LUMA-sanomat

ZAU – Zonta Antaa Uskallusta on Zonta-järjestön sekä tiede- ja teknologiayliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkoston toteuttama hanke, jonka puitteissa toteutetaan erityisesti tytöille suunnattuja ilmiöpohjaisia, matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastamisen ja opiskelun pariin innostavia kerhoja vuosina 2019–2020.

ZAU-hankkeella halutaan korostaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen tarvetta ja haastaa niin miehet kuin naiset, isät ja äidit, tukemaan työtä tyttöjen rohkaisemiseksi aina varhaiskasvatuksesta korkeampiin koulutusasteisiin ja auttaa tyttöjä uskomaan omiin kykyihinsä sekä valitsemaan ja harrastamaan myös matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. 

ZAU-kerhoissa pyritään herättämään alakouluikäisten ja erityisesti 10–12-vuotiaiden tyttöjen kiinnostusta matematiikkaan, luonnontieteisiin ja teknologiaan heidän tärkeiksi kokemiensa aiheiden sekä yliopistoissa tutkimusperustaisesti kehitettyjen uusien opetusmenetelmien avulla. Vaikka kerhot on suunnattu erityisesti tytöille, ovat pojatkin lämpimästi tervetulleita näiden innostavien ja uutta luovien ZAU-kerhojen toimintaan.

Zonta-järjestön toteuttaman varainkeruun tuotoilla tuetaan kerhojen järjestymistä.

Etsimme nyt kerhon järjestämisestä kiinnostuneita tahoja

ZAU-kerho voidaan järjestää esimerkiksi koulussa tai kirjastossa. Kerhon järjestämisestä kiinnostuneet tahot voivat toivoa omiin tiloihinsa pidettäväksi kerhoa erillisen verkkolomakkeen avulla. Kerhoa toivovan tahon tehtävänä on tarjota kerholle tila ja hankkia kerhoon osallistujat, sekä mahdollisesti tarjota kerhon käyttöön materiaaleja kuten piirustusvälineitä. Muut kerhokulut katetaan Zonta-järjestön varainkeruun tuotoilla, eli tilaa ja pieniä materiaalikuluja lukuunottamatta ZAU-kerhot ovat kerhoa toivovalle taholle ja kerholaisille ilmaisia. Toivottavaa olisi myös, että joku kerhon järjestävän tahon edustaja, kuten koulussa luokanopettaja, osallistuisi kerhoon ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntäisi jatkossa kerhossa kohtaamiaan uusia opetusmenetelmiä ja aktiviteetteja.

LUMA-keskus Suomi rekrytoi kerhoihin ohjaajia erityisesti verkostonsa korkeakoulujen opiskelijoiden parista. Kuka tahansa täysi-ikäinen tiede- ja teknologiakasvatustoiminnasta kiinnostunut henkilö voi kuitenkin toimia kerhojen ohjaajana ja saa työstään ohjaajana palkkion. Tämä mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon etenkin silloin, jos kerhoa ollaan järjestämässä paikkakunnalla, jossa ei sijaitse LUMA-keskus Suomi -verkoston korkeakoulua, sillä kerhon järjestymiseen vaikuttaa myös sopivan ohjaajan löytyminen. ZAU-kerhojen ohjaajat perehdytetään tehtäviinsä kaikille avoimen Tiede- ja teknologiakasvatusaktiviteettien ohjauksen MOOC-kurssin kautta. Kurssilla tutustutaan yleisemmin LUMA-keskus Suomen toimintaan sekä tiede- ja teknologiakasvatukseen ja sen eri muotoihin. Lisäksi kurssille on rakennettu oma ZAU-moduulinsa, johon on koottu valmiita materiaaleja kerhojen suunnittelun tueksi ja inspiraation lähteeksi viiden ilmiöpohjaisen oppimisen teeman alle. 

Hae mukaan näin, 30.4. mennessä

Työskenteletkö esimerkiksi koulussa ja haluaisit ilmaisen ZAU-kerhon koulullesi?

LUMA-keskus Suomi rekrytoi kerhoihin ohjaajiksi korkeakouluopiskelijoita, teidän tulee vain tarjota kerholle tilat ja etsiä siihen osallistujat. Kerhot voidaan järjestää esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa tai päiväkodeissa.

Toivo järjestettäväksesi kerhoa täyttämällä toivelomake. LUMA-keskus Suomi ei voi vielä tässä vaiheessa taata, että toivottu kerho järjestyy.

Oletko itse kiinnostunut ohjaamaan ZAU-kerhoa?

Täytä hakemus ZAU-kerhojen ohjaajaksi sekä suorita kaikille avoin Tiede- ja teknologiakasvatusaktiviteettien ohjauksen MOOC-kurssi (2 op) ja sinne rakennettu ZAU-kerhomoduuli elokuun 2019 loppuun mennessä.

---

Tieto valinnasta ilmoitetaan valituille kerhon järjestäville tahoille ja kerho-ohjaajille 21.5.2019 sähköpostitse.

Toiveita kevään 2020 aikana järjestettävistä ZAU-kerhoista ja hakemuksia niiden ohjaajiksi  aletaan ottaa vastaan lokakuussa 2019.

Lisätietoja ZAU-hankkeesta sekä hankkeen koordinaattorin yhteystiedot »

Teksti: Iisa Rautiainen. Kuva: Helsingin yliopisto.

LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoaa lukuisia maksuttomia verkkokursseja kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle jatkuvan oppimisen tueksi. Verkkokursseille voi osallistua vaikka omalta kotisohvalta.

Vuoden 2019 loppuun saakka ovat tarjolla sekä LUMA SUOMI -ohjelman verkkokurssit että
LUMATIKKA-ohjelman verkkokurssit. (Molemmissa ohjelmissa on tarjolla myös lähikoulutusta eri puolilla Suomea.)

Osana StarT-toimintaa on tarjolla verkkokoulutusta arjen ilmiöistä ja monialaisista projekteista LUMA-aineiden opetuksessa. Lisäksi tarjolla on kansainväliset verkkokurssit Introduction to project based learning through StarT sekä Project based learning and the theory behind it – create your own project! (Viimeksi mainitulla on poikkeuksellisesti rekiströitymismaksu.)

Kansainvälisellä, eri koulutusasteiden ja oppiaineiden opettajille avoimella verkkokurssilla Teachers’ Climate Change Forum (TCCF) 2019 perehdytään käsittelemään ilmastonmuutosta monipuolisesti ja mielekkäästi opetuksessa.

Matematiikan opettajien osaamisen päivittämiseksi on tarjolla Matematiikkaa kaikkialla. Kemian opetukseen on kehitetty uusia verkkokursseja, kuten Molekyylimallinnus kemian opetuksessa, Kemian mallintaminen ja visualisointi sekä Kestävä kemia.

Kaikille avoin tiede- ja teknologiakasvatusaktiviteettien ohjauksen verkkokurssi antaa valmiudet monipuolisten tiede- ja teknologiakasvatusaktiviteettien ohjaamiseen sekä lasten ja nuorten kanssa toimimiseen.

Tutustu tarjontaamme jatkuvan oppimisen tueksi tarkemmin »

Tutustu tutkimusjulkaisuihin LUMA-keskus Suomen massiivisista, kaikille avoimista verkkokursseista (MOOCeista).

Kuva: Alan Levine (Public Domain / Flickr.com)

Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus (osa LUMA-keskus Suomea) ja Ilmakehätieteiden keskus INAR kouluttavat opettajia eri asteilta ja eri puolilta maailmaa Teachers’ Climate Change Forum (TCCF) 2019 -kesäleirillä Hyytiälän metsäasemalla elokuussa. Hakuaika leirille on käynnissä 5.5. saakka.

Leirillä tutustutaan kansainvälisesti tunnettuun ja arvostettuun huipputason ilmastotutkimukseen ja tutkijoihin ainutlaatuisessa Suomen järvimaisemassa. 

Järjestäjien tavoitteena on lisätä osallistujien tietoja ja taitoja ilmastonmuutoksen käsittelemiseksi pedagogisesti mielekkäästi ja monipuolisista näkökulmista, ja kiinnittää huomiota myös erilaisiin uskomuksiin ja asenteisiin ilmiöön liittyen.

Kesäleiri tarjoaa osallistujille erilaisia hyödyllisiä käytännön vinkkejä, ideoita ja materiaaleja ilmastonmuutoksen toteuttamiseksi omassa opetuksessa. Leiri auttaa opettajia myös löytämään uusia tuttavuuksia kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi.

Leiri tarjoaa jatkoa parhaillaan käynnissä olevalle Teachers’ Climate Change Forum -verkkokurssille.

Kaikki kiinnostuneet opettajat ovat tervetulleita hakemaan osallistujaksi leirille 5.5. mennessä. Hakijoille ilmoitetaan valinnasta toukokuun loppupuolella.

Leirin toteuttamista tukee Magnus Ehrnroothin säätiö.

Kuva: Juho Aalto.

LUMA-keskus Suomi -verkosto kutsuu kaikki osallistumaan StarT-ohjelman kauden 2018-2019 yleisöäänestykseen. StarT:in YouTube-kanavalla on julkaistu videoita StarT-projekteista ja hyvistä käytänteistä. Käy tutustumassa, inspiroidu ja äänestä suosikkiasi!

Vuonna 2016 LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyötahoineen on käynnistänyt uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin. StarT on suunnattu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTissa opitaan yhdessä toteuttamalla ilmiöpohjaisia ja monialaisia projekteja. Päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologian opiskelua kohtaan. Lisäksi StarTissa mukana olevat oppimiyhteisöt jakavat hyviä opetuskäytänteitään.

StarTin pitkäaikaisena tavoitteena on vakiinnuttaa yhteisöllinen ja innostava toimintamalli osaksi koulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Lapsista ja nuorista koostuvat tiimit päiväkodeista, kouluista, harrasteryhmistä ja kodeista jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä, jossa on kaudella 2018-2019 ollut mukana noin 600 oppimisyhteisöä 30:sta eri maasta.

StarTin YouTube -kanavalla on julkaistu sekä kansallisten että kansainvälisten oppimisyhteisöjen tekemiä videoita lasten ja nuorten StarT-projekteista sekä hyvistä opetuskäytänteistä. Videoiden kautta jaetaan innostusta ja oppimisen iloa!

Kansallisen ja kansainvälisen yleisöäänestyksen tavoitteena on paitsi jakaa iloa ja  ideoita myös mahdollistaa kaikkien osallistuminen. Tykkäämällä videota, jossa on esitelty sinusta paras StarT -projekti tai hyvä käytänne, voit antaa äänesi kyseiselle projektitiimille tai oppimisyhteisölle. Äänestysaikaa on 7.4. asti.

Äänestämällä voi aidosti vaikuttaa, sillä tykkäykset huomioidaan valittaessa StarT kauden ansioituneimpia projekteja sekä hyviä käytänteitä. Lisäksi eniten tykkäyksiä saaneet palkitaan StarT 2019 -gaalassa yleisön suosikki -kunniamaininnoin. Gaala on sekä kansallisen että kansainvälisen StarT-toiminnan huipentuma ja kuluvana lukuvuonna se järjestetään 6.6.2019 Jyväskylässä osana Valtakunnallisia LUMA-päiviä.

Teksti: Outi Haatainen. Kuva: Pipsa Blomgren.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) yhteistyötahoineen järjestävät Helsingissä 14.–15.3.2019 kansainvälisen International Summit on the Teaching Profession (ISTP) 2019 -tapahtuman lukuisten maiden opetusministeriöiden ja opettajajärjestöjen johdolle ja muulle henkilöstölle. Tapahtuman teemoina painottuvat varhaiskasvatus, jaettu ja osallistava johtajuus sekä kestävyyshaasteet koulutuksessa. Suomeen saapuu opetusministereitä tai varaministereitä yhdessä opettajajärjestön puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa lähes 20 maasta, mm. Belgiasta, Etelä-Koreasta, Georgiasta, Hong Kongista, Espanjasta, Irlannista, Iso-Britanniasta (ja Skotlannista), Latviasta, Moldovasta, Portugalista, Puolasta, Ruotsista, Singaporesta, Sloveniasta, Sveitsistä, Tšekistä, Venäjältä, Vietnamista ja Virosta. 

Tapahtuman edellä 13.3.2019 tapahtuman osallistujille tarjottiin mahdollisuuksia tutustua suomalaisiin päiväkoteihin, kouluihin ja muiden opetusalan kehittäjien toimintaan. Yhtenä tutustumiskohteena oli LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto.

Vieraat Hong Kongista, Tanskasta ja Virosta kuulivat mm. LUMA-keskus Suomen johtajan, professori Maija Akselan yleisesityksen toiminnasta sekä professori Juha Oikkosen esityksen innovatiivisesta Pulmaario-konseptista. Kysymysten ja keskustelun jälkeen oli vuorossa vielä tutustuminen yhteen LUMA-keskus Suomen tiede- ja teknologialuokista; Kemianluokka Gadoliniin.

Kuva: Lauri Vihma.

Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus (osa LUMA-keskus Suomea) ja Suomen Kartografinen Seura järjestävät kartanpiirustuskilpailun, jonka aiheena on ”We love maps – Rakastamme karttoja”.

Kilpailu on osa kansainvälistä Barbara Petchenik -kartanpiirustuskilpailua. Voittajatyöt lähtevät edustamaan Suomea Tokioon, Japaniin, jossa pidetään heinäkuussa 2019 kartografinen konferenssi. Sen yhteydessä järjestettävässä kansallisten voittajien näyttelyssä valitaan koko kilpailun parhaat piirrokset.

Osallistua voivat alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret. Kilpailusarjoja on neljä:

• alle 6-vuotiaat
• 6–8-vuotiaat
• 9–12-vuotiaat
• yli 12-vuotiaat (13-15v)

Piirroksen voi tehdä myös maksimissaan kolmen hengen ryhmässä, jossa kaikkien jäsenien on kuuluttava samaan kilpailusarjaan. Kilpailun teeman, ”We love maps”, tulee ilmetä selkeästi ja luovasti piirroksessa, jossa kuvataan maapalloa, maailmankarttaa tai suurehkoa osaa maailmaa.

Kilpailussa kiinnitetään erityistä huomiota:

• tunnistettavaan viestiin, jossa kartan avulla esitetään kilpailun teemaa
• kartografiseen sisältöön, esim. mantereiden, maanosien, maiden ja vesistöjen muotojen tunnistettavuuteen, karttamerkkien kuten pisteiden, viivojen ja aluesymbolien käyttöön, väritykseen ja paikkojen nimeämiseen
• toteutuksen laatuun: luovuus, rohkeus, kuvaustapojen ja värien harmonia ja esteettisyys

Karttapiirroksen koko on korkeintaan A3. Kuvan tulee olla niin selkeä, että se kestää pienentämisen. Piirroksen voi tehdä myös tietokoneella. Siinä ei saa olla liikuteltavia tai piilossa olevia osia (esim. paperin takaa paljastuvat piirrokset). Jos piirrokseen on käytetty jotain muita materiaaleja, ne eivät saa olla helposti särkyviä (kuten lasi tai kasvien lehdet) eivätkä kohota puolta senttiä korkeammalle paperin pinnasta.

Piirrokselle annetaan englannin- tai ranskankielinen otsikko, joka kirjoitetaan piirroksen taakse. Taakse kirjoitetaan myös tekijän nimi, ikä ja luokka, koulun nimi ja osoite sekä kilpailumaa (Finland). Jos kyseessä on yksittäinen osallistuja (ei koulun kautta organisoitu), osoitteeksi voi merkitä kotiosoitteen. Lisäksi lähetykseen pyydetään liittämään aikuisen yhteyshenkilön osoite (opettaja tai vanhempi) kansainväisen kilpailun osallistumislupalapun lähetystä varten.

Alkuperäiset karttapiirustukset lähetetään osoitteeseen: 

Geopiste
PL 64
00014 Helsingin yliopisto

ja niiden tulee olla perillä viimeistään 1.4.2019.

Kunkin sarjan kaksi parasta palkitaan Suomen Kartografisen Seuran lahjoittamilla palkinnoilla ja kunniakirjoilla. Suomen Kartografinen Seura ja Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen Geopiste voivat jakaa myös kunniamainintoja. Kaikista kilpailutöistä järjestetään näyttely vuoden 2019 aikana Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

Voittajatyöt lähetetään kansainväliseen Barbara Petchenik -karttakilpailuun, joka järjestetään kartografisen konferenssin yhteydessä Tokiossa, Japanissa heinäkuussa 2019. Kansainväliseen kilpailuun lähetettävien töiden tekijöiden vanhemmille lähetetään allekirjoitettavaksi lomake, jossa vanhemmat antavat luvan lastensa kilpailuun osallistumiseen ja heidän töidensä käyttöön. Kilpailuun osallistuvan luokan opettaja koordinoi lupien keräämisen.

Osallistujien töitä voidaan käyttää korvauksetta esimerkiksi kortteina, kalentereina ja kuvituksena (Unicef, ICA, Suomen Kartografinen Seura yms.), mikä kannattaa huomioida piirrosten tyyleissä ja erityisesti värityksessä.

Jos sinulla on kilpailusta jotain kysyttävää, ota yhteyttä: jari.a.korpi[at]gmail.com

Kansainvälisen Barbara Petchenik -kilpailun verkkosivustolla on mm. näkyvillä edellisen kilpailun voittajapiirrustuksia.

Teksti: Markus Jylhä. Kuva: Priscilla Poutiainen.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista globaaleista haasteista. Opettajat ovat avainasemassa lasten ja nuorten – tulevaisuuden tekijöiden – tiedollisessa, taidollisessa ja asenteellisessa kasvatuksessa. Jokainen opettaja vaikuttaa ainakin sata vuotta; ensin oman uransa ajansa ja vielä sen jälkeenkin oppilaidensa kautta.

Monipuolista ilmastoaiheiden käsittelyä opetuksessa voidaan pitää välttämättömänä. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen edellyttää sekä uskallusta kohdata ongelmat että tietoa ja osaamista osallistua ongelman ratkaisemiseen. Ilmastonmuutos tulee nähdä opetuksessa ilmiönä, jonka syvällinen ymmärtäminen edellyttää ilmiön tarkastelua moninaisista näkökulmasta. 

Uudella, osallistavalla ja yhteisöllisellä Teac­hers’ Cli­ma­te Chan­ge Fo­rum (TCCF) 2019 -verkkokurssilla (MOOC) koulutetaan eri koulutusasteiden ja oppiaineiden opettajia eri puolilta maailmaa käsittelemään ilmastonmuutosta monipuolisesti ja mielekkäästi opetuksessaan – erityisesti tekemällä yhteistyötä eri alojen opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. Kurssille osallistuvat opettajat ovat itse aktiivisessa roolissa mukana yhteiskehittämisessä.

Kurssi on rakennettu uusimpaan tutkimustietoon perustuen ja ottaa huomioon uusimmat opetussuunnitelman perusteet. Kurssi edistää eri koulutusasteiden opettajien tietämystä ilmastonmuutokseen liittyvästä uusimmasta tutkimustiedosta sekä osaamista ilmastonmuutoksen, sen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen käsittelyssä omassa opetuksessaan.

Päätavoitteena on, että kurssin käyneillä opettajilla on kehittyneet valmiudet käsitellä ilmastonmuutosta pedagogisesti mielekkäästi ja monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmista, mutta myös erilaiset uskomukset/asenteet huomioon ottaen.

Keskeisenä tavoitteena on myös, että kurssin myötä rakentuu eri koulutusasteiden opettajien kansainvälinen ja monialainen verkosto, jossa opettajat voivat kurssihankkeen päätyttyäkin jakaa ideoitaan, kokemuksiaan ja osaamistaan. Verkostosta on tarkoitus rakentaa opettajien, ilmastotiedekasvatuksen kehittäjien ja ilmastotutkijoiden aktiivinen kohtaamisfoorumi.

Kurssin järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus (osa LUMA-keskus Suomea) ja Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INAR.

Ohjeet mooc.helsinki.fi -alustalle rekisteröitymiseksi ja kirjautumiseksi

Kirjaudu TCCF 2019 -kurssille mooc.helsinki.fi-alustalla

Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteseen tiedekasvatus@helsinki.fi.

Teksti: Topias Ikävalko. Kuva: Juho Aalto.

Eurooppalaisen LINKS-hankkeen osana Helsingissä 13.12.2018 järjestetyssä seminaarissa Lisää työelämätietoutta matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen ja opettajankoulutukseen kuultiin eri Euroopan maiden näkemyksiä LUMA-aineiden opetuksesta ja jatkuvasta ammatillisesta oppimisesta. Tämän lisäksi kuultiin elinkeinoelämän edustajien näkemyksiä opettaja-yritys-yhteistyöstä ja siitä, miksi luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetus koetaan tärkeäksi myös yrityksissä. Seminaarin workshop-osuudessa kansainväliset tiimit pääsivät keskustelemaan ja ideoimaan uudenlaisia malleja työelämätietouden vahvistamiseksi.

Tilaisuudessa keskustelua herättävät teemat olivat muun muassa koulujen ja yritysten välinen yhteistyö, opettajien tukeminen sekä se, millaisia etuja elinkeinoelämä saa koulujen kanssa tehdystä yhteistyöstä. Esimerkkinä toimivasta toiminnallisesta mallista kuultiin englantilaisen Karen Brunyeen kertomana STEM Learning -yhtiön Opettaja-TET-mallista, jossa yritykset kustantavat opettajan sijaisen kouluun siksi aikaa, kun opettaja pääsee luonnontieteen tai tekniikan alan yritykseen työharjoitteluun. Opettaja-TET tarjoaa opettajille mahdollisuuden tutustua alan uusimpaan tekniikkaan ja käytännön työhön ja kokemuksia harjoittelusta jaetaan koulun sisällä sekä muille opettajille että oppilaille.

Myös LUMA-keskus Suomi tekee töitä opettajien työelämätietouden lisäämiseksi. LUMA yhteiskunnassa -kehittämishankkeen tavoitteena on tukea opettajien ja yritysten välistä yhteistyötä, mutta myös lisätä yhteiskunnallista ja ammatillista relevanssia opetuksessa. Syksyllä 2018 auenneen, kaikille avoimen verkkokurssin LUMA-aineiden opetusta lähiyrityksissä tavoitteena on tarjota tukea ja ideoita sopivien lähiyritysten löytämiseen ja hyödyntämiseen oppimisympäristöinä. Lisäksi kurssilla annetaan vinkkejä hyvän vierailun suunnitteluun ja toteutukseen sekä oppimateriaalin laatimiseen.

Teksti ja kuva: Oona Kiviluoto.

Maailma on nykyään monimutkainen. Mitä kertoa mikromuoveista? Tuntuuko ilmastonmuutos jo läpikolutulta teemalta? Tietävätkö oppilaasi, mikä ero on humuksella ja hummuksella? Onko pienhiukkasia muuallakin kuin röökissä? Ovatko meikit turhaa kemikaalialtistusta? RootEdin uudet opetusvideot esittelevät globaaleja ympäristöhaasteita ja mahdollisuuksia niiden ratkaisemiseen.

Jotta elinympäristöt säilyvät monimuotoisina, rauhallisina ja terveellisinä, meidän on ratkaistava useita isoja haasteita. Haasteitamme ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, humuksen hupeneminen maaperästä, eliöiden sukupuuttoaalto sekä typen ja fosforin biokemiallisten kiertokulkujen häiriintyminen (Rockström et al., 2009). Jo useammassa näistä on menty yli planeetan kantokyvyn rajojen (Steffen et al., 2015). Näiden haasteiden lisäksi pienhiukkaspäästöt ja kemikalisaatio ovat ilmiöinä tieteelle vielä pääosin tuntemattomia. Aikaa ei ole enää useita vuosikymmeniä, vaan muutoksia on toteutettava nopealla tahdilla (Rockström et al., 2009). Näihin niin kutsuttuihin pirullisiin ongelmiin liittyy huolia, ja toisaalta isoja työmahdollisuuksia suomalaisen teollisuuden ja innovaatioiden viennissä. Siksi pirullisiin ongelmiin liittyvää koulutusta on toteutettava monialaisena ja tutkimuksellisena, ja keskiöön on nostettava ratkaisukeskeisyys (Juntunen, 2015).

RootEdin eli FT Marianne Juntusen ja FT Sakari Tolppasen, yhdessä eri alojen tutkijoiden kanssa, tuottamilla uusilla suomen- ja englanninkielisillä videoilla esitetään ratkaisukeskeisesti uusinta tutkimustietoa koskien sellaisia näkökulmia tai aihekokonaisuuksia, joita kouluopetuksessa käsitellään harvemmin. Videoiden lähtökohtana on ollut LUMA-opettajien koulutuksissa esiin noussut globaali huoli: uusista pirullisista maailman tilan ongelmista on niukasti opetusmateriaalia.

Videoiden aiheet ja tavoitteet ovat linjassa vuonna 2016 voimaan tulleiden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Videoille valittu arkinen konteksti lisää oppilaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta opiskella luonnontieteitä (Juntunen, 2015). Lisäksi aiheet motivoivat niitäkin oppilaita, jotka eivät muuten välttämättä ole luonnontieteistä ja matematiikasta kiinnostuneita. Yksi video esittelee aina yhden pirullisen ongelman, sekä siihen oppilaan tasoiset ratkaisut. Ne löytyvät oppilaiden omien tutkimusten kautta. Videoiden tueksi on tarjolla monialaisia opettajanohjeita.

Opetusvideot on tarkoitettu opettajien käyttöön Suomessa ja ulkomailla. Videoiden tuottamisen on rahoittanut Magnus Ehrnroothin säätiö.

Videot YouTubessa

• suomeksi
• englanniksi

 

Opetusvideoiden aiheet Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma / Climate change: a wicked problem – Mitä pirulliset ongelmat ovat, ja miksi ne on niin pirullisia? Esimerkiksi ilmastonmuutos on pirullinen ongelma. Miten toimia ratkaisujen löytämiseksi? Kemikalisaatio / Chemicalization – Videolla esitellään osin tieteelle tuntematon ilmiö, jota kuitenkin on jo arvioitu Naturessa ilmastonmuutoksen laajuiseksi vaikuttimeksi. Arjen ja teollisuuden synteettiset kemialliset päästöt ilmaan, veteen ja maaperään sekä elimistöihin biokertyvät tai muuten metaboliaan vaikuttavat aineet muuttavat ekosysteemejä. Mitä pitäisi tehdä? Maaperän kemia / Humus and the chemistry of soil – Mitä on humus? Se hupenee. Typpeä ja fosforia on väärissä paikoissa liikaa. Teollinen lannoitekierto ja kompostointi ovat tunnettuja maanviljelyn keinoja. Miten tukea kestävää maankäyttöä? Millainen on hyvinvoivan viljavan maaperän kemia, mitä siitä tiedetään. Millaiset haitta-aineet voivat lamauttaa hyvien maaperän pieneliöiden toiminnan? Merien kemia ja korallit / Protecting the coral reefs – Mitä kuuluu koralleille? Miksi ne vaalenevat? Voinko itse vaikuttaa merien eliöiden säilymiseen? Videolla käydään läpi merien nykytilaa ja vaikutusmahdollisuuksiamme. Mikromuovit ympäristön saastuttajina / Microplastics are polluting the environment – Mistä ja miten syntyy mikromuovia? Mihin se päätyy? Onko olemassa biohajoavaa muovia? Autojen renkaat, maalit, laivat ja veneet, tupakan tumpit sekä pakkausmuovit tuottavat valtaosan mikromuovista. Näihin imeytyy apuaineita, kuten hajusteita ja pehmentimiä, jotka päätyvät ravintoketjuun. Mustaa muovia on erityisen hankala kierrättää. Ongelma on pirullinen, mutta yritetään ratkaista se! Pienhiukkaset ilmakehässä / Microparticles in the atmosphere – Mitä ovat pienhiukkaset? Mistä niitä syntyy ja miten ne vaikuttavat ilmastoon ja hengitysilman terveellisyyteen? Ilmiö on osin tieteelle vielä laajuudeltaan tuntematon ilmiö. Miten pienhiukkaset liittyvät oppilaiden arkeen? Uusiutuva energia ja politiikka / Energy politics and renewable energy – Videolla pohditaan vastakkainasettelua, kuinka politiikka vaikuttaa siihen mitä energiaa tulevaisuudessa käytetään. Yhdistetään kansantalous ja liian suurien tukien ongelma uusiutuvan energian vallankumoukseen.

Lähteet

Juntunen, M. (2015). Holistic and Inquiry-Based Education for Sustainable Development in Chemistry.

Rockström, J. (2009). A safe operating space for humanity. Nature, 461, 472–475.

Steffen, W., et al. (2015). Planetary Boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science, 347.

Tolppanen, S. (2015). Creating a Better World: Questions, Actions and Expectations of International Students on Sustainable Development and Its Education.

---

Teksti ja kuvat: RootEd.