin ja tutustuivat samalla käytännössä laboratorion työvälineisiin, laitteistoon ja toimintaan.

Puhdastilan uusi elämä LUMARTS-opetuslaboratoriona

LUMA-keskus Aallon yhteydessä toimiva LUMARTS-opetuslaboratorio on rakennettu entiseen sähkötekniikan puhdastilaan osoitteessa Otakaari 7B, Otaniemi, Espoo. Avaran ja valoisan laboratorion kuivapuoli mahdollistaa mm. fysiikan, robotiikan ja elektroniikan työt. Märkäpuoli on toiminnaltaan ja laitteiltaan suunniteltu erityisesti biotekniikan ja geeniteknologian kokeellisia töitä varten. Laboratorion etuosaan on varattu seminaaritila projektoreineen ja takaosan laminaarikaappi tarjoaa mahdollisuuden steriilityöskentelyyn esim. bakteeri- tai soluviljelmien kanssa.

Tavoitteena tuoda käytännön biotekniikkakurssi lukiolaisten ulottuville

Espoolaisten Olarin ja Kaitaan lukioiden opettajien Maija Flinkmanin ja Taiju Suontaustan toteuttamalla kurssilla testattiin LUMARTS-laboratorion laitteita ja soveltuvuutta biotekniikkatyöhön. Koekurssi oli tarjolla opinto-ohjelmassa keväällä 2013, ja se järjestettiin huhtikuussa 11 oppilaalle.

Työn tarkoituksena oli tunnistaa siirtogeeni kasvin lehdestä. Oppilaat pääsivät kokeilemaan lukion syventävällä kurssilla opiskeltuja biotekniikan menetelmiä käytännössä. He mm. monistivat kasvin DNA:ta, liittivät monistetun palasen osaksi DNA-konstruktia ja siirsivät rakennelman kolibakteerisoluihin. ”LUMARTS-laboratorion laitteet mahdollistavat aivan eri tason töitä kuin koululuokassa”, sanoo Flinkman itsekin pipetti kädessään.

Oppilaiden mukaan käytännön työskentely on selventänyt teoriaa, ja heistä on ollut hyödyllistä tutkia oikeita ilmiöitä ja eliöitä aidoilla välineillä. Haastavana he ovat toisaalta kokeneet uusien asioiden paljouden sekä työvaiheiden ja laitteiden käytön opettelun. Pitkät kurssipäivät laboratoriossa vaativatkin kärsivällisyyttä ja keskittymiskykyä.

Flinkmanin, Suontaustan ja LUMA-keskus Aallon yhteistyön päämääränä on kurssin kehittäminen siten, että sitä voitaisiin tarjota kaikille Espoon lukioilaisille. Tavoitteena on kahden opettajan ohjaama kurssi, jonka puitteissa opettajat jatkokouluttaisivat toisiaan biotekniikkatyöhön ja LUMARTS-laboratorion käyttöön. Erikoiskompetensseja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, esim. Suontaustan kokemus molekyyligenetiikan tutkimuksesta osoittautui tärkeäksi kurssia suunnitellessa ja toteutettaessa.

Arvokasta käyttökokemusta LUMARTS-laboratoriosta

LUMARTS-laboratorion testaus opetuskäytössä on alkanut keväällä 2013. Biotekniikkakurssin oppilaat ja opettajat olivat varautuneet siihen, että toiminta on vielä harjoitusvaiheessa ja kommelluksia voi sattua. ”Kaikkeen menee varmasti enemmän aikaa kuin olen arvioinut”, muistutti Suontausta työohjeessa.

LUMA-keskus Aallon projektipäällikön Pirjo Putilan mukaan ”Laboratoriota ollaan ottamassa varsinaiseen käyttöön. Syksyllä luultavasti LUMA-viikolla järjestetään virallisemmat avajaiset kunhan on saatu käyttökokemusta ja hankintoja tehty vielä lisää.”

Teksti: Maija Pollari.

Ovia on avattu

Keski-Pohjanmaalla on kehitetty luonnontieteiden opetusta avaamalla luokkahuoneiden ovia ympäröivään yhteiskuntaan. Tuore julkaisu kertoo tarkemmin toteutuksesta.

Keski-Pohjanmaan alueella, erityisesti Kokkolassa ja sen ympäristössä kemia on osa ihmisten hyvää elämää, sillä onhan monen paikkakuntalaisen työpaikka Kokkolan suurteollisuusalueella Ykspihlajassa. Tämä paikallinen erityispiirre tuo haasteita koulutuksen järjestäjille, sillä luonnontieteistä ja erityisesti kemiasta innostuneita ja motivoituneita nuoria tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Kokkolassa käynnistyi vuonna 2010 kolmivuotinen, ESR-rahoitteinen Tutkimalla oppii TUKEMIA-hanke vastaamaan omalta osaltaan tähän haasteeseen. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää luonnontieteiden ja erityisesti kemian opettamista ja opiskelua niin, että sekä opettajat että oppilaat kokevat sen kiinnostavaksi ja innostavaksi. Tavoitteena on ollut lisätä kaikilla koulutustasoilla opetustyötä tekevien työelämäosaamista ja tuottaa uutta opetusmateriaalia sekä kehittää oppilaitoksia palvelevia opetusmenetelmiä ja verkostoitua.

Tuoreessa julkaisussa olevien artikkelien kautta päästään avaamaan ovia eri asteilla tapahtuvan kemian opetuksen ja oppimisen maailmaan TUKEMIA-hankkeessa tehtyjen projektien kautta. Artikkelien kirjoittajat ovat TUKEMIA-hankkeessa mukana olleita opettajia, jotka ovat avanneet luokkiensa ovet ja lähteneet ryhmiensä kanssa liikkeelle. He ovat antaneet uusien tuulien puhaltaa ja tuoda uusia tapoja toimia entisten lisäksi.

Rukajärvi-Saarela, M. (toim.) (2013). Ovia on avattu. Kokkola: Centria ammattikorkeakoulu Oy.

Teksti: Maija Rukajärvi-Saarela.

Kuusi suomalaisopettajaa eurooppalaiseen tiedeopetustapahtumaan

Miten luoda virtuaalimaailma, jossa geometrian opiskelu on innostavaa? Miten yhdistää runous ja kemian opetus? 350 luonnontieteiden opettajaa 25 maasta esittelee poikkeuksellisen hyviä opetusideoitaan ja käsityksiään luonnontieteiden opetuksesta Science on Stage -tapahtumassa, joka järjestetään 25.–28.4. Puolassa ja Saksassa.

Energisen Science on Stage -tapahtuman aikana opettajat ympäri Eurooppaa vaihtavat ajatuksia ja jakavat opetusvinkkejä keskenään. Tapahtuma kerää yhteen 350 luonnontieteiden opettajaa 24 Euroopan maasta sekä Kanadasta inspiroitumaan toistensa ajatuksista. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kahdeksatta kertaa Collegium Polonicumissa Słubicessa Puolassa. Tapahtuman avaa Puolan opetusministeri Krystyna Szumilas 25. huhtikuuta 2013 klo 16.

Tapahtumaan osallistuvat opettajat on valittu mukaan kansallisten kilpailujen kautta. Kaikki osallistujat esittelevät ständeillä opetusideoitaan ja konkreettisia vinkkejä luokkahuoneessa toteutettaviksi. Lisäksi luvassa on työpajoja ja muutama opettaja esittelee opetustaan lavalla koko yleisölle.

Suomea tapahtumassa edustaa kuusi opettajaa projekteineen:

  • Asko Aikkila, Kuusamo: Model of Solar system
  • Sakari Ekko, Turku: Sunrise Eratosthenes
  • Irma Hannula, Espoo: ARCturus
  • Eila Hämäläinen, Hollola: Tasty meat sauce and onions
  • Jussi Kytömäki, Ylöjärvi: Active Learning spaces
  • Anssi Lindell, Jyväskylä: Nanoschool

Tapahtuman tunnuslause on “Rajat ylittävää tiedeopetusta”. Sen mukaisesti Saksan Science on Stage sekä puolalainen järjestäjäkomitea Adam Mickiewicz University in Poznań -yliopistosta tarjoavat opettajille mahdollisuuden levittää opetusideoitaan eurooppalaisiin luokkahuoneisiin.

Tapahtuma isännöi verkostoitumiskokouksia, joissa kansainväliset opettajaryhmät keskustelevat pidempiaikaisesta yhteistyöstä sekä käsittelevät ajankohtaisia aiheita, kuten älypuhelimien käyttöä tiedeopetuksessa ja digitaalisen median käyttöä perusopetuksessa. Tapaamisten myötä syntyy uusia oppimateriaaleja sekä käytäntöjä opettajankoulutukseen, joita voi hyödyntää kansainvälisesti.

Mikä Science on Stage Europe?

Science on Stage (rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys) tarjoaa kansainväliset puitteet opettajien eurooppalaiselle yhteistyölle, jonka päämääränä on parantaa luonnontieteiden kouluopetusta. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan ja sen myötä lisätä tiedeaineiden opiskelijamääriä. Yhdistys tukee opettajien verkostoitumista kehittämällä ja järjestämällä eurooppalaisia konferensseja, opettajankoulutusta ja työpajoja. Science on Stagea tukee pääasiallisesti saksalainen think ING (Gesamtmetall).

Lue lisää osoitteesta: www.science-on-stage.eu.

Veden äärellä Joensuun SciFestissä

Kaikille avoin tiedetapahtuma SciFest täytti Joensuu Areenan tieteellä, työpajoilla ja festivaalitunnelmalla 10.-13.4.2013

Monipuolinen tiedetapahtuma kiinnostaa ja aktivoi

Ilmassa on suuren tiedejuhlan tuntua, kun huomioviireillä varustetut pienoisrobotit sukkuloivat yleisön joukossa pitkin Joensuu Areenaa, rakettilaukaisut pamahtelevat ja kokeilevat kädet uppoavat houkuttelevan ällöttävään löllölimaan.

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen ja Joensuun Tiedeseura ry:n yhteistyössä järjestämä jokakeväinen SciFest tarjosi työpajoja, kilpailuja, luentoja, ideoita ja vuorovaikutusta asiantuntijoiden kanssa. Tieteeseen, teknologiaan ja ympäristöön painottuvassa SciFestissä oltiin tänä vuonna veden äärellä: teemana oli puhdas vesi.

Vesiteema korostuikin monissa työpajoissa. Esimerkiksi tankkerionnettomuuden seurauksia ja öljynpoiston käytäntöjä pääsi havainnoimaan keikauttamalla ruokaöljyllä täytetyn folioveneen ympäri vesialtaassa, ja SciFestin tiedekahvilassa keskusteltiin aiheesta Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveyttämme?

Vuoden 2011 SciFestissä molekyylibiologian työpajaa järjestänyt väitöskirjatutkija Mari Häkkinen VTT:ltä kehuu tapahtuman tunnelmaa ja monipuolisuutta. ”Osallistujat olivat aktiivisia ja uteliaita, todella innostuneita kyselemään ja ottamaan selvää asioista.”

Kestosuosikit: robottipaja ja löllölima

Robottityöpajat ja Itä-Suomen yliopiston kemian opiskelijoiden piste olivat erityisen suosittuja niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa. ”Voiko tähän asentaa tykin?”, kysyy omaa robottiaan virittelevä Eemeli Puhakka, robottipajan vakiokävijä. Hänen mielestään robottien rakentelussa ”hauskinta on, ettei tarvi mennä ohjeiden mukaan”. Kemian opiskelijat puolestaan arvelivat, että valkoiset työtakit ja sininen löllölima olivat heidän työpajansa vetonauloja.

SciFestissä tapahtumatarjonnan runsaus kannustaa monipuolista kiinnostusta tieteitä kohtaan. Vilpittömimmät palautteet kuultiin kuitenkin nuorimpien vieraiden suusta, kun tiheyden käsitettä havainnollistavien sokerisateenkaarten työpisteeltä kuului innostunut kiljahdus: ”Vähän siistii!”

Lisätietoja: scifest (at) tiedeseura.fi

Teksti: Maija Pollari.

Tiedeviikot lukiolaisille kesäkuussa LUT:n Green Campuksella

Kaakkois-Suomen LUMA-keskus on nyt virallisesti LUMA-keskus Saimaa. Uusi nimi ratkottiin nimikilpailulla, johon tuli kaikkiaan yli 40 nimiehdotusta. Keskus on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka edistää lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan sekä tukee alan kouluopetusta ja opettajia. Kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla keskus järjestää lukiolaisille suunnatun Tiedeviikot-tapahtuman.

Tiedeviikot koostuvat eri LUMA-aineisiin liittyvistä tiedeleireistä. Kesän 2013 leirejä ovat matematiikan mallinnusleiri, vihreä kemiantekniikka sekä tietoyhteiskunnan perustaidot.

“Kurssit antavat luonnontieteistä ja matematiikasta kiinnostuneille laajan näkökulman tieteen soveltamisesta ja tutkimuksesta sekä kurkistuksen yliopiston maailmaan ja uuteen tietoon nojaaviin ammatteihin. Tiedeviikot-paketti tarjoaa innostusta ja eväitä kaikille LUMA-aloille aikoville,” sanoo LUMA-keskus Saimaan johtaja Matti Heiliö.

Tapetilla luonnontieteet ja matematiikka

Matematiikan mallinnusleirillä ratkotaan pienissä ryhmissä arjen ympäristöstä, työelämästä, teollisuudesta tai muilta aloilta tulleita matemaattisen mallinnuksen ongelmia. Leiri antaa valmiuksia tuleviin korkeakoulu-opintoihin ja työelämään.

Vihreä kemiantekniikka -kurssilla osallistujat pääsevät tekemään kemiallisia erotuksia ja määrityksiä tai voivat tutkia esimerkiksi vedenpuhdistusta, kemikaalien talteenottoa teollisuuden prosessien sivuvirroista sekä uusien biomateriaalien valmistusta yhdistelemällä eri tekniikoita.

Tietoyhteiskunnan perustaidot -leirillä tutustutaan peliohjelmointiin koodaamalla omat, virtuaaliset taistelurobotit. Leirin lopuksi selvitetään, kenen robotti on paras laittamalla ne taistelemaan keskenään. Lisäksi leirillä luodaan oma pienoisverkko ja katsotaan, miten verkossa olevien laitteiden välistä liikennettä voi vakoilla.

“Leiripaketti kokonaisuudessaan valmentaa ja lisää lukiolaisten motivaatiota sekä kartuttaa taitoja lukiokurssien suorittamiseksi. Lisäksi tällainen käytännön tekeminen lisää ymmärrystä siitä, mihin lukiotietoja todellisuudessa käytetään ja samalla avaa myös näkymiä tekniikan alan opiskeluun.”

Tapahtuma on ensisijaisesti suunnattu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös muut lukioikäiset. Leirit ovat osallistujille maksuttomia. Osallistujille tarjotaan kuljetukset sekä ruokailut tapahtuman aikana. LUMA-keskus Saimaa avustaa tarvittaessa myös majoituksen järjestämisessä.

Kurssit vastaavat laajuudeltaan vähintään puolikasta lukiokurssia. Kertyneet opintopisteet on mahdollisuus myöhemmin hyväksilukea LUT:n opinnoissa.

Ilmoittautuminen Tiedeviikot-tapahtumaan on parhaillaan käynnissä ja päättyy perjantaina 3.5.2013.

Lisätiedot

www.lut.fi/luma

Teksti: Satu Tähkä.

Orbitaalien täyttyminen

Elektronit sijoittuvat orbitaaleille tietyn järjestyksen mukaisesti. Simppelit tapaukset ovat selviä, mutta jos on uloimpia kuoria ja niissä orbitaaleja täytetään ennen sisäkuorien orbitaaleja ja atomista tulee ioni, niin elektronit poistuvat uloimmalta kuorelta ja uloin kuori häviää. Tällöin elektroneille jää ns. väärä järjestys täyttymisen suhteen… Orbitaalit eivät enää täyty energiaminimiperiaatteen mukaan. Ja jos tämä ioni saa elektroneja lisää, niin sijoittuvatko ne vajaille orbitaaleille (joilla on suurempi energia) vai muodostavatko ne uuden orbitaalin, jossa on mahdollisesti pienempi energia.

Kysymyksessä oli kuviteltu atomi, jossa on tyhjiä orbitaaleja valenssiorbitaaleja alemmalla energialla. Kuvitellaan konkretian takia vaikkapa rautakationi, josta yksi K-kuoren elektroni on poistettu. Tällaisen atomin voi kuin voikin “valmistaa”. Otetaan rautanäyte ja altistetaan tämä röntgensäteilyllä. Raudan K-kuoren ionisaatioraja on mittausten mukaan noin 7,1 keV (kiloelektronivolttia). Kun fotonin energia ylittää tämän kynnysarvon, elektroni irtoaa rauta-atomin K-kuorelta ja atomeiin jää ns. “reikä”. Jos fotonin energia on esimerkiksi 15 keV ja tämä ionisoi rauta-atomin, energian säilyminen vaatii, että irronneen elektronin kineettiseksi energiaksi tulee 7,9 keV. Ionisaatio tapahtuu tehokkaimmin kun fotonin energia on hieman suurempi kuin kynnysarvo.

Atomi jää virittyneeseen tilaan. Sen elektronimiehityksessä on kysymkysessä kuvattu “väärä järjestys”. Yksinkertaisin ja samalla kaikkein tyypillisin relaksoitumistapa on, että jokin L-kuoren elektroneista täyttää reiän ja jättää jälkeensä reiän L-kuorelle. Tämä reikä puolestaan täyttyy korkeaenergisimmillä elektroneilla. Tämä “ketjureaktio” etenee, kunnes reikä on valenssitasolla. Prosessissa vapautuu säteilyä, joka havaitaan niin kutsuttuna röntgensädefluoresenssina. Tämän ilmiön avulla atomien ionisoitumista voidaan myös tutkia kokeellisesti.

Valenssitason reiän voi puolestaan ajatella täyttyvän lopulta metallin johdinelektroneilla tai alunperin irronneilla elektroneilla. Tosin johdinelektronit ovat nimensä mukaisesti liikkuvaista sorttia. Ne irtoavat jo huoneenlämpötilasta ytimien vaikutuspiiristä ja muodostavat eräänlaisen elektronimeren, jonka ominaisuuksia ei liiemmin esimerkiksi lukiokemiassa käsitellä. Atomeista irronneiden elektronien osalta on vielä sanottava, että osa näistä irtoaa koko metallinäytteestä. Tätä kutsutaan valosähköiseksi ilmiöksi.

Yleensä ottaen voidaan sanoa, että i) ei ole sinänsä “vääriä” miehityksiä, on vain perustila ja loput tilat ovat viritystiloja, ii) viritystilat purkautuvat tavalla tai toisella ja vapautuva energia havaitaan lopulta säteilynä, ja iii) purkautuminen tapahtuu elektronitilojen osalta tyypillisesti joissakin pikosekunteissa.

Elias Toivanen
Kemian laitos, Helsingin yliopisto

Finnipesuaineen ja suuveden reaktio

Kysymys liittyy Basiron wash -finnipesuaineen ja natriumfluoridipitoisen suuveden mahdolliseen reaktioon viemärissä. Näitä on käytetty meillä muutaman kuukauden ajan, ja viemärin seinämiin on ilmantunut tummanruskeaa öljymäistä ainetta parin millin paksuudelta. Sitä näkyy myös viemärin suulla. Kun alkoi haista pahalle, avattiin viemäri ja löydettiin k.o. “mönjää” koko putken pituudelta. Hetken pohdiskeltuani sain aikaan seuraavanlaisen teorian. Basiron wash sisältää vaikuttavana aineena bentsoyyliperoksidia, joka näyttää reaktiiviselta happi-happi sidoksen kohdalta. Voisiko se olla reagoinut suuveden, joka sisältää natriumfluoridia, kanssa muodostaen esim. bentsoyylifluoridia, tai jotain muuta vastaavaa yhdistettä, viemäriimme? Jatkokysymys tietysti kuuluu, että muodostavatko yllä mainitut kemikaalit haittaa ympäristölle joutuessaan viemäriin?

Ehdottomasi reaktio (di)bentsoyyliperoksidin ja natriumfluoridin välillä tuottaisi juurikin bentsoyylifluoridia. Bentsoyylifluoridi on neste, joka saattaisi hyvinkin “mönjäytyä” reagoidessaan muiden viemäristä alas menevien aineiden kanssa (shampoo, saippua yms.), kun se hydrolysoituu (ainakin) osittain bentsoehapoksi. Mitään kolmesta yhdisteestä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi ainakaan GHS:n mukaan.

Työelämä tuli itäsuomalaisille lukiolaisille tutuksi

Joensuussa järjestettiin maaliskuussa Tiede ja työelämä -teemapäivä, jossa esiteltiin lukioiden opiskelijoille ja opettajille yritysten tapoja hyödyntää erilaisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen tietämystä toiminnassaan.

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus järjesti perjantaina 1.3.2013 yhdessä paikallisten yritysten ja yliopiston ainelaitosten kanssa Tiede ja työelämä –teemapäivän, jonka tavoitteena oli esitellä lukioiden opiskelijoille ja opettajille yritysten tapoja hyödyntää erilaisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen – biologian, fysiikan, kemian, matematiikan, metsätieteen ja tietojenkäsittelytieteen – tietämystä toiminnassaan.

Esitykset videoituna »

Tilaisuuden teemana olivat työelämävalmiudet, joita käsiteltiin erityisesti luonnontieteellisen koulutuksen ja luonnontieteisiin liittyvän yritystoiminnan näkökulmasta. Samalla lisättiin ymmärtämystä alojen tarjoamista työllistymismahdollisuuksista. Esitysten kautta osallistujat saivat myös käsityksen LUMA-alojen koulutusvaihtoehdoista yliopistossa sekä yliopiston antamista valmiuksista työskennellä koulutusta vastaavilla aloilla.

Tavoitteena oli myös lisätä opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta oppilaittensa jatko-opiskelujen ja työelämän mahdollisuuksista ja vaatimuksista. Teemapäivään osallistuneet opettajat saivat myös tietoa luonnontieteellisillä aloilla toimivista itäsuomalaisista yrityksistä.

Samankaltainen teemapäivä on tulossa jälleen yläkoululaisille ensi syksynä, ja päiviä on tarkoitus pitää vuosittain, keväisin lukioille ja syksyisin yläkouluille.

Teksti: Ville Nivalainen.

Ensi kesän Millennium Youth Camp -leiriläiset on valittu

“MY Camp on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka tulee muuttamaan elämäsi monin tavoin”, sanoo yksi viime kesän leiriläisistä, 17-vuotias Daša Robič. Ensi kesän Millennium Youth Camp -leirille valittiin 26 tyttöä ja 34 poikaa, joiden nimet julkistettiin tänään. Joukossa on myös neljä suomalaisnuorta.

Tänä vuonna kansainvälinen Millennium Youth Camp tulee olemaan suurempi ja vieläkin parempi kuin aikaisempina vuosina. Leiri kerää kesäkuussa pääkaupunkiseudulle 60 16–19-vuotiasta nuorta ympäri maailman. Leiriviikon aikana he saavat näkökulmia tieteeseen ja teknologiaan ja erityisesti suomalaistutkimukseen sekä viettävät unohtumattomia hetkiä yhdessä.

“Puhuin ennen leiriä erään aikaisemman vuoden leiriläisen kanssa ja hän kuvaili sitä ihan parhaaksi kokemukseksi. En osannut edes kuvitella, miten mahtavasti leiristä on kyse, ennen kuin itse pääsin mukaan”, kertoo slovenialainen Daša Robič, 17, yksi viimevuoden leiriläisistä.

Tänä vuonna Dašan kotimaasta Sloveniasta leirille valittiin jopa 5 hakijaa, yhtä monta leiriläistä tulee pelkästään Romaniasta. Kiina ja isäntämaa Suomi saavat molemmat neljä edustajaa leirille.

Leiriläiset valittiin kaksivaiheisen hakuprosessin kautta lähes tuhannen hakijan joukosta. Yhdessä he edustavat koko maailmaa: 27 heistä tulee Euroopasta, 11 Aasiasta, 3 Lähi-idästä, 8 Etelä-Amerikasta, 6 Afrikasta, 4 Pohjois-Amerikasta ja 2 Oseaniasta.

Leirin aikana nuoret tutustuvat suomalaiseen yliopistokoulutukseen ja korkean teknologian yrityksiin Helsingin seudulla, tapaavan arvostettuja tutkijoita ja työstävät projektitöitään.

Daša kertoo nauttineensa leirin jokaisesta sekunnista ja oppineensa paljon uutta sekä ikätovereiltaan että asiantuntijoilta, mutta erityisen otettu hän oli mahdollisuudesta tavata Millennium-palkitun Linus Torvaldsin sekä Millennium- ja Nobel-palkitun Shinya Yamanakan.

Leirin pääjärjestäjät ovat Valtakunnallinen LUMA-keskus ja Tekniikan Akatemia. Kaikkien leiriläisten nimet on julkaistu osoitteessa www.millenniumyouthcamp.fi. Suomesta leirille valittiin: Emma DaviesMikko HongistoKaari Konttila ja Leevi Lappi.

Luovan englanninkielinen sisarlehti MyScience esittelee kaikki kymmenen leirin teemaryhmää kevään aikana ja tarjoaa jälleen uutisia, valokuvia ja videoita koko leiriviikon ajan.

Teksti: Elisa Lautala.