LUMA-sanomat

Verkostomme on jälleen kerran kehittänyt tekemistä joulun odotukseen. Suklaan sijasta näistä kalentereista putkahtaa kivaa LUMA-aiheista tekemistä. Kurkkaa itse ja kokeile!

Globaalit sankarit -joulukalenteri 2022

Tervetuloa odottamaan joulua LUMA-keskus Pohjanmaan kanssa! Tänä vuonna kierrämme maailmaa ja etsimme vastauksia uudessa Globaalit sankarit– joulukalenterissa. Luukuista paljastuu erilaisia kulttuureihin, kestävään kehitykseen, energiaan sekä luontoon liittyviä kysymyksiä sekä tehtäviä. Ehkä saat joulukalenterista jotain vinkkejä ja ajatuksia myös omaan joulun odotukseesi ja valintoihisi. Joulukalenteri on ensisijaisesti suunnattu 3.-6.-luokkalaisille opetusryhmille, mutta sen sisältöä voi halutessaan hyödyntää kuka vaan. Joulukalenteri perustuu LUMA-keskus Pohjanmaan Globaalit sankarit -lautapeliin, jota kehitetään Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston rahoittamassa projektissa.

Tilaa joulukalenteri tästä tai seuraa sitä päivittäin blogissamme.

Skolresurs julkalender 2022 handlar om uppfinningar

Vet du hur högtalare uppfanns? Hur fungerar lås egentligen och vad är den första finska naturprodukten som godkänts av Läkemedelsverket? Dessa är bara några frågor som vi kommer att få svar på i Skolresurs julkalender 2022. Från den 1.12 till 22.12 öppnar vi en lucka varje vardag. Temat för julkalendern är uppfinningar som vi alla ser i vår vardag. Vi kommer att presentera 15 uppfinningar i form av ca 5 minuter långa filmsnuttar. De är tänkta att användas i klassen och är gjorda så att eleverna också har möjlighet att vara med och fundera, diskutera, uppleva och experimentera! Målgrupp är särskilt åk 4-6, men de passar också för åk 7-9. Alla andra är förstås också välkomna att ta del av innehållet, som ger nytt perspektiv på många saker vi använder dagligen.

Hur hittas julkalendern? Ingångssidan är nu publicerad och hittas bakom länken. Där kommer man med ett klick på dagens datum till en film och eventuellt övrigt material. På ingångssidan finns också en lärarhandledning som närmare förklarar hur man kan använda kalendern i undervisningen (tryck på stjärnan nere i vänstra hörnet på ingångssidan eller klicka här).

Toiminnallinen joulukalenteri alaluokille

Kalenterista löytyy toimintavinkki jokaiselle joulukuun arkipäivälle. Koko kalenteri on heti auki ja kasvattaja voi käydä etukäteen kurkkimassa mitä on luvassa. Ryhmän kanssa luukkuja voi sitten availla päivä kerrallaan. Tutustu kalenteriin tästä linkistä.

Aalto Juniorin joulukalenteri ja arvonta instagramissa

Joulukuussa Aalto Juniorin instagram täyttyy kaikenlaisesta hauskasta. Tule päivittäin katsomaan joulukalenterimme luukku ja ratkaisemaan erilaisia pulmia sekä vastaamaan arvoituksiin. Joulukalenterista löytyvät pulmat ja tekeminen sopivat hyvin varsinkin alakouluikäisille. Luukkuja voi pohtia yhdessä vaikka koko luokan voimin!

Vuoden lopun kunniaksi arvomme joulukalenteriin osallistuneille kolme kappaletta joulupaketteja, jotka sisältävät esimerkiksi koeputkia, pipettejä sekä pientä Aalto Junior -teemaista kivaa kuten heijastimen talven pimeisiin iltoihin!

Seuraa siis joulukalenteria ja osallistu arvontaan huomisesta lähtien instagramissamme @aaltouniversity_junior.

Summamutikan joulukalenteri on täällä!

Luvassa on luukkuja, joiden tekijöissä on mukana myös meidän TET-harjoittelijoitamme.

Ensimmäinen luukku: Pikkujoulut ovat alkamassa, mutta tontun hatusta on häviksissä puolet! Täydennä toinen puoli symmetrisesti!

Seuraa kalenteria joko Summamutikan Instagramissa @hy.summamutikka tai Facebook-tilillä.

LUMA-keskus Lapin joulukalenteri

Jouluna odotuksen aikana tarjoamme viikoittain vinkkejä lasten tiedekokeiluihin. Vinkit toimivat vaikka opettajille lyhyeksi tekemiseksi oppitunneille tai kotiin yhteiseksi lomapuuhaksi lasten kanssa.

Seuraa kalenteria LUMA-keskus Lapin Instagram-tilillä @lumakeskuslappi.

Palkinnonsaaja, Helsingin yliopiston luonnontieteellisen tiedekasvatuksen professori Maija Aksela on tehnyt ansiokasta ja pitkäjänteistä työtä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen ja oppimisen kehittämiseksi varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.

Nokia Säätiö on myöntänyt vuoden 2022 tunnustuspalkinnon Helsingin yliopiston luonnontieteellisen tiedekasvatuksen professori Maija Akselalle. Säätiö antaa tunnustuksen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä matematiikan, luonnontieteiden, ympäristöopin ja teknologian opetuksen kehittämisessä sekä tiedekasvatuksen vahvistamisessa.

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian, eli LUMA-alojen, huippuosaamisen varmistaminen on keskeistä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen luovat pohjan teknologian kehitykselle ja tulevaisuuden teknologiainnovaatioille. Alan opettajilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten innostamiseksi kyseisten alojen pariin ja heidän osaamisestaan huolehtimisessa.

Aksela palkittiin Nokia Säätiön vuosittaisessa palkinnonjakotilaisuudessa tänä iltana. Nokia Säätiö on jakanut yli 1 900 apurahaa 27-vuotisen olemassaolonsa aikana. Vuonna 2022 Nokia Säätiö jakaa apurahoina ja tunnustuspalkintoina yhteensä yli 400 000 euroa.

”Suomen teknologiaosaamisen ja innovaatiokilpailukyvyn turvaaminen edellyttää investointeja tulevaisuuden huippuosaajien kouluttamiseen. On tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät teknologian merkityksen jo nuoresta iästä lähtien ja heitä rohkaistaan alan jatko-opintoihin. Palkinnolla haluammekin osoittaa arvostuksemme professori Maija Akselan tekemälle tärkeälle ja pitkäjänteiselle työlle alan opettajakoulutuksen kehittämiseksi ja opiskelijoiden kiinnostuksen herättämiseksi jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo Hannu Kauppinen, Nokia Säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Maija Aksela on Suomen ensimmäinen luonnontieteellisen tiedekasvatuksen professori. Hänellä on yli 35 vuoden kokemus LUMA-aineiden koulutuksesta, opettajankoulutuksesta sekä uusien ja innostavien opetusmenetelmien kehittämisestä. Hän on julkaissut noin 400 tieteellistä julkaisua ja ohjannut lukuisia väitöskirjoja ja opinnäytetöitä. Tutkimustyössään hän on keskittynyt erilaisiin opetuksen virtuaalisiin menetelmiin sekä kestävyyteen opetuksessa.

”Haluan työlläni tarjota mahdollisuuksia oivaltamiseen ja onnistumisen iloon, kansallisesti ja kansainvälisesti. Erityisesti sydämessäni ovat tulevaisuuden tekijät, eli lapset ja nuoret, heidän ajattelunsa ja oppimisensa. Rakennamme hyvää, kestävää tulevaisuutta toimimalla yhdessä päiväkotien, koulujen, perheiden, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Jokainen voi olla tiedelähettiläs”, toteaa Aksela.

Aksela ideoi Helsingin yliopistoon ensimmäisen LUMA-keskuksen noin 20 vuotta sitten. Nykyään LUMA-keskus Suomi kattaa 11 suomalaista yliopistoa ja 13 alueellista LUMA-keskusta tavoitteena edistää yhteisöllisesti innostavaa LUMA-aineiden opetusta ja oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Verkosto on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Aksela toimii päätyönsä ohessa verkoston johtajana. Verkosto tunnetaan erityisesti LUMA-tiedeluokistaan eri puolilla Suomea. Noin 15 vuotta sitten Aksela perusti ensimmäisen LUMA-tiedeluokan Helsingin yliopistoon. Kemianluokka Gadolin tutustuttaa lapsia ja nuoria kemiaan kokeellisen työskentelyn avulla.

Nokia Säätiön tarkoituksena on tieto- ja teletekniikan tieteellisen kehittämisen tukeminen sekä alan opetustoiminnan edistäminen Suomessa. Säätiö myöntää avustuksia, apurahoja ja tunnustuspalkintoja näiden alueiden tutkimiseen. Nokia Säätiö on itsenäinen, voittoa tavoittelematon säätiö, joka perustettiin Nokia Oyj:n aloitteesta ja merkittiin Suomen säätiörekisteriin vuonna 1995.

Suvi Laitinen ja hänen ystävänsä Lena Maula osallistuivat ensimmäiseen Millennium Youth Prize -kilpailuun vuonna 2018. Kilpailun aikaan lukiossa opiskelleet Laitinen ja Maula kehittivät uudenlaisen ratkaisun Alzheimerin taudin hoitoon ja voittivat sillä kilpailun pääpalkinnon. Kilpailuun osallistuminen avasi Laitiselle ovet tieteellisen tutkimuksen pariin.   

Idea kilpailutyöstä syntyi tutkimuskirjallisuuden pohjalta 

Laitisen mukaan kilpailutyön aiheen valinta ei ollut vaikeaa. 

– Alzheimerin taudin hoito valikoitui melko nopeasti aiheeksemme sen jälkeen, kun päätimme osallistua kilpailuun. Kyseessä on ikävä tauti, joka koskettaa monia ja jonka hoito ei ole kovinkaan edistynyttä. Idea laktaatin hyödyntämisestä syntyi, kun perehdyimme aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli havaittu, että laktaatin määrä aivoissa vähenee Alzheimerin taudin seurauksena. Tämän havainnon perusteella lähdimme kehittämään ratkaisuamme. 

Kilpailutyönään hän ja Maula päättyivät tutkimaan, voisiko laktaattipitoisuuden kasvattaminen aivoissa tehostaa Alzheimerin taudin lääkehoitoa. Laktaatti voisi paitsi edistää Alzheimerin taudin lääkkeen imeytymistä myös hidastaa taudinkuvaan kuuluvaa neuronien tuhoutumista. 

Into tutkimusta kohtaan ei ole laantunut 

Kun Laitinen ja Maula olivat keksineet aiheensa, oli tutkimustyön vuoro: Ensiksi he perehtyivät tutkimuskirjallisuuteen ja työstivät sen pohjalta kirjallisen raportin kilpailutyöstään. Raportin perusteella he pääsivät kilpailun finaaliin, jossa he pääsivät esittelemään ratkaisunsa tuomareille ja saivat siitä palautetta.  

– Kilpailuun osallistuminen oli innostavaa, pääsin pohtimaan itseäni kiinnostavaa kysymystä ja harjoittelemaan oman idean esittämistä. Saimme ideastamme myös kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta. Kilpailun oppien ansiosta pääsin Aalto-yliopistoon tutkimusavustajaksi, ja siitä tutkimusurani lähtikin käyntiin. Nyt opiskelen Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja olen aloittamassa väitöskirjaani, kertoo Laitinen. 

Tutkimuksellinen ajattelu esiin! 

 Laitinen arvelee, että heidän kilpailutyönsä menestykseen vaikuttivat erityisesti kaksi tekijää: he paitsi valmistautuivat huolellisesti suullisen esityksen pitämiseen myös pohtivat kehittämänsä ratkaisun vaikuttavuutta ja rajoituksia avoimesti kilpailutyön ohessa. 

– Toimme kilpailutyössämme esille muun muassa Alzheimerin taudin hoidon kustannuksia Suomessa ja pystyimme sitä kautta uskottavasti perustelemaan ratkaisun merkitystä. Vaikuttavuuden lisäksi idean kriittinen arviointi ja rajoitteiden tuominen esille on tärkeää. Se osoittaa tieteellistä ajattelua ja lisää työn uskottavuutta, selittää Laitinen. 

Kilpailuun osallistumista miettiville Laitisella on antaa muutamia vinkkejä. 

– Kilpailutyön ei tarvitse olla aukoton, kunhan taustalla oleva idea käy siitä selväksi. Ei kannata olettaa, että kilpailutyön arvioi aiheen asiantuntija, vaan käyttämäsi käsitteet on hyvä selittää huolellisesti auki. Lopulta oma teksti kannattaa oikolukea huolellisesti ja, mikäli mahdollista, pyytää siitä palautetta esimerkiksi opettajalta.  

Lisäksi Laitinen korostaa, että esitetyt väitteet on syytä perustella huolellisesti. Tässä usein apuna on aikaisempi tutkimuskirjallisuus, johon viitatessa lähteiden mainitseminen on tärkeää. Aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen on hyvä perehtyä myös, jotta ei tule vahingossa plagioineeksi, mikäli keksimäsi ratkaisua onkin jo kokeiltu 

– Anna oman tieteellisen ajattelusi näkyä, kehottaa Laitinen.  

Mikä Millennium Youth Prize? 

Millennium Youth Prize on nuorille suunnattu versio kansainvälisestä Millennium teknologiapalkinnosta. Nuoret osallistuvat kilpailuun kehittämällä ratkaisuja kolmeen yliopistojen professorien antamaan haasteeseen. Kehitetty ratkaisu voi olla esimerkiksi selvitys, video, prototyyppi tai jokin niiden yhdistelmä. Kilpailuun osallistuvia töitä arvioidaan niiden mielikuvituksellisuuden, luovuuden, innovatiivisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden perusteella.  

Tänä vuonna kilpailun haasteet koskevat suurkaupunkien ilmanlaatua, tulevaisuuden biomateriaaleja sekä kasvintuotannossa käytettäviä ravinteita. Kilpailu on auki koko syksyn ajan niin, että lopullinen työ tulisi jättää arvioitavaksi 8.1.2023. Kilpailun järjestävät Tekniikan Akatemia-säätiö, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja LUMA-keskus Suomi.  

Lue lisää 

• Lue lisää Millennium Youth Prize -kilpailusta, tutustu haasteisiin ja ilmoittaudu mukaan. 
• Tervetuloa myös kuulemaan lisää kilpailusta 27.10. järjestettävään virtuaalityöpajaan.  
• Uutinen vuoden 2018 voittajista Aalto-yliopiston sivuilla 

Kansalaistiede tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden osallistua tieteelliseen tutkimusprojektiin. Yhteistyö seitsemän lukion ja Jyväskylän yliopiston välillä Jaettu valo -hankkeessa ei rajoitu vain aineistokeruuseen, vaan vuorovaikutus sukeltaa paljon syvemmälle.

Kansalaistieteen (englanniksi citizen science) käsitteellä tarkoitetaan osin tai kokonaan maallikoiden tekemää tieteellistä tutkimusta. Kansalaisia voidaan esimerkiksi ottaa mukaan keräämään analysoitavaa aineistoa. Määritelmästään huolimatta kansalaistieteen ei tulisi olla vain tapa joukkoistaa aineistonkeruuta, vaan enemmänkin vuorovaikutteinen prosessi kansalaisten ja tutkijoiden kesken.

Jaettu valo -hankkeessa hyödynnetään kansalaistieteen menetelmiä, kun tutkimukseen osallistuvien lukioiden opiskelijat keräävät näytteitä oman koulunsa lähimetsästä. Hankkeessa kouluyhteistyötä koordinoivan Kati Heikkilä-Huhdan mukaan lukiolaisten rooli ei rajoitu tähän.

–  Aineiston keruun lisäksi lukiolaisilla on ollut mahdollisuus syventyä aiheeseen opinnoissaan enemmänkin. Esimerkiksi Kerttulin lukiossa Turussa yhteistyö on kytketty valinnaiseen kurssiin. Aiheeseen perehtyneet opiskelijat pääsivät esittämään tutkijoille hienoja kysymyksiä ensimmäisen lukuvuoden huipentaneessa seminaarissa, kertoo Heikkilä-Huhta.

Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia

Osallistuminen tutkimusprosessiin antaa lukiolaisille väläyksen siitä, mitä tiede todellisuudessa on ja mitä kaikkea sen tekemiseen liittyy. Yliopistolle yhteistyö koulujen kanssa antaa esimerkiksi mahdollisuuden kerätä tutkimusaineistoa tavoilla, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Lisäksi se on tapa vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja tehdä tutkimuksen tuloksia näkyväksi.

Heikkilä-Huhta kiittelee yhteistyön olevan hedelmällistä lukiolaisten kannalta.

– Työskentely on todella motivoivaa myös nuorten kannalta, he hoksaavat olevansa uuden tiedon äärellä. Näytteiden keruun lisäksi mahdollisuus opiskella maastossa on innostanut heitä. Tarkempi syventyminen tutkimukseen on suorastaan vienyt mukanaan.

Teeman puitteissa on myös kehitetty erilaisia oppimisprojekteja. Jyväskylän lyseon lukiossa kehitettiin aiheeseen liittyvä opintokokonaisuus, joka yhdistelee fysiikkaa, kuvataidetta ja biologiaa. Oppimisprojekti huipentui viikonloppuleirillä ja sitä on tarkoitus edelleen kehittää tuleville vuosille. Mikäli kurssin suorittaneet opiskelijat hakeutuvat myöhemmin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan, saavat se kaksi opintopistettä nanotiedeopintoihinsa.

Bakteereista syntyy eläviä taideteoksia

Näytteiden keräämisen lisäksi osallistuvilla lukioilla on mahdollisuus tarkastella bakteerimalleja kuvantamislaitteilla. Laitteen avulla opiskelijoille hahmottuu näkyvän valon ja infrapunavalon valon ominaisuuksia, mikä tukee saumattomasti fysiikan lukion oppimäärää. 3D-tulostuksen avulla valmistetut kuvantamislaitteet on annettu projektiin osallistuvien koulujen käyttöön. Parhaillaan selvitetään, onko laitteita mahdollista lainata tai myydä muillekin kouluille.

Tieteellisen ulottuvuuden lisäksi hankkeessa on myös taiteellinen ulottuvuus: taiteen keinoin tarkastellaan näkyvää ja näkymätöntä valoa ja sitä, miten valo toimii pohjoisen ekosysteemien rytmittäjänä. Lukioita kannustetaan ottamaan taiteellinen ulottuvuus mukaan opetukseensa.

– Teimme viime keväänä bakteerimaaleilla kokeiluja. Teoksissa maaleina toimivat elävät bakteeriviljelmät, jotka elatusainemaljalla kasvaessaan muodostavat elävän, kehittyvän taideteoksen. Bakteerimaalausta on värien lisäksi tehty painelemalla lehtiä agarpinnalle. Toiveenamme on, että koulujen olisi tulevaisuudessa mahdollista varata myös pelkkiä bakteerimaaleja käyttöönsä, kertoo Heikkilä-Huhta.

Kenttätyöskentely vaatii aikaa

Itsekin opettajana hankkeeseen osallistuva Heikkilä-Huhta nimeää suurimmaksi haasteeksi rajallisen ajan.

– Suurin haaste on löytää aikaa tällaiselle työskentelylle, kun lukion opetussuunnitelmat ovat niin täysiä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jotain muuta opetettavaa sisältöä on jätettävä pois tai osallistumista projektiin rajoitettava. Olemme kuitenkin halunneet tehdä osallistumisen lukioille mahdollisimman helpoksi: näytteiden keruu on tärkeintä ja muita asioita voi tehdä halutessaan ja ehtiessään. Tästä huolimatta työskentely on ollut niin antoisaa, että ainakaan minun ei tarvinnut juurikaan punnita osallistumista.

Uuden aiheen tutkimuksen parissa työskentely on Heikkilä-Huhdan mukaan hedelmällistä siitä syystä, että prosessissa opettaja on yhtä lailla uuden edessä. Silloin on hyvä myöntää avoimesti oman tiedon rajat oppilailleen.

– Työskentelyssä parasta on ollut tarjota opettajille vinkkejä aiheen käsittelyyn ja katsoa sitten, miten he ovat innostuneet itse ja ottaneet aiheen omakseen. Uskon että tällöin löytyvät ne parhaat työtavat ja projektit, jotka sopivat juuri omalle ryhmälle, Heikki-Huhta mainitsee.

Jaettu valo -projekti syventyy luonnosta löytyviin bakteereihin

Jaettu valo -projektissa tutkitaan kasvien valoaktiivisia mikrobikumppaneita. Näitä valoaktiivisia bakteereita on aiemmin havaittu vesiympäristöistä, mutta viime vuosina myös kasvien lehdistä. Ne hyödyntävät sellaisia valon aallonpituuksia, joita isäntäkasvinsa eivät hyödynnä. Projektin tavoitteena on saada lisää tietoa näiden mikrobikumppaneiden levinneisyydestä ja toiminnasta. On muun muassa arveltu, että mikrobeilla saattaa olla vaikutusta kasvien toimintoihin ja stressinsietokykyyn pohjoisessa ilmastossa.

Lue lisää

• Lue lisää Jaettu valo -projektista hankkeen kotisivuilta.

• Seuraa hankkeen edistymistä Instagram-tilillä.

• Haluaisitko oppia lisää kansalaistieteestä? Luonto oppimisympäristönä -kurssillamme käsitellään kansalaistiedettä kouluyhteistyön näkökulmasta.

Teksti: Jasmin Kopra Kuva: Otaniemen lukiolaisia keräämässä näytteitä projektia varten.

Kilpailussa palkitut lapset ja nuoret eri puolilta maailmaa ovat kehittäneet monialaisia ja ilmiöpohjaisia projektitöitä. Palkitsimme lisäksi opettajia ja oppimisyhteisöjä hyvien käytänteidensä jakamisesta. Voittajat saivat palkintojen lisäksi nelipäiväisen matkan Suomeen. 

Tänä vuonna LUMA-keskus Suomi-verkosto palkitsi kolme ansioitunutta lasten ja nuorten projektitiimiä sekä kolme oppimisyhteisöä heidän hyvistä käytänteistään. Tuomaristo on kuvannut parhaita palkittuja projekteja oppijalähtöisiksi, kekseliäiksi ja yhteistyötä korostaviksi. Voittajat saivat palkintonsa 13.6. LUMA-päivien yhteydessä järjestetyssä StarT-gaalassa. Palkintojensa lisäksi he saivat nelipäiväisen matkan Suomeen, joka piti sisällään ohjelmaa luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan liittyen.

LUMA-keskus Suomi on järjestänyt vuodesta 2016 luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian monialaiseen projektioppimiseen keskittyvää StarT-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden pariin sekä edistää projektioppimisen kouluissa.

 LUMA-keskus Suomi -verkosto onnittelee kaikkia palkittuja!

Parhaat kansainväliset projektityöt 2022

Kilpailuun osallistui projektitöitä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Palkittujen joukossa on huomioitu ikätasoisesti eri koulutusasteita. Arviointikriteereistä voit lukea lisää StarTin sivuilta. Pääset tutustumaan projektivideoihin linkkiä klikkaamalla.

• Comparing the ratio of Aluminum migration to the food from different kinds of aluminum foil, Jordania
• Estudi de la contaminació atmosfèrica a Martorell, Espanja
• Sustainable recycling of contaminated sediment in Yantian River, Kiina

Projektin aihe nousi arjen pohdinnasta

Jordaniassa tiimi tutki alumiinin siirtymistä ruokaan erilaisista alumiinipakkauksista. Projekti sai alkunsa oppilaiden kysymyksestä: Jordaniassa käytetään paljon alumiinifoliota ruoan pakkaamiseen, mutta kuinka turvallista se on? Oppilaat päättivät tutkia näitä jokapäiväisen arjen tuotteita projektityössään, sillä tutkimusten mukaan altistuminen alumiinille saattaa lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Tätä kysymystä päätettiin lähteä selvittämään kemian avulla: Miten eri alumiinituotteet liukenevat happamaan liuokseen? Tulosten perusteella he laativat suosituksen siitä, kuinka eri alumiinituotteita tulisi hyödyntää. Projektin aikana oppia kertyi esimerkiksi työskentelystä laboratoriossa ja osana tiimiä sekä kärsivällisyyttä ja esiintymistaitoja.

Parhaat kansainväliset opetuskäytänteet 2022

Projektien lisäksi palkitsimme oppimisyhteisöjen ansioituneimpia opetuskäytänteitä. Toiminnassamme haluamme tukea opettajien, ohjaajien ja kasvattajien työtä, ja siksi mahdollistamme hyvien käytänteiden jakamisen. Pääset tutustumaan projektivideoihin linkkiä klikkaamalla.

• Music hearing with hearing impaired friends, Etelä-Korea
• Project of sleep, Suomi
• The Planetarium, Jordania

Unitutkimuksissa matematiikka yhdistyi terveystietoon

Unitutkimuksia-projekti syntyi Pikkolan koulun matematiikan opettajan ja terveystiedon opettajan yhteistyönä: taustalla oli ajatus tehdä laaja-alainen oppimisprojekti, joka yhdistelisi matematiikkaa muihin aineisiin, tällä kertaa terveystietoon. Lopulta aiheeksi valikoitui uni ja lepo, sillä niitä oli muutenkin tarkoitus käsitellä opetuksessa projektin aikana.

Oppilaat pitivät ensin unipäiväkirjaa, minkä jälkeen kerätty taulukkodata vietiin matematiikkaan. Aineiston avulla harjoiteltiin suoraan ja kääntäen verrannollisuutta: oppilaat saivat itse päättää, mitä muuttujia he vertasivat toisiinsa. Vaikka tällaista vaikutussuhdetta ei ollut lyhyen aikanavälin aineistosta löydettävissä, pääsivät opiskelijat oppimaan muun muassa verrannollisuudesta, projektityöskentelystä että matematiikan sovellutuksista.

Lue lisää StarT-ohjelmasta.

Tänä kevään LUMA-kehittämisyhteisön täydennyshaussa mukaan haki 27 koulua ja päiväkotia. Meillä oli ilo perehtyä laadukkaisiin hakemuksiin ja hyväksyä lopulta kaikki hakeneet mukaan. Lämpimästi tervetuloa toimintaan syksystä alkaen!

Uudet koulut jatkavat jo aikaisempana vuonna käynnistetyissä teemaryhmissä, jotka keskittyvät teemoihin, kuten lukio-korkeakouluyhteistyö, luonnossa oppiminen, yhteisöllinen projektioppiminen ja sekä teknologiakasvatus, ohjelmointi ja matematiikka.

 – Lämpimästi tervetuloa mukaan uusille kouluille ja päiväkodeille. Hakemuksianne oli ilo lukea, sillä niistä välittyivät into ja halu kehittää LUMA-aineiden opetusta. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä syksyllä, kommentoi verkoston johtaja Maija Aksela. 

Mukaan hyväksytyt opettajat tulevat kouluista ja päiväkodeista eri puolilta Suomea ja opettavat eri kouluasteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Eroistaan huolimatta heidän toiveensa yhteistyölle nousi joitain teemoja esille.

Toiveena muun muassa luonto-oppimista ja teknologiakasvatusta

Hakijat toivovat yhteistyöltä muun muassa innostavia ideoita sekä menetelmiä: He ovat kiinnostuneita kehittämään opetusta ja oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi teknologiaa hyödyntäen ja koulun lähiluonnossa toimien.  

” Haluamme kehittää ja hyödyntää koulun lähiluontoa oppimisympäristönä paremmin kuin aikaisemmin.”

”Tämän kaltaiseen verkostoon kuuluminen auttaisi meitä kehittämään niitä osa-alueita, jotka koemme haastavimmiksi, kuten teknologiakasvatus ja matemaattiset taidot.”

Uusia toimintamalleja yhteisöllisyyden lisäämiseksi

Näiden aihealueiden lisäksi hakijat ovat kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä sekä koulun sisällä että esimerkiksi useamman alueen koulun välillä. Tämän lisäksi toiveissa on myös yhteistyötä alueen muiden toimijoiden, kuten yritysten ja korkeakoulujen, kanssa.

”Optimaalista olisi, jos onnistuisimme luomaan kokonaisuuden, jota voisi käyttää useammalle ikäluokalle yhteistyössä luokanopettajien kanssa.”

”Haluaisimme vahvistaa alaluokkien ja yläluokkien välistä yhteistyötä luonnontieteissä esimerkiksi kerhotoiminnan kautta.”

Lue lisää

• Lue kehittämiskoulutoiminnasta lisää verkkosivuillamme ja tutustu tarkemmin teemaryhmiin.