Vesi on elämän edellytys, mutta sen saatavuutta ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Vesivarojen kestävä käyttö on globaali kysymys, joka kytkeytyy paitsi yhteiskunnallisiin, myös taloudellisiin näkökulmiin Suomessakin. Käynnistyvässä Pisara kerrallaan -hankkeessa tuotetaan materiaalipaketti, jossa vesitaloutta tarkastellaan matemaattisena ilmiönä yläkoulussa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ymmärrystä siitä, miten matemaattisia taitoja tarvitaan arjessa, yhteiskunnassa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
monialainen
Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla
Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.
Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerromme siitä, miten Aalto-yliopisto Juniorin työpaja on kehitetty osana Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmaa.
Aalto-yliopisto Juniorilla, joka on osa LUMA-keskus Suomi verkostoa, monialainen työpaja on kehitetty Sini Kiviojan pro gradu -tutkielman pohjalta. Monialainen yhteistyö ja rajat ylittävä keskustelu on Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ytimessä.
”Aistikoneet-työpajassa taiteen tekeminen antaa kontekstin tutkia teknologiaa aivan uusista näkökulmista. Millainen voisikaan olla tunteva ja aistiva kone? Entä voiko kone olla itse taiteilija?” sanoo Sini Kivioja.
LUMA-keskus Suomi on valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti sitoutunut kehittämään uusia ratkaisuja tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti – sekä jakamaan parhaita toimintamallejaan Suomessa.
Aistikoneet-työpaja
Aistikoneet on monialainen, oppiainerajat ylittävä työpaja, joka sopii peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Työpaja laajentaa oppilaiden monilukutaitoa kertomalla taiteesta ja tarkastelemalla ohjelmointikoodia sen ympäristöön vaikuttamisen kautta. Työpajan tavoite on luoda kokonaisuus, jossa taiteen ja teknologian sisällöt ovat tasavertaisia.
Aistikoneet voidaan myös nähdä vastauksena LOPS:iin – kohtaan monitieteinen ja luova osaaminen. Se kuvailee osaamista näin: ”Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa.”
Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus käsi kädessä
Aistikoneet-työpajan on kehittänyt Sini Kivioja osana kuvataidekasvatuksen pro gradu -työtään Aalto-yliopistolla. Kivioja on toiminut ohjaajana ja nykyään viestintäkoordinaattorina Aalto-yliopisto Juniorilla. Kivioja hyödynsi työpajan kehityksessä toiminta- ja kehittämistutkimuksen menetelmiä.
Työpajan kehittämisessä auttoivat Aalto-yliopisto Juniorin taiteen ja muotoilun sekä ohjelmoinnin ja teknologian työpajojen ohjaajat. Työpajaa testattiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa, johon osallistui eri aineiden opettajia. Työpajan kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmassa.
Työpaja on varattavissa kevään opintokäynneille paikan päällä Otaniemessä.
Työpajan ennakkotehtävään voi tutustua Aalto-yliopisto Juniorin verkkosivuilla. Ennakkomateriaalin avulla Arduinojen alkeet otetaan käyttöön Tinkercard emulaattorin avulla. Jos Arduinot kiinnostavat, voit tutustua ennakkotehtävään ryhmäsi kanssa vaikket pääsisi vierailulle itse työpajaan.
Artikkelin on kirjoittanut Jemima Unger sekä Open AI teknologia.
Lähteet ja julkaisut:
Sini Kiviojan kuvataidekasvatuksen maisteritutkielma:
Aistikoneet — Monialaisen taide- ja teknologityöpajan kehittäminen Aalto-yliopisto Juniorille. Sini Kivioja.
Podcast. Kuviksen digipodi -podcast, ”STEAM-pedagogiikka ja monialaisuus”. Keväällä 2024.
LUMA-kehittämiskouluissa tapahtuu: Ystäviä, tietoa ja aikatutkimusta
Esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä esittelevät LUMA-opetuksen ja projektioppimisen ideoita, aikatutkimus-projektin avulla. Koulu on yksi LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämiskouluista, jotka kehittävät uusia ratkaisuja edistääkseen opetusta yhteistyössä LUMA-keskusten kanssa.
”Tavoitteena oli valita yhteinen monialainen tutkimusaihe, joka lisää ryhmien yhteisöllisyyttä ja tutustuttaa leikinomaisesti lapsia toisiinsa. Tavoitteena oli myös, että lapset oppivat arjessaan teknologian käyttöä, mittaamista, kuvallisen päiväkirjan tekoa ja saavat ystäviä.”
Oivalsimme aikaa tutkiessamme projektityöskentelyn ydinperiaatteet ja lapset työskentelivät yhdessä rakentaen tietoa monialaisten, kokeellisten ja toiminnallisten tehtävien äärellä. Aika-ilmiönä vaati paljon innovatiivista otetta ja konkretiaa. Tutkijan taidot, havainnointi, vertailu, mittaaminen, ja prognoosin tekeminen tulivat tutuiksi. Teknologiaa käytettiin osana oppimisprosessia, lapset valokuvasivat, kuvasivat videoita ja mittasivat aikaa Timerilla. Ainoa kömmähdys oli, että projektikuvat olivat suurelta osin vain tablettitietokoneiden tiedostoissa ja katosivat päivityksen yhteydessä. Kuvakaappauksilla @eskarittaipalsaarikk Instagramista saimme muistelua varten kuvia kokoon.
Yhdessä meidän ryhmän työntekijöiden kanssa lapset valitsivat projektista valokuvia ja tallensivat kuvat Book Creator sovellukseen, kuvan yhteyteen tallennettiin äänittäen lapsen kertomus aikatutkimuksista. Näin saimme lasten omaa ajattelua ja toimintaa esille, koska luku- ja kirjoitustaitoa ei vielä ollut riittävästi kirjallisen raportin tuottamiseen.
Esioppilaat saivat lukuisia tilaisuuksia kertoa tutkimusten kautta opittuja tietoja ja taitoja koulun 1–6 luokkalaisille ja opettajille.
Luovaa kehittämistä
Esioppilaat kehittivät oppimisen taitoja luovasti, esimerkiksi kynttiläkelloa rakentaen, minuutin pituista kuularataa rakentaen, kelloja askarrellen, tiimalaseja suppiloista ja erilaisista hileistä ja hiekasta kehitellen ja yhdessä toiminnallisesti työskennellen.
Tieteellistä ajattelua ja tutkimusprosessia sekä eri tiedonaloja, kuten esimerkiksi biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, teknologiaa ja historiaa käsiteltiin aikatutkimusten edetessä.
Projektissamme lapsilla oli koko ajan vahva pedagoginen aikuisen tarjoama tuki. Ohjaajat Kirsi ja Sanna sekä ryhmämme lastenhoitajat toimivat jokainen tutkimustyössä ohjaajina ja innostajina. Raportissamme kuvasimme kuinka lapset ovat olleet aktiivisia toimijoita.
Pitkäjänteistä tekemistä
Vuosien ajan eri projekteissamme olemme huomanneet, että alle kouluikäisten lasten kanssa voidaan toteuttaa pitkäkestoisia tutkimusprojekteja, ja saada kaikki ryhmän lapset innostumaan universaaleista tutkijan taidoista. Meillä projekteihin liittyvät niin matematiikan, lukemaan oppimisen kuin muidenkin monialaisten kokonaisuuksien sisällöt. Suosittelen! Myös Tutki, kokeile, kehitä-kilpailu on osa toimintaamme, jossa opimme muun muassa raportoinnin taitoja.
Projektissamme teimme yhteistyötä Lappeenrannan UniLUT Junior Universityn kanssa.
Taipalsaaren Kirkonkylän koulu on osana LUMA-kehittämisyhteisöä.
Kirjoittanut:
Kirsi Rehunen, esiopetuksen opettaja ja tietokirjailija, Taipalsaari
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi
Onko sinulla ajatuksia siitä, miten matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetusta ja oppimista tulisi kehittää? Kokoamme yhteen LUMA-aineiden kehittämisestä kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Yhdessä LUMA-verkoston asiantuntijoiden kanssa nämä oppimisyhteisöt kehittävät uusia toimintamalleja ja materiaaleja LUMA-aineiden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Lue lisää täältä.