Keski-Suomen LUMA-keskus vieraili Äänekosken Keskuskoululla

LUMA-KS:n projektikoordinaattori Pirjo Häkkinen vieraili Äänekosken Keskuskoululla loppuvuodesta 2011. Hänen johdollaan oppilaat pääsivät tekemään kokeellista kemiaa ja fysiikkaa.

Äänekosken Keskuskoulu on reilun 600 oppilaan viisisarjainen alakoulu, jonka vahvuutena on vuorovaikutus eri ryhmien välillä. Projektikoordinaattori Pirjo Häkkinen vieraili kuuden koulupäivän aikana koulun kymmenessä eri oppilasryhmässä. Vierailun aiheet liittyivät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 keskeiseen sisältöön Aineet ympärillämme.

Viidesluokkalaiset tutustuivat ensiksi Boylen lakiin kokeellisen työn avulla. Työn tavoitteena oli tutustuttaa oppilaat muuttuvaan paineeseen ja siihen, kuinka se vaikuttaa kaasun tilavuuteen.

Paineen muutoksiin tutustuttiin vaahtokarkkien ja 60 ml:n injektioruiskujen avulla. Ensin mäntä vedettiin pois ruiskusta ja sen jälkeen vaahtokarkki laitettiin injektioruiskuun. Sitten mäntä asetettiin paikoilleen niin, että se kosketti vaahtokarkkia. Ruiskun suuaukko tukittiin peukalolla. Vaihtoehtoisesti tässä voisi käyttää sinitarraa. Sen jälkeen mäntää vedettiin ulospäin ruiskusta ja katsottiin, mitä vaahtokarkille tapahtui.

Tämä toistettiin viisi kertaa samalla vaahtokarkilla. Lopuksi vaahtokarkki poistettiin ruiskusta ja sitä verrattiin pöydällä olevaan vertailuvaahtokarkkiin. Oppilaat pohtivat, miksi ne näyttivät erilaisilta? Samalla heräsi kysymys, onko vaahtokarkkia nyt enemmän vai vähemmän?

Viidesluokkalaiset suhtautuivat vierailuun ja tunnilla tehtyihin kokeisiin positiivisesti, se näkyy myös tunnilta kerätyistä palautteista.

“Kiva, että kävit esittelemässä luokassamme erilaisia kemian asioita. Se oli mahtava kokemus. Päällimmäiseksi jäi mieleen nestemäinen typpi, joka helmeili luokan lattialla. Myös vaahtokarkin suurentaminen paineen avulla oli ehdottomasti kokeilemisen arvoista. Boylen laki oli kiinnostava. Kiitos, että jaksoit opettaa sen meille. Olisin toivonut, että olisit voinut opettaa kemiaa kauemmin kuin tunnin.”

“Mikään ei ollut tylsää. Se muistiin kirjoittaminen ei ollut kovin hauskaa, mutta opinpahan jotain uutta.”

“Oli kivaa, kun puristettiin vaahtokarkki. Myös oli kivaa se ilmapallokoe.”

Tunnin päätteeksi Häkkinen näytti, mitä banaanille ja ilmapallolle tapahtuu nestetypessä. Oppilaat ihmettelivät banaanin “kiehumista” eli jähmettymistä. Lisäksi heidän oli vaikea käsittää, että vedeltä näyttävä nestetyppi on niin kylmää kuin -196 °C. Demon tekemisessä huomioitiin hyvin työturvallisuusasiat.

“Mielestäni ihmeellisin asia oli se, kun banaani upotettiin nestemäiseen typpeen ja se näytti ja kuulosti siltä kuin banaani olisi kiehunut, mutta se jäätyi.”

Teksti: Pirjo Häkkinen ja Piia Pölkki.


Vaahtokarkki ruiskussa -työn alkuperäinen lähde: www.terrificscience.org.

Tulevat opettajat veivät LUMAa kouluihin

LUMA-viikolla Helsingin yliopiston kemian opettajakoulutusyksikön Kokeellisuus kemian opetuksessa -kurssin opiskelijat jalkautuivat kurssin teemaan liittyen tekemään hauskoja kokeellisia töitä Uudenmaan kouluihin.

Opiskelijat Anniina Mälkiä ja Emma Haakana vierailivat LUMA-viikolla tuusulalaisen Hyrylän yläkoulun kahdella kemiantunnilla.

“Matkalla Hyrylään keskustelimme tulevasta päivästä ja toivoimme, että tänään oppilaiden käsitys siitä, että kemia on kivaa ja mielenkiintoista vahvistuisi. Lisäksi odotimme myös saavamme positiivisia kokemuksia sekä opettamisesta että erityisesti kokeellisuuden toteuttamisesta.”

Koska toinen tunti pidettäisiin erityisopetuksen ryhmälle, vierailijat olivat valinneet näyttävän ja innostavan työn. Sellainen löytyi Kemianluokka Gadolinin työohjepankista. Työssä valmistetaan koeputkeen kaunis sateenkaari erivahvuisista sokeriliuoksista, jotka on värjätty erivärisiksi elintarvikeväreillä. Työssä oppilaat pääsevät harjoittelemaan pipetointia ja tutustuvat samalla tärkeään tiheyden käsitteeseen, eikä vaarallisia kemikaaleja tarvita.

“Ennen ensimmäisen tunnin alkua meitä jännitti, olisiko valitsemamme työ liian yksinkertainen 9-luokkalaisille. Tunnin päästessä kunnolla käyntiin huomasimme kuitenkin, että huolemme oli turha. Eniten meitä ilahduttivat luokasta kuulunut kommentti: ‘Enemmän tämmöisiä tunteja!’ ja opettajan lähes yllättynyt lausahdus: ‘Näittekö, miten innolla takarivin pojatkin tekivät hommia?’”

Toisen tunnin pieni erityisopetuksen ryhmä asetti vierailijoille kuitenkin hyvin erilaisia haasteita. Tunnelma luokassa oli aluksi hieman innoton, mutta iloisella kannustuksella epäileväisimmätkin oppilaat ryhtyivät työn touhuun.

“Vaikka liuoksia ei saanutkaan maistaa, eikä mitään päässyt räjäyttelemään, uskomme silti, että oppilaat nauttivat tekemisestä. Erään tytön kiitokset: ‘Oli todella kiva tunti, kiitos!’ tunnin lopussa jätti huulille hymyn, joka säilyi koko päivän.”

Polymeeripaja Töölön yhteiskoulussa

LUMA-viikolla opiskelijat Minja Lahdelma ja Juha Kapulainen esittelivät Töölön yhteiskoulun kahdeksasluokkalaisille polymeerejä kahden kokeellisen työn avulla.

Ensimmäinen työ oli superpallojen valmistus natriumsilikaatin vesiliuoksesta etanolin avulla. Työ oli hauska ja konkreettinen: oppilaat näkivät ja tunsivat polymerointireaktion ja saivat kahdesta nesteestä kiinteää ainetta. Itse tehtyjä palloja oli heti päästävä kokeilemaan, ja vierailijoiden olikin kehotettava oppilaita pomputtelemaan palloja varoen, sillä ne eivät ole yhtä kestäviä kuin teollisesti valmistetut.

[wpdevart_youtube]QZklVB24jQ4[/wpdevart_youtube]

 

Toinen työ oli maissijauhosta ja vedestä tehtävä löllölima (ks. video). Vaikka löllölimatyö oli hyvin yksinkertainen, se osoittautui vähintään yhtä hauskaksi kuin superpallot. Liman yllättävältä tuntuva käyttäytyminen sitä puristeltaessa hämmästytti monia ja kiinnostus ilmiötä ja sen taustalla olevaa kemiaa kohtaan oli selvästi havaittavissa.

“Luokkahuone täyttyi kiivaasta keskustelusta, jossa tehtyjen superpallojen ja limojen ominaisuuksia kommentoitiin ja vertailtiin innokkaasti. Oppilaat halusivat ehdottomasti ottaa itse tekemänsä superpallon mukaan kotiin, ja löllölimaakin vietiin kotiväelle ja kavereille ihmeteltäväksi pienissä muovipusseissa.”

Huomio hampaisiin Sotungin lukiossa

Yksi vuoden LUMA-teemoista on Ihminen, terveys ja hyvinvointi. Teemaan syvennyttiin vantaalaisessa Sotungin koulussa suun terveyden kautta. Sitä varten Heidi IkonenJenni Räsänen ja Timo-Matti Fahmy saapuivat kouluun mukanaan valikoima erilaisia juomia.

“Valitsimme tähän teemaan liittyvän työn, jossa oppilaat saivat tutkia happamien juomien vaikutusta suun terveyteen. Lisäksi he tutkivat ksylitolin merkitystä ja maidon neutraloivaa vaikutusta happohyökkäyksen torjumisessa. Mitä tapahtuisikaan, jos kolan juomisen jälkeen ei söisi purkkaa tai joisi maitoa?”

Ennen tunnin alkua vierailijat valmistelivat ryhmätyöpisteet ja jakoivat kuhunkin juomanäytteet.

Työssä juomien sekä syljen pH mitattiin pH-indikaattoriliuskojen avulla. Alkumittausten jälkeen osa opiskelijoista joi Coca-Colaa ja osa omenamehua. Kun juoman oli annettu vaikuttaa suussa noin kymmenen minuuttia, mitattiin syljen pH uudelleen. Seuraavaksi osa joi kolan tai mehun päälle maitoa ja osa söi purkkaa.

Sillä välin, kun opiskelijat purskuttelivat maitoa suussaan ja jauhoivat purkkaa, vierailijat tekivät demonstraation päivän teemaan liittyen. Demossa nallekarkki pudotettiin sulatettuun kaliumkloraattiin. Välityöllä demonstroitiin sokerien palamista soluissa. Näyttävä palamisreaktio sai suuret suosion osoitukset.

Seuraavaksi opiskelijat mittasivat sylkensä pH:n kolmannen kerran ja kokosivat kaikki tulokset samaan taulukkoon luokan taululle.

Suun pH laski kaikilla kolan tai omenamehun juonnin jälkeen, vaikka pH olisi jo aluksi ollut matala. Purkan syönti palautti selkeästi pH:n takaisin seitsemän tienoille. Myös maidon juonti nosti pH:ta, mutta ei aivan yhtä paljon kuin purukumi.

“Tunnin jälkeen lukiolainen Leea Haavisto kertoi tajunneensa, kuinka paljon syömme ja juomme hampaitamme vaurioittavia juttuja, ja että menetettyä kiillettä on hyvin vaikeaa saada takaisin. Haavisto luonnehtikin tuntia silmät avaavaksi.”

Sotungin koulun kemian ja matematiikan opettaja Kirsi Karvonen-Hyvämäen mukaan lukiossa ei ehdi juurikaan teettää kokeellisia töitä. Tosin nyt hän pyysi erikseen vierailta luvan käyttää työtä myös muilla kemian kursseilla.

Jos haluat tarjota oppilaillesi vastaavia elämyksiä kemian parissa, tuo heidät opintokäynnille Kemianluokka Gadoliniin.

Teksti: kouluissa vierailleiden Kokeellisuus kemian opetuksessa -kurssin opiskelijoiden raporttien pohjalta. Video: Linnea Töyrylä ja Tuomas Peurakoski.

LUMAn juhlaa Kumpulassa

Perjantaina 11.11.2011 Helsingin yliopiston kemian laitoksella juhlittiin ja aiheita oli monta. LUMA-juhlaseminaari järjestettiin LUMA-viikon huipennukseksi, kansainvälisen kemian vuoden kunniaksi sekä juhlistamaan LUMA-keskuksen johtajan, professori Maija Akselan (kuvassa) 50-vuotissyntymäpäiviä ja kemian opettajankoulutuksen 10-vuotista taivalta Helsingin yliopistossa.

Perjantaina 11.11. klo 11 aukenivat Kemianluokka Gadolinin ovet kaikille kiinnostuneille. Opetuslaboratoriossa, joka avattiin vuonna 2008, on tähän mennessä vieraillut jo noin 8000 lasta ja nuorta. Kouluvierailujen lisäksi Gadolinissa järjestetään tiedekerhoja sekä -leirejä.

LUMA-juhlaseminaarin yhteydessä Gadolin-ohjaajat ja -koordinaattori esittelivät laboratorion laitteistoja sekä tekivät demoesityksiä muun muassa polttokennoautoilla ja nestetypellä.

Alkuiltapäivästä vieraita alkoi kerääntyä myös kemian laitoksen aulaan, jossa syntymäpäiväsankari, LUMA-keskuksen johtaja Maija Aksela, otti heidät vastaan. Parinsadan vieraan joukossa oli niin yliopiston, koulutoimen, LUMA-verkoston, kolmannen sektorin kuin teollisuudenkin toimijoita ja vaikuttajia sekä kemian opettajankoulutusyksikön entisiä ja nykyisiä opiskelijoita. Aksela johtaa LUMA-keskuksen ohella myös kemian opettajankoulutusyksikköä.

Varsinainen juhlaseminaari alkoi syntymäpäiväkahvien jälkeen ja tilaisuudessa pääsivät ääneen professorit Markku Leskelä ja Markku Räsänen, joka toimii kemian laitoksen johtajana sekä Helsinki Chemicals Forumin pääsihteeri Hannu Vornamo (kuvassa alla) ja emeritusprofessori Heikki Saarinen.

Kemian tutkimuksen, opetuksen ja opettajan koulutuksen nykyhetkeen sekä menneisyyteen liittyvissä puheenvuoroissa nostettiin esiin muun muassa globaalit haasteet ja kemian merkitys niiden ratkaisemisessa, kemian alan nopea kehitys ja tutkimuksen painopisteet Helsingin yliopiston kemian laitoksella sekä Kumpulan kampuksen tarjoamat mahdollisuudet poikkitieteellisyyteen.

“Kemia on täynnä haasteita ja haluankin kiittää opettajia, joiden arvokkaan työn tuloksena meillä on opiskelijoita, joista koulutetaan kemistejä vastaamaan näihin haasteisiin”, Räsänen totesi suunnaten sanansa peruskoulun ja lukion opettajille.

Seminaarin lopuksi vastausehdotuksia kemian opetuksen ja opettajankoulutuksen haasteisiin tarjosivat kemian opettajankoulutuslaitoksen tohtorikoulutettavat Veli-Matti Vesterinen ja Jenni Vartiainen sekä 12.11.2011 väitellyt Johannes Pernaa.

Pecha Kucha -esityksissään nämä nuoret tutkijat kertoivat muun muassa Kemia tieteenä -kurssin kehittämisestä tuleville kemian opettajille sekä molekyyligastronomian ja molekyylimallinnuksen käytöstä kemian opetuksessa.

Väliaikacocktailien ja salaattibuffetin jälkeen oli vuorossa illan ehkä odotetuin hetki; LUMA-keskuksen ja kemian opettajainkoulutusyksikön toteuttama Virtanen-näytelmä.

Lavalla nähtiin nykyisiä ja tulevia kemian opettajia, joista moni oli teatterin lavalla ensimmäistä kertaa. 40-minuuttinen kertomus nobelisti A.I. Virtasen elämästä toi esiin hänen uransa tärkeimmät vaiheet, mutta myös tutkijan persoonan. Vaikka aikakaudesta seuraavaan hypättiinkin melko rivakasti, näytelmä toimi erittäin hyvin, eikä huumoria unohdettu. Näyttelijäkaarti, joka myös itse ohjasi näytelmän, saikin esityksen päätteeksi ansaitut suosionosoitukset.

Lisää valokuvia LUMA-juhlaseminaarista löytyy LUMA-keskuksen Flickr-sivulta.

Lue myös Luovan juttu: Että sellainen Virtanen!

Virtanen!-näytelmän seuraava esitys on Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen A-salissa 17.11. klo 17. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Teksti ja video: Elisa Lautala. Kuvat: Sakari Tolppanen.

LUMA-toiminta käynnistyy Aallossa

Aalto-yliopisto on tehnyt yhteistyötä Valtakunnallisen LUMA-keskuksen kanssa jo vuodesta 2007 ja tänä syksynä Aallon LUMA-toiminta käynnistyy virallisesti. Toiminnan keskipisteenä ovat alkuvaiheessa lukiolaisille suunnatut kärkikurssit, joilla tarjotaan yliopistotason opetusta muun muassa geologiassa ja geofysiikassa sekä päästään tutustumaan satelliitteihin ja niiden tehtäviin.

Aalto-yliopiston LUMA-toiminta starttaa tänä syksynä virallisesti Otaniemessä pidettävien avajaisten myötä 10. marraskuuta. Sitä ennen on kuitenkin ehditty jo pitää geologian ja geofysiikan johdantokurssi sekä matematiikan luentosarjan syksyn luennot. Nämä lukiolaisille suunnatut kärkikurssit ovatkin nyt alkuvaiheessa keskeinen osa Aallon LUMA-toimintaa.

Kärkikursseilla tarjotaan huippuopetusta eri aiheista. Viikon intensiivikursseja järjestetään syksyisin ja keväisin eri aiheista. Kurssien opettajat ovat Aalto-yliopiston professoreita, tutkijoita ja opettajia. Lukiolaiset saavat kurssisuoritukset osaksi lukio-opintojaan. Samalla he pääsevät tutustumaan yliopistomaailmaan jo lukiovaiheessa.

Kevään 2012 kärkikurssitarjonnassa ovat muun muassa nano- ja mikrotekniikan kurssi sekä Aalto-1-satelliittikurssi. Ensiksi mainittu kurssi on järjestetty Otaniemessä aiemmin jo neljä kertaa Olarin matematiikka-luonnontiedelukion ja Micronovan yhteistyönä, ja se on saanut erittäin positiivisen vastaanoton sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa.

Kärkikurssien lisäksi Otaniemeen on myös tulossa oppilaslaboratorio, joka saadaan käyttöön vuoden 2012 aikana.

Lisätietoa Aalto-yliopiston LUMA-toiminnasta osoitteessa luma.aalto.fi. Tervetuloa Aallon LUMA-toiminnan avajaisiin 10.11.2011.

Teksti: Tiina Raatikainen.

LUMA-viikon hyviä käytänteitä Peltolan koulussa

Vuoden 2010 LUMA-koulu Peltolan koulu Vantaalta järjesti viime vuonna LUMA-viikollaan monenlaista toimintaa. Viikon tavoitteina oli herättää keskustelua eri aiheista ja tarjota tietoa esimerkiksi aurinkoenergiasta. Tavoitteena oli myös kannustaa opettajia ottamaan jotain päivän teemasta mukaan omaan opetukseen.

Viime vuoden LUMA-viikon aikana Peltolan koulussa pidettiin joka aamu aamunavaus keskusradion kautta. Päivien aiheet olivat: biodiversiteetti, matematiikka, luonnonvarat, nanoteknologia ja energiantuotanto. Joka päivä aamunavauksen yhteydessä luettiin myös päivän kysymys tai kysymykset, jotka liittyivät jollain tapaa päivän teemaan. Päivän kysymykset löytyivät myös koulun ala-aulasta ja oppilailla oli mahdollisuus osallistua tietokilpailuun joka päivä. Oikein vastanneiden kesken arvottiin päivittäin palkinto.

Päivän aamunavauksen teemaan liittyvää materiaalia oli myös joko info-televisiossa tai julisteina oppilaitoksemme käytäviltä. Oppilaat valmistivat etukäteen ja viikon aikana julisteita esimerkiksi luonnonvaroista ja energiantuotannosta sekä tekivät powerpoint-esityksiä. Julisteet olivat käytävillä nähtävillä vielä LUMA-viikon jälkeenkin.

Luma-viikolla pidettiin myös työpajoja ruokavälitunneilla, jotka kestävät 30 minuuttia. Tiistaina pidettiin matematiikan työpajat, torstaina nanoteknologian työpajat ja perjantaina fysiikan työpajat (2 per päivä). LUMA-viikon suunnitteluun osallistuneiden opettajien oppilaita oli mukana työpajoissa apuohjaajina auttamassa muita oppilaita.

Työpajoihin oli vapaa pääsy ja jokaiseen pajaan riitti kävijöitä. Nanoteknologian pajassa olivat apuna Heurekan Nanokitit, joiden käyttöön kaksi opettajistamme oli saanut koulutusta sekä muutama oppilasryhmää tutustunut etukäteen joko Heurekassa tai oman opettajan johdolla.

LUMA-viikon keskiviikkona koulullamme vieraili Mikko Juntunen Naps Systems Oy:stä. Hän kertoi aurinkoenergiasta sekä Naps Systemsin kehittämistä aurinkopaneeleista kullekin luokka-asteelle järjestetyissä tilaisuuksissa.

Viikon aikana useissa aineissa osallistuttiin LUMA-viikkoon joko spontaanisti tai suunnitelmallisemmin. Äidinkielen ja biologian tunneilla biodiversiteetistä oli virinnyt mielenkiintoisia keskusteluja ja ruotsin tunnilla harjoiteltiin ympäristösanastoa. Historian tunneilla käytiin it-luokassa tekemässä fronter-pohjaisia tehtäviä.

Nanotyöpaja innosti ottamaan työpajan käyttöön myös oppitunneille. Aurinkoenergiaesityksestä keskusteltiin monella oppitunnilla. Teknologia-aiheista DVD:tä katsottiin muutaman opetusryhmän kanssa. Lisäksi useat oppilasryhmät kävivät oppituntienkin aikana tutustumassa julisteisiin.

Luma-viikon jälkeen kerättiin opettajilta anonyymiä palautetta viikosta wilma-kyselyn avulla. Oppilailta kysyttiin palaute työpajoissa. Palautteen perusteella näyttelytilan käyttöä toivottiin tehostettavan siten, että olisi ns. asiantuntijoita paikalla kertomassa julisteista eli kunnon julistenäyttelyä. Aurinkoenergiaesityksestä pidettiin.

Lisäksi toivottiin vielä enemmän yhteistyötä oppiainerajojen halki, mikä olisi ehdottomasti kannatettava asia. Nyt järjestelyvastuu kaatui malu-aineiden opettajille. Lisäksi toivottiin työpajojen vahvempaa mainostamista. Muuten viikkoa pidettiin onnistuneena.

Teksti: Heidi Sillanpää / Peltolan koulu.

Oppilaan ymmärtämisen tukeminen kuvakertomuksella

Kansainvälisessä PALAVA-tutkimushankkeessa tutkittiin muun muassa Suomen, Yhdysvaltain, Iso-Britannian sekä Slovenian kemian opettajaksi opiskelevien mallintamis- ja visualisointiprosesseja kaasujen kokoonpuristuvuuteen liittyen. Hankkeeseen osallistuneet asiantuntijat esittelivät sitä tällä viikolla Haikon kartanossa.

PALAVA (Particles, Active Learning and Visualization Assessment) -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää StoryBoard-menetelmän avulla, miten kemian opettajaksi opiskelevat mallintavat Boylen lain. Sen lisäksi tutkittiin Boylen lain hahmottamista makro- ja mikrotasolla, opiskelijoiden ajattelutasoja suhteessa Boylen lakiin sekä millaista tietoa StoryBoard-menetelmä antaa opiskelijoiden rakentamista malleista.

StoryBoard on metakognitiivinen menetelmä, jonka tarkoituksena on, että oppilaat ensin visualisoivat heille uuden ilmiön ja sitten yhdistävät ilmiön ja visualisoinnin sanallisesti. Menetelmä nopeuttaa ilmiön ja visualisoinnin yhteyksien ymmärtämistä sekä tiedostamista. Opettaja voi hyödyntää menetelmää selvittääkseen oppilaidensa puutteelliset tiedot ja keskittääkseen enemmän aikaa asioihin, jotka oppilaat kokevat vaikeiksi.

PALAVA-tutkimukseen osallistuneet opiskelijat suorittivat erilaisia Boylen lakiin liittyviä kokeellisia töitä esimerkiksi vaahtokarkeilla, joista he sitten piirsivät mikro- ja makrotason kuvat. Sen jälkeen he yhdistivät sanallisesti mikro- ja makrotason.

StoryBoard-menetelmä antoi tutkijoille hyvän kuvan siitä, miten opiskelijat näkevät Boylen lain. Opiskelijoille piirtäminen oli helpompaa kuin sanallinen selittäminen. Suurimmaksi osaksi tutkimukseen osallistuneilla jäi kuitenkin käyttämättä korkeamman tason ajattelutaidot, eli sovellus, analysointi, arviointi ja luominen.

Tutkimuksesta selvisi, että makrotaso on opiskelijoille mikrotasoa helpompi ymmärtää. Mikrotasolla piirrokset erosivat huomattavasti enemmän opiskelijoiden välillä. Vain 2/10 osallistujasta Suomessa osasi yhdistää Boylen lain mikro- ja makrotason. Samanlaisia tuloksia on saatu muidenkin maiden tutkimuksista sekä jopa tutkijoille teetetyistä vastaavanlaisista tutkimuksista.

Tutkimushankkeeseen osallistuneet professori Mickey Sarquis ja johtaja Lynn Hogue Terrific Science -keskuksesta esittelivät tutkimusta ja StoryBoard-menetelmää alkuviikosta Haikon kartanossa pidetyssä International Symposium on Science Education -tapahtumassa.

Teksti: Anna-Sofia Vilhunen.

International Symposium of Science Education Haikon kartanossa

Porvoossa Haikon kartanon upeissa maisemissa on parhaillaan käynnissä valtakunnallisen LUMA-keskuksen historian ensimmäinen kansainvälinen tiedeopetuksen symposiumi. Ohjelmassa on kiinnostavia luentoja kansainvälisine puhujineen.

Symposiumin pääpuhujina ovat professori Brian Hand (kuvassa) Iowan yliopistosta Yhdysvalloista, professori Arlyne (Mickey) Sarquis sekä johtaja Lynn Hogue Terrific Science -keskuksesta, Mehmet DemirbagKutlu Tanriverdi sekä professori Murat Gunel Ahi Evranin yliopistosta Turkista ja professori, valtakunnallisen LUMA-keskuksen johtaja Maija Aksela sekä tohtorikoulutettava Marja Happonen Helsingin yliopistosta.

Osallistujia symposiumissa on kouluista, yliopistoista ja elinkeinoelämästä. Heidän joukossaan on monia tiedeopetuksen tutkijoita Suomesta, Turkista, Yhdysvalloista sekä Thaimaasta.

Symposiumin teemoina ovat erilaiset uudet lähestymistavat oppilaiden innostuksen ja oppimisen tukemiseen. Ohjelmaan kuuluu vuorovaikutteisia luentoja sekä käytännön kokeellista työskentelyä. Luentojen aiheita ovat muun muassa väitteet, todisteet ja tieteellinen menetelmä luonnontieteiden opetuksessa, tiedeoppimisen arviointi kirjoittamisen kautta, kuvaajat luonnontieteiden opetuksessa sekä visualisointi kokeellisen työskentelyn yhteydessä.

Käytännön kokeellisissa töissä on päästy tutustumaan muun muassa pimeässä loistaviin valotikkuihin sekä tutkimaan kynttilää lasin alla vesiastiassa (katso video). Tarkoituksena on ollut miettiä, mihin nämä ilmiöt perustuvat ja kuinka monella eri tavalla asioita voidaan tutkia sekä mitä erilaisia päätelmiä samoista havainnoista voi tehdä.

Jyväskylän yliopiston LUMA-KS -keskuksesta symposiumiin osallistunut Pirjo Häkkinen pitää tapahtumaa mielenkiintoisena. Hänelle luennot ovat antaneet hyviä käytännön vinkkejä alakoulun kemian vierailuihin. Häkkinen suosittelee luokanopettajille muutamien töiden testaamista omassa opetuksessaan. Mukavan lisän antaa symposiumissa myös vanhojen tuttujen tapaaminen sekä tietenkin tutustuminen uusiin kollegoihin.

Symposium jatkuu tiistaihin saakka ja edessä on monia ajatuksia herättäviä luentoja.

Teksti: Anna-Sofia Vilhunen.

LUMAn lumoissa Keminmaan lukiossa

Keminmaan lukion LUMA-toiminnan ympärille on vuosien myötä syntynyt laaja yhteistyöverkosto, jonka ansiosta opiskelijoilla on ollut kuluneenakin lukuvuonna mahdollisuus matematiikan ja luonnontieteiden harrastamiseen myös oppituntien ulkopuolella.

Kummilukiotoiminta Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sähkö- ja tietotekniikan osaston kanssa mahdollisti viime marraskuun alussa osalle Keminmaan lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita tutustumiskäynnin yliopistolle. Sähköosastolla heille esiteltiin osaston uusimpia tutkimushankkeita roboteista älykkäisiin vaatteisiin.

Lisäksi sähköosaston tiedottaja Laura Kanninen vieraili vuoden aikana lukiossa sekä vastaili useampaan kertaan videoyhteyden kautta opiskelijoiden yliopisto-opiskelua koskeviin kysymyksiin. Sähköosasto oli mukana myös Keminmaan lukion LUMA-viikolla.

Yhdessä Oulun yliopiston LUMA-keskuksen väen kanssa ideoitiin ja toteutettiin luonnontieteellisen tiedekunnan sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimushankkeiden esittelyjä. Niitä on järjestetty videoyhteyden avulla lukiossa.

Myös OULUMA-keskus oli mukana LUMA-viikolla. Lukion opiskelijoiden Elisa Ryypön ja Linda Rantamaan blogia voi käydä lukemassa keskuksen nettisivuilla.

Lisäksi LUMA-keskuksen kautta järjestettiin Keminmaan lukiossa pitkän matematiikan abikurssi viime syksynä. Samanlainen abikurssi järjestettiin myös tänä syksynä ja lisäksi järjestettiin toinen kurssi lukion ensimmäisen vuoden suorittaneille.

Lukion opiskelija Sami Lehtovirta osallistui kesällä 2010 Opetushallituksen ja Venäjän opetusviranomaisten järjestämään suomalais-venäläiseen fysiikan ja matematiikan kesäkouluun Moskovan lähellä.

Lisäksi opiskelijat osallistuvat ahkerasti vuosittain järjestettäviin Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton valtakunnallisiin lukion matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailuihin. Tänä lukuvuonna menestystä kilpailuissa niitti Elisa Ryyppö, joka ylsi sekä kemia- että fysiikkakilpailuissa valtakunnalliseen jatkovalmennukseen ja lähellä oli myös pääsy kansainvälisiin fysiikan ja kemian olympialaisiin.

Keminmaan lukio haki yhdessä Kemin lukion, Pyhäjoen lukion ja Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukion kanssa Opetushallituksen tukemaan CERN-tiedeprojektiin. Hakemus hyväksyttiin ja keväällä 2012 on neljälle opiskelijalle tiedossa matka Keski-Eurooppaan.

Tulevan lukuvuoden aikana tutustutaan hiukkasfysiikkaan ja muihin CERNin tutkimuskohteisiin yhdessä yhteistyökoulujen kanssa työstäen erilaisia osaprojekteja. Kesän 2011 aikana opiskelijat ovat vanhempiensa tukemina hankkinee rahoitusta matkalleen.

Keminmaan lukion pitkän matematiikan ja fysiikan kurssit ovat tarjolla myös etäopetuksena Lapin verkkokoulun kautta. Lisäksi marraskuun LUMA-viikon työstäminen on jo aloitettu. Bussilastillinen opiskelijoita suuntaa viime vuoden LUMA-viikon palkintomatkalle tutustumaan oululaisiin luonnontieteitä ja teknologiaa lähellä oleviin yrityksiin.

Teksti: Jorma Tiihala.

Keminmaan lukio on yksi vuoden 2010 LUMA-kouluista. 

Ystävyyden ja oivaltamisen iloa

Toinen Millennium Youth Camp -nuortenleiri järjestettiin Nurmijärven Kiljavalla ja ympäri pääkaupunkiseutua kaksi viikkoa sitten. Vaikka leirissä on kyse tieteestä, olivat sen aikana syntyneet kansainväliset ystävyyssuhteet vähintään yhtä tärkeitä.

“Vaikka olemme kaikki niin erilaisia, samaan aikaan olemme myös kaikki samanlaisia”, sanoi romanialainen Radu Bors puhuessaan kaikkien 30 leiriläisen puolesta Millennium Youth Camp -gaalassa, joka järjestettiin Aalto yliopiston Design Factoryssa 16. kesäkuuta.

Millennium Youth Camp -leiri toi yhteen 30 nuorta 22 maasta ja viideltä mantereelta. Viikon aikana he tutustuivat Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, Aalto-yliopiston Otaniemen kampukseen sekä useisiin yrityksiin, jotka edustavat suomalaista osaamista.

Nokialla leiriläisiä vastassa oli itse pääjohtaja Stephen Elop.

“En aikaisemmin ollutkaan tajunnut, miten paljon insinöörit joutuvat nykyään ottamaan vastuuta teknologian ympäristövaikutuksista”, kertoi yksi leiriläisistä, Suomessa asuva Arian Kermanchi, vierailun jälkeen.

Nokialta kerrottiin, että sekä rajalliset luonnonvarat että energiatehokkuusvaateet tulee ottaa suunnittelussa huomioon.

Yksi leirin tavoitteista on tehdä suomalainen osaaminen ja koulutus tunnetuksi ja houkuttelevaksi ympäri maailmaa kotoisin olevien nuorten keskuudessa. Samalla luodaan verkostoja, joilla voi olla suurikin merkitys tulevaisuudessa. “Yhdessä tulette muuttamaan maailman paremmaksi ja ratkaisemaan ongelmia”, painotettiin monessakin puheessa, jotka leiriläiset kuulivat viikon aikana.

Mutta sitä ennen voi pitää vähän hauskaa! Millennium Youth Campilla siihenkin riitti aikaa, joskin sitä aikaa piti ottaa välillä yöunistakin.

Sääksjärven ympäristö tarjosi mahtavan ympäristön tutustua suomalaiseen luontoon, joka yllättikin monet leiriläiset puhtaudellaan ja raikkaudellaan. Helsingin keskustaan tutustuttiin jo toisena leiripäivänä, viimeisenä päivänä puolestaan pidettiin hauskaa Heurekassa.

Iltaohjelmissa tutustuttiin eri kulttuureihin, saunottiin, laulettiin, paistettiin nuotiolla makkaraa sekä miteltiin laskuvarjon- ja laivanrakennuksessa ja ties missä kekseliäisyyttä, liikunnallisuutta ja yhteistyötä mittaavassa lajissa.

Yhteistyötä vaadittiin myös, jotta jokaisen ryhmän projektityö saatiin valmiiksi ja esityskuntoon leirin aikana. Työt esiteltiin torstain gaalaillassa ja ne saivat erinomaista palautetta asiantuntijoilta.

Esimerkiksi Vaisalan Sanna Nyström kiitteli ilmastomuutosryhmän innostunutta asennetta projektia kohtaan ja ryhmähenkeä. “Tarvitsemme lisää kaltaisianne ihmisiä. Tulette vielä tekemään suuria asioita elämässänne”, hän lisäsi.

Ei ole aivan mahdoton ajatus, että Millennium Youth Camp -leiriläisten joukosta löytyisi myös tulevaisuuden Millennium-palkittu. Siksi luonteva asiantuntijavieras leirille oli 2010 Millennium-palkittu Stephen Furber.

Manchesterin yliopiston tietotekniikan professori sai palkinnon kehittämästään ARM-mikroprosessorista. Kyseisen prosessorin sisältäviä mikrosiruja on valmistettu jo 20 miljardia, joten tavalla tai toisella ne ovat helpottaneet lähes jokaisen arkea.

Furberin luento hänen omasta urastaan ja tietotekniikan kehityksen vaiheista inspiroi leiriläisiä. ICT-ryhmäläinen Esther Nabirye Ugandasta kertoi luennon jälkeen, että hän voisi pitää Furberia esikuvanaan. “Voisinpa olla kuin hän ja tehdä jotakin samanlaista, mitä hän on tehnyt.”

Ehkä hän jonain päivänä onkin.

Teksti: Elisa Lautala.

Näytelmä Nobelisti A.I. Virtasesta kantaesitetään marraskuussa

Kansainvälisen kemian vuoden kunniaksi esitetään marraskuun 11. päivä kantaesityksenä Ilkka Pollarin kirjoittama pienoisnäytelmä A.I. Virtasen elämäntyöstä valtakunnallisen LUMA-keskuksen järjestämän LUMA-juhlaseminaarin yhteydessä. Esityspaikkana on Helsingin yliopiston kemian laitos Kumpulan tiedekampuksella. Näyttelijät ovat nuoria kemian opettajaopiskelijoita. Muita näytöksiä järjestetään kysynnän mukaan marraskuun aikana.

Akateemikko, prof. Artturi Ilmari Virtanen (1895 – 1973) on Suomen ainoa Nobelilla palkittu tiedemies. Nobelin kemian palkinto myönnettiin hänelle vuonna 1945 hänen tekemistään maatalouden ja ravintokemian uraauurtavista keksinnöistä. Virtanen tunnetaan myös aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ja keskustelijana, jonka kannanotot aiheuttivat myös poliittista kuohuntaa.

Kemian kansainvälisen juhlavuoden kunniaksi näytelmäprojektin käynnistänyt ja näytelmän tilannut, prof. Maija Aksela kertoo Virtasen merkittävän tiedeuran kiehtoneen häntä jo pitkään: ”Tuotimme vuonna 1995 Olarin tiedelukion kanssa Virtasen 100-vuotisjuhlien kunniaksi aiheesta monia nuoria ja aikuisiakin innostaneen näytelmäproduktion. Nähtyäni paljon myöhemmin Ilkka Pollarin ja Ilkka Aaltosen näytelmän ”Kultaisen Ankan” päätin, että olisi upeaa saada juhlavuonna juuri Pollarin kirjoittamana näytelmä Virtasen tiedeurasta ja hänen mielenkiintoisesta elämästään.”

Näytelmän kirjoittaja Ilkka Pollari kertoo kiinnostuneensa erityisesti Virtasen elämän sivujuonteista: ”Nostin esille lähinnä Virtasen ja hänen lähimmän työtoverinsa Henning Karströmin suhteen sekä tuliset yhteenotot Kekkosen kanssa. Kun sain selville, että Virtanen piilotti Biokemiallisen Tutkimuskeskuksen Suomen lipun niin, ettei sitä voitu nostaa Kekkosen 70-vuotisjuhlien kunniaksi. Silloin tiesin, että tällaisenkin käsikirjoituksen voisi todella saada elämään.”

Maija Aksela on professori ja valtakunnallisen LUMA-keskuksen johtaja. Hän toimii myös Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikön sekä sen ohessa toimivan kemian opetuksen keskuksen, Kemman johtajana kemian laitoksella. Hän on saanut työstään useita palkintoja: mm. vuonna 2010 J.V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon, vuonna 2009 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, vuonna 2008 Naisen teko -kunniamaininnan, vuonna 2005 vuoden luonnontieteilijä -palkinnon ja vuonna 1995 vuoden matemaattisten aineiden opettaja -tunnustuksen.

Ilkka Pollari on harrastajakirjoittaja, joka on aiemmin kirjoittanut musiikkinäytelmiä yhdessä Ilkka Aaltosen kanssa. Näytelmiä ”Pirtukuningas ja orpopoika” (2004), ”Kultainen ankka” (2006), ”Taicawarvas” (2008) on esitetty menestyksellä eri puolella Suomea sekä Unkarissa espoolaisen Teatteri Hyökyvuoren toimesta. Hän työskentelee johtajana Kemira Oyj:n T&K ja teknologia -funktiossa.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.