StarT

StarT – Inspiroivaa oppimista yhdessä globaalisti

Lapset työskentelevät StarT-kerhossa. Kuva on vuodelta 2019.

Vuodesta 2016 lähtien StarT on ollut projektioppimiseen perustuva globaali LUMA-toimintamalli. Ohjelman tavoitteena on yhteisöllisesti ja tutkimusperustaisesti innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan, teknologian ja kestävyyden edistämiseen luovuuden ja yhteistyön avulla. Nimi kertoo päätavoitteen: jokainen lapsi ja nuori voi olla tähti, ja T tarkoittaa tiimityötä. StarT:n ydinajatus on oppia yhdessä – jakaa ideoita ja projekteja globaalisti, jotta oppiminen olisi mahdollisimman merkityksellistä ja innostavaa.

StarT ruokkii uteliaisuutta ja luovuutta antamalla lapsille, nuorille ja opettajille mahdollisuuden ideoida, suunnitella ja jakaa projekteja, jotka tarjoavat ratkaisuja todellisiin haasteisiin heidän omien kiinnostuksen kohteidensa ja kysymystensä pohjalta. Projektit ovat käsitelleet useita ajankohtaisia teemoja, kuten kestävä kehitys, ilmastoratkaisut ja innovatiiviset teknologiat, ja rohkaisevat oppijoita soveltamaan tieteellistä ajattelua merkityksellisiin kysymyksiin. Samalla osallistujat kehittävät tärkeitä taitoja, kuten ongelmanratkaisua, viestintää ja yhteistyötä.

Vuosina 2016–2022 Kansainvälinen StarT LUMA -kilpailu kokosi yhteen tuhansia osallistujia yli 60 maasta. Jokainen vuosi se huipentui Kansainväliseen StarT-gaalaan, jossa projekteja toteuttaneet lapset, nuoret ja opettajat jakoivat parhaita käytänteitä ja innostivat toisiaan. Suomessa järjestettiin vuosittain myös kansallisia StarT-festivaaleja ja palkintojenjakotilaisuuksia paikallisten LUMA-keskusten toimesta. Palkittuja projekteja ja opetusideoita on vapaasti saatavilla avoimessa materiaalipankissamme.

Vuodesta 2023 lähtien StarT on laajentunut kansainvälisen StarT LUMA -tiedekerhotoiminnan kautta, yhdistäen formaalin opetuksen ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. Ohjelmaa on toteutettu useissa maissa ja osana opettajankoulutusta. Nämä tiedekerhot, jotka on suunniteltu tutkimuksen pohjalta, tarjoavat lapsille, opettajille ja opettajaopiskelijoille mahdollisuuden osallistua projektilähtöiseen STE(A)M-oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella. StarT LUMA innostaa myös perheitä: he ovat tervetulleita mukaan kerhon viimeiseen tapaamiseen näkemään lasten projektit. Lue lisää mallista LUMA-lehdestä.

Englanninkielinen verkkokurssi projektilähtöisestä oppimisesta tukee opettajia ja kasvattajia niin kerhojen kuin projektien toteuttamisessa edistäen luovuutta, yhteistyötä ja kulttuurisesti kestävää toimintaa. Kuten artikkelissa The Best Day I’ve Had in Ages – Learning Together in a Science Club todetaan, nämä kokemukset voivat tuoda iloa ja uteliaisuutta.

Nykyään StarT on enemmän kuin ohjelma – se on yhteisölähtöinen alusta kestävälle tiedekasvatukselle, joka on linjassa globaalien tavoitteiden ja paikallisten tarpeiden kanssa. Se kutsuu kaikki – opiskelijat, opettajat ja perheet – tiedon ja ratkaisujen yhteiskehittäjiksi. Luovuuden ja toimijuuden vahvistamisen kautta StarT auttaa nuoria näkemään itsensä aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina.

StarT LUMA -ohjelma toimii myös kansainvälisenä tutkimus- ja kehityshankkeena LUMAlab Gadolinin toimesta. Tähän mennessä on julkaistu useita tutkimusartikkeleita, kuten:

Lisätietoja:
Johtaja, professori Maija Aksela
Projektipäällikkö, FT Outi Haatainen
LUMAlab Gadolin Hub

”Ei elämässä jaotella asioita oppiaineittain” – Uusi verkkoympäristö tarjoaa tukea projektiopetukseen

Olemme koonneet uuteen verkkoympäristöön monipuolisesti erilaista materiaalia projektioppimisen toteuttamiseen kouluissa ja päiväkodeissa. Olit sitten ensimmäistä kertaa projektioppimista pohtiva tai jo aiheen konkari, kannattaa alustalle kurkata!

Monipuolinen sisältö yhdistää teoriaa ja käytännön vinkkejä

Itseopiskelumateriaali koostuu kahdeksasta erillisestä osiosta, joista kukin käsittelee omaa aihettaan.Osioissa 1–3 pääset perehtymään projektioppimiseen ja sen toteuttamiseen teoreettisesta näkökulmasta ja kuulet opettajien kokemuksia projektioppimisen toteuttamisesta. Näissä osioissa perehdyt muun muassa siihen, miksi projektioppiminen on hyödyllistä, millaisista osista se koostuu ja miten sitä tulisi arvioida.

Osioissa 4–8 taas täydennät oppimaasi sellaisten laajempien teemojen parissa, joihin projektioppiminen erityisesti sopii. Saat lisäksi paljon esimerkkejä toimivista yhteistyömuodoista ja projekteista ja pääset halutessasi perehtymään, millaisia projekteja on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kestävään kehitykseen, teknologiaan tai matematiikkaan liittyen.

Kuvakaappaus verkkokurssilta, jossa näkyvät sen eri osiot.
Verkkoympäristö jakautuu erilaisiin osioihin.

Lisäksi meillä on myös ilo esitellä verkkoympäristössä Suomen parhaiden asiantuntijoiden, eli opettajien, omia kokemuksia projektioppimisesta ja toteutetuista projekteista. Videoilta kuulet muun muassa, mitä opettajat ovat mieltä projektioppimisesta ja opetuksen eheyttämisestä, millaisia projekteja he ovat toteuttaneet ja miten välttäneet projektioppimisen yleisimmät sudenkuopat.

Nappaa materiaalista sinua kiinnostavat osiot

Kyseessä ei ole perinteinen verkkokurssi, vaan toivomme sinun löytävän verkkoympäristöstä itseäsi kiinnostavia materiaaleja omaan opetukseesi tai opiskeluusi. Voit halutessasi käydä koko itseopiskelumaterialin läpi perinteisen verkkokurssin tapaan vastaamalla jokaisen osion lopusta löytyvään tehtävään. Kaikki tehtävät tekemällä saat suorituksestasi todistuksen. Voit siis valita materiaalista haluamasi osiot tai suorittaa vaikka kaikki! 

Kiinnostuitko? Opiskelumateriaali koottu suomalaisten yliopistojen yhteiselle Digicampus-alustalle. Pääset tutustumaan siihen tämän linkin kautta. Huomaathan että alusta vaatii sisäänkirjautumisen, voit kirjautua alustamme esimerkiksi yliopistojen HAKA-tunnuksellasi tai luomalla uuden käyttäjätunnuksen esimerkiksi Google-tunnusten avulla.

Lue lisää

Mitä: Verkkoympäristö projektioppimisen tueksi
Milloin: Voit käydä läpi materiaalia vapaassa aikataulussa, valita itsellesi sopivat osiot tai suorittaa ne kaikki
Missä: Digicampus-alustalla
Kenelle: Opettajille, jotka ovat kiinnostuneita etenkin LUMA-aineisiin liittyvästä projektioppimisesta. Materiaali sopii hyvin esimerkiksi monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelun tueksi.

Verkkoympäristö perustuu pääosin LUMA-keskus Suomi -verkoston tuottamiin materiaaleihin.

Eheyttävä opetus tekee luonnontieteiden oppimisesta mielekästä, opetusmenetelmät koetaan käytännössä haastaviksi

FM Outi Haatainen väittelee 29.4. Helsingin yliopistosta aiheenaan eheyttävä ja yhteisöllinen luonnontieteiden opetus. Eheyttävän opetuksen avulla opettaja pyrkii luomaan opetussuunnitelmien sisällöistä oppijoille mielekkäitä kokonaisuuksia. Väitöskirjassaan Haatainen on tutkinut etenkin sitä, miten opettajat käsittävät eheyttävän opetuksen ja millaisia kokemuksia heillä on siitä.  

Eheyttävä opetus on tullut osaksi jokaisen opettajan arkea opetussuunnitelmien kautta paitsi Suomessa myös laajemmin maailmalla. Sitä on nostettu esille erityisesti yhtenä ratkaisuna luonnontieteiden opetuksen mielekkyyden lisäämiseksi.  

FM Outi Haatainen.
Outi Haatainen

– Vuosituhannen vaihteessa julkaistiin useampia laajoja tutkimusraportteja, joissa tuotiin esille, että koulussa tapahtuva luonnontieteiden opetus ei kiinnosta oppilaita eikä sitä koeta mielekkääksi. Samalla meillä on kuitenkin tarve kouluttaa lisää luonnontieteiden laaja-alaisia osaajia. Eheyttävä opetus nousi esille yhtenä keinoja tehdä luonnontieteiden opetuksesta mielekkäämpää, kertoo Haatainen. 

Haatainen on ollut kiinnostunut eheyttävästä opetuksesta jo pidempään.  

– Tein pro gradu -tutkielmani eheyttävän opetuksen verkkomateriaaleista vuonna 2014. Jo silloin törmäsin joihinkin hyvin negatiivisiin käsityksiin eheyttävästä opetuksesta. Niinpä kiinnostuin siitä, miten opettajia voitaisiin tukea eheyttävien opetusmenetelmien omaksumisessa. 

Opettajan täytyy ajatella roolinsa uudelleen 

Opetusta voidaan eheyttää monilla tavoin. Suomessa on esimerkiksi puhuttu jo pidempään ilmiölähtöisestä opetuksesta, jonka rinnalle on tullut myös projektioppiminen. Molemmissa keskeistä ovat mielekkäät opetuksen tavat ja sisällöt, niiden linkittyminen oppilaiden arkeen sekä oppiaineen keskeisten käsitteiden ja taitojen opettaminen. Eheyttävän opetuksesta puhutaankin monin eri termein, mikä vaikuttaa Haataisen mukaan opettajien näkemyksiin. 

– Eheyttävän opetuksen onnistumista on vaikeaa esimerkiksi arvioida, jos meillä ei ole yhteisymmärrystä siitä, mitä käsitteellä tarkoitetaan.  

Eheyttävät oppimismenetelmät vaativat myös opettajalta uudenlaista asennoitumista ja roolia: Perinteisen opettajuuden sijaan opettajan roolina on tukea oppilasta hänen omassa opiskelussaan. Nykyinen tapa järjestää opetusta etenkin yläkoulussa ja toisella asteella ei myöskään tue eheyttävää opetusta tai projektioppimista. 

– Yläkoulussa ja lukiossa luonnontieteitä opetetaan erillisinä oppiaineina tai moduuleina eri opintojaksoissa.  Tämä rajoittaa mahdollisuuksia järjestää eheyttävää opetusta, johon kuuluu olennaisena osana oppiainerajoja ylittävät kokonaisuudet ja yhteistyö. Monella tapaa eheyttävää opetusta onkin helpompi toteuttaa peruskoulun alaluokilla, joissa oppiainerajat ovat vähemmän tiukkoja ja eri oppiaineiden opetuksesta vastaavat pääosin samat luokanopettajat, toteaa Haatainen. 

Uusien menetelmien omaksumiseen tarvitaan tukea 

Jotta opettajat voivat onnistuneesti toteuttaa eheyttävää opetusta, tarvitsevat he tukea ja koulutusta. Haatainen korostaa, että tuki vaikuttaa usein myös positiivisesti opettajien näkemyksiin eheyttävästä opetuksesta. 

– Kun opettajat saavat tukea uusien opetusmenetelmien omaksumiseen, on heidän mahdollista väistää yleisimpiä haasteita, joita eheyttävään opetukseen liittyy. Jos opettaja lähtee toteuttamaan eheyttävää opetusta ilman tarkempaa käsitystä olennaisista tekijöistä, voivat työskentelylle asetetut oppimistavoitteet jäädä tämän vuoksi saavuttamatta. 

Uudenlaisen roolin omaksumisen lisäksi opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta esimerkiksi eheyttävän opetuksen arvioinnista, yhteistyön tekemisestä sekä oppilaan tukemisesta. Näiden pedagogisten taitojen lisäksi tarvetta on oppiainekohtaiselle koulutukselle, jossa keskitytään siihen, miten oppiaineen keskeisiä tietoja ja taitoja on mahdollista sisällyttää eheyttävään opetukseen. 

Monella tapaa eheyttävä opetus on kuitenkin vakiinnuttanut asemiaan opetuksessa verrattuna vuoteen 2016, jolloin opetuksen eheyttäminen kirjattiin peruskoulun opetussuunnitelmien perusteisiin. 

– Keräsimme ensimmäisen aineiston vuoden 2015 lopulla. Silloin näkyvillä oli vielä paljon epätietoisuutta: opettajille ei ollut selvää, mitä eheyttävällä opetuksella tarkoitettiin. Sittemmin useammalle opettajalle on syntynyt ainakin jonkinlainen käsitys eheyttävästä opetuksesta, kun sitä on päästy toteuttamaan luokissa.  

Lue lisää 

Teksti: Jasmin Kopra, Kuva: Veera Sinikallio: Oppilaat esittelevät tekemäänsä projektityötä vuoden 2019 StarT-festivaaleilla.

Miten eheyttävän opetuksen kanssa pääsee alkuun? 

Eheyttävistä opetusmenetelmistä kiinnostuneelle opettajalle Haatainen antaa muutaman vinkin:

1. Eheyttävän opetuksen kanssa kannattaa lähteä liikkeelle pienin askelin

Heti aluksi ei kannata yrittää omaksua mitään suurta kokonaisuutta, vaan ottaa omaan opetukseen joitain elementtejä ja testata niiden sopivuus. Näin myös oppilaille tulevat pikkuhiljaa uudenlaiset työskentelytavat tutuiksi.

2. Tutustu jo olemassa oleviin materiaaleihin

Verkko on täynnä erilaisia materiaaleja ja malleja, joita voi lähteä soveltamaan omaan opetukseen. Suosittelen katsomaan etenkin tunnettujen ja tutkimukseen pohjautuvien toimijoiden tarjontaa. Tällöin voit luottaa siihen, että opetuksen eheyttämisen kannalta olennaiset asiat on otettu huomioon. Väitökirjatutkimukseni keskittyy LUMA-keskus Suomen materiaaleihin, joita voin suositella juuri tutkimusperustaisuuden vuoksi.

3. Avaa suusi opettajanhuoneessa

Kannattaa rohkeasti kysyä, innostuisiko joku kollega lähtemään mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Uusia opetusmenetelmiä on helpompaa toteuttaa yhdessä.

Science on Stage 2024 -festivaalit järjestetään Turussa

Science on Stage -festivaalit ovat LUMA-aineiden opettajille suunnattu kansainvälinen messutapahtuma, jossa jaetaan ideoita, opitaan uutta ja tutustutaan kansainvälisiin kollegoihin. Tänä vuonna festivaalit kokosivat yhteen 450 eurooppalaista opettajaa yli 30 maasta. Festivaalien yhteydessä järjestetyssä yleiskokouksessa vuoden 2024 festivaalit päätettiin järjestää Turussa.  

Vuoden 2024 festivaaleilla suomalaiset opettajat pääsevät tutustumaan eurooppalaisten kollegoidensa ideoihin LUMA-aineiden kehittämiseksi: Suomesta valitaan 40 opettajaa, jotka pääsevät osallistumaan festivaaleille koko neljän päivän ajan. Lisäksi festivaalin aikana järjestetään avointen ovien päivä, jolloin kaikki ovat tervetulleita messuille tutustumaan opettajien jakamiin ideoihin.

– Olemme hyvin iloisia Science on Stage -festivaalien kaltaisen merkittävän kansainvälisen tapahtuman saamisesta Suomeen. Vuorovaikutuksen avulla me voimme oppia toisiltamme, sanoo järjestelyistä vastaavan LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela.

Messujen keskiössä ovat opettajien jakamat opetusideat ja projektit, joiden lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa työpajoja, asiantuntijaluentoja, demonstraatioita sekä mahdollisuus tutustua festivaalipaikkakuntaan yhteisillä kierroksilla. Tapahtumasta vastaa 2000 perustettu Euroopan Science on Stage -järjestö, joka pyrkii kehittämään luma-aineiden opetusta ja innostamaan oppilaita näiden aineiden pariin motivoimalla ja kouluttamalla heidän opettajiaan. Järjestössä Suomea edustaa LUMA-keskus Suomi.

Kunniamaininta Forssan kuvataidekoululle

Tänä vuonna Science on Stage -festivaali järjestettiin 24.-27.3. Prahassa. Suomea edustaneista opettajien käytänteistä Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun ”Manufacture of drawing charcoal” palkittiin tuomariston kunniamaininnalla sarjassa STEM with Arts.  

Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun opettajat Teija Lauronen ja Maikku Aho kiittelivät festivaalien olleen antoisa kokemus, josta mukaan tarttui paitsi ideoita myös inspiraatiota. 

– Festarit olivat mielenkiintoiset ja omaan työhön uusia ideoita antavat. Kuvataideopettajan silmät valikoi sieltä projekteja, joita voisi jatkaa ja hyödyntää taiteen tekemisessä, kommentoi Lauronen.

Teksti: Jasmin Kopra Kuva: Suomen Science on Stage 2022 -edustajat Kirsi Rehunen (vas.), Outi Haatainen, Maikku Aho, Teija Lauronen ja Nina Pakarinen.

 Lue lisää

Nord StarT –kilpailun voittajat julkistettu –  esillä monipuolisesti ratkaisuja ilmastonmuutokseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti syksyllä 2021 pohjoismaisen Nord StarT – ilmastonmuutoskilpailun osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden 2021 ohjelmaa. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa ja sen tavoitteena oli osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Opetusministeri Li Andersson onnitteli voittajia keskiviikkona 9.2.2022 avoimessa verkkotilaisuudessa.

Voittajien töissä oli laajasti esillä ilmasto-asiaa eri näkövinkkeleistä: Bokashi-menetelmästä kestävään runouteen. Opetusministeri Li Andersson korosti puheenvuorossaan, että nykyaikana koulujen on tärkeää tarjota tietoja ja taitoja ilmastonmuutoksen hillintään.

– Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat meidän suurempia yhteiskunnallisia haasteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan. On tärkeää, että koulut ja oppilaitokset pystyvät tarjoamaan tietoa ja taitoja ilmastokriisin hillintään. Laadukas ja tutkimusperusteinen kestävyyskasvatus auttaa nuoria keskittymään tekoihin, joilla torjutaan kriisiä, sanoo ministeri Andersson.

Pohjoismaisen tuomariston mukaan voittaneet projektit hyödynsivät tieteenkäytänteitä tutkimuksellisuuden ja laboratorioyhteistyön kautta, nostivat esiin oppilaiden osaamista antaen äänen myös pienille lapsille. Projektit mahdollistivat myös nuorten oman toimijuuden niin itsenäisesti kuin yhteistyössä muiden kanssa ja runouden avulla nostivat esiin lasten ja nuorten omia ajatuksia ilmastonmuutoksesta, kilpailun tuomaristo luonnehti voittajatöitä.

Palkintojen suuruus on 500 euroa. Kilpailun voittajat ovat:

  • 0-5 vuotiaat: Päiväkoti Piilometsä – Bokashi and biocarbon in horticultural
    farming
  • 13-15 vuotiaat: Vuoksenniskan koulukeskus – Young children and climate change
  • 16-18 vuotiaat:
    • Nurmijärven lukion Rajamäen toimipisteen kemian opiskelijoita – Toxins in nature
    • FIN-CHI Innovation and Education Association – Youth Race-for Zero Climate Action
  • Paras opetuskäytänne: Sustainable Poetry. Ruotsalainen yhteistyö opettajien ja kouluttajien kesken.

Kilpailun tarkoituksena oli tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä.  Kilpailun tarkoituksena oli myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä pohjoismaiden välillä sekä kehittää kestävään kehitykseen liittyvää pedagogiikkaa ja edistää opetussuunnitelmiin pohjautuvaa toimintaa.

Lisätietoja ja materiaaleja:

Suomalaiset opettajat esittelevät ideoitaan kansainvälisillä festivaaleilla

Science on Stage -festivaali on opettajille suunnattu kansainvälinen tapahtuma, jonka tavoitteena on kehittää luonnontieteiden ja matematiikan opetusta. Festivaaleilla opettajat 30 eri Euroopan maasta jakavat omia opetusideoitaan ja mallejaan 30. Maaliskuussa 2022 Prahassa järjestettävillä festivaaleilla Suomea edustavat opettajat Forssan kuvataidekoulusta, Länsiharjun koulusta sekä Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetuksesta. Esillä olevissa projekteissa korostetaan tutkimuksellisuutta, kestävän kehityksen näkökulmaa, yhteistyötä sekä monialaisuus.

Noin joka toinen vuosi järjestettävät Science on Stage -festivaalit keräävät lähes 500 eurooppalaista luonnontieteiden ja matematiikan opettajaa yhteen jakamaan ideoitaan. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, demonstraatioita, projektien esittelyjä sekä yhteisiä illanviettoja. 24. – 27.3.2022 Prahassa järjestettävien festivaalien teemoja ovat mm. pienten lasten tiedekasvatus, tiede- ja taideaineiden yhteistyö, yritysyhteistyö sekä kestävä kehitys. Tapahtumassa eri maita edustavat oppimisyhteisöt ja opettajat valitaan kansallisesti yhteisten arviontikriteerien mukaisesti.

Suomen edustajat Science on Stage -festivaaleille on valittu osana LUMA-keskus Suomen järjestämää StarT-kilpailua. Kilpailun kautta jatkoon pääsi kuusi ehdokasta, joista kansallinen Science on Stage -ohjausryhmä valitsi Forssan kuvataidekoulun, Länsiharjun koulun sekä Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetuksen käytänteet edustamaan Suomea tulevilla Science on Stage – festivaaleilla.

Tutustu festivaaleilla esillä oleviin projekteihin

Peilitehtäviä ja yhteistyötä

  • Oppimisyhteisö: Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus
  • Tekijät: Kirsi Rehunen, Sanna Kolhonen, Tiia Kyllönen, Sonja Korhonen, Majken Grünfeld
  • Kouluaste: esiopetus

Tavoitteena on tutustua peileihin, peilaaviin pintoihin ja etsiä vastauksia lasten kysymyksiin samalla laajentaen sanavarastoa sekä kehittää ongelmanratkaisutaitoja, vuorovaikutusta ja taitoa tutkia. Yhteistyötä on tehty tanskalaisen oppimisyhteisön kanssa. Lue lisää käytänteestä.

https://youtu.be/oeN3QQLnTFI
Peilitehtäviä ja yhteistyötä on Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetusryhmän ja tanskalaisen Sct. Mariæ Skole -koulun yhteistyöprojekti.

Piirustushiilen valmistaminen

  • Oppimisyhteisö: Forssan kuvataidekoulu
  • Tekijät: Maikku Aho ja Teija Lauronen
  • Kouluaste: alakoulu, harrasteryhmät


Tässä lasten kanssa tehtävässä projektissa yhdistyy kuvataide, kemia, tekninen työ ja alakoulun ympäristöoppi. Piirrustushiilen valmistus palkittiin parhaana myös kansainvälisessä StarT-kilpailussa sekä StarT 2021 yleisön suosikki käytänteenä. Lue lisää piirrustushiilen valmistamisesta.

Forssan kuvataidekoulun piirrustushiilen valmistus on esimerkki tiede- ja taideaineiden yhdistämisestä.

Toukkakompostori

  • Oppimisyhteisö: Länsiharjun koulu
  • Tekijät: Tarja Niemeläinen, Länsiharjun koulu sekä Tuula Löytty, Smart & Lean Hub Oy
  • Kouluaste: alakoulu, 4.luokka

Kyseessä on lasten tutkimuslaboratorio, jossa korostuu kestävän kehityksen näkökulma. Laboratoriossa tutkittiin 10 000 mustasotilaskärpäsen elonkiertoa, kouluruokalan ruokahävikkiä, biokompostorin toimintaa, ravinnekiertoa, ja terveen mullan merkitystä ruokatuotannossa. Toukkakompostori oli toiminnassa luokassa noin kolme viikkoa, ja tämän aikana toukat kasvoivat lähes nelinkertaiseksi ja söivät useita kiloja biojätettä. Lue lisää oppilaiden kanssa toteutetusta projektista.

Toukkakompistori on Länsiharjun koulun neljäsluokkalaisten kestävä kehitys -teemainen projekti, joka on toteutettu yritysyhteistyönä.

Nord StarT -kilpailu kutsuu lapsia ja nuoria mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää syksyllä 2021 pohjoismaisen Nord StarT -ilmastonmuutoskilpailun osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden 2021 ohjelmaa. Kilpailu järjestetään yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa ja sen tavoitteena on osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Viime vuosina kiinnostuneisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet. Kiinnostuksen lisäksi nuoriso on yhteiskunnallisesti valveutuneempaa ja aktiivisempaa kuin yli 20 vuoteen ja he kaipaavat erityisesti konkreettisia tekoja ja ratkaisukeskeistä ilmastokeskustelua.  

Nord StarT -kilpailuun on mahdollista osallistua projektitöillä ja käytänteillä, joissa eri ikäryhmät ja kouluasteet tekevät yhteistyötä. Koulu, luokka, kerho tai mikä tahansa muu joukko lapsia, nuoria tai aikuisia voi osallistua hyvällä oppimiskäytänteellä tai -projektilla, jossa lapset ja nuoret näyttävät miten ilmastokriisi torjutaan. Opettajat, ohjaajat, kasvattajat ovat tärkeä osa opetuskäytänteiden luomisessa. Kilpailun tarkoituksena on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä pohjoismaiden välillä sekä kehittää kestävään kehitykseen liittyvää pedagogiikkaa ja edistää opetussuunnitelmiin pohjautuvaa toimintaa. Kilpailu suunnataan koulutusjärjestelmän kaikille tasoille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. 

Kilpailu on jo käynnissä, ja projekteja ja käytänteitä voi ilmoittaa mukaan kilpailuun marraskuun loppuun asti. Kilpailu huipentuu pohjoismaiseen konferenssiin, jossa palkinnot jaetaan 9.2.2022. Lisätietoa kilpailusta sekä osallistumisohjeet löytyvät kilpailun verkkosivustolta. 

Lisätietoja ja materiaaleja:

  • Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson (OKM), puh. +358 295 330 141
  • StarT-projektipäällikkö Outi Haatainen (LUMA-keskus Suomi), puh. +358 50 448 9508
  • Lisätietoja kilpailun verkkosivuilta

LUMA-keskus Suomi palkitsi ansiokkaita tiede- ja teknologiaprojekteja

Palkituissa projekteissa lapset ja nuoret sekä oppimisyhteisöt ympäri Suomen ovat kehittäneet projektioppimisen keinoin monialaisia ja ilmiöpohjaisia projektitöitä sekä hyviä käytänteitä oppimisen ja yhdessä tekemisen lomassa.  Samalla opettajia ja kasvattajia on tuettu monialaisen projektioppimisen toteuttamisessa.

Tänä vuonna LUMA-keskus Suomi palkitsee 10  ansioitunutta lasten ja nuorten projektitiimiä sekä 5 oppimisyhteisöä hyvistä käytänteistä. Tuomaristo on kuvannut parhaita palkittuja projekteja innovatiivisiksi, inspiroiviksi ja tasokkaiksi.

– Tänä vuonna kilpailu sekä palkintojen jako järjestettiin täysin virtuaalisesti. Tästäkin huolimatta osallistuneiden projektien taso oli korkea ja tuomareilla oli haastava työ valita parhaita kymmenistä ansioituneista projektitöistä, iloitsee LUMA-keskus Suomen johtaja Maija Aksela.

Kansallisessa kilpailusta menestyneimmät projektityöt jatkavat kansainväliseen sarjaan, jonka voittajat palkitaan kesäkuun Gaalassa.

LUMA-keskus Suomi on järjestänyt vuodesta 2016 luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian monialaiseen projektioppimiseen keskittyvää StarT-ohjelmaa. Tänä vuonna projektit rakentuivat neljän teeman ympärille: kestävä kehitys, matematiikkaa ympärillämme, teknologia ympärillämme ja minun LUMAni. Osana ohjelmaa järjestetään StarT-kilpailu, johon kuuluu kansallinen ja kansainvälinen sarja.

 LUMA-keskus Suomi -verkosto onnittelee kaikkia palkittuja!

Kansalliset parhaat projektit 2021

Kilpailuun osallistui projektitöitä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Palkittujen joukossa on huomioitu ikätasoisesti eri koulutusasteilta ja StarT-kilpailun eri teemoja. Arviointikriteereistä voit lukea lisää StarTin sivuilta.

  • Lukiolaisten ilmastolaskuri, Haukiputaan lukio, Oulu
  • Beebotin matka aurinkokunnassa, Rovaniemen kristillisen koulun 1.-2. lk, Rovaniemi
  • Green Lahti 2021 -projekti, Länsiharjun koulun 6A, Lahti
  • Mikrobitutkimus, Korkea-ahon koulu, Lappeenranta
  • Toukkakompostori, Länsiharjun koulu, Lahti
  • Our Forest – Meidän metsä, Muonion päiväkoti, Muonio
  • Banaani&kärpästen vallankumous, Hietalahden koulu, Vaasa
  • Valkoisen valon salaisuus ja pieniä valotutkimuksia, Saimaanharjun päiväkoti Satulaiva, ryhmä Puunhaltijat, Taipalsaari
  • Veden maailma, Jätkäsaaren päiväkoti, Helsinki (yleisöäänestyksen voittaja)
  • Kuun tutkimuksia, Saimaanharjun päiväkoti Satulaiva, ryhmä Tuulihatut, Taipalsaari

Kansalliset parhaat opetuskäytänteet 2021

Projektien lisäksi palkitsimme oppimisyhteisöjen ansioituneimpia opetuskäytänteitä. Toiminnassamme haluamme tukea opettajien, ohjaajien ja kasvattajien työtä, ja siksi mahdollistamme hyvien käytänteiden jakamisen.

  • Lasten tiedekysymykset, Lauttasaaren yhteiskoulu ja Lauttasaaren ala-asteen koulu, Helsinki
  • Pelastakaa pingviinit, Mertalan koulu
  • Pikkuprofessorit, Myllymäen koulu, Savonlinna
  • Piirustushiilen valmistaminen, Forssan lasten ja nuorten taidekoulu, Forssa (yleisöäänestyksen voittaja)
  • Elävä ihminen -projekti, Kimpisen koulun 5A-luokka, Lappeenranta

StarTin Suomi 100 -juhlavuoden Suomen lippu -haasteessa on toteutettu sekä maailman suurin että pienin Suomen lippu

StarT ja LUMA-keskus Suomi ovat haastaneet kaikki suomalaiset osana juhlavuoden Suomi 100-ohjelmaa toteuttamaan Suomen lippuja yhdessä. Haasteeseen on voinut ottaa osaa kahdella tavalla:  lähettämällä kuvan tai videon innovatiivisimmasta tai suurimmasta Suomen lipusta.

Lippuja on toteutettu tämän vuoden aikana ympäri Suomea ja niistä huokuu hienoa Suomi-henkeä sekä iloa ja rohkeutta heittäytyä mukaan juhlistamaan yhteistä isänmaatamme. Ansioituneimpia lippukuvia ja -videoita sai jokainen lähettää ystävilleen ja tuttavilleen itsenäisyyspäivän tervehdyksinä.

Yhdessä suurin Suomen lippu -haaste heitettiin kunnille ja kuntalaisille. Lippuja toteutettiin omissa tapahtumissa sekä osana muuta kunnassa tai kouluissa järjestettävää Suomi 100- tapahtumaa. Kuntien edustajina ja lipun toteutuksen järjestäjinä oli niin kouluja kuin opiskelijajärjestöjä.

Suurimman lipun toteutti Kokemäen kaupunki (katso lippuvideo). Lipun tekemisestä vastasi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Pitkis-Sportin iltajuhlassa 5.7.2017 vierailupäivän päätteeksi. Kyseinen lippu on uutisoitu jo aiemmin maailmanennätyksenä. Valkopaitaiset leiriläiset ottivat väliinsä sinisiin pukeutuneet vanhemmat ja kokemäkeläiset. Yhteensä 22 x 36 m lipussa oli 2372 ihmistä.

Parhaiten modernia teknologiaa kuntahaasteessa hyödynnettiin Jyväskylän suurimmassa lipussa (katso lippuvideo). Molemmat kunnat LUMA-keskus Suomi palkitsee ilmaisella veso-koulutuksella ilmiöpohjaisen ja eheyttävän opetuksen toteuttamiseen oman kunnan kouluissa.

Innovatiivisimmassa lippukisassa on lippuja toteutettu modernia tai vähemmän modernia teknologiaa käyttäen, mistä tahansa materiaalista, vaikka myös esim. liikkuen, tanssien tai laulaen. Innovatiivisimpana lippuna palkittiin Aalto-yliopistossa, professori Ilkka Tittosen johtamassa tutkimusryhmässä, Nikolai Chekurovin prosessoima pienin Suomen lippu (katso video). Lippukuvan alalaidan mittaskaala 2µm on millimetrin viidessadasosa. Toisin sanoen lipun pituus on suurinpiirtein millimetrin kahdessadasosa.

StarT on LUMA-keskus Suomi -verkoston järjestämä toimintamalli, jonka tavoitteena on innostaa ja tukea lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian harrastuneisuutta sekä tukea uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Suomen lippu -haaste on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.

Powered by  GDPR Cookie Compliance