LUMA-sanomat

Opettajat ja LUMA-keskus Suomi -verkoston asiantuntijat ovat kuluneen vuoden aikana kehittäneet opetusmateriaaleja teknologian, ohjelmoinnin ja matematiikan opetukseen. Yhteistyön tuloksena syntyneet opetusmateriaalit Arduino-paketti yläkouluun ja lukioon sekä Murtolukumysteeri on nyt julkaistu kehitysversioina laajemmin käytettäväksi. Kokeile oman luokkasi kanssa ja anna palautetta materiaaleista.

– Opettajien ja LUMA-toimijoiden yhteistyö on ollut innostavaa ja tarjonnut mahdollisuuksia kehittää opetusta ja jakaa omaa osaamistaan muille opettajille. Olemme lähteneet kehittämistyössä aidosti koulujen tarpeesta. Lopputuotoksena on syntynyt LUMA-aiheisiin innostavaa oppimateriaalia, jota on nyt ilo laittaa jakoon laajemminkin, kertoo teemaryhmän puheenjohtaja Saana Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

Nyt julkaistavat materiaalit ovat kehitysversioita, joiden parissa työskentely jatkuu myös tulevana syksynä. Silloin niitä testataan kouluissa ja kehitetään saadun palautteen perusteella. Työryhmän työskentelyyn tulee syksyllä mukaan myös uusia kouluja ympäri Suomea.

Arduino yläkouluun ja lukioon -paketin avulla pääset alkuun Arduinojen kanssa

Arduino yläkouluun ja lukioon materiaalia kehitettiin koulujen toiveiden pohjalta: he halusivat koota yhteen erilaisia ohjeita, joiden toteuttamiseen riittävät Arduino Starter Kitin komponentit. Paketissa on mukana ohjeet erilaisten piirien rakentamiseen koekytkentälevylle sekä koodaustehtäviä vinkkien kanssa.

Nyt julkaistu versio on ensimmäinen, ja sen kehittämistä on tarkoitus jatkaa. Paketti sisältää opettajan ja opiskelijan versiot. Materiaali on suomenkielinen ja sopii aloittelijasta eteenpäin. Sitä on testattu kevääseen 2022 mennessä osana perusopetuksen 7.–9. luokkien oppilaiden kanssa.

Lue lisää ja lataa Arduino-materiaali tältä sivulta.

Jos koulussasi ei ole käytössä Arduinoja, voit tiedustella, olisiko lähimmällä LUMA-keskuksellanne tarjolla niitä lainattavaksi. Ainakin Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus, LUMA-keskus Lappi, Aalto-yliopisto Junior ja LUT Junior University lainaavat Arduinoja alueensa kouluille.

Jos innostut kokeilemaan materiaalia, jätäthän meille siitä palautetta.

Murtolukumysteeri houkuttelee murtolukujen pariin

Murtolukumysteeri-oppimateriaali tarjoaa innostavan ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen tehtäväkokonaisuuden murtolukujaksoon vuosiluokilla 5–7. Oppimateriaalissa murtolukuja käsitellään mukaansatempaavan murtomysteeritarinan kautta. Tarina kuljettaa oppilaat tamperelaisiin nähtävyyksiin ratkomaan mysteeriä. Viisiosainen tehtäväpaketti on suunnattu ensisijaisesti käytettäväksi kunkin murtolukuihin liittyvän asiasisällön kokoavaan harjoitteluun.

Oppimateriaalin keskeisinä aihesisältöinä ovat sekalukujen muuntaminen murtoluvuiksi, laventaminen ja supistaminen, murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku, murtolukuihin liittyvät mittayksikkömuutokset sekä murtolukujen kertominen ja jakaminen kokonaisluvulla. Sekalukujen muuntamisen tueksi on laadittu murtolukukortit, jotka löytyvät materiaalipaketin lopusta liitteenä. Ratkaise, kuka onkaan syyllinen!

Opettajan sanomaa opetusmateriaalista:

”Aidosti lähdetty liikkeelle koulujen tarpeista. Toiveemme otettiin hyvin huomioon. Ryhmässä löytyi melko pian konkreettinen kehittämiskohde, ja pääsimme heti kokeilemaan ja arvioimaan tehtävien toimivuutta. Materiaali oli pääosin onnistunutta kehitysvaiheessakin. Hyvä innostava materiaali. Hahmot ja tarina toimivat hyvin vitosluokkalaisille.”

Lue lisää ja lataa Murtolukumysteeri-opetusmateriaali tältä sivulta.

Jos innostut kokeilemaan materiaalia, jätäthän meille siitä palautetta

LUMA-kehittämisyhteisö

Vuonna 2021 koottu LUMA-kehittämisyhteisö yhdistää LUMA-aineiden (matematiikka, luonnontieteet 
ja teknologia) kehittämisestä kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Yhdessä LUMA-verkoston asiantuntijoiden 
kanssa nämä oppimisyhteisöt kehittävät uusia toimintamalleja ja materiaaleja LUMA-aineiden 
opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.

Lue lisää LUMA-kehittämisyhteisön toiminnasta.

 

Automaation ja tietotekniikan opiskelija Alma Ohrankämmen toimi yhdessä toisen opiskelijan kanssa syksyllä 2021 Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaan tiedekerhon ohjaajina. Millaista tiedekerhon ohjaaminen oli? Mitä ohjaajana voi oppia? Lue alta, kuinka hän kommentoi kokemustaan!

Meille annettiin vapaat kädet tuntien tiedeprojekteissa ja saimme toteuttaa erilaisia huippuprojekteja yhdessä kerholaisten kanssa. Teimme kerhossa muun muassa löllölimaa, tulivuoren purkauksen ja ilmapallon täyttöä hiilidioksidilla. Saimme tiedetempuista hyvää palautetta kerholaisilta ja moni toivoi kerholle jatkoa.

Kokemus opetti niin meitä ohjaajia kuin kerholaisiakin paljon. Opin itse todella paljon tieteellisten tutkimusten ohjaamisesta ja ajanhallinnasta. Kerholaiset olivat todella innoissaan kerhokerroista ja esittivät hyviä kysymyksiä. Mielestäni lasten kanssa työskentely on siinä upea kokemus, että he osaavat esittää kysymyksiä, joita itse ei ole aikaisemmin suuremmin pohtinut.

Itselle lempitiedetemppu oli ehdottomasti sateenkaari koeputkessa. Mielestäni onnistuimme hyvin kokeen toteutuksessa. Muistan tehneeni saman tiedekokeen ala-asteella ja halusin, että tiedekerholaiset saisivat samanlaisen mahdollisuuden nähdä, kuinka kaunista tiede voi olla.

Tiede on hieno asia. Vastaavanlaisilla tiedekerhoilla pystytään osoittamaan lapsille tieteen mahdollisuudet. Positiiviset kokemukset innostivat jatkamaan ohjaajana Robotteja ja roisketta -tiedekerhossa kesällä 2022.

Lue lisää

• LUMA-keskus Pohjanmaa

Teksti: Alma Ohrankämmen, kuva: Saana Söderlund

Palkinto luovutettiin hänelle Kemian Päivien yhteydessä 8.6.2022 Helsingin Messukeskuksessa.

Kemian hyväksi -palkinto jaetaan nyt kuudetta kertaa ChemBio Finland 2022 -tapahtuman yhteydessä. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Palkinto myönnetään suomalaiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka toiminnallaan on edistänyt kemian teollisuutta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä edistänyt alan yhteiskunnallista merkitystä ja luonut alalle positiivista imagoa. Kemian hyväksi -palkinnon myöntävät Suomen Messusäätiön taloudellisella tuella Kemian Seurat.

Aksela on työskennellyt kemian opettajankoulutuksen parissa jo 20 vuotta

Kemistitaustainen professori Maija Aksela on johtanut Suomen ensimmäistä kemian opettajankoulutusyksikköä noin 20 vuotta, ja 15 vuotta sen yhteydessä toimivaa LUMA-tiedeluokka, Kemianluokka Gadolinia Helsingin yliopiston kemian osastolla. Häntä kutsutaan usein nk. LUMA-äidiksi. Hän on ollut rakentamassa ensimmäistä LUMA-keskusta Helsingin yliopistoon noin 20 vuotta sitten ja kansallista LUMA-keskus Suomi -verkostoa (11 yliopistoa, 13 keskusta) noin 10 vuotta sitten. Hän on toiminut kansallisen keskuksen johtajana sen alusta asti päätyönsä rinnalla.

Maija Aksela on luonnontieteellisen tiedekasvatuksen uranuurtaja ja alan ensimmäinen professori Suomessa. Hänellä on sekä luonnontieteellinen että kasvatusalan koulutus. Uransa aikana hän on tehnyt ansiokasta ja edistyksellistä työtä tutkimusperustaisen kemian opetuksen parissa. Hän on kouluttanut satoja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajia sekä 16 tohtoria innostavalla ja kannustavalla otteella. Työ opiskelijoiden parissa on ollut mieluisaa ja lähellä Akselan sydäntä. Hänen tavoitteenaan on kouluttaa ns. tiedelähettiläitä, jotka puolestaan innostavat lapsia ja nuoria tieteiden pariin. Aksela edistää alaa myös kansainvälisesti: hän osallistuu useisiin tieteellisiin tehtäviin, ja on toiminut vierailevana professorina ja kutsupuhujana lukuisissa maissa. Hän on julkaissut noin 400 julkaisua tutkimusryhmänsä kanssa.

”Tiede kuuluu kaikille! Näen roolini ns. katalyyttinä: annan ja luon mahdollisuuksia tulevaisuuden tekijöille maailman haasteiden ratkaisemiseen. Voimme yhdessä vaikuttaa hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Yhdessä olemme enemmän!”, kertoo professori Aksela ja kiittää tunnustuksesta.

Maija Aksela on saanut uransa aikana työstään lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia, kuten vuoden luonnontieteilijä ja vuoden matemaattisten aineiden opettaja. Aksela on vaikuttanut kemian seuratoiminnassa ja toiminut aikanaan pitkään Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksessa. Hän on toiminut aktiivisesti myös lukuisissa alaa edistävissä Euroopan komission, ALLEAn, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen työryhmissä. Hän vaikuttaa kansainvälisesti muun muassa Suomen UNESCO -työryhmän kautta.

Suomen Messusäätiö jakaa vuosittain noin 400 000 euron arvosta stipendejä, apurahoja ja tunnustuspalkintoja suomalaisen elinkeinoelämän edistämiseen. ChemBio Finland 2022 -tapahtuma järjestetään 8.-9.6.2022 Helsingin Messukeskuksessa.

Lisätietoja:

Kemian Päivien 2022 tiedotus, Sanna Mikkola, sanna.mikkola@kemianseura.fi
Professori Maija Aksela, maija.aksela@helsinki.fi , puh. +358505141450

LUMATIKKA-ohjelman koulutushenkilökunta on yhteisvoimin julkaissut LUMAT-B-lehteen teemanumeron matematiikan opetukseen liittyvistä aiheista. Teemanumeron tarkoituksena on nostaa esille LUMATIKKA-ohjelman matematiikkainnostusta nostattavia sisältöjä ja ohjelman vaikutusta suomalaisessa opettajankoulutuskentässä.

LUMATIKKA on vuosina 2018–2022 toteutettu matematiikan opetuksen täydennyskoulutusohjelma. Ohjelman tavoitteena on ollut opettajien matematiikan opettamisen taitojen monipuolistuminen ja kehittyminen sekä matematiikan oppimistulosten nousuun kääntyminen kaikilla opetusasteilla.

Miten LUMA-verkosto ja LUMATIKKA-ohjelma ovat osaltaan tukeneet opettajia työssään tarjota innostavaa ja laadukasta matematiikan opetusta Suomen joka kolkassa ja niemessä? Entä mikä on ollut LUMATIKKA-kurssien suosion takana?

Teemanumero LUMAT-B-lehdessä

Matematiikan opetukseen keskittyvän teemanumeron artikkelit luovat tarkemman katsauksen koulutusohjelman sisältöihin. Teemanumero on julkaistu LUMATIKKA-ohjelman hyvien käytänteiden ja opetussisältöjen levittämiseksi.

Pääkirjoitus kuvaa ohjelman kehitysvaiheita ja merkitystä täydennyskoulutuskentässä. Sen jälkeiset kaksi artikkelia käsittelevät varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matematiikan opetusta: ensimmäisessä keskiössä on koulutukseen osallistuneen esikouluopettajan havainnot, kun taas toinen artikkeli esittelee kurssin toiminnallisia näkökulmia varhaismatemaattisten taitojen opetukseen. Näiden jälkeiset kaksi artikkelia puolestaan esittelevät tutkimustuloksia kielentämisen ja toimintavälineiden käytöstä sekä niiden merkityksistä alakoulumatematiikan oppimiselle.

Viides artikkeli käsittelee tulevaisuuden taitoja heijastettuna LUMATIKKA-ohjelman yläkoulun ja lukion opettajille suunnattujen kurssien painoalueisiin. Kuudes artikkeli luo katsantoa siihen, mitä Lumatikan valinnaisosiolla on tarjota ohjelmoinnillisen ajattelun kehittämiseen yläkoulun opetuksessa. Seitsemäs artikkeli syventyy ammatillisen koulutuksen opettajille suunnatun kurssin osallistujien kokemiin haasteisiin matematiikan opetuksessa omissa oppilaitoksissaan ja kyseisen kurssin antiin näiden haasteiden selättämisessä.

Teemanumeron päättävät kaksi artikkelia ovat teemoiltaan koko koulutuspolkua läpileikkaavia. Ne käsittelevät ohjelman kahta merkittävää teemaa eli eheyttävää opetusta – tässä matematiikan ja musiikin näkökulmasta – sekä arviointia koulutuspolun eri päissä perusopetuksessa ja toisella asteella.

Vaikka teemanumeron ensimmäiset artikkelit on kirjoitettu erityisesti tietyn opetusasteen opettajat silmällä pitäen, suosittelemme niiden lukemista muidenkin asteiden opettajille. Artikkeleista voi saada vinkkejä myös omalle opetusasteelle vietäväksi sekä laajentaa omaa käsitystä matematiikan opetuksesta koulutuspolun eri vaiheissa – tavoittaen sitä LUMATIKKA-ideologiaa, mitä hankkeen koulutuskokonaisuus on pyrkinyt rakentamaan.

Koulutuspolitiikalla vastataan matematiikan oppimisen haasteisiin

Suomalaisen koulutuksen laadukkuutta on arvostettu kansainvälisesti viimeistään ensimmäisten PISA-tulosten julkaisusta lähtien. Kuitenkin 2000-luvulle tultaessa erityisesti suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen ja asennekehityksen laskusuhdanne on maalannut tuohon kiiltokuvaan synkkää pilveä. Onkin syytä kysyä, mitä matematiikan oppimisen tueksi on tehty ja tulisi tehdä?

Suomen koulutuspolitiikan päämääräksi on asetettu koulutus- ja osaamistason nostaminen kaikilla koulutusasteilla. Opetusministeriön vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan täydennyskoulutuksen merkitystä ja resursseja olisi syytä terävöittää yhteistyössä muun muassa yliopistojen kanssa. Sipilän hallituskauden kärkihankkeiden tavoitteiksi asetetiin, että Suomen opettajat olisivat maailman osaavimpia. Samaan aikaan esille oli kuitenkin noussut huoli siitä, että suomalainen täydennyskoulutuskenttä vaikuttaa yksittäisen opettajan silmissä pistaleiselta, toisistaan irrallisten kurssien kokoelmalta.

Näiden taustojen valossa Opetushallitus avasi loppuvuodesta 2017 lisähaun valtionavustuksiin. Avustuksella oli määrä tukea matematiikan osaamisen kehittämistä systemaattisissa, 15 opintopisteen laajuisissa opintokokonaisuuksissa. Jotta opettajille taattaisiin yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan maantieteellisestä sijainnista huolimatta, oli koulutusohjelmat määrä toteuttaa MOOC-verkkoympäristöissä. Tuotettujen materiaalien avointa jakamista pidettiin etuna avustusta myönnettäessä.

LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyökumppaneineen tarttui kyseisen valtionavustuksen turvin LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman toteuttamiseen. Verkosto toimii linkkinä yliopistojen opettajankoulutuksen ja eri asteiden käytännön opetustoiminnan välillä. Se edistää yhteisöllistä sekä matemaattisten aineiden oppimisintoa tukevaa tutkimusperustaista oppimiskulttuuria.

Verkkokursseilla osaksi oppivaa yhteisöä

LUMATIKKA-hankkeessa on kehitetty ja ylläpidetty maksutonta verkkokoulutuskokonaisuutta, joka on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Hankkeessa on työskennellyt matematiikan, luonnontieteiden ja ohjelmoinnin opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijoita suomalaisista tiedeyliopistoista ja -korkeakouluista. Verkkopedagogiikan asiantuntijan ohjaamina he suunnittelivat ja toteuttivat satoja uusia oppisisältöjä, kuten opetusvideoita ja kirjallisia materiaaleja, jotka koostettiin mielekkäiksi kurssikokonaisuuksiksi. Ohjelma tukeutuu viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Ohjelma on mahdollista suorittaa suomeksi ja ruotsiksi, ja kieliversioineen siihen kuuluu yli 20 verkkokurssia.

Koulutusohjelman kursseja pilotoitiin aluksi monimuotokoulutuksena, joissa verkko-opintoja täydennettiin lähikoulutuspäivillä. Lähikoulutustapahtumat toimivat kehittämisvaiheessa olleiden kurssien kohtaamiskanavina. Niihin osallistuneilta opettajilta kerättiin palautetta verkkokursseille suunniteltujen materiaalien soveltuvuudesta opetukseen. Koulutuksen kursseille on luonteenomaista, että niissä yhdistyvät teoria sekä sen soveltaminen käytäntöön omassa opetuksessa. Hankkeen edetessä lähikoulutuspäivien osuutta on asteittain vähennetty, ja nykyisellään kurssit toteutuvat täysin verkossa ajasta ja paikasta riippumattomasti.

 

Verkkokurssien sisältöjä ja toiminnallisuuksia on jatkuvasti kehitetty lähipäivä- ja verkko-osallistujilta saadun palautteen sekä kurssihenkilökunnan kokemusten perusteella. Palautteen lisäksi kursseja on kehitetty kyselytutkimuksen ja oppimisanalytiikan avulla. Osallistujien käyttäytymisestä verkkoympäristössä on saatu tietoa esimerkiksi lokitietoja hyödyntämällä. MOOC-kursseille tyypillistä kurssipudokkuutta on havaintojen perusteella pyritty vähentämään tarjoamalla osallistujille oikea-aikaisesti kohdennettuja tukitoimia, kuten henkilökohtaista palautteenantoa ja joustavia suoritusaikatauluja.

Yhtenä koulutukseen sitouttamisen muotona opettajia on kannustettu osallistumaan koulutukseen yhdessä samasta yksiköstä olevan kollegan kanssa, minkä on todettu edesauttavan uusien toimintatapojen jalkauttamista oppimisyhteisöön. Riippumatta siitä, osallistuuko opettaja yhdessä kollegan kanssa vai yksin, on hänet toivotettu osaksi oppivaa yhteisöä, jossa teoriapohjaista tietoa ja käytännön opetusideoita on jaettu opettajien ja koulutuksen toteuttajan kesken. Verkkokoulutuksen ansiosta myös koulunsa tai paikkakuntansa ainoat opettajat ovat saaneet vertaistukea.

Matikkainnostusta koulupolun eri vaiheisiin

Jo ennen kouluikää lapselle kehittyvien matemaattisten taitojen ja niissä esiintyvien heikkouksien on todettu olevan yhteydessä matematiikan oppimiseen myöhemmällä iällä. Luokka-asteelta toiselle siirtyessä osaamiserot kasvavat entisestään. Laadukkaalla matematiikan opetuksella pystytään vaikuttamaan näihin taitoeroihin jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Myös Opetushallitus on arvottanut varhaiskasvatuksen matemaattisten taitojen tukemista avustusta myöntäessään. Koulutuksen avulla on kehitetty osallistujien kykyä auttaa oppijoitaan havainnoimaan ympäristöään ”matikkalasien” läpi heti varhaisista vuosista lähtien.

Toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että oppilaiden kuva matematiikasta tylsänä ja vaikeana aineena alkaa muodostua jo varhaisina kouluvuosina, kun taas usko omiin kykyihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmapiiriin ja merkityksellisyyden kokemuksiin,  jotta oppilaiden kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi. Oppilaat hakeutuvat vapaaehtoisesti matematiikan pariin todennäköisemmin, kun he luottavat omiin taitoihinsa ja heillä on myönteinen matematiikkakuva.

LUMATIKKA-hankkeessa opettajille tarjotaan edellytykset luoda päiväkoteihinsa ja kouluihinsa matematiikkainnostusta tukevaa oppimiskulttuuria. Innostuksen luomisessa korostuvat esimerkiksi toiminnalliset työtavat, matematiikkapuheen lisääminen oppimistilanteisiin sekä matemaattisten ongelmien linkittäminen oppijan arkeen ja mielenkiinnonkohteisiin.

Vielä ehdit mukaan LUMATIKKA-koulutukseen

LUMATIKKA-ohjelma järjestetään vielä viimeisen kerran nykymuodossaan ohjatusti syyslukukaudella 2022. Ilmoittautuminen on käynnissä ohjelman omalla kotisivulla 14.8. saakka. Kurssien suoritusaika on 22.8.-13.11.2022. Tervetuloa kouluttautumaan kaikki matematiikan opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat ja alan opiskelijat jokaiselta asteilta!

Lisätietoja: lumatikka.luma.fi || info@lumatikka.luma.fi

Tiedekasvatuksen yhtenä tavoitteena on tieteellinen lukutaito. Se tarkoittaa kykyä ymmärtää arkipäivän tieteellisiä ilmiöitä, osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä tehdä päätöksiä henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla

Tiedekasvatus auttaa siis ymmärtämään tieteen tekemisen periaatteita sekä antaa valmiudet arvioida
tiedon ja tiedonlähteen luotettavuutta. Näistä taidoista on hyötyä paitsi yksilöille myös laajemmin koko
yhteiskunnalle. Riittävä LUMA-osaaminen edistää esimerkiksi hyvinvoinnin ja tasa-arvon kehittymistä
sekä synnyttää tietoa, luovuutta ja innovointikykyä tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Tiedekasvatusta tapahtuu varhaiskasvatuksessa, kaikilla kouluasteilla sekä vapaamuotoisemmin kotona,
kavereiden kesken ja harrastusten parissa. Parhaimmillaan tiedekasvatus lomittuu osaksi yksilöllistä
oppimisen polkua, jolla uteliaisuus tiedettä kohtaan syttyy jo varhaislapsuudessa. Ja kun uteliaisuus kasvaa syvemmäksi kiinnostukseksi, tulevaisuuden työura saattaa löytyä tieteen ja tutkimuksen parista.

Tiedekasvatuksen suositusten mukaan tiedekasvatus on innostavaa ja palkitsevaa toimintaa, joka
ottaa huomioon osallistujien taustan, tuo esiin tieteen monipuolisuuden sekä kannustaa kokeilemaan
ja osallistumaan. Tutustu yhteistyössä laadittuihin Tiedekasvatuksen suosituksiin täällä.

Katso video tiedekasvatuksesta ja sen hyödyistä

Lue lisää

• Suomen LUMA-strategia 2030 (Opetus ja kulttuuriministeriö)
• Paavo-Petri Ahonen: Tiedekasvatus on tärkeää yhteiskunnalle
• Maija Aksela: Tiedekasvatus ja sen tulevaisuus

KvarkenSat on pohjalaismaakuntien ja Västerbottenin yhteinen piensatelliitti, joka tuo avaruuden ja avaruusdatan lähelle. Hankkeen osana tietoa satelliiteista ja niiden hyödyistä levitetään myös kouluihin. Oppilaat pääsevät muun muassa rakentamaan omia satelliittejaan.

Vuoden lopulla Merenkurkku saa oman satelliittinsa, kun suomalaisten ja ruotsalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä toteuttama piensatelliitti laukaistaan avaruuteen. KvarkenSat on erittäin pienikokoinen LEO-satelliitti, joka tulee kiertämään maata vain muutaman sadan kilometrin korkeudessa.  

Vaasan yliopistokampukselle on rakennettu satelliitin vastaanottoasema, josta käsin onnistuu satelliitin ohjailu ja sen lähettämän datan vastaanotto. Hankkeen vastuullisen johtaja, professori Heidi Kuusniemi toteaa satelliiteilla olevan jo tällä hetkellä iso rooli yhteiskunnassamme.

– Satelliittipaikannuksen tultua kännyköihin löytyy jokaisesta perheestä nykyään useita satelliittivastaanottimia. Ne ovat tärkeitä paitsi yksittäiselle käyttäjälle, joka saa tietää oman sijaintinsa ja esimerkiksi palveluiden sijainnin, myös esimerkiksi liikenteelle ja logistiikalle. Nyky-yhteiskunta ei yksinkertaisesti toimisi ilman satelliitteja, kertoo Kuusniemi.

Avaruus kiehtoo kouluissa

Hankkeeseen kuuluu myös monipuolista yhteistyötä koulujen kanssa. Kouluvierailujen aikana käydään ikäkausikohtaisesti läpi, mihin satelliitteja tarvitaan. Lisäksi oppilaat ovat päässeet vierailujen aikana muun muassa suunnittelemaan ja mahdollisesti myös rakentamaan omia satelliittejaan sen perusteella, millaisia osia niistä oikeasti löytyy.

– Satelliitit ja avaruus innostavat luonnontieteiden ja matematiikan pariin niiden kiehtovuuden ansiosta. Olemme pitäneet kouluvierailuilla esillä myös kestävyyden teemaa, eli miten avaruus tulisi suunnitella kestävästi. Mietimme koululaisten kanssa esimerkiksi sitä, miten piensatelliitit saadaan vastuullisesti pois avaruudesta, etteivät ne jää sinne roskaamaan. Tämä on tärkeä painopiste myös Suomessa yleisemmin, ja ongelmaa taklaamaan on syntynyt keksintöjäkin, kertoo Kuusniemi.

Oman kaupungin satelliitin ansiosta aihe tulee lähelle oppilaita.

– Oppilaista on kiinnostavaa, kun heidän kaupunkiinsa tulee satelliitti. Olemmekin saaneet paljon kyselyitä ja toiveita vierailukäynnistä vastaanottoasemalle.

Kuusniemi kehuu vierailujen olevan antoisia paitsi oppilaille myös vierailijoille.

– Lapset kysyvät hyviä kysymyksiä. Vierailimme viime viikolla Vaasassa Nummen koulun ala-asteella kertomassa satelliiteista yli 200 oppilaalle. Vierailun aikana eräs oppilas kysyi, mitä tehdään, jos satelliitti menee hukkaan. Kysymys oli hyvä esimerkki asiasta, johon meidän on pitänyt oikeastikin varautua ja miettiä toimintatapoja.

CanSat kilpailussa tölkkisatelliitit asetetaan vastakkain

Avaruus ja satelliitit olivat teemana myös 3.–6.4. järjestetyssä CanSat-kilpailussa Vaasassa. CanSat on juomapurkin kokoisessa kotelossa oleva täysin toimiva satelliitti, joka voidaan lähettää yläilmoihin keräämään tutkimuksellista havaintotietoa.

Kilpailuun osallistui yhteensä seitsemän nuorista koostuvaa joukkuetta. Näiden tehtävänä oli rakentaa oma CanSat-satelliitti, laukaista se ja kerätä sen avulla havaintotietoa siirrettäväksi tietokoneelle. Tiedonkeruunsa jälkeen CanSatin tuli vielä selviytyä laskeutumisesta, joten nuoret pääsivät suunnittelemaan ja toteuttamaan itse kokonaisen avaruusprojektin.

Tuutoreina toimineet Vaasan yliopiston opiskelijat Emil Uski ja Eero Smeds pääsivät seuraamaan joukkueiden toimintaa koko kilpailun ajalta. Kilpailun suurimmat jännityksen hetket koettiin, kun oli aika laukasta satelliitit. Uskin ja Smedsin mukaan laukaisu sujui joukkueilta onnistuneesti. Kaiken kaikkiaan he kiittelivät tiimien työskentelyä hyvin itsenäiseksi.

Myös järjestäjien ja osallistujien kannalta tapahtuma oli onnistunut. Esimerkiksi Kokkolan suomalaisen lukion Batsat-joukkue oli toisena kilpailupäivänä hyvin tyytyväinen onnistuneeseen laukaisuunsa. He päättivät osallistua kilpailuun fysiikan opettajansa kannustamina, sillä he olivat kiinnostuneita fysiikasta.

Katso tunnelmia satelliittien laukaisusta:

 

 

 

 

 

View this post on Instagram

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A post shared by ESERO Finland (@eserofinland)

Avointa dataa kaikkien käyttöön

Uuden KvarkenSat-satelliitin keräämä data tullaan avaamaan kaikkien käyttöön sen oman portaalin kautta. Avointa dataa pääsevät siis laajasti hyödyntämään kaikki alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Myös kouluissa voidaan jo nyt hyödyntää satelliittidataa osana opetusta.

– Esimerkiksi EU:n Copernicus-ohjelma tarjoaa jo nyt avointa dataa, joka soveltuu kouluissa käytettäväksi. Meillä onkin suunnitteilla siihen liittyviä opetusmateriaaleja yläasteelle ja lukioon, mainitsee Kuusniemi.

Lue lisää

• KvarkenSat-hanke

• ESERO Finlandin järjestämä CanSat-kilpailu

• Copernicus-ohjelma

Teksti: Jasmin Kopra Kuva: Vasemmalla havainnekuva Kvarkensat-sateliitista. Oikealla CanSat-kilpailuun osallistunut BatSat-sateliitti.

LUMA-keskus Suomi -verkosto avaa kouluille ja päiväkodeille haun liittyä osaksi LUMA-kehittämisyhteisöä, jonka muodostavat LUMA-kehittämiskoulut ja -päiväkodit sekä alueelliset LUMA-keskukset. Haku on avoinna 15.5. saakka.

Onko sinulla ajatuksia siitä, miten LUMA-aineiden (matematiikka, ympäristöoppi, luonnontieteet ja teknologia) opetusta ja oppimista tulisi kehittää? Haluatko olla rakentamassa toimintamalleja, materiaaleja sekä koulutuksia uusien opetussuunnitelmien tueksi? Kiinnostaako sinua verkostoitua alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti?

Haku kehittämisyhteisöön on päättynyt. Kiitos kaikille hakeneille! Käymme seuraavaksi hakemukset läpi ja ilmoitamme valinnasta kesäkuussa viikolla 22.

Kehittämiskoulut ja -päiväkodit pääsevät osallistumaan LUMA-keskus Suomen valtakunnallisen tehtävän toteuttamiseen yhteisöllisesti niin, että mukana on opettajia, tutkijoita, opettajankouluttajia ja muita yhteistyötahoja. Kehittämisyhteisön toiminta rakentuu projektioppimiselle. Asetamme projekteille tavoitteet yhdessä mukana olevien oppimisyhteisöjen tarpeiden, opetussuunnitelman perusteiden sekä uusimman tutkimustiedon pohjalta. Lue lisää kehittämisyhteisöistä, tavoitteista ja toiminnasta verkkosivuiltamme.

Toimintavuosi käynnistyy elokuussa, kun kutsumme kaikki kehittämiskoulut ja -päiväkodit mukaan tutustumaan ja keskustelemaan tulevasta vuodesta sekä yhteistyön muodoista kehittämispäivillemme verkossa 25.8.2022.

Hakemalla kehittämiskouluksi tai -päiväkodiksi

• Pääsette hyödyntämään uusinta tutkimustietoa sekä uusimpia toimintamalleja LUMA-aineiden monialaiseen opetukseen.
• Saatte asiantuntija- ja vertaistukea yli koulutusasteiden, oppiainerajojen ja osaamisten alueiden.
• Saatte ensimmäisten joukossa tiedon LUMA-verkoston tarjoamista uusista toiminnoista, joihin haetaan koulu- ja päiväkotiryhmiä (esim. pilotoinnit). 
• Pääsette halutessanni jakamaan ideoitanne LUMA-päivillä ja LUMA-viikoilla.
• Saatte käyttää LUMA-kehittämiskoulun ja -päiväkodin sekä LUMA-kehittäjäopettajan nimikkeitä.

Toivomme osallistujia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja eri puolilta Suomea. Jokaisesta hakevasta koulusta ja päiväkodista ohjelmaan tulisi osallistua vähintään kaksi henkilöä (LUMA-aineiden opettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, luokanopettaja, ohjaaja, opinto-ohjaaja tai muiden aineiden opettaja).

LUMA-kehittämiskoulut ja -päiväkodit

• Osallistuvat yhteiskehittämiseen vuosien 2022–2024 aikana enintään neljää työpäivää vastaavan tuntimäärän (30 h) verran lukuvuoden aikana per osallistuva opettaja tai ohjaaja. Uusia toimintamuotoja kehitetään verkon välityksellä kehittämispäivillä ja teemakohtaisissa työryhmissä.
• Testaavat yhdessä suunniteltuja projekteja ja malleja.
• Kehittävät toimintaa omissa oppimisyhteisöissään osana opetussuunnitelmaa.

Kehittämistä tehdään viidessä teemaryhmässä

Hakiessasi kehittäjäyhteisöön tulee sinun valita, millaisesta yhteistyöstä olet kiinnostunut. Olemme jakautuneet työskentelemään ja keskustelemaan viiteen eri ryhmään. Tutustu eri teemaryhmien aiheisiin – mikä teema sopisi kehittämisideaasi parhaiten?

.accordion { background-color: #e6f7ff; color: #333333; cursor: pointer; padding: 18px; width: 100%; border: none; text-align: left; outline: none; font-size: 16px; transition: 0.4s; font-family:roboto } .active, .accordion:hover { background-color: #00a3cc; } .panel { padding: 0 18px; background-color: white; max-height: 0; overflow: hidden; transition: max-height 0.2s ease-out; }

Korkeakoulu-, tutkija- ja yritysyhteistyö

Luonto oppimisympäristönä

Projektioppiminen

Teknologiakasvatus, ohjelmointi ja matematiikka

Yhteisöllisyyttä tukevat mallit

var acc = document.getElementsByClassName(”accordion”); var i; for (i = 0; i < acc.length; i++) { acc[i].addEventListener("click", function() { this.classList.toggle("active"); var panel = this.nextElementSibling; if (panel.style.maxHeight) { panel.style.maxHeight = null; } else { panel.style.maxHeight = panel.scrollHeight + "px"; } }); }

Lisätietoja

• Yhteydenotot ja tiedustelut: luma-keskus@helsinki.fi
• LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela, maija.aksela@helsinki.fi

Kehittämisyhteistyö on osa LUMA-keskus Suomi -verkoston valtakunnallista tehtävää vuosina 2021–2024. Valtakunnallista tehtävää rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.