LUMA-sanomat

Yliopistojen yhteydessä toimivien LUMA-keskusten tiedeluokat tukevat mielekästä tiedekasvatusta erilaisilla toimintamalleilla. Koronapandemian aikana yliopistojen tiloihin pääsy on ollut huomattavan rajoitettua, joten LUMA-keskukset ovat kehittäneet uusia toimintamalleja virtuaalisiin opintokäynteihin.

Virtuaaliset opintokäynnit

Virtuaalisessa opintokäynnissä koulu- tai päiväkotiryhmä ottaa etäyhteyden yliopistolle. Vierailun ohjaajina voi olla opiskelijoita, tutkijoita tai muuta yliopiston henkilökuntaa. Opintokäynti voi sisältää esimerkiksi alustuksen ja ohjauksen toiminnalliseen aktiviteettiin, jonka ryhmä toteuttaa oman päiväkodin tai koulun tiloissa. Etäyhteys mahdollistaa vierailun myös sellaiseen LUMA-keskukseen, johon fyysinen vierailu ei olisi mahdollista pitkän etäisyyden takia.

Virtuaalisia opintokäyntejä tarjotaan tällä hetkellä viidessä LUMA-keskuksessa. Fyysiset opintokäynnit ovat tauolla kaikissa LUMA-keskuksissa. Tutustu alla olevista linkeistä keskusten virtuaalisiin opintokäynteihin ja varaa ryhmällesi aika.

Helsingin ylipiston tiedekasvatuksen opintokäynnit
Tampereen yliopiston Juniversityn virtuaalinen pakohuone
Aalto-yliopisto Juniorin virtuaaliset työpajat kouluryhmille
Lahden yliopistokampuksen tiedeluokka Solun opintokäynnit
Lapin yliopiston tiedeluokka Aurora

Muu toiminta pandemia-aikana

Vaikka fyysiset opintovierailut ovat hetkellisesti tauolla, niin usea LUMA-keskus jatkaa pandemiatilanteesta huolimatta välinelainaamonsa toimintaa. Välineitä voi lainata oppilas- tai lapsiryhmän käyttöön maksutta. Mahdolliset postimaksut jäävät oppimisyhteisön maksettavaksi. Katso alueesi LUMA-keskuksen toimintatavat välineiden lainaamisen suhteen keskuksen omalta verkkosivulta tai kysy keskuksen koordinaattorilta lisätietoja. Keskusten verkkosivuilta löytyy myös paljon toimintamateriaaleja välineiden hyödyntämiseen opetuksessa.

LUMA-keskus Suomen muu virtuaalinen tarjonta on koottuna VirtuaaliLUMA-sivulle. Esimerkiksi kerhoihin ja leireille tai StarT-festareille voi osallistua kätevästi etäyhteyksin.

Opintokäynnit normaalioloissa

Normaalioloissa toiminnallisia opintokäyntejä voidaan toteuttaa yliopistolle osana päiväkodin tai koulun opetussuunnitelmaa joko erillisiin yliopistolla toimiviin tiedeluokkiin tai yliopiston muihin tiloihin. Oppijat tutustuvat autenttiseen tutkimukseen, tutkimusympäristöihin, tutkijoihin ja pääsevät tekemään itse myös toiminnallisia aktiviteetteja. Vuosittain yli kymmenen tuhatta oppijaa vierailee LUMA-keskusten vieraina. Monessa keskuksessa opintokäyntitoiminta on kiinteästi osa opettajankoulutusta ja sen tutkimusta. Opettaessa oppii!

Tiedeluokkien tehtäviä ovat:

• Tukea oppimisyhteisöjen opetussuunnitelman tavoitteita esimerkiksi toiminnallisten tai kokeellisten uusien aktiviteettien sekä tutkijoiden tapaamisten ja keskustelujen kautta.

• Edistää uusien aktiviteettien kehittämistä ja vaikuttavuutta testaamalla uusia avauksia osana tutkimushankkeita tai opinnäytetöitä.

• Edistää opettajien ja tulevien opettajien jatkuvaa oppimista ja uusien avausten siirtymistä käyttöön opetussuunnitelmien perusteiden tukena.

• Edistää yhteisöllistä tiedekasvatusta ja toiminnan näkymistä yhteistyössä muun muassa tutkijoiden, muiden asiantuntijoiden, esimerkiksi elinkeinoelämän ja median kanssa.

Toivottavasti pian pääsemme kohtaamaan teitä ryhmiä myös yliopistojen kampuksilla! Virtuaalivierailut varmasti kuitenkin jäävät tarjontaamme jatkossakin mahdollistamaan korkeakouluyhteistyön ja monipuolisen tiedekasvatuksen tukemisen joka puolella Suomea.

Kevättalvella 2019 toteutettiin Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa MFG4.0-hankkeessa eri asteiden opettajille suunnattu 3D-tulostuskoulutus Lappeenrannassa ja Jyväskylässä.  Koulutuspäiviltä saadun palautteen perusteella hankkeessa innostuttiin miettimään, kuinka tietoutta 3D-tulostuksen sovellusmahdollisuuksista osana koulujen teknologiakasvatusta olisi mahdollista levittää laajemmin ja ryhdyttiin pohtimaan yhteistyömahdollisuutta LUMA-Suomi verkoston kanssa.

Samaan aikaan LUMA-Suomi verkostossa oli käynnissä LUMA2020-ohjelma, jonka tavoitteisiin lukeutui mm. matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelun kiinnostavuuden lisääminen ja opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. LUMA2020-hankkeen teknologiakasvatustiimissä innostuttiin yhteistyöstä 3D-tulostuksen saralla. 

”Teknologiakasvatuksen laaja-alaiseen edistämiseen päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajan LUMA-toiminnassa oli ohjelman toteuttamisen aikana aktiivisesti etsitty uusia keinoja. 3D-tulostus on tulevaisuuden teknologia, joka kiinnostaa oppilaita ja opettajia, mutta jonka pedagogisesti mielekkääseen käyttöön kouluissa on vielä varsin vähän eväitä. Tästä syystä MFG4.0-hankkeen tarjoama koulutus sopi mitä parhaiten tähän tarpeeseen”, kertoo ohjelman teknologiakasvatustiimiä vetänyt tutkijatohtori Johanna Naukkarinen LUT-yliopistosta. 

MFG4.0 hankeaktiivilla, professori Heidi Piilillä on pitkä kokemus 3D-tulostustuksen opettamisesta myös LUT Laser & AM – tutkimusryhmän ulkopuolella. Hän on ohjannut lapsia ja nuoria perustamassaan I’m Digi ry:ssa vuosia ja nähnyt konkreettisesti, kuinka 3D-tulostus on imaissut monet kerholaiset “filamentteihinsa”. “Vaikka 3D-tulostusta opetetaan jo useassa toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa, digitalisaatioon liittyvät teknologiat, kuten 3D-tulostus ja robotiikka, pitäisi nähdä laajemmassa kontekstissa, osana koulujen teknologiakasvatusta”, Piili kertoo.

Tältä pohjalta lähdettiin yhdessä ideoimaan 3D-tulostukseen tutorkoulutusta. Tutorkoulutuksen ajatuksena MFG4.0-hankkeessa aiemmin toteutettuihin koulutuksiin nähden on pysyvämmän toimintamallin synnyttäminen 3D-tulostuksen opettamisen ympärille siten, että koulutettavilla olisi jatkossa valmiudet luotsata eteenpäin 3D-tulostustekniikan käyttöönottoa kouluissa ja kerhoissa. Päätavoitteena on, että tutorit pystyvät motivoimaan ja tukemaan opettajia ideoinnissa ja tarjoamaan perustietoa ja neuvontaa 3D-tulostuksesta yleisellä tasolla. Sen lisäksi heillä olisi valmiudet tuoda esille tarve- ja oppilaslähtöisyyttä sekä tulostamisen ympäristövaikutuksia.

Koulutusta päätettiin pilotoida LUMA-Suomi verkoston avulla. Verkoston maantieteellinen kattavuus on hyvä ja reilun kymmenvuotisentoimintansa aikana se on ehtinyt luomaan hyvät suhteet moniin päiväkoteihin ja kouluihin. Monet LUMA-keskukset myös järjestävät alueillaan erilaisia vapaa-ajanaktiviteetteja. ”Kouluttamalla LUMA-keskuksissa työskenteleviä ihmisiä saadaan osaaminen leviämään nopeasti koko Suomeen, siten että eri alueiden paikalliset olosuhteet tulevat myös huomioitua. LUMA-toimijat ovat keskenään hyvin verkostoituneita, jolloin uudet ideat ja hyvät käytänteet saadaan myös helposti leviämään koko maassa”, Naukkarinen perustelee LUMA-Suomi verkoston soveltuvuutta 3D-tutorkoulutuksen pilottiryhmäksi.

Keväällä 2020 LUMA2020-ohjelman teknologiakasvatusryhmän palaverissa kyseltiin eri puolilla Suomea olevien LUMA-keskusten kiinnostusta lähteä mukaan tutorkoulutukseen. Loppujen lopuksi mukaan lähti yli 30 lumalaista kahdeksasta keskuksesta Helsingistä Rovaniemelle ja Lappeenrannasta Vaasaan. Koordinaattori, matematiikan opetuksen yliopisto-opettaja Pekka Muotkalle LUMA-keskus Lapista koulutus tuli tarpeeseen. “Olemme suunnitelleen tulostimien hankkimista LUMA-keskus Lapille ja ajatus on, että aloitan itse 3D-tulostuskerhojen pitämisen Lapin yliopiston tiloissa “ Muotka  toteaa. Tiedän eräällä koululla makoilevan käyttämättömänä kaksi 3D-tulostinta ja toivon koulutuksen jälkeen pystyväni auttamaan tulostimien käyttöönotossa. Koulutuksen avulla pyrin hankkimaan itselleni osaamista opettajien työn tukemiseen Lapin kouluihin “Muotka jatkaa. 

Syksyllä 2020 toteutetussa 3D-tulostuksen luentosarjassa on etsitty vastauksia kysymyksiin: “Mitä 3D-tulostus on, miten se toimii tekniikkana, miksi siitä tarvitaan tietoa ja kuinka sitä voidaan hyödyntää lasten ja nuorten opetuksessa”. Koulutus on ollut Muotkan mielestä antoisa ja tarjonnut täsmäneuvoja 3D-tulostustutorin uralle antaen  paljon oppeja tulostamisesta tekniikkana. Hänen mielestään on ollut mielenkiintoista kuulla kokeneiden kouluttajien visiota 3D-tulostamisen käytännöistä sekä näkemyksiä onnistuneista opetuskokonaisuuksista.  Koulutus on ollut erityisen hyödyllinen Muotkalle, joka on parhaillaan suunnittelemassa välinehankintoja saanut tietoa työturvallisuuteen liittyen.  “Todennäköisesti palaan koulutuksen materiaaleihin uudelleen siirtyessäni itse 3D-tulosteiden tekemisvaiheeseen”, Muotka lisää.

Muotka uskoo, että kouluissa otetaan kiinnostuneena vastaan kurssilla saadut 3D-tulostusopit, vaikka kuitenkin toteaa, että 3D-tulostaminen vaatii opettajalta osaamista niin itse laitteiden käytöstä, rajoituksista kuin käytön mahdollisuuksista. Samoin laitteet tarvitsevat huoltoja ja sopivat tilat. Opettajalla on oltava joko jonkun muun valmistelemat laitteet ja ohjelmat käytettävissä tai tietopääomaa käytetyistä laitteista ja tekniikasta. “Siksi tämän tyyppiset koulutuksia tarvitaan, ettei kaikkea tarvitse opetella sen tutun ‘kantapään kautta’”, Muotka tiivistää.

Teknologiankehityksen nopeus vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Useasti resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Näitä koulutuksellisia aukkoja pystytään paikkaamaan hankeyhteistyöllä. “Tällaisten suurten, valtakunnallisten ja julkisrahoitteisten hankkeiden välinen yhteistyö on mielestäni erityisen tärkeää, sillä silloin saadaan samoilla panoksilla laajaa lisäarvoa useille asioille ja toimijoille. Tässä tapauksessa LUMA-verkosto säästi hurjasti resursseja, kun sen ei erikseen tarvinnut etsiä aihepiiriin liittyvää asiantuntemusta ja MFG4.0-hanke vastaavasti hyötyi siitä, ettei sen tarvitse erikseen ryhtyä luomaan toimijaverkostoa, joka voi levittää hankkeen osaamista ja tuloksia yhteiskuntaan.” Naukkarinen summaa. LUMA-keskus Suomen moton mukaisesti yhdessä olemme enemmän, myös tämän tärkeän asian äärellä.

3D-tulostuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään tutorkoulutuksessa luotuun FB-ryhmään, jossa keskustelu ja ideoiden jako jatkuu: https://www.facebook.com/groups/228481998662675

Kirjoittajat:

Johanna Naukkarinen, LUT-yliopisto, LUMA-keskus Saimaa & LUMA2020 Teknologiakasvatustiimi

Anna Huusko, LUT-yliopisto, MFG4.0-hanke

Kansallisen LUMA2020-ohjelman päätavoitteena oli kehittää yhdessä uusimpaan tutkimustietoon perustuen uusia ratkaisuja ja pedagogisia malleja innostavaan matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Ohjelmassa tuotettiin uusia avauksia, materiaaleja ja yhteisöllisiä toimintamalleja koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välille ja tukemaan opetussuunnitelman perusteiden toteutusta. Uusia virtuaalisia avauksia saatiin erityisesti opettajien jatkuvan oppimisen sekä lasten ja nuorten harrastuneisuuden tueksi. LUMA-keskus Suomi (11 yliopistoa ja 13 keskusta) toteutti kansallisen LUMA2020 -ohjelman (2019–2020) opetusministeriön rahoittamana.

Kansallinen LUMA2020 -ohjelma tarjosi opettajille mahdollisuuden oppiainerajat ylittävälle yhteistyölle, kehittää omaa opetustaan ja sisällyttää teema-alueiden sisältöjä opetukseen opetussuunnitelman perusteita tukien. Päätavoitteet saavutettiin ohjelman nopeasta aikataulusta sekä vallitsevista poikkeusolosuhteista huolimatta hyvin. Osallistuneet opettajat olivat ohjelmaan kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä arvioinnin perusteella. Se on tarjonnut työkaluja mm. projektioppimisen, laaja-alaisen oppimisen ja oppivan yhteisön tueksi.

Ohjelma innosti opettajia kokeilemaan uusia ideoita ja lisäsi yhteistyötä toisten opettajien sekä oppilaiden välillä. LUMA2020-ohjelma lisäsi yhteistyötä paikallisen LUMA-keskuksen kanssa. Opettajat kokivat myös, että ohjelma itsessään kehitti kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista ja lisäsi sekä opettajien että oppilaiden kiinnostusta ohjelman teema-alueita kohtaan. Yli kaksi kolmasosaa opettajista vastasi, että he osallistuisivat vastaavanlaisiin ohjelmiin uudestaan myös tulevaisuudessa.

Ohjelma on toiminut jatkuvan oppimisen tukena kaikille mukana oleville opettajille ja kasvattajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Oppimisyhteisöt työskentelivät ohjelmassa neljän teeman alla: Kestävä kehitys (mm. ilmastonmuutos, kiertotalous), Matematiikka ympärillämme (mm. taide, talous ja tilastot), Teknologia ympärillämme (mm. liikkuva laite, tekoäly, robotiikka) ja Minun LUMAni (vapaavalintainen teema, joka linkittyy luonnontieteisiin).

Yhdessä tehden, innostuen ja oppien -ohjelmamme loi innostavia uusia avauksia ja lisäsi yhteisöllistä toimintakulttuuria. Erityisesti yhdessä kehitetyt virtuaaliset materiaalit ja toimintamallit lisäävät tasa-arvoista tiedekasvatusta. Oivan työkalun siihen tarjosi LUMA-toiminnassa pitkään käytetty kehittämistutkimuksen toimintamalli. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa oli antoisaa ja loimme uusia materiaaleja sekä toimintatapoja, kertoo ohjelman johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomen hallinnosta Helsingin yliopistolta.

Kaikki ohjelmassa tuotetut materiaalit on koottu ohjelman verkkosivuille. Materiaaleista koostettiin myös kaikille avoimia jatkuvan oppimisen verkkokursseja, jotka ovat auki koko vuoden 2021. LUMA2020-ohjelmassa saatiin myös uusia, yhteisöllisiä virtuaalisia toimintamalleja, kuten opettajien työpajoja, useita virtuaalisia tiedekerhoja ja -leirejä, kuten StarT-perheleiri ja StarT-leiri nuorille, sekä luonnontieteet yhteiskunnassa -osuus elinkeinoelämän kanssa.
Ohjelmaan osallistui yhteensä 11 korkeakoulusta 81 asiantuntijaa. Asiantuntijat tukivat noin 450 ohjelmaan osallistunutta opettajaa ja ohjaajaa yhteensä 381 ohjelmaan liittyvässä tapahtumassa. Mukana oli 160 oppimisyhteisöä, johon kuului päiväkoteja, peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja harrastekouluja. Tapahtumat olivat esimerkiksi korkeakouluissa, kouluissa ja päiväkodeissa järjestettyjä opintokäyntejä, täydennyskoulutuksia ja tapaamisia sekä verkkotapaamisia. Keväällä ohjelma muokattiin täysin virtuaaliseksi COVID-19-koronaviruspandemian vuoksi. Suurin osa kehittämisvaiheen LUMA2020-ohjelman puitteissa järjestetyistä tapahtumista onnistuttiin järjestämään pandemiasta huolimatta.
LUMA2020-ohjelman loppuraportit on luettavissa täällä.

Yhteystietomme:
• professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi, Helsingin yliopisto, maija.aksela@helsinki.fi
• projektipäällikkö Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomi, oona.kiviluoto@helsinki.fi
• opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, paavo-petri.ahonen@minedu.fi

Opettaja, tervetuloa maksuttomille LUMATIKKA-verkkokursseille kehittämään matematiikan opetusta yhdessä kurssin kouluttajien ja kollegoidesi kanssa! Koulutuksessa mietimme yhdessä esimerkiksi käytännöllisiä vinkkejä toiminnallisen ja tutkivan matematiikan opetuksen toteuttamiseksi.

Maksuton matematiikan opetuksen täydennyskoulutus toteutetaan lukukausittain aina vuoden 2022 loppuun asti.  Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Kursseja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi. LUMATIKKA-ohjelma on LUMA-keskus Suomi -verkoston koordinoima hanke, jota Opetushallitus rahoittaa.

Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja aloita maksuttomat verkko-opinnot keväällä 2021. Kurssit ovat käynnissä 11.1.-18.4.2021.

Lisätietoja: https://lumatikka.luma.fi | info@lumatikka.luma.fi

Aalto Juniorin osaavia assistentteja virtuaalityöpajan lavasteissa Junior Studiossa. Kuvaaja: Helena Sederholm

LUMA-keskus Suomi verkosto osallistui kattavalla ohjelmalla Suomen ensimmäiseen Mahtavaa matematiikkaa –teemapäivään. Päivän ideana on tuoda näyttävästi esiin matematiikan hienous ja hyödyllisyys. Tänä vuonna tapahtumassa korostettiin erityisesti matematiikan kauneutta ja leikkisää puolta. 

Ohjelmaa järjestettiin virallisen teemapäivän 5.11. lisäksi koko marraskuun ensimmäinen viikko. Viikko alkoi kahdella verkkoluennolla, joihin osallistui yläkoulu- ja lukioluokkia ympäri Suomen aina Espoosta Tornioon saakka. Helsingin yliopiston professori Samuli Siltasen luennolla kurkistettiin kuvankäsittelyohjelmien koodeihin ja mietittiin, millaista matematiikkaa oman kuvafiltterin tekemiseen tarvitaan. Aalto yliopiston apulaisprofessori Pauliina Ilmosen luennolla puolestaan esiteltiin, missä matemaatikot luuraavat ja kuultiin esimerkkejä matematiikkojen työtehtävistä. Pauliina osallistui mielellään teemaviikon tapahtumaan:

Ihminen tarvitsee leipää ja sirkushuveja. Tämä päivä ja viikko kuuluvat sirkushuveihin. Matematiikka on kivaa ja on ilo olla mukana tässä tapahtumassa, Pauliina toteaa. 

Viikko jatkui erilaisilla matematiikkatapahtumilla, joita yliopistojen LUMA-keskukset järjestivät. Esimerkiksi Oulussa viikkoa vietettiin MatikkaPysäkin ulkoilukerhossa liikunnallisen matematiikan parissa. Kerhossa yhdistettiin sähäkällä tavalla liikkumisen ja matematiikan ilo. Oulun yliopiston pihalla olevalla kyykkäkentällä pelattiin juuri tätä varten kerhon ohjaajien kehittämiä Stratematiikka-peliä ja Matikkaviestiä. Lisäksi ohjelmaan kuuluivat alku- ja loppuverryttelyt. Suunnittelija Merja Vaaramaa kertoo illan kulusta:

 Haluamme tarjota MatikkaPysäkillä lapsille uusia kokemuksia ja positiivisia elämyksiä luonnontieteissä ja matematiikassa, joten kehitimme heille liikunnallisen tiedekerhokerran. Stratematiikka-peli on lipunryöstön idean ympärille rakentuva liikunnallinen ja taktinen ulkona pelattava joukkuepeli. Peli yhdistää matemaattiset laskutoimitukset, vauhdikkaan liikunnan, pelistrategian suunnittelun ja tiimityöskentelyn. Pelin hienous on myös siinä, että se on helposti sovellettavissa kaikenikäisille ja -tasoisille oppijoille. MatikkaPysäkin sekajoukkueissa pelistrategia kehittyi nopeatempoisesti erä erältä, kun yhteen hiileen puhalsivat niin lapset, heidän vanhempansa kuin ohjaajatkin. Matikkaviesti puolestaan tarjosi hurjaa draamaa, kun jo voittoansa juhlineen keltaisen joukkueen vastaus erääseen laskutoimitukseen osoittautui vääräksi ja voittoon kirikin perässä juossut sininen joukkue oikeilla vastauksillaan. Matikkaviestiä pelataan tavallisen viestijuoksun periaatteella ja lisäksi pelaajat saavat käteensä numerokortin, jota vastaava laskutoimitus tulee löytää ja napata mukaansa kääntöpaikalta. Pelkät nopeat jalat eivät siis välttämättä riitä tässä kisassa, vaan voitto voikin napsahtaa nopeille hoksottimille! Vauhdikkaan illan onnistumisen mahdollisti yhteistyö Oulun Akateeminen Mölökky-ja Kyykkäseura ry:n kanssa, joten suuret kiitokset heille!

Espoossa Aalto-yliopisto Juniorissa vietettiin keskiviikko ja torstai geometristen origamien parissa. Kahden päivän aikana järjestettiin yhteensä yksitoista Geometriaa origameilla -virtuaalityöpajaa viides- ja kuudesluokkalaisille. Pajoihin osallistui 151 luokkaa, yhteensä yli 3300 innokasta taittelijaa ympäri Suomea Raaseporista Äkäslompoloon. Voit itsekin tutustua näihin origameihin Aalto Juniorin Kokeile kotona -ohjeen avulla.

LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun LUMA-keskus Saimaa toteutti Mahtavaa matematiikkaa -päivää varten sarjan tiedeaskartelu- ja -puuhasteluvideoita yhteistyössä TEKin Lappeenrannan aluetoimiston kanssa. TEKin alueasiamies Saku Laapion ideoima videosarja sisältää kymmenkunta tiedeaskarteluohjetta: vesi-, paperi ja ilmapallorakettia, hiekkaheiluria, LED-valoaskarteluja yms. Videoiden toteutuksesta vastasivat LUMA-keskuksen opiskelijaohjaajat LUT-yliopistolta ja LAB-ammattikorkeakoululta. LUMA-keskus Saimaan koordinaattori Leena Ikonen kertoo: 

Videoista tuli ainakin omasta mielestämme aivan mahtavia, ja videoprojekti itsessään oli erikoisen syksyn valopilkku. LUMA-ohjaajat saivat mielekästä tekemistä, kun varsinaisia LUMA-vierailuja ei voinut järjestää. Uudetkin ohjaajat tutustuivat toimintaan ja perehtyivät tiedetapahtumissakin käytetettyihin aktiviteetteihin. Kansainvälisen taustan opiskelijat tuottivat videoista myös englanniksi ja venäjäksi tekstitetyt versiot hyvin monipuolista jatkokäyttöä ajatellen.

LUMA-keskus Saimaan ja TEKin videot löytyvät lumasaimaa-instagramin kautta IGTV:stä sekä osoitteista:

• www.bit.ly/luma-saimaa-tek-videot
• www.bit.ly/luma-saimaa-tek-videos (englanti)
• www.bit.ly/luma-saimaa-tek-videos-russian (venäjä)

Myös matematiikan täydennyskoulutusohjelma LUMATIKKA tarjosi kaikille matematiikan opetuksesta ja oppimisesta kiinnostuneille vapaasti katsottavaksi aiemmin syksyllä järjestettyjen webinaarien tallenteita sekä mahdollisuuden tutustua LUMATIKKA-ohjelman kurssien materiaaleihin Youtube-videoiden muodossa. Webinaaritallenteet ja kurssien Youtube-videot ovat edelleen katsottavissa LUMATIKAn Youtube-kanavalla. Lisäksi kaikki opettajaksi opiskelevat, opettajat ja alasta kiinnostuneet ovat voineet liittyä LUMATIKKA-kursseille sekä tutustua syksyn LUMATIKAn kurssitarjontaan.

Näiden huikeiden tapahtumien lisäksi ohjelmaa järjestettiin verkoston voimin ympäri Suomen!

Mahtavaa matematiikkaa -teemapäivä järjestetään jälleen ensi vuonna, 5.11.2021

Kirjoittajat: Leena Ikonen, Eija Myötyri, Maarit Mäkelä, Susanna Toikka ja Merja Vaaramaa

Kuvassa Metsäkallion päiväkodin lapset Eetu ja Ella sekä varhaiskasvatuksen ammattilainen Minna Sphero-robottipalloja ohjaamassa robottipalloaitauksessa. Kuva: Saana Söderlund

Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa vieraili kahdessa eri päiväkodissa syyskuun aikana Vaasassa ja Seinäjoella. Tavoitteenamme oli tutustua Sphero-robottipalloon sekä ohjelmointiin leikkien ja yhdessä oppien. Lisäksi halusimme kannustaa päiväkodin lapsia ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia ohjelmoinnin pariin oppimisen iloa jakaen.  

Päivien aikana lapset ja aikuiset pääsivät suunnittelemaan käskykorttien avulla pienryhmissä omat robottitanssinsa. Lopuksi robottitanssijat esiintyivät koko ryhmälle sirkusmusiikin tahdissa. Ryhmien robottitansseissa oli näkyvissä liikettä, energiaa ja iloa. Oli ihana huomata, miten lasten lisäksi myös opettajat ja kasvattajat osallistuivat motivoituneina mukaan tanssin riemuun.  

Jokainen lapsi pääsi myös ohjaamaan Sphero-robottipalloja erityiseen robottipalloaitaukseen. Lapset olivat kiinnostuneita ja innostuneita ohjaamaan robottipalloja. Mahtava oli huomata, että myös robottipallon tekniikka kiinnosti lapsia.  

Robottipallot olivat lasten suosiossa kaikissa lapsiryhmissä. Esimerkiksi Metsäkallion päiväkodin esiopetusryhmän lapset tykkäsivät vierailusta ja Sphero-robottipalloista.  Etenkin se, että pääsi itse tekemään ja kokeilemaan vaikutti olevan parasta. Kysyimme päivän lopuksi, mitä mieltä lapset ja aikuiset olivat vierailusta.  

Tykkäsin robottitanssista ja robottipallon ohjaamisesta. Vaikeinta oli välillä ohjata robottipalloa robottikentällä, kun se meni usein nurkkiin, Ella 6 vuotta toteaa.

Parasta oli robottien ajaminen, ohjaaminen ja se meni hyvin. Toivon uudestaan tällaista, Eetu 5 vuotta kertoo. 

Lasten lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisetkin tykkäsivät vierailusta ja sen tarjoamasta sisällöstä.  

Todella hieno kokemus. Tämä antaa itselle ideoita ja intoa. On myös ajankohtaista ja kuuluu opetussuunnitelmaan. Hienoa, että järjestätte, Minna 41 vuotta sanoo. 

Vierailuista saatu palaute päiväkodeilta oli positiivinen ja jatkoa toivottiin. Myös me LUMA-keskuksen työntekijät koimme innostusta ja onnistumista siitä, että pystyimme tarjoamaan mielekästä ohjelmaa robottiteemalla päiväkodeille.  

Teksti: Saana Söderlund & Maarit Mäkelä Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaa