LUMA/STEAM-sertifikaatti on osoitus systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista ja ilmoittaa sertifikaattia hakeneille kouluille tuloksista.
Sertifikaatissa on kolme tasoa: 1. Tiedostava ja kehittyvä toiminta, 2. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta ja ylin taso 3. Sitoutunut, erikoistunut ja systemaattinen toiminta.
Tänä keväänä sertifikaatin ylimmän tason LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan tavoitti kaksi koulua, Hintan koulu Oulusta ja Sammonlahden koulu Lappeenrannasta. Molemmat koulut omasivat ylimmän tason sertifikaatin jo entuudestaan. Kymmenen koulua ylsi tasolle kaksi: Hepolan koulu, Kemi; Karakallion koulu, Espoo; Koivupuhdon koulu, Merijärvi; Madekosken koulu, Oulu; Pikkolan koulu, Kangasala; Pontuksen koulu, Lappeenranta; Pornaisten Yhteinäiskoulu, Pornainen, Salpausselän peruskoulu, Lahti; Vehkataipaleen koulu, Taipalsaari ja Ylämaan koulu, Lappeenranta. Kuusi koulua ylsi LUMA/STEAM-sertifikaatin ensimmäiselle tasolle: Joutsenon koulu, Lappeenranta; Mertalan koulu, Savonlinna; Reilan koulu, Pyhäranta; Salpakankaan koulu, Hollola; Vaalan koulu, Vaala ja Ylikylän koulu, Kempele. Lämpimät onnittelut kaikille!
Sertifikaatti antaa koululle mahdollisuuden tarkastella toimintakulttuuriaan ja kehittää sitä haluamalleen tasolle. Sertifikaatti on voimassa kaksi vuotta, mutta sen umpeutuessa koulu voi hakea uudelleensertifiointia. Itsearvioinnin voi myös tehdä uudelleen, mikäli koulu haluaa korottaa saavuttamaansa tasoa. Koska ensimmäiset sertifikaatit myönnettiin kaksi vuotta sitten, mukana olikin tällä kertaa myös kouluja, joilla oli jo entuudestaan saman tason sertifikaatti tai jotka korottivat nyt tasoaan. Sertifikaatin arvioitavat osa-alueet (pedagogiikka, osaaminen, oppimisympäristöt, verkostot ja johtaminen) perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).
Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Kevätkauden 2026 itsearvioinnin määräaika on 30.4.2026, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan kesälomaan mennessä.
Vuodesta 2016 lähtien StarT on ollut projektioppimiseen perustuva globaali LUMA-toimintamalli. Ohjelman tavoitteena on yhteisöllisesti ja tutkimusperustaisesti innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan, teknologian ja kestävyyden edistämiseen luovuuden ja yhteistyön avulla. Nimi kertoo päätavoitteen: jokainen lapsi ja nuori voi olla tähti, ja T tarkoittaa tiimityötä. StarT:n ydinajatus on oppia yhdessä – jakaa ideoita ja projekteja globaalisti, jotta oppiminen olisi mahdollisimman merkityksellistä ja innostavaa.
StarT ruokkii uteliaisuutta ja luovuutta antamalla lapsille, nuorille ja opettajille mahdollisuuden ideoida, suunnitella ja jakaa projekteja, jotka tarjoavat ratkaisuja todellisiin haasteisiin heidän omien kiinnostuksen kohteidensa ja kysymystensä pohjalta. Projektit ovat käsitelleet useita ajankohtaisia teemoja, kuten kestävä kehitys, ilmastoratkaisut ja innovatiiviset teknologiat, ja rohkaisevat oppijoita soveltamaan tieteellistä ajattelua merkityksellisiin kysymyksiin. Samalla osallistujat kehittävät tärkeitä taitoja, kuten ongelmanratkaisua, viestintää ja yhteistyötä.
Vuosina 2016–2022 Kansainvälinen StarT LUMA -kilpailu kokosi yhteen tuhansia osallistujia yli 60 maasta. Jokainen vuosi se huipentui Kansainväliseen StarT-gaalaan, jossa projekteja toteuttaneet lapset, nuoret ja opettajat jakoivat parhaita käytänteitä ja innostivat toisiaan. Suomessa järjestettiin vuosittain myös kansallisia StarT-festivaaleja ja palkintojenjakotilaisuuksia paikallisten LUMA-keskusten toimesta. Palkittuja projekteja ja opetusideoita on vapaasti saatavilla avoimessa materiaalipankissamme.
Vuodesta 2023 lähtien StarT on laajentunut kansainvälisen StarT LUMA -tiedekerhotoiminnan kautta, yhdistäen formaalin opetuksen ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. Ohjelmaa on toteutettu useissa maissa ja osana opettajankoulutusta. Nämä tiedekerhot, jotka on suunniteltu tutkimuksen pohjalta, tarjoavat lapsille, opettajille ja opettajaopiskelijoille mahdollisuuden osallistua projektilähtöiseen STE(A)M-oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella. StarT LUMA innostaa myös perheitä: he ovat tervetulleita mukaan kerhon viimeiseen tapaamiseen näkemään lasten projektit. Lue lisää mallista LUMA-lehdestä.
Nykyään StarT on enemmän kuin ohjelma – se on yhteisölähtöinen alusta kestävälle tiedekasvatukselle, joka on linjassa globaalien tavoitteiden ja paikallisten tarpeiden kanssa. Se kutsuu kaikki – opiskelijat, opettajat ja perheet – tiedon ja ratkaisujen yhteiskehittäjiksi. Luovuuden ja toimijuuden vahvistamisen kautta StarT auttaa nuoria näkemään itsensä aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina.
StarT LUMA -ohjelma toimii myös kansainvälisenä tutkimus- ja kehityshankkeena LUMAlab Gadolinin toimesta. Tähän mennessä on julkaistu useita tutkimusartikkeleita, kuten:
LUMA Stars on uusi ohjelma, jossa nuoret ovat tiedelähettiläinä uusimman luonnontieteen ja teknologian äärellä. Teemana on kestävyys ja tutkimuksen tuottamat kestävät ratkaisut globaaleihin ongelmiin. Ohjelman tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua tieteen tekemiseen ja toimia aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina käytännön kokemusten, yhteistyön ja luovuuden kautta. Yhdistämällä opiskelijat tutkimusyhteisöihin yliopistolla ja yrityksissä, LUMA Stars avaa ovia luonnontieteeseen innostavalla, merkityksellisellä ja tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla.
Kolme keskeistä osa-aluetta
Tiede-TET:issä lukio-opiskelijat pääsevät vierailemaan aitoihin tutkimusympäristöihin ja saavat kokemusta tieteellisestä työstä. Pilottivuonna 2025–2026 neljä opiskelijaa sai stipendin, ja vierailee kuukausittain tutkimusryhmissä tutkien aiheita, jotka liittyivät heidän omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Vierailut eivät ole pelkkää havainnointia – ne tarjoavat mahdollisuuden kysyä, ideoida ja nähdä sekä tehdä tieteen toimintaa käytännössä.
LUMA Stars -klubissa kerran kuukaudessa nuoret ovat pääosassa valtakunnallisessa verkkokerhossa, joka striimataan YouTubessa. He jakavat tarinoita tutkimusvierailuiltaan Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle ja yrityksiin, luovat innostavaa sisältöä ja keskustelevat ikätovereidensa kanssa ympäri Suomea. Kerho on nuorten johtama ja suunnittelema: osallistujat päättävät itse, mitä esitellään ja miten herätetään uteliaisuutta. Aiheet ovat ajankohtaista huippututkimusta, jota opiskelijat pääsevät tutkimaan ja viestimään ikätovereilleen. Toiminnasta saatu palaute on osoittanut, että nämä tilaisuudet ovat innostavia opiskelijoille ja tuovat uusia näkökulmia myös opettajille. Esimerkkejä verkkokerhon teemoista syksyllä 2025:
Vihreät supermateriaalit: Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (Professori Timo Revon tutkimusryhmä)
Aurinkovoimalla tuotettu vety: Katalyytit mullistavat puhtaan energian (Professori Pedro Camargon tutkimusryhmä)
Biomateriaalit kudosten ja implanttien 3D-tulostukseen (Professori Robert Luxenhoferin tutkimusryhmä)
LUMA Stars Camp 2026
Ensi kesänä ohjelma huipentuu tiedeleiriin, jonka teemana on kestävyys ja innovatiiviset ratkaisut. Leiri tarjoaa tilan yhteistyölle, luovuudelle ja toiminnalle – siellä ideat muuttuvat projekteiksi ja syntyy uusia ystävyyksiä. Kestävyyshaasteet vaativat uusia ajattelutapoja ja toimintaa. LUMA Stars vastaa tähän antamalla nuorille äänen ja alustan ratkaisujen tutkimiseen. Se yhdistää koulutuksen ja tieteen, vahvistaen uteliaisuutta, minäpystyvyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Monille osallistujille tämä voi olla ensimmäinen askel kohti tiedeuraaa – tai syvempää ymmärrystä siitä, miten he voivat vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen.
Ohjelman leirille järjestää LUMAlab Gadolin, joka on osa LUMA-keskus Suomea. LUMA Stars on osa LUMAlab Gadolinin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jossa etsitään tutkimusperustaisia ja yhteistyöhön pohjautuvia ratkaisuja innostavaan ja osallistavaan oppimiseen LUMA-aineissa. Ohjelmaa johtaa professori Maija Aksela, LUMAlab Gadolinin johtaja, ja koordinoi Maikki Roiha, tohtorikoulutettava LUMAlab Gadolinissa. Ohjausryhmässä on mukana edustajia yhteistyötahoista: varajohtaja Markus Metsälä (Helsingin yliopisto, kemian osasto), lehtori Anssi Nivala (Helsingin luonnontiedelukio), lehtori Kirsi Vakkilainen (Lukema-verkosto), yliopistonlehtori Johannes Pernaa (LUMAlab Gadolin) ja tiedekasvatuksen asiantuntija Topias Ikävalko (Helsingin yliopiston tiedekasvatus, osa LUMA-keskus Suomea)
Lukion jälkeen korkeakoulupaikan saaminen voi olla kovan työn takana, ja muun muassa lääketieteen opiskelupaikkoja moni joutuu hakemaan kerta toisensa jälkeen. Yksin kotona puurtamisen tai lyhyiden valmennuskurssien sijaan apu voi löytyä kansanopistosta.
Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Tarjolla on usein avoimen yliopiston opintoja lukuvuoden mittaisilla opintolinjoilla. Vuosi kansanopistossa selkeyttää asioita ja oma suunta löytyy helpommin – opintojen aikana ala ja käsitteet tulevat tutuiksi ja lukuvuoden jälkeen yleensä tietää, onko oma alavalinta juuri se oikea. Valmiin, joustavan aikataulun avulla opinnot etenevät ja kertyneet opintopisteet voi hyödyntää tulevissa korkeakouluopinnoissa, jos suorittaa opintojen aikana avoimen yliopiston opintoja.
Yliopistojen yhteydessä toimivien LUMA-keskuksien toiminnan tavoin Päivölän luonnontiedelinjan kaltainen toiminta on hyvä esimerkki siitä, kuinka opiskelijoille voidaan rakentaa polku, joka vahvistaa osaamista ja auttaa löytämään paikan korkeakoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Siksi onkin tärkeää, että koulujen, opettajien ja opiskelijoiden tueksi on tarjolla monipuolista toimintaa eri puolilla Suomea ja verkossa.
Valmistautumista pääsykokeisiin samanhenkisessä seurassa
Opistoympäristössä eläminen ja opiskelu on yhteisöllistä, sillä monilla kansanopistoilla on omia opiskelija-asuntoloita, joissa opiskelijat voivat asua ja viettää myös vapaa-aikaa yhdessä. Opiskelija saa ryhmän tuen ja opiskelu on mielekästä muiden kanssa, joilla on samankaltaiset tavoitteet. – toisinaan päädytään myös samaan jatko-opiskelupaikkaan.
Valkeakoskella Päivölän opiston Luonnontiedelinjalla biologian ja matematiikan opettajana toimiva Mikko Kolkkala kertoo, että pääsykokeisiin valmistautuminen kansanopistossa on aivan eri asia kuin kotona ilman tukea. – Kansanopistossa opetusta on paljon ja opiskelijat saavat siellä vertaistukea, oppimisrauhan sekä apua ja tukea opintoihin.
Lääketieteellinen kiinnostaa
Päivölän Luonnontiedelinjalla opiskelevista suurimmalla osalla tavoitteena ovat opinnot lääketieteellisessä, mutta linjalta jatketaan myös diplomi-insinööriopintoihin sekä muihin yliopisto-opintoihin. – Kiinnostusta on ollut kliinisen puolen lääkäreiksi ja jonkin verran tutkijoiksi haluavia eli biologiakin on silloin optio. Diplomi-insinööriksi aikovat miettivät yleensä opiskelualaa ja luottavat, että töitä löytyy, Kolkkala sanoo.
Kansanopistovuoden aikana pääsee kokeilemaan korkeakouluopintoja menettämättä kuitenkaan paikkaa ensikertalaiskiintiössä. Toisinaan opintojen aikana löytyy uusia mielenkiinnon kohteita, kun erilaiset jatko-opintomahdollisuudet tulevat tutuiksi. Kolkkala kertookin, että monen luonnontiedelinjalaisen suunnitelmat saattavat muuttua lukuvuoden aikana, mutta esimerkiksi kaikki viime vuonna linjalla loppuun saakka mukana olleet saivat kuitenkin jatko-opiskelupaikan.
Päivölän opisto on 130-vuotias yksityinen, tiede- ja taideaineisiin suuntautunut oppilaitos, joka toimii yhteistyössä usean suomalaisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Päivölässä voi opiskella kuudella eri opintolinjalla, joita ovat arkkitehtuuri, kasvatustiede, kuvataide, luonnontiede, oikeustiede ja psykologia. Valokuvausta on tarjolla monimuoto-opintoina. Päivölän opiston Luonnontiedelinjalta on päästy opiskelemaan muun muassa seuraaviin opintoihin: Tuotantotalous, Vaasan yliopisto Biolääketiede, Turun yliopisto Bio- ja kemiantekniikka, Turun amk Rakennusarkkitehtuuri, Tampereen amk Kestävät yhdyskunnat: Aalto-yliopisto Eläinlääketiede, Latvia
Vesi on elämän edellytys, mutta sen saatavuutta ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Vesivarojen kestävä käyttö on globaali kysymys, joka kytkeytyy paitsi yhteiskunnallisiin, myös taloudellisiin näkökulmiin Suomessakin. Käynnistyvässä Pisara kerrallaan -hankkeessa tuotetaan materiaalipaketti, jossa vesitaloutta tarkastellaan matemaattisena ilmiönä yläkoulussa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ymmärrystä siitä, miten matemaattisia taitoja tarvitaan arjessa, yhteiskunnassa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Opetushallituksen rahoitus LUMATIKKA+ matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelmalle on nyt päättynyt. Suurta suosiota niittäneen täydennyskoulutuksen materiaaleihin ja verkkokursseihin on mahdollista tutustua nyt itsenäisesti. Kaikki materiaalit ja kurssit ovat maksuttomia ja avoimesti kaikkien saatavilla. Ne on tarkoitettu opettajille ja opettajaksi opiskeleville varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Opiskele itsenäisesti verkkokursseilla!
Etkö ennättänyt ohjatuille LUMATIKKA+ -kursseille hankkeen aikana tai jäikö joku mielenkiintoinen kurssi suorittamatta? Olemme nyt avanneet kaikista ohjelman kursseista itseopiskeluversiot kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettäväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen! Voit aloittaa kurssin milloin sinulle parhaiten sopii ja suorittaa sen täysin omassa tahdissa. Suoritetusta täydennyskoulutuskurssista saat ladattua itsellesi diplomin.
Tarjolla on yhdeksän laadukkaaseen ja monipuoliseen matematiikan opetukseen virittävää verkkokurssia, jotka ovat osallistujille maksuttomia. Voit suorittaa ne kaikki tai edetä ohjelmarungon mukaisesti suorittaen kolme kurssia, yksi kustakin koulutusosiosta. Myös yksittäisen täsmäkurssin suorittaminen on mahdollista.Valitse itsellesi mieleiset kurssit ja liity mukaan kurssin esittelysivun kautta löytyvälle kurssialueelle.
Tuen tarpeen tunnistaminen ja tukikeinot, arviointi, oppimisanalytiikka, ongelmaratkaisu, ohjelmointi, binäärimatematiikka, matematiikka ja tekoäly osana arkea ja yhteiskuntaa, matematisk modellering, lukukäsitys ja 10-järjestelmätaidot…
Haluatko saada käyttöösi tällaisista aiheista valmiita matematiikan oppimateriaaleja, joita voit hyödyntää opetuksessasi? Tai kaipaatko teoriataustaa pedagogisten valintojen tueksi? Olemme nyt julkaisseet LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset Avointen oppimateriaalien kirjastoon ja Youtubeen avoimesti kaikkien saataville.
Materiaalikokoelmat AOE.fi-kirjastossa
Kaikki LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastoon aihekohtaisiksi materiaalikokoelmiksi. Löydät ne suoraan osoitteesta aoe.fi hakusanalla LUMATIKKA tai vaihtoehtoisesti kotivisullemme listattuna.
Uudet materiaalit täydentävät jo entuudestaan laajaa materiaalikokoelmaamme aiemman LUMATIKKA-hankkeen ajoilta. Nettisivujemme listauksessa on merkintä, mitkä kokoelmat sisältävät uusia lisäyksiä.
Jos olet Lumatikan Youtube-kanavan tilaaja, saatoitkin jo huomata, että olemme julkaisseet kaikki LUMATIKKA+ -hankekauden aikana kuvatut asiantuntijavideot vuosilta 2023-25 myös verkkokurssien ulkopuolella katsottavaksi.
Hankkeen aikana kuvattiin 50 uutta videota, ja ne on koottu yhdeksi soittolistaksi Youtubeen. Vaihtoehtoisesti voit tutustua videoihin kurssiosioittain jaoteltuna. Kanavalta löytyy myös aiemman hankekauden yli 200 videota, jotka ovat mitä parhainta ajanvietettä sateisiin kesäpäiviin.
“Olipa hyvä kuulla uutta tutkimustietoa oppimisvaikeuksista ja tukikeinoista, joilla haasteisiin voi vastata. En ole itse pitkään aikaan tarkemmin miettinyt tällaisia asioita – ja olihan se aikakin! Oma opetus on vähän junnannut paikoillaan. Yritän jatkossa monipuolistaa opetustani vastaamaan useamman opiskelijan tarpeeseen. Videoita voi kerrata vielä myöhemmin uusiksi.”
Tervetuloa kehittämään opetustasi verkkokursseillemme ja materiaaliemme pariin!
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi LUMA-keskus Suomelle toisen peräkkäisen valtakunnallisen tehtävän vuosille 2021–2024. Toimintaan osallistui neljän vuoden aikana noin 400 000 henkilöä, mikä on lähes 60 % enemmän kuin edellisellä kaudella 2017–2020. Raportti osoittaa, että toiminta onnistui tukemaan opettajien jatkuvaa oppimista, syventämään yliopistojen välistä yhteistyötä ja laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden tiedetoimintaa koko maassa.
Valtakunnallisen tehtävän toteutus suunniteltiin yhdessä. Keskeiset tavoitteet olivat opettajien jatkuvan oppimisen vahvistaminen, yliopistojen välisen yhteistyön ja verkoston foorumeiden kehittäminen sekä lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan LUMA-toiminnan laajentaminen. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin vuosittain itsearviointien, vertaiskeskustelujen ja johtokunnan seurantatyön avulla. Tavoitteita tarkasteltiin ja toimintaa suunnattiin vuosittain verkoston kehittämispäivillä.
Valtakunnallisen tehtävän kauden aikana LUMA-toiminta tavoitti yhteensä yli 85 % kaikista Suomen kunnista.
Joka kolkkaan ja niemeen
Valtakunnallisen tehtävän kauden motto oli ”Joka kolkkaan ja niemeen”. LUMA-toiminnan tavoitteena oli tehdä toimintaa saavutettavaksi jokaiselle lapselle, nuorelle ja opettajalle Suomessa, riippumatta maantieteellisestä sijainnista tai sosiaalisista ja taloudellisista taustatekijöistä. Tavoitteeseen pyrittiin pääasiassa kahdella eri tavalla: 1) tarjoamalla etäosallistumismahdollisuuksia, ja 2) järjestämällä kiertueita kauempana yliopistoista sijaitseviin kuntiin, kouluihin ja varhaiskasvatusyksiköihin, mihin kohdennettiin erillinen lisärahoitus.
Kauden aikana tuhannet lapset ja nuoret pääsivät osallistumaan LUMA-toimintaan myös niillä alueilla, jotka eivät ole olleet aiemmin aktiivisesti mukana LUMA-toiminnassa pitkien etäisyyksien vuoksi.
Uudet yhteisölliset ja tutkimusperustaiset virtuaaliset toimintamallit, kuten kurssit, kerhot, tiedevideot ja TikTok, olivat tällä kaudella erityisen suosittuja. Ne vahvistivat päätavoitteeseemme ”joka kolkkaan ja niemeen” pääsemistä. Yhdessä olemme enemmän! — kauden johtaja, prof. Maija Aksela
Saavutettava lasten ja nuorten tiedekasvatus
Vapaa-ajan toiminnassa tehtiin useita merkittäviä uusia kokeiluja valtakunnallisen tehtävän aikana. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa rikastettiin yhteistyössä niin kirjastojen, nuorisotoimen, partion kuin Mannerheimin Lastensuojeluliitonkin kanssa. Tästä ovat esimerkkinä Joensuussa ja Lahdessa kirjastoissa järjestetyt työpajat, joissa ohjattiin kokeellisia töitä. Lahdessa Päijät-Hämeen LUMA-keskus yhdisti työpajoihin myös lapsille ja nuorille sopivaa kirjallisuutta, kuten Harry Potter -sarjan kirjoja, sopiviin tiedeaktiviteetteihin. Koronapandemian aikana Lahden kirjastot välittivät asiakkaille pieniä tiedevälinepussukoita.
Etätiedekerhot laajensivat toimintaa maantieteellisesti ja sosioekonomisesti kattavammin eri puolille Suomea. Aalto-yliopisto Junior järjesti monikielisiä työpajoja DIAK:in tulkkausopiskelijoiden kanssa ja toteutti keväällä 2023 etätyöpajoja myös Ukrainaan. Lisäksi esimerkiksi StarT-ohjelmassa kehitettiin ja testattiin keväällä 2024 kansainvälisessä yhteistyössä uudenlaisia tiedekerhoja, jotka toimivat oppimisympäristönä alakoululaisten lisäksi perheille, opettajille ja opettajaksi opiskeleville.
Toimintamme lukuina valtakunnallisen tehtävän kaudella 2021–2024
Toimintaamme osallistui vuosittain noin 100 000 henkilöä. Vertailun vuoksi tavoitimme valtakunnallisen tehtävän kaudella 2017–2020 vuosittain noin 61 300 henkilöä.
Järjestimme täydennyskoulutusta keskimäärin 4 600 opetus- ja kasvatusalan ammattilaiselle per vuosi.
Tuotimme keskimäärin 130 tutkimusjulkaisua vuosittain (2017–2020 per vuosi 50).
Tiede- ja teknologialuokissamme vieraili keskimäärin 34 000 oppilasta ja opettajaa per vuosi (2017–2020 per vuosi 20 000).
Järjestimme opetusta tukevia tapahtumia ja työpajoja, joihin osallistui vuosittain keskimäärin 34 000 oppilasta tai opettajaa.
Vapaa-ajan toimintamme, kuten kesäleirit ja tiedekerhot, tavoittivat 3 400 lasta ja nuorta vuosittain.
Keskeisimmät tavoitteet kaudella
Opettajien jatkuvan oppimisen tukeminen oli yksi tärkeimmistä tavoitteista, ja sen toteuttamiseksi kehitettiin useita uusia toimintamalleja. LUMA-kehittäjät-toimintaan osallistui noin 140 opettajaa ja ohjaajaa, jotka kehittivät yhdessä uusia opetusmalleja ja materiaaleja. LUMA-viikot, täydennyskoulutukset ja verkkokurssit laajensivat opettajien osaamista, ja opintokäynnit sekä LUMA-keskusten vierailut kouluissa vahvistivat tiedekasvatusta käytännössä.
Yliopistojen keskinäistä yhteistyötä kehitettiin aktiivisesti. LUMA-keskus Suomi osallistui LUMA(TE)-strategian ja sen toimenpiteiden laatimiseen ja niiden seurantaan. Yliopistojen sisäinen ja ulkoinen tiedotus LUMA-toiminnasta kehittyi, ja yhteistyö vahvistui kansainvälisten tiedekasvatusverkostojen, kuten Science on Stage -verkoston ja EU STEM Coalitionin kanssa.
Viestintä kehittyi merkittävästi neljän vuoden aikana sekä strategisesti että käytännössä. Sosiaalisen median vaikuttavuus kasvoi erityisesti Facebookissa ja Instagramissa, ja LUMA-uutiskirjeen tilaajamäärä sekä sen avausprosentti nousivat huomattavasti. Lisäksi viestinnän sisältöjä monipuolistettiin blogisarjoilla ja verkkojulkaisuilla. Science on Stage -festivaali 2024 toi merkittävää kansainvälistä näkyvyyttä suomalaiselle LUMA-toiminnalle kooten yhteen 750 opetusalan asiantuntijaa yli 35 maasta.
Valtakunnallisen tehtävän kausi edisti LUMA-toimintaa merkittävästi: opettajien täydennyskoulutusta toteutettiin laadukkaasti, yliopistoyhteistyö kehittyi ja vakiintui sekä vapaa-ajan tiedekasvatus monipuolistui.
Neljä Helsingin luonnontiedelukion opiskelijaa saavat kunnian olla ensimmäiset stipendiaatit uudessa LUMA Stars -ohjelmassa, jonka pilotti käynnistyy kesällä 2025. Sen teemana on kestävä tulevaisuus. Kyseessä ei ole mikä tahansa kesäprojekti, vaan sukellus syvälle tieteiden maailmaan.
LUMA Stars on Helsingin yliopiston uusi monitieteinen LUMA-ohjelma, joka kuuluu osaksi kansallista LUMA(TE)-strategiaa ja valtakunnallista LUMA-keskus Suomi -verkoston toimintaa. Se nostaa nuoret tulevaisuuden tekijät keskiöön luonnontieteissä, matematiikassa ja teknologiassa. Nuorten ääni, toiveet ja kysymykset ohjaavat ohjelman sisältöä ja kehitystä. Ohjelmaa pilotoidaan kesällä 2025 Helsingin yliopistossa ja tarkoituksena on jatkossa laajentaa toimintaa kansallisesti ja toivottavasti myös kansainvälisesti. Ohjelman tavoitteena on tukea yhteisöllisesti nuorten LUMA-osaamista, opiskelua ja hyvää tulevaisuutta kansallisen LUMA(TE)-strategian mukaisesti.
Kuvassa stipendiaatit Morteza Ahmadi, Peik Pirhonen, Einar Lindholm ja Dominick Salminen Helsingin luonnontiedelukiosta, joka toimii Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Lukio on tehnyt pitkään tiedekasvatuksen kehittämis- ja tutkimustoimintaa LUMAlab Gadolinin kanssa. Nuoret saivat stipendin hyvästä kemian osaamisesta ja kiinnostuksesta alaa kohtaan.
Ohjelman johtajana ja idean ”äitinä” toimii LUMA Science Ambassador, professori Maija Aksela, ja koordinaattorina Maikki RoihaLUMAlab Gadolinista. Lisäksi ohjelmaa tukee ohjausryhmä, johon kuuluu tutkijoita, opettajia ja oppilaita. Helsingin yliopiston kemian osastolta mukana on sen koulutuksesta vastaava varajohtaja, yliopistonlehtori Markus Metsälä.
– Hienoa, että kemiasta innostuneet opiskelijamme pääsevät tutustumaan yliopiston kemian tutkimukseen jo lukioaikana. He saavat varmasti hienoja kokemuksia ja heidän tulevaisuuden opiskelusuunnitelmat voivat selkeytyä. Kiitos tästä mahdollisuudesta ja toivottavasti tälle tulee jatkoa!, kertoo kemianopettaja Anssi NivalaHelsingin luonnontiedelukiosta.
TIEDE-TET – enemmän kuin työelämään tutustumista
Ohjelman ytimessä kesän 2025 pilotissa on TIEDE-TET-stipendi, joka tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden viettää viikon Helsingin yliopiston kemian osastolla. Stipendiaatit pääsevät:
työskentelemään tutkijoiden kanssa,
tutustumaan professori Timo Revon tunnettuun kestävyyden ratkaisuja edistävään tutkimusryhmään,
osallistumaan toimintaan LUMAlab Gadolinissa, ja
mahdollisesti vierailemaan myös yhteistyöyrityksissä.
Teemana kestävä tulevaisuus
Kesän 2025 pilottiohjelmassa kehitetään toimintamallia, joka perustuu nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin. Tavoitteena on rakentaa ohjelma, joka ei vain opeta, vaan myös innostaa ja antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa. Teemana on kestävä tulevaisuus – aihe, joka yhdistää tieteen, teknologian ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen.
LUMA Stars ei ole ylhäältä annettu ohjelma, vaan yhteinen matka. Stipendiaatit osallistuvat ohjelman suunnitteluun alusta alkaen. Ensimmäiset tapaamiset järjestetään jo kesäkuun alussa, ja ohjelma käynnistyy ennen juhannusta tai elokuun alussa – nuorten aikataulujen ja toiveiden mukaan. LUMA Stars on enemmän kuin ohjelma – nuorilla on paikka, ääni ja merkitys tieteen maailmassa.
Sertifikaatissa on kolme tasoa: 1. Tiedostava ja kehittyvä toiminta, 2. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta ja ylin taso 3. Sitoutunut, erikoistunut ja systemaattinen toiminta.
LUMA/STEAM-sertifikaatit ovat osoitus systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista ja ilmoittaa sertifikaattia hakeneille kouluille tuloksista.
Tänä keväänä sertifikaatin ylimmälle tasolle LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan nousi yksi koulu, Rajakylän yhtenäiskoulu Oulusta. Viisi koulua koulua ylsi tasolle kaksi: Järnefeltin yhtenäiskoulu, Lohja; Siltatien yhtenäiskoulu, Ylöjärvi; Etelä-Nummelan koulu, Nummela; Seitsemän veljeksen koulu, Rajamäki ja Länsiharjun peruskoulu, Lahti. Viisi koulua ylsi myös LUMA/STEAM-sertifikaatin ensimmäiselle tasolle: Pohjoispuiston koulu, Hyvinkää; Karhusuon koulu, Espoo; Lehtikuusen koulu, Vantaa; Armfeltin koulu, Halikko ja Renkomäen koulu, Lahti. Lämpimät onnittelut kaikille!
Sertifikaatti antaa koululle mahdollisuuden tarkastella systemaattisesti toimintakulttuuriaan ja kehittää sitä haluamalleen tasolle. Sertifikaatin arvioitavat osa-alueet (pedagogiikka, osaaminen, oppimisympäristöt, verkostot ja johtaminen) perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).
Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Syyskauden 2025 itsearvioinnin määräaika on 23.11.2025, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan jouluun mennessä.
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 60 000 euron Tiede tutuksi -apurahan Innostu tutkimaan -nimisen etäiltapäiväkerhotoiminnan koordinointiin. Iltapäiväkerhotoiminnan toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi –verkosto, jonka hallinto sijaitsee Helsingin yliopistossa. Tavoitteena on tehdä tieteen tekeminen näkyväksi ja saavutettavaksi lasten arjessa – innostavasti ja lastentasoisesti.
Syksyllä 2024 etäiltapäiväkerhoa testattiin ensimmäisen kerran, ja jo silloin mukaan osallistui 114 ryhmää eri puolilta Suomea. Saatu palaute kerhokerroista oli innostunutta. Nyt saatu apuraha mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja jatkuvuuden ainakin seuraavaksi lukuvuodeksi 2025–2026.
Kerho on suunnattu erityisesti iltapäivätoiminnan piirissä oleville 1.–2.-luokkalaisille ja heidän ohjaajilleen. Etätoteutus mahdollistaa osallistumisen maksutta mistä päin Suomea tahansa.Jokaisella kerhokerralla on oma aiheensa, joka liittyy matematiikkaan, ympäristöoppiin kuuluviin luonnontieteisiin tai teknologiaan.
Mitä kerho-ohjelmassa on luvassa ja milloin?
Kerhokerta sisältää asiantuntijan johdannon päivän aiheeseen, minkä jälkeen lapset tekevät ohjatusti tiedeaktiviteetin oman kerho-ohjaajansa kanssa. Toiminta on suunniteltu yksinkertaiseksi ja matalan kynnyksen mukaiseksi: tarvittavat välineet ovat edullisia ja helposti saatavilla. Aktiviteettien tuotoksia ja havaintoja voi lopuksi jakaa yhteiselle Padlet-alustalle.
– Tiedeaktiviteettien pohjalta tutustutaan ilmiöiden taustalla olevaan tieteeseen oivalluksia herättävästi ja lapsentasoisesti yliopiston asiantuntijoiden tuella. Uteliaisuus tieteeseen ja sen merkityksiin herää, kun omia ja muita ympäristöjä tarkastellaan tiedelasit päässä, kertoo projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen.
Iltapäiväkerhoissa toimiville ohjaajille kerho toimii samalla hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontieteisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Heille tarjotaan tukea ennakkoon ja toteutuksen aikana. Jokaiselle kerhokerralle laaditaan etukäteen lista tarvittavista taidoista, jotka pohjautuvat peruskoulun alkuvaiheessa opittaviin asioihin.
Syksyllä 2025 kerhokerrat järjestetään tiistaisin 2.9.–11.11.2025 kello 14.30–15.15. Kerhoja järjestetään myös ruotsiksi Suomen Kulttuurirahaston ulkopuolisella rahoituksella joka kuun ensimmäisenä torstaina kello 14.40–15.15 (to 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12.). Kerhokertojen videot ja työohjeet julkaistaan hankkeen päätteeksi avoimesti verkossa Innostu tutkimaan –oppaana.
Ohjelmassa on muun muassa muuttolintujen havainnointia kansalaistieteen keinoin, magneettimaalausta, kuuaseman suunnittelua, valojen ja varjojen tutkimista sekä hedelmien kotimaiden selvittämistä kasvitieteellisellä puutarhalla.
Miten pääsen ryhmäni kanssa mukaan?
Ilmoittautuminen iltapäiväkerhoon syyskaudelle on nyt auki! Voit ilmoittaa ryhmäsi mukaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Alta löydät linkin ilmoittautumislomakkeelle sekä suomeksi että ruotsiksi.
Lämpimät kiitokset Suomen Kulttuurirahastolle merkityksellisestä tuesta tiedekasvatuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan hyväksi. Tervetuloa mukaan tutkimaan ja innostumaan yhdessä!
Teksti: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto / Helsingin yliopisto
Kaikki LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastoon aihekohtaisiksi materiaalikokoelmiksi. Löydät ne suoraan osoitteesta 
Jos olet Lumatikan Youtube-kanavan tilaaja, saatoitkin jo huomata, että olemme julkaisseet kaikki LUMATIKKA+ -hankekauden aikana kuvatut asiantuntijavideot vuosilta 2023-25 myös verkkokurssien ulkopuolella katsottavaksi.
