LUMA-sanomat

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kolmannessa osassa vanhempi yliopistonlehtori Mervi Asikainen Itä-Suomen yliopistosta kannustaa kaikkia tutustumaan innostavan LUMA-opetuksen malleihin. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Lasten ja nuorten kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan on tärkeää, sillä kiinnostuksen on todettu olevan yhteydessä oppimiseen. Tutkimusten mukaan näiden aineiden kiinnostus vähenee alakoulun lopussa. Oppilaiden kiinnostusta tulisikin vaalia monipuolisesti. Tässä merkityksellisiä henkilöitä ovat opettajat, vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset.

Alakoulun opettajat ovat tärkeässä asemassa kiinnostuksen ylläpitäjinä, sillä koulussa tapahtuvan oppimisen kiinnostavuus riippuu pitkälti juuri opettajasta. Opettajan oma innostus ja kiinnostus tarttuu oppilaisiin ja luo siten hedelmälliset edellytykset oppimiselle. Opetustyössä on vaivattomampaa luoda merkityksellisiä oppimistilanteita, jos on itse innostunut opetettavista aiheista.

Kuinka sitten opettajien kiinnostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan voitaisiin tukea ja osaamista vahvistaa? LUMA-keskus Suomi on pyrkinyt vastaamaan näihin haasteisiin esimerkiksi maksuttomilla LUMATIKKA- ja LUMAn Lumoa -täydennyskoulutuksilla. Tutkimusperustaisesti rakennetut, opetussuunnitelman tavoitteisiin kiinteästi linkitetyt koulutukset tukevat opettajia heidän tärkeässä työssään tarjoamalla uusia innostavia ideoita opetukseen.

Myös oppilaiden vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset voivat tukea lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian aihealueissa. LUMA-verkostossa on kehitetty tähän erilaisia malleja, muun muassa LUMA-perhekerhoja. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus on lisäksi aloittanut alakoululaisille suunnatut Tiedetuokiot yhteistyössä Joensuun pääkirjaston kanssa. Tiedetuokiot ovat olleet avoimia myös vanhemmille ja isovanhemmille, ja ohjaajilla on ollut ilo huomata kuinka lasten innostus ja kiinnostus tarttuu vanhempiin ja isovanhempiin. Voimme lämpimästi suositella tämän kaltaisen toiminnan käynnistämistä myös muualla Suomessa.

Kirjastojen lisäksi museot, eläintarhat ja tiedekeskukset voivat toimia luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian maailman ilmiöiden kiinnostuksen herättäjinä ja ylläpitäjinä, joten niitä ei tule unohtaa. LUMA-verkostossa on lisäksi lukuisia tiede- ja teknologialuokkia, joissa opettajat voivat vierailla oppilaidensa kanssa joko paikan päällä tai virtuaalisesti.

Innostetaan lapsia ja nuoria yhdessä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin!

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

• Osa 1 – LUMA on kansalaistaito ja yhteinen asia
• Osa 2 – LUMA-aineet ihmiskunnan kehityksen ytimessä

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin toisessa osassa kemian professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta pohtii sitä, miten LUMA-osaaminen on vaikuttanut ihmiskunnan kehitykseen. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

LUMA-aineiden suuri merkitys yhteiskunnassa tulee näkyviin, kun vertaa nykyistä elämäämme keski­aikaan. Keski­ajalla maailmankuva rakentui pitkälti uskonnollisista ja yhteiskunnallisista ainek­sista, ja luon­non­tieteellinen ajattelu alkoi orastaa vasta 1500–1700 luvuilla. Nykyisin tun­nemme laajalti maailmankaik­keu­den fysikaaliskemialliset toimintaperiaatteet, näemme teleskoopeilla menneisyyteen ja pystymme ennustamaan tulevaa matemaattisesti.

Tieteen etenemisen myötä yhteiskunnat ovat kehittyneet ja myös elämän luonnontie­teelli­set perusteet ovat avautuneet. Vaikka tieteen aamuhämärästä on jo aikaa, luonnontieteiden ja niistä kumpuavien alojen tunte­mus on sangen uutta. Esimerkiksi atomin rakenteesta päästiin jyvälle vain runsaat sata vuotta sitten. Ilman sitä ei voi ymmärtää kemiaa, eikä montaa muutakaan tieteenalaa. Elämän kannalta keskeinen DNA:n rakenne saatiin selville vasta 1958.

Mitä LUMA-tieteet ovat tuoneet tullessaan meille ihmisille? Nostan muutamia esimerkkejä.

Tieteelliset löydöt jäävät usein julkisuudessa taustalle, vaikka ne vaikuttaisivat laajasti. Esimerkiksi teollisen ammoniakkisyntee­sin kehittäminen kasvatti viljelymaan tuottavuutta, torjui viime vuosisadalla uhannutta globaalia nälkäongelmaa, mutta vauhditti myös väestönkasvua ja tuotti ympäristöongelmia.

Hyvinvointiyhteiskunnat syntyivät energiaa hyödyntämällä, mutta energian tuottamisesta seurasi myös ongelmia. Harva haluaa leikata hyvin­vointia, joten tarvitaan uusia tapoja sekä tuottaa että käyttää energiaa. Energiaa tarvitsemme aina, koska myös elämä itse on energiasta riippuvaista: eläimet ja ihminen ovat tasapainossa ympäristönsä kanssa vain kuolleina.

Terveyden ja sairauksien hoito ovat kehittyneet: elämme nyt paremmin ja pitempään kuin koskaan. Haluaisiko joku keskiaikaista hoitoa?

Nykyinen sukupolvi on saanut mahdollisuuden matkustaa. Matkustamisessa tuskin halutaan palata keskiajalle, joten monia haasteita pitää ratkaista liikkumisen turvaamiseksi.

Tiedon kulku on tuorein vallankumous: olen itsekin kokenut keskeisten viestintä­tapojen tulon arkielämään. Nuoremmille voi olla jopa vaikea hahmottaa menneisyyden viestintäolosuhteita: eikä siinä tarvitse miettiä keskiaikaa, kun 1970-luku riittää aivan hyvin.

Väestönkasvusta ja hyvinvoinnista on seurannut haasteita saastumisen, luon­non­varojen riittävyy­den ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen muodossa. Ratkaisujen hakemisessa tärkeät työkalut ovat olleet tieteellisiä: jäteveden puhdistuskin saatiin toimimaan minun elinaikanani. Ilmastonmuutoksen torjumisessa riittää vielä töitä, mutta toisaalta emme edes tietäisi siitä ilman matemaattista mallinnusta.

Hienoin LUMA-konkretia löytyy kuitenkin elollisesta luonnosta. Kemistinä olen kateellinen, kun näen, miten tyylikkäästi auringon energiaa otetaan talteen ja tuotetaan koko orgaaninen kemia lähinnä vedestä, hiilidioksidista ja typestä. Elollinen kemia on hämmentävän monimuotoista, mutta kertoo meille myös, millainen kemia on mahdollista. Olemme elollisen luonnon kemiasta riippuvaisia: elimistömme on sopeutunut eloperäiseen ravintoon ja me hengitämme kasvien tuottamaa happea.

LUMA-aineet ovat olleet ihmiskunnan kehityksen ja sivistyksen ytimessä. Tieteelliset lainalaisuudet eivät ole aina miellyttäneet vallanpitäjiä, mutta ne edustavat silti luotettavinta tietoa, jonka pohjalta on järkevää toimia. Tieteessä on myös riskinsä: osaamme tehdä asioita, joita ei ehkä pitäisi tehdä. On yhteiskunnalli­sesti tärkeää, että ihmiset ymmär­tävät tieteen merkityksen. Kenties opiskelu ja asiantuntijan työ on se paras mahdollisuus tehdä hyvää tässä maail­mas­sa.

Kiinnostuitko aiheesta?

Tutustu aihetta käsittelevään Jouni Pursiaisen kehittämään opetusmateriaaliin LUMAn lumoa -verkkokurssilla kirjautumalla sisälle DigiCampus-alustalle. Pohdintatehtävässä oppijat pääsevät reflektoimaan historiassa tapahtuneiden matemaattis-luonnontieteellisten saavutusten merkityksiä yhteiskunnille ja niiden ihmisille. Aihetta voi eheyttää horisontaalisesti myös eri oppiaineisiinkin, kuten esimerkiksi historian opetukseen tutustuttamalla oppijat ihmisten keksintöjen eri merkityksiin eri aikana eläneiden ihmiskuntien ja oman elämän näkökulmista. 

Suora linkki kurssialustalle (vaatii kirjautumisen maksuttomalle yliopistojen DigiCampus-alustalle).

Opetusmateriaalin löydät kurssin ensimmäisestä moduulista nimellä: Matematiikka ja luonnontieteet maailman pelastajina.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Osa 1 – LUMA on kansalaistaito ja yhteinen asia

LUMA-keskus Suomen 11 yliopiston ja 13 LUMA-keskuksen yhteistyöverkosto on jo ehtinyt 10 vuoden ikään. Matkaan on mahtunut iloa, innostusta ja uusia ideoita; uusia tuttavuuksia, yhteistyöverkostojen rakentamista ja ”LUMA”-brändin rakentamista. Ja edelleen joka päivä on uusi päivä ihmetellä LUMA-relevanssia elämässä ja yhteiskunnassa. LUMA on kaikkialla ja LUMAa tarvitaan kaikessa.

Suomalainen käsite LUMA-aineista ja LUMA-osaamisesta on ollut vuosikymmeniä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän johtoajatuksia. Miten osataan ja opitaan LUMA-aineita? Miten motivoidaan, löydetään hyvät käytännöt ja mallit LUMA-opetukselle? Miten sovelletaan LUMA-osaamista ja oppimista uusien innovaatioiden, työtehtävien tai prosessitekniikan kehittämisessä? Ja ennen kaikkea, miten luodaan mahdollisuudet tasa-arvoiselle LUMA-oppimiselle, LUMA-sivistykselle osana kansallista tiedepääomaa ja kestävän tulevaisuuden mahdollistajana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisema kansallinen LUMA-strategia tähtää yhteiskunnallisesti läpäisevään osaamiseen, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomeksi tämä tarkoittaa, että meistä jokainen tarvitsee LUMA-osaamista toimiaksemme yhteiskunnassa ja tehdäksemme tietoon perustuvia päätöksiä. LUMA-osaamista tarvitaan, kun puhutaan maasta, metsästä, ilmasta ja energiasta tulevaisuuden turvana. LUMA-osaaminen on kansalaistaito, joka alkaa E-koodien ja tuoteselosteiden ymmärtämisestä digitaalisten laitteiden käytön osaamiseen omassa elämissämme. Näitä taitoja tarvitsemme missä ikinä olimme, mitä ikinä teemme ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia meillä on. LUMA mahdollistaa unelmien muuttumisen todeksi. Oppimisen ja osaamisen kautta voimme jokainen luoda uutta ja ymmärtää olemassa olevaa.

Kansallinen LUMA-strategia linjaa myös, että yksikään ihminen ei ole saari. LUMA sisältää luonnontieteet, matematiikan, teknologian ja insinööritieteet. LUMAn viimeinen A-kirjain voidaan myös kääntää englanniksi ”All Sciences” – tarkoittaen kaikkia tieteitä. LUMA yhdessä muiden yhteiskunnan ja oppimisen osa-alueiden kanssa muodostaa sen ilmiömäisen ympäristön, jossa elämme ja hengitämme. Kansallinen strategiamme on, että yhdessä ja yhteistyössä voimme saavuttaa ja taata LUMA-osaamisen meidän kaikkien hyväksi. Yhteistyö on voimaa, jolla parannetaan oppimista ja osaamista. Yhteistyöllä luodaan uutta ja modernisoidaan jo vanhaksi käyvää. Yhteistyö säästää resursseja, mutta on tehokas tapa löytää haasteisiin ratkaisuja. Yhteistyöllä voimme mahdollistaa tasa-arvoisen LUMA-yhteyden joka niemessä ja notkossa, joka saaressa ja tunturissa. Yhteistyöllä voimme saavuttaa enemmän ja ketään ei jätetä jälkeen.

LUMA-keskus Suomi toimii myös suomalaisen osaamisen sanansaattajana kansainvälisillä estradeilla. Suomalaista osaamista viedään erilaisten yhteistyöjärjestöjen ja -verkostojen kautta maailman tietoisuuteen. Vastavuoroisesti opimme muilta ja löydämme kenties ratkaisuja esimerkiksi LUMA-aineiden oppimiseen kysymyksissä, joita emme ole vielä ehtineet kysymäänkään. LUMA on osa kansallista oppimisen ”Citius, Altius, Fortius” -mielenlaatua. Olemme edelleen osaava LUMA-yhteiskunta, vaikka erilaiset mittaukset hälyttävät muutoksista. Jokainen haaste on mahdollisuus oppia uutta, kehittyä, löytää uutta innostusta! Lähde sinäkin uudelle löytöretkelle kanssamme LUMAn kiehtovaan maailmaan. Lähde rohkeasti liikkeelle, yksi LUMA-ajatus päivässä – ja voit yllättyä iloisesti, miten mielenkiintoinen ja ällistyttävä ympäröivä maailmamme on.

Parannetaan maailmaa LUMAn avulla, yhdessä,
terveisin,
Jan Lundell

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.