LUMA-sanomat

LUMA-keskus Suomi -verkosto ja Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry ovat sopineet yhteistyöstään vuoteen 2022 saakka. Nyt sovitut uudet kehittämishankkeet pohjautuvat osapuolten välillä jo pitkään tehtyyn yhteistyöhön sekä niiden pohjalta tunnistettuihin mahdollisuuksiin kehittää uusia yhteistyömalleja.

Osapuolten tavoitteena edelleenkin on yhdessä tukea eri koulutusasteilla matematiikkaa, ympäristöoppia, fysiikkaa, kemiaa ja/tai tietotekniikkaa opettavien opettajien työtä sekä edistää heidän ammatillista kehittymistään monipuolisesti. Uutena erityistavoitteena on edistää tulevien ja hiljattain valmistuneiden opettajien verkostoitumista alallaan sekä opettajan ammattiin sitoutumista uransa alkutaipaleella.

Kehittämishanke opettajaksi opiskelevien ja nuorten opettajien tukemiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi on käynnistetty

LUMA-keskus Suomi ja MAOL ovat alkaneet kehittää pysyvää verkostoitumismallia nuorille (noviiseille, enintään viisi vuotta opettajana toimineille) matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajille sekä opettajaksi opiskeleville.

Tavoitteena on, että nuorista opettajista tulee alan aktiivisia toimijoita, jotka osallistuvat mm. MAOL:in paikalliskerhojen ja LUMA-keskus Suomen alueellisten keskusten toimintaan. Nuoria opettajia kutsutaan erityisesti mukaan LUMA-keskus Suomen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Nuoret opettajat voivat vertaismentoroida toisiaan sekä mentoroida opettajaksi opiskelevia. Nuoret opettajat ja opiskelijat voivat kokoontua vuosittaisten tapahtumien yhteydessä ja järjestää siellä toisilleen ohjelmaa. Verkostoitumista tuetaan myös verkkoympäristöllä.

MAOL on perustanut mm. nuorista opettajista koostuvan työryhmän, joka suunnittelee konseptia tarkemmin. LUMA:n alueellisten keskusten toimijat/opettajankouluttajat ovat MAOL:in yhteistyökumppaneita.

Kehittämishanke opettajien ja opinto-ohjaajien jatko-opinto- ja työelämätietoisuuden lisäämiseksi käynnistyy lähiaikoina

LUMA-keskus Suomi ja MAOL käynnistävät yhteisöllisen ja osallistavan kehittämistutkimushankkeen, jossa kehitetään malli opettajien ja opinto-ohjaajien (ja rehtoreiden) jatko-opinto- ja työelämätietoisuuden lisäämiseksi. Hankkeeseen pyritään osallistamaan erityisesti nuoria opettajia ja myös ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen opetushenkilöstöä. Osapuolet kutsuvat hankkeen yhteistyötahoksi myös elinkeinoelämän.

Pitkään toteutettu yhteistyö toiminnan suunnittelussa ja viestinnässä jatkuu

LUMA-keskus Suomi ja MAOL jatkavat keskinäistä yhteistyötään valtakunnallisessa viestinnässä sekä Valtakunnallisten LUMA-päivien ohjelman suunnittelussa ja markkinoinnissa. Myös MAOL:in paikalliskerhojen ja LUMA-keskus Suomen alueellisten keskusten yhteistyö jatkuu.

---

Kuva: Sakari Tolppanen.

LUMA-keskus Suomella on kunnia ja iloa kutsua myös suomalaisia matematiikan, luonnontieteiden, tietojenkäsittelyn ja teknologian (LUMA-alan) opettajia, opettajankouluttajia, opettajaksi opiskelevia, tutkijoita, kehittäjiä ja muita asiantuntijoita Jyväskylään kesäkuun alussa, valtakunnallisten LUMA-päivien 2019 yhteydessä järjestettävään kansainväliseen LUMAT 2019 -symposiumiin.

Valtakunnallisten LUMA-päivien 2019 teeman (’Työelämä ja tutkimus tutuksi’) mukaisesti tämän kansainvälisen symposiumin teema on ’Future of Work, Research and Education’ LUMA-alan kontekstissa.

Suullisten esitysten ehdotuksia LUMAT 2019 -symposiumiin otetaan vastaan

Huomaathan, että vain suulliset, paikan päällä englanniksi pidettävät esitykset ovat mahdollisia.

Lomake esitysehdotusten lähettämiseksi LUMAT 2019 -symposiumiin

Ehdotusten lähettämisen määräaika on 3.2.2019.

Paikallinen tieteellinen alakomitea Jyväskylässä arvioi lähetetyt ehdotukset. Lähettäjät saavat tiedon ehdotuksensa arviosta 15.2.2019 mennessä.

Rekisteröityminen symposiumiin alkaa maaliskuussa 2019.

---

Kuva: Sakari Tolppanen.

Kuvassa vasemmalta oikealle LUMA-keskus Suomen johtaja prof. Maija Aksela, StarTin kansainvälinen projektipäällikkö Anette Markula, LUMA-keskus Suomen johtokunnan pj. Jan Lundell ja StarTin kansallinen projektipäällikkö Outi Haatainen. Kuva: IPN.

LUMA-keskus Suomen StarT-hanke menestyi kansainvälisessä kilpailussa, jossa haettiin parhaita käytäntöjä luonnontieteen ja tekniikan opetukseen sekä koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön.

LUMA-keskus Suomen tiedekasvatushanke StarT on saanut Global Best Awards 2018 -palkinnon parhaana koulutusta ja työelämää yhdistävänä hankkeena Euroopassa. Palkinto myönnettiin Houstonissa Texasissa koolla olleessa kansainvälinen koulutusalan ja elinkeinoelämän kumppanuusverkoston the International Partnership Network (IPN) konferenssissa.

Global Best Awards 2018 -voittajat valittiin ympäri maailmaa kuudessa kategoriassa, joista StarT palkittiin Euroopan parhaana LUMA-aineissa (Science, Technology, Engineering and Math (STEM)). Lisäksi palkinto myönnettiin norjalaiselle Girls and Technology -hankkeelle. Palkinnon kriteerinä oli, että voittaja pyrkii innostamaan nuoria LUMA-aineisiin liittyvien työurien pariin sekä edistää heidän kelpoisuuttaan työmarkkinoilla.

Lisäksi palkittiin suomalainen Pikkuyrittäjät Euroopan parhaana yrittäjyydestä ja yrittäjyystaidoista.

StarTissa opimme yhdessä toisiltamme eri kulttuureissa ja teemme parempaa maailmaa

StarT on kansainvälinen ja yhteisöllinen toimintamalli, jossa opitaan yhdessä toteuttamalla monialaista ja ilmiöpohjaista oppimista. StarT tukee sekä lapsia ja nuoria että opettajia tiede-, teknologia- ja matematiikkaprojekteissa kaikilla kouluasteilla.

LUMA-keskus Suomi juhlii tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan. Keskuksen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta pitää StarT-toiminnan saamaa palkintoa merkittävänä kunnianosoituksena suomalaiselle tiedekasvatukselle.

”Kansainvälinen palkinto on upea tunnustus LUMA-keskus Suomelle – 11 yliopiston verkostolle – yhteisöllisestä ja kansainvälisestä toimintakulttuurista. Uusin tutkimustieto yhdistyy toiminnassa luovasti lasten ja nuorten eli tulevaisuuden tekijöiden parhaaksi. StarTissa opimme yhdessä toisiltamme eri kulttuureissa ja teemme parempaa maailmaa”, sanoo Aksela.

LUMA-keskus Suomi yhteistyötahoineen käynnisti StarT-toiminnan Suomen satavuotisjuhlavuonna, jolloin suojelijana toimi Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö.  Vuosittain toiminnassa on ollut mukana yli 50 LUMA-keskus Suomen yhteistyökumppania. Parhaillaan on käynnissä ilmoittautuminen StarTin tämän lukuvuoden kisaan Suomessa. Vuodesta 2016 osallistujia on ollut yli 40 maasta.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme sekä StarT-ohjelmaan osallistuneille!  

Iloksenne edustustiimin ottamia kuvia matkalta.

Lisätietoja:

Johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto
Puhelin: 050 514 1450
Sähköposti: maija.aksela@helsinki.fi
Twitter: @akselamk

Kansallinen projektipäällikkö, Outi Haatainen
Puhelin: 02941 50169 / 050 448 9508
Sähköposti: outi.haatainen@helsinki.fi

---

Tule mukaan toteuttamaan projekteja sekä jakamaan oppimisen iloa!
Osallistu StarT-kaudelle 2018-2019! 

---

Teksti: Outi Haatainen.

Opettaja, jaa hyvä opetuskäytänteesi kollegoille ympäri maailmaa osallistumalla kansainväliseen StarT-kilpailuun. Osallistumalla StarTiin olet samalla ehdokkaana Suomen edustajaksi Portugalissa pidettäville Science on Stage 2019 -festivaaleille.

Science on Stage 2019 festivaalit

Missä? Portugal, CascaisScience on Stage -festivaalit järjestetään joka toinen vuosi. Se on opettajille suunnattu tapahtuma, jossa jaetaan ideoita ja opitaan uutta.

• Milloin? 31.10.–3.11.2019
• Mitä? Työpajoja, luentoja, projektien esittelyjä, posteriesityksiä, opetusideoita, demonstraatioita, illanviettoja ja paljon muuta!

Lue lisää Science on Stage 2019 -festivaalista.

Mikä on Science on Stage?

Eurooppalainen eri luokka-asteiden STEM aineiden opetusta yhdistävä verkosto. Verkoston kautta tapahtuu opetusideoiden jakoa ja vaihtoa sekä yhteistyötä eri maiden opettajien kesken.

Lue lisää Science on Stage -ohjelmasta.

Tutustu myös Suomen Science on Stage -verkkosivustoon.

StarT – Yhteisöjen hyvät käytänteet

Opettaja voit osallistua StarTiin yksin tai yhdessä kollegoidesi kanssa kuvailemalla hyvän käytänteen.

Hyvän käytänteen tulee linkittyä jollakin tapaa luonnontieteiden, matematiikan ja/tai teknologian opetukseen. Se on sinun hyväksi kokema toimintatapa tai malli monialaisten, tutkimuksellisten ja ilmölähtöisten oppimiskokonaisuuksien tai teemaopintojen toteuttamiseen. Se voi esimerkiksi liittyä StarT-projektien toteuttamiseen.

Lue lisää StarTiin osallistumisesta hyvällä käytänteellä.

---

Teksti: Outi Haatainen. Kuva: Irma Hannula.

ZAU – Zonta Antaa Uskallusta on Zonta-järjestön sekä tiede- ja teknologiayliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkoston toteuttama hanke, jonka puitteissa toteutetaan erityisesti tytöille suunnattuja ilmiöpohjaisia, matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastamisen ja opiskelun pariin innostavia kerhoja vuosina 2018–2020.  

Zonta-järjestö haluaa 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi nostaa esiin järjestön perusajatusta tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä.

Suomessa tytöt menestyvät koulussa hyvin, mutta ainevalinnoissa matemaattis-luonnontieteellisiä aineita vierastetaan edelleen. Näin tytöt sulkevat pois monia jatko-opiskelumahdollisuuksia jo hyvin varhaisessa vaiheessa koulutietään. Suomessa ammatit jakaantuvat edelleen selkeästi naisten ammatteihin ja miesvaltaisiin ammatteihin, eikä palkkaus naisten ja miesten välillä ole tasa-arvoinen. 

ZAU-hankkeella halutaan korostaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen tarvetta ja haastaa niin miehet kuin naiset, isät ja äidit, tukemaan työtä tyttöjen rohkaisemiseksi aina varhaiskasvatuksesta korkeampiin koulutusasteisiin ja auttaa tyttöjä uskomaan omiin kykyihinsä sekä valitsemaan ja harrastamaan myös matemaattis-luonnontieteellisiä aineita.

Zonta-järjestö kerää ZAU-kampanjassaan varoja, joilla LUMA-keskus Suomi organisoi ZAU-kerhoja.

Tavoitteena 100 ZAU-kerhoa, 1000 kerholaista sekä uusi, pysyvä toimintamalli

ZAU-kerhoissa pyritään herättämään erityisesti 10–12-vuotiaiden tyttöjen kiinnostusta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja teknologiaan heidän tärkeiksi kokemiensa aiheiden sekä yliopistoissa tutkimusperustaisesti kehitettyjen uusien opetusmenetelmien avulla.

Ilmiöpohjaisen oppimisen teemoina voivat olla esim. hyvinvointi ja terveys, ruoka ja ravitsemus, molekyyligastronomia, liikunta, luonto ja ympäristö, avaruus ja tähdet sekä peliohjelmointi. Taide voi toimia sekä teemana että oppimismenetelmänä, mm. draaman keinoin ja tarinoita hyödyntäen.

ZAU-hankkeessa tavoitteena on järjestää 100 kerhoa ja tavoittaa 1000 kerholaista ympäri Suomen. ZAU-kerhoja järjestetään myös virtuaalisesti.

Vaikka kerhot on suunnattu erityisesti tytöille ja niissä korostetaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä tyttöjen ja naisten aseman parantamista, ovat pojatkin lämpimästi tervetulleita näiden innostavien ja uutta luovien ZAU-kerhojen toimintaan. Samoin tarvitsemme tyttöjen valintojen tukemiseen ja esimerkeiksi niin isiä kuin äitejäkin, naisia ja miehiä.

Myös perheitä kannustetaan toimintaan mukaan – äidit, isät, isovanhemmat ja sukulaiset voivat tulla kerholaisen mukaan tai tehdä tehtäviä yhdessä kotona, tuloksia kuvaten, videoiden ja verkossa jakaen. Lisäksi Zonta-järjestön jäsenet voivat toimia kerhoissa roolimalleina, kerhokummeina ja mentoreina. Luokanopettajien toivotaan osallistuvan kerhoihin ja jatkossa hyödyntävän kerhoissa kokeilemiaan uusia opetusmenetelmiä työssään.

Hankkeessa on tavoitteena myös kehittää tutkimusperustaisesti uusi malli yhteisölliseen perhetiedekasvatukseen, joka innostaa erityisesti tyttöjä LUMA-aineiden opiskeluun.

LUMA-keskus Suomi ja Zonta -järjestö – Yhdessä olemme enemmän

LUMA-keskus Suomi tulee alkuvuodesta 2019 alkaen markkinoimaan ZAU-kerhojen järjestämisen mahdollisuutta peruskouluille, mutta myös muille yhteisöille, kuten nuorisotaloille ja kirjastoille.

LUMA-keskus Suomi välittää näihin kerhoihin ohjaajiksi tehtävään perehdytyksen saaneita henkilöitä, mm. korkeakouluopiskelijoita.

Zonta-järjestön keräämillä varoilla tuetaan kerhojen toteuttamista; kerhojen ohjaajat saavat tehtävästä apurahan.

Hankkeen varainkeruukampanja starttaa 25. syyskuuta

Zonta-järjestö ja LUMA-keskus Suomi järjestävät varainhankinnan starttitapahtuman ”ZAU-startti: Löydä oma korisi” Helsingissä 25.9.2018 klo 17.30.

Lisätiedot

• Hankkeen johtaja, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopisto, maija.aksela@helsinki.fi, 050 415 1450
• Hankkeen koordinaattori Iisa Rautiainen, Helsingin yliopisto, iisa.rautiainen@helsinki.fi, 050 311 4538
• Varainkeruukampanjan yhteyshenkilö, Zonta International Piiri 20 ry:n palvelutoimikunnan puheenjohtaja Vuokko Skyttä, vuokko.skytta@gmail.com, 040 501 8675

Teksti: Tiina Palomäki. Kuva: Helsingin yliopisto.

Kymmenen vuotta täyttävä Kemianluokka Gadolin innostaa lapsia ja nuoria tieteeseen sekä jakaa tutkimukseen perustuvaa pedagogista tietoa opettajille. Gadolinin toiminta on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.

Ke­mian­luok­ka Ga­do­lin Kemianluokka Gadolinin ensimmäisen kymmenen vuoden kunniaksi on julkaistu kirja Yhteisöllistä tiedekasvatusta Helsingin yliopistossa: Kemianluokka Gadolin -tiedeluokka innostavana oppimis-, kehittämis- ja tutkimusympäristönä vuodesta 2008 lähtien. Koululaisryhmät voivat vierailla Kemianluokka Gadolinissa opintokäynneillä. Opettajilla on mahdollisuus tutustua kemian uusiin opetusmenetelmiin ja -innovaatioihin. Kemianluokka Gadolinin lisäksi Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella toimii neljä muuta tiedeluokkaa sekä Viikin kampuksella yksi. Suomessa toimii kaikkiaan 14 kansallisen LUMA-keskus Suomi -verkoston tiede- ja teknologialuokkaa.

Kymmenen vuotta sitten syntyi Kumpulan kampukselle jotakin aivan uutta – Suomen ensimmäinen tiedeluokka, Kemianluokka Gadolin. Sille on selvästi ollut kysyntää, sillä kymmenen vuoden aikana Gadolinin toimintaan on ehtinyt osallistua 50 000 vierailijaa – lapsia, nuoria, opettajia ja muita aiheesta kiinnostuneita. Sittemmin tiedeluokkia on perustettu Suomeen yhteensä 14.

Esimurrosikään ehtineessä Gadolinissa etsitään uusia tapoja innostaa lapsia ja nuoria tieteeseen. Koululaisvierailujen sekä tiedekerhojen ja -leirien lisäksi suosittuja ovat tiedesynttärit, joilla voi esimerkiksi tutustua pomppiviin molekyyleihin tai selvitä pakohuoneesta kemian avulla.

− Gadolinissa lapsi pääsee tekemään ja kokeilemaan itse. Tavoitteena on omakohtainen oivaltaminen ja onnistumisen ilo, Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen johtaja Maija Aksela kertoo.

Tiedesynttäreillä voi esimerkiksi tutustua pomppiviin molekyyleihin tai selvitä pakohuoneesta kemian avulla.

Laajemmin Kemianluokka Gadolinin tavoitteena on kehittää ja tutkia kemian tiedekasvatusta ja opettajankoulutusta.

− Kemian opettajankoulutuksen vahvaa yhteyttä Gadolinin toimintaan on kiitelty kansainvälisesti, ja siitä on otettu mallia myös muualla, Aksela sanoo.

Ar­ki­päi­vän ke­mi­aa

Tulevien vuosien aikana Gadolinissa tuodaan kemia vielä lähemmäs lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää. Teemoina ovat arkipäivän kemia, kestävä kemia ja kehitys sekä moderni teknologia.

− Kemianluokan toiminnassa tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lääkekemian töitä, kemian ja taiteen yhdistämistä eri tavoin sekä esimerkiksi 3D-printtereiden käyttöä, Aksela kertoo.

Jo nyt on ollut tarjolla isovanhempien ja lastenlasten yhteisiä kerhoja ja leirejä.

Kemianluokka Gadoliniin tahdotaan myös perheet vahvemmin mukaan jopa yli sukupolvien. Jo nyt on ollut tarjolla isovanhempien ja lastenlasten yhteisiä kerhoja ja leirejä, mutta näitä pyritään saamaan vielä lisää.

− Perhetiedekasvatus on yksi kehittämis- ja tutkimuskohteemme, joka on kiinnostanut kovasti muun muassa Kiinassa, Aksela sanoo.

Syksyllä juhlitaan Kemianluokka Gadolinin lisäksi myös 15 vuotta täyttävää Helsingin yliopiston tiedekasvatusta.

Mitä Ga­do­li­nis­sa vie­rail­leet lap­set ja nuo­ret sa­no­vat? − Opin uusia asioita, oli kivaa. − Auttoi ymmärtämään kemiaa paremmin. − Tiedän nyt enemmän kemian jatko-opintomahdollisuuksista. − Oppi asioita, joita tarvitsee lukiossa. − Sai tutustua tähän yliopistoon ja kemian opiskeluun. − Opin jokapäiväisistä asioisten ja niiden yhteyksistä kemiaan. − Pääsi tekemään kokeellisia töitä kunnon laboratoriossa kunnon välineillä.

Teksti: Tiina Palomäki. Kuva: Veikko Somerpuro.

Yläkoulun oppilaat eivät tällä hetkellä ole kiinnostuneita kemiasta ja asenteet oppiainetta kohtaan ovat jopa kielteisiä. Oppimispelit on havaittu innostavaksi ja motivoivaksi opetusmenetelmäksi, mutta oppimispelien tutkimus on keskittynyt enemmän digitaalisiin peleihin kuin lauta- ja korttipeleihin. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty tarve kehittää laadukkaita työkaluja oppimispelien laadunarviointiin.

Tuoreessa kehittämistutkimuksessa kehitettiin kemian opetukseen oppimispelejä sekä niiden kehittämisen ja arvioinnin työkalu.

• Kaksi oppimispeliä, Jaksollisuusdomino ja Kerää kolmikko, kehitettiin edistämään yläkoulun oppilaiden jaksollisen järjestelmän sisällön oppimista ja sen käyttötaitoja sekä mahdollistamaan omien jaksollisen järjestelmän mallien rakentaminen pelaamisen aikana.
• Pihapiirin proteiinit -lautapeli kehitettiin tukemaan ja vahvistamaan yläkoulun oppilaiden proteiineihin liittyvän peruskemian tietojen kehittymistä ja tiedonsiirtoa sekä arkielämäyhteyksiin että kokeelliseen työhön.
• Lisäksi kehitettiin oppimispelien kehittämis- ja arviointityökalu (CHEDU) kemian perusopetukseen suunnatuille kortti- ja lautapeleille tukemaan pelinkehittäjiä ja opettajia laadukkaiden kemian oppimispelien suunnittelussa ja arvioinnissa.

Tutkimuksen myötä saatiin myös uutta teoreettista tietoa siitä, millaiset ominaisuudet tekevät ei-digitaalisista lauta- ja korttipeleistä laadukkaita oppimispelejä erityisesti kemian opetukseen. Samalla vastattiin tutkimuskentän tarpeeseen kehittää laadukkaita työkaluja oppimispelien arviointiin. Tutkimuksessa kehitettiin myös pelinsuunnittelun opettajankoulutuskäyttöä koskevaa teoriaa.

FL Maiju Tuomiston väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 26.6.2018.

Tutkimus kehitettyine peleineen ym. on saatavilla elektronisena julkaisuna.

Teksti: Maiju Tuomiston väitöstutkimuksen tiivistelmästä.