Noin kahdenkymmenen vuoden yliopistouran matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tehnyt professori Maija Aksela tunnetaan innostavasta, ja innovatiivisesta ja yhteisöllisestä toiminnastaan luonnontieteellisen tiedekasvatuksen sekä siihen liittyvän opettajankoulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti.
Akselan johdolla on muun muassa rakennettu Suomeen 11 yliopiston yhteyteen 13 luonnontieteellisen tiedekasvatuksen (nk. LUMA-tiedekasvatus, engl. science education) keskuksen verkosto, LUMA-keskus Suomi, jolla on opetusministeriön antama valtakunnallinen tehtävä. Luonnontieteellisellä tiedekasvatuksella pyritään tiedeosaamisen vahvistamiseen.
Tiedekasvatus vahvistuu
Tutkimuspohjaisen tiedekasvatuksen keinovalikoimaan kuuluvat niin tiedeluokat, tiedekerhot, tiedeleirit ja tiedesynttärit kuin tiedevideot ja tiedeverkkolehdetkin. Yhtä tärkeää tiedekasvatuksessa on innostava opettajien koulutus, jotta opettajat pystyvät kasvattamaan tiedettä ymmärtäviä ja sen menetelmiä käyttäviä ihmisiä. Myös yhteistyö lasten ja nuorten perheiden kanssa kuuluu kokonaisuuteen.
Helsingin yliopiston strategisena tavoitteena on vahvistaa nykyistä tiedekasvatusta ja laajentaa se uusin avauksin koko yliopiston yhteiseksi yhteisölliseksi toiminnaksi. Tiedekasvatusta ja tiedeviestintää pyritään edistämään, mistä tiedekasvatuksen professuurin asettaminen on yksi merkki.
Parhaillaan Helsingin yliopiston rehtorin nimittämä ohjausryhmä valmistelee tiedekasvatuksen strategiaa ja toimintaa seuraavalle toimintakaudelle.
Tutkimuksen, käytännön ja koulutuksen tehokierre
Katalyytiksi itsensä määrittelevä Maija Aksela kertoo, että hänen päämääränään on luoda mahdollisuuksia tulevaisuuden tekijöille oppia ja tehdä parempaa maailmaa. Tiedekasvatus kehittää kriittistä ajattelua, ongelmaratkaisukykyä, yhteisöllisyyttä ja luovuutta.
– Oppijat on tärkeä saada ihmettelemään, kysymään ja myös kyseenalaistamaan, kuten luonnontieteilijät tekevät. Kysymykset ”miksi?” ja ”miten?” ovat keskeisiä tieteellisessä ajattelussa ja kaiken ymmärtämisen edistämisessä, Aksela selittää.
Akselan johtama monitieteinen tutkimusryhmä onkin tuottanut tiedekasvatuksesta lukuisia kansainvälisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä väitöskirjoineen – joita on tähän mennessä valmistunut hänen ohjaamanaan jo 15. Muun muassa luonnontieteiden nykytutkimuksen ja tulevaisuuden kysymysten mallintaminen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat meneillään olevia tutkimusaiheita.
Yhteisöllisyys, tutkimuspohjaisuus ja monitieteisyys ovat Akselan mielestä tiedekasvatuksessa olennaisia. Toimintamalleja rakennetaan ketterästi, osallistavasti ja vuorovaikutuksessa opiskelijoiden, tutkijoiden, lasten, koululaisten ja senioreiden, tulevien ja nykyisten opettajien, perheiden sekä työelämän asiantuntijoiden välillä, toisiltaan oppien. ”Yhdessä olemme enemmän!” onkin Akselan motto.
Tutkimus, käytäntö ja koulutus kulkevat Akselan ajattelussa käsikkäin. Hän uskoo, että tutkimalla tiedekasvatuksen käytäntöä ja teoriaa saadaan kehitettyä uusia ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita, kuten verkkokursseja, kestävään tulevaisuuteen. Tiedekasvatus toimii hyvin myös osana korkeakouluopetusta. Tiedekasvatus, jatkuvan oppimisen käytännöt ja opettajankoulutus levittävät uusinta tietoa koko Suomeen.
Taitavilla opettajilla on Akselan mukaan valtava merkitys.
– Jokainen opettaja vaikuttaa noin sata vuotta: ensin oman aikansa ja sitten opiskelijoidensa kautta. Erittäin tärkeää on, että opettajalla on tuoreet tiedot tieteistä ja niiden opettamisesta.
Työ tiedekasvatuksen parissa jatkuu
Professorin tehtäviin kuuluu harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ei mitään uutta Akselalle.
Professori Aksela jatkaa toistaiseksi myös LUMA-keskus Suomen ja sen tieteellisen tutkimuksen foorumin johtajana. Hän jatkaa myös LUMA-toimintaan liittyvissä noin 10 kansallisessa tehtävässä tai kansainvälisessä hankkeessaan, kuten perustamansa kansainvälisen tiedelehden ”International Journal of Math, Science and Technology Education” päätoimittajana.
Hän osallistuu Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontietellisessä tiedekunnassa varajohtajana matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajakoulutukseen. Hän johtaa kemian osastolla opettajankoulutusyksikköä ja sen tiedekasvatusta, muun muassa palkittua kemianluokka Gadolinia.
Urallaan palkittu
Akselan tutkimusura alkoi aikoinaan Kanadassa tietokoneavusteisen mallintamisen (nk. laskennallisen kemian) alueella. Hänellä on myös aineenopettajan koulutustausta ja onpa hän nuorena toiminut opettajanakin kuuden vuoden ajan. Aksela on julkaissut yli 350 artikkelia ja osan niistä kaikkiaan kahdestatoista eri maasta olevan tutkijan kanssa. Työstään hän on saanut toistakymmentä kansallista tai kansainvälistä tunnustusta, muun muassa vuoden luonnontieteilijän ja valtion tiedonjulkistamisen palkinnon.
Professori Aksela on kiinnostunut kansainvälisestä tiedekasvatuksesta ja on ollut usein tiedeyhteisössään muun muassa kutsuttuna puhujana, alan tieteellisten lehtien verkostoissa sekä osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön UNESCOn Suomen työryhmän, Euroopan komission työryhmien ja ALLEAn alan työryhmien kautta. Aksela kuuluu Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kutsuttuihin perustajajäseniin ja kansalliseen opettajankoulutusfoorumiin.
Aksela harrastaa muun muassa luonnossa liikkumista ja valokuvausta, taulujen maalaamista, musiikkia ja mökkeilyä. Hän on kiinnostunut eri kulttuureista ja ajattelusta. Parhaillaan Aksela muistelee tähänastisen LUMA-tiedekasvatuksen kohokohtia ja saavutuksia kirjoittamalla niistä yhteisönsä kanssa paria kirjaa.
Uutinen on aiemmin julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla.
