lumaviikot

Espoolaisen Meritorin koulun 3B-luokan oppilaiden mielestä marraskuun alussa vietetty LUMA-viikko oli “paras viikko ikinä!”

Valtakunnallisella LUMA-viikolla 2014 Meritorin koulun 3B -luokassa kaikki ympäristö – ja luonnontiedon, matematiikan, kuvataiteen ja äidinkielen tunnit käytettiin innovatiiviseen, osallistavaan ja monialaiseen projektityöskentelyyn.

Oppilaat osoittivat suurta intoa ja luovuutta toteuttaessaan ideoitaan.

Nyt luokasta löytyy mm. J25X helikopteri, Possutalo, Robo-Ritsa, Vesitaso One Star, Jumbo Rocket ja Kuulapeli.

Viikon päätehtävänä oli liikuteltavan ja leikittävän lelun tai pelin ideointi ja toteutus annetuista materiaaleista 3-4 hengen arvotuissa ryhmissä Tämä toimii! –kilpailun tyyliin.

Lelusta tai pelistä piti tehdä myös esittelyjuliste sekä kooste PowerPointilla. LUMA-viikon päätteeksi ryhmät esittelivät tuotoksensa muulle luokalle.

Viikon pienempiä projekteja olivat kuulalabyrintin suunnittelu ja toteutus parin kanssa sekä rakennelmien teko tikuista ja herneistä yksin tai parin kanssa.

Omat ja toisten vahvuudet esille

LUMA-viikolla harjoiteltiin myös ensimmäistä kertaa sähköistä koetta tableteilla. Oppikirjoja ei käytetty lainkaan. Läksynä oli tehdä joka päivästä päiväkirjasivu. Koko LUMA-viikosta tehtiin myös itsearviointi.

Viikon aikana harjoiteltiin monenlaisia taitoja, joita kuuluu myös perusopetuksen opetussuunnitelman uusien perusteiden linjaaman laaja-alaisen osaamiseen:

• Yhteistyötaitoja ryhmässä ja parin kanssa, vastuunottoa ryhmän jäsenenä
• Ideointia, suunnittelua ja työn toteuttamista
• Ongelmanratkaisutaitoja
• Kompromissien tekoa
• Työprosessin dokumentointia ja lopputuloksen esittelyä (päiväkirjan pitämistä, valokuvaamista, julisteen tekoa, työn esittelemistä)
• Sähköiseen kokeeseen vastaamista
• Itsearviointia sekä omien ja muiden vahvuusalueiden tunnistamista

Vahvuusopetukseen liittyen huomattiin, että tämänkin viikon aikana tarvittiin ja harjoiteltiin monia vahvuuksia. Oppilaat listasivat käyttäneensä ryhmätyötaitoja, innokkuutta, luovuutta, itsesäätelykykyä, harkitsevaisuutta, huumorintajua, ystävällisyyttä, sinnikkyyttä, arviointikykyä, oppimisen iloa, kauneuden arvostusta, reiluutta, uteliaisuutta ja johtajuutta.

Itsearvioinnissa oppilaat kertoivat oppineensa etenkin yhteistyötaitoja, toisten huomioimista ja kompromisseja.

Jännittävintä oli oman ryhmän lelun tai pelin esittely muulle luokalle. Suurin osa oppilaista toivoi, että samanlainen viikko toteutettaisiin uudelleenkin. He kommentoivat viikkoa mm. näin:

”Sai olla luova ja sai jotakin suurta aikaan! Sai tehdä vapaammin asioita. Oli niin rentoa. Oli hauskaa ja oli kivaa tehdä yhdessä. Se oli kivaa, kun sai käyttää luovuutta tosi paljon! Paras viikko ikinä!”

Meritorin koulu on alakoulu Espoonlahden rannalla Kivenlahdessa. Koulussa on reilut 300 oppilasta. Meritorissa painotetaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Joka syksy koulussa aloittaa yksi luonnontiede- ja matematiikkapainotteinen LUMA-luokka.

Tekstit: Annukka Sukselainen.

Kokkolan LUMA-viikolla opettajat tutustuivat 3D-tulostukseen ja Arduino-ohjelmointiin, koululaiset puolestaan kemiaan.

Arduino täydennyskoulutus

Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus järjesti opettajille täydennyskoulutuskurssin, jolla tutustuttiin laiteohjelmoinnin maailmaan.

Ohjelmointi toteutettiin suurelle yleisölle ehkä vähemmän tunnetussa Arduino-ympäristössä. ”Arduino-ympäristö avaa interaktiivisten laitteiden ilot kaikille. Se tuo valtavat mahdollisuudet toiminnalliseen ohjelmointiin”, kurssin vetäjä Erkko Saviaro toteaa.

Kurssille osallistui 15 opettajaa niin perusopetuksen kuin ammatillisen koulutuksen parista Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kurssi toteutettiin kahtena iltana, joten se mahdollisti osallistumisen työpäivän jälkeen. Kurssi oli opetushallituksen rahoittamaa opettajien täydennyskoulutusta ja siten osallistujille maksuton.

Kurssin vetäjänä toimi Lucina Hagmanin koulun opettaja Erkko Saviaro, jolla on pitkä kokemus niin 3D-tulostuksesta kuin ohjelmoinnista eri ympäristöissä.

Koulutuksen antia on helppo hyödyntää omassa työssään. Sen antia voi soveltaa mm. teknologiakasvatuksessa, tietotekniikan opetuksessa ja fysiikan mittauksissa. Tämä näkyikin osallistujien taustoissa, mukana oli niin matemaattisten ja tietoteknisten aineiden opettajia kuin media-alan ja teknisen työn opettajia.

”Kaikki koulutukseen liittyvät ohjelmat ovat ilmaisia, avoimen lähdekoodin lisenssillä vapaasti käytettävissä ja kenen tahansa ladattavissa. Ohjelmat toimivat kaikissa käyttöjärjestelmissä. Kaikki laitteet ovat myös edullisia ja vapaasti saatavilla”, Saviaro lisää.

Kemian tehtävärastit koululaisille

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto järjesti paikallisille ala- ja yläkoululaisille toiminnallisia kemian alan tehtävärasteja prosessi- ja kemianlaboratorioissaan.

Ammattiopiston opiskelijat yhdessä opettajineen ohjasivat touhukkaita koululaisia tehtävärasteilla, joissa selvitettiin mm. Kokkolan veden kovuutta ja kuinka paljon asetyylisalisyylihappoa aspiriini sisältää. Oppilaat pääsivät myös mikroskopoimaan; mm. tunnistamaan suola- ja sokerikiteitä mikroskoopilla.

Ammattiopiston opiskelijoille ohjaaminen oli piristävää vaihtelua omiin opintoihin ja he olivatkin innolla mukana, vaikka alkuun ehkä vähän uudenlaista asemaansa jännittivätkin.

Suosikkitehtäviä olivat hajujen ja perusmakujen tunnistaminen. Makujen tunnistaminen oli erityistä, sillä yleensähän laboratoriossa ei pistetä mitään suuhun! Tehtävä koetteli myös rohkeutta, moneen otteeseen kuultiin: ”Yäk, tää ei maistu hyvälle!” Kyseessä oli siis karvas maku. Onneksi vieressä oli kuppi, johon näytteet sai sylkäistä.

Tunti laboratoriossa meni nopeaan eivätkä oppilaat olisi millään malttaneet lähteä pois tunnin päätyttyä. Oli upeaa seurata lasten luontaista uteliaisuutta ja aitoa iloa toiminnallisten tehtävien parissa!

Tutustu mm. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen Kemiankerhon materiaaleihin.

Teksti: Tiina Ylä-Kero.

Vuonna 2013 LUMA-teemat otettiin monipuolisesti huomioon Kokkolan ammattiopistossa. Oppilaat tutustuivat suomalaiseen osaamiseen, tilastotieteeseen ja globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Opistossa on tehty pitkäjänteisesti LUMA-työtä ja pidetty LUMA-viikkoja jo kymmenen vuotta.

LUMA-viikot otettiin Kokkolan ammattiopiston ohjelmaan vuonna 2003 ja viimeisen kymmenen vuoden ajan ne ovat monipuolistaneet oppilaitoksen luonnontieteellisiä opintoja.

Kymmenen vuoden aikana koulussamme on vieraillut lukuisia eri alojen luennoitsijoita ja useita satoja peruskoululaisia, joille on tarjoutunut mahdollisuus työskennellä koulumme eri työpajoissa. Multimedia on tuonut oman lisänsä opetukseen, ja samoin opiskelijoiden esitykset vuoden teema-aiheista. Mainituilla seikoilla on ollut inspiroiva vaikutus luonnontieteellisen tietouden omaksumiseen sekä matemaattis-luonnontieteellisen opiskelun suosion lisääntymiseen.

Vuodesta vuoteen LUMA-toiminta on antanut oman leimansa koulumme toimintaan ja samoin yhteistyön muodossa kaupungin peruskoulujen toimintaan erityisesti LUMA-viikkojen aikana.

Vuoden 2013 LUMA-toiminta

Vuosi 2013 oli poikkeuksellisen tapahtumarikas. Syyskuussa oppilaat ja opettajat tutustuivat Kokkolan jätevedenpuhdistuslaitokseen, jossa perehdyttiin esimerkiksi ympäristön turvallisuusseikkoihin. Vierailevana luennoitsijana oli prof. Esko Laakso Oulun yliopistosta. Vierailun järjestivät prosessi-, laboratorio- ja turvallisuusalan opettajat.

LUMA-viikoille oli varattu kaksi viikkoa, mikä antoi paremman mahdollisuuden suunnitella tapahtumia ja toteuttaa niitä eri teemojen puitteissa.

Teemat olivat inspiroivia, erityisen hyvin toimi teema ”Suomalainen huipputekniikka ja suomalaisten tekemiä keksintöjä”. Kävi ilmi, että siinä esille tulleet tiedot olivat varsin tuntemattomia oppilaiden keskuudessa. Kemian osaston oppilaiden tekemät esitelmät aiheesta koulumme muille oppilaille saivat hyvän vastaanoton. Ennen esitystä oppilaat olivat tehneet vierailuja yrityksiin, joista he saivat materiaalia aiheesta. Vierailuja oli tehty esimerkiksi Ekoroskille, Wärtsilään, Toyota-liikkeeseen ja Kokkolan Voimaan.

LVI-osaston oppilaat syventyivät matematiikan opettajan johdolla tilastotieteeseen ja valmistivat muita oppilaita varten siitä esityksen. He esimerkiksi esittelivät Suomen väestön rakennetta tilastotieteen näkökulmasta.

Ensimmäisen kerran koulun kaksivuotisen remontin jälkeen oli mahdollista kutsua taas peruskoululaisia. Heitä varten oli järjestetty työpajoja eri aiheista.

Teksti: Kokkolan ammattiopisto.

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu voitti vuoden LUMA-koulu -kilpailun 2013 yläkoulun sarjan. Koulun LUMA-päivillä oli mukana kansallisen LUMA-strategian vuoden 2013 teemoista toiminnallinen matematiikka ja globaalit ympäristöhaasteet.

Fysiikka ja kemia

Fysiikan ja kemian teemana oli ilma ja ilmasto. Koulumme koordinoi tänä lukuvuonna kansallista Globe-ympäristökasvatushanketta, jonka keskeinen teema on ilmasto, ja halusimme tämän painotuksen näkyvän vahvasti myös LUMA-viikolla. LUMA-toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistui viisi opetusharjoittelijaa ja kaksi ohjaavaa opettajaa.

Yläkoululaisille ja lukiolaisille oli suunnattu LUMA-visa ilmastosta. Visassa oli kymmenen kysymystä, jotka oli aseteltu näyttävästi kuvien kera vitriiniin. Oppilaat saivat vastata kysymyksiin viikon ajan valmiiksi monistetuille lapuille, joita varten oli palautuslaatikko. Kaksi parasta palkittiin myöhemmin koko koulun päivänavauksessa elokuvalipuin.

Matematiikka

Tänä vuonna LUMA-viikon järjestelyyn osallistui kaksi harjoittelijaa, kaksi toisen vuoden opiskelijaa sekä kolme matematiikanopettajaa. Puolitoista viikkoa ennen LUMA-viikkoa harjoittelijoille järjestettiin ryhmäohjaus, jossa kerrottiin LUMA-viikosta ja edellisvuoden ohjelmasta.

Koko LUMA-viikon aikana oli ”LUMA-kisa” -kilpailu. Oppilaille annettiin kolme tehtävää ratkaistavaksi, jotka olivat arkipäiväteemaisia tehtäviä. Ensimmäisessä tehtävässä piti selvittää kuinka paljon merilohta on myytävä, jotta 98 % kaloista olisi merilohta. Alun perin kaloja oli 200, josta 99 % oli merilohta ja loput kirjolohta. Toisessa tehtävässä piti laskea kuinka kauan vie kylpyammeen täyttäminen ilman tulppaa, kun kylpyammeen täyttämiseen kuluu tulpan kanssa 12 min ja sen tyhjentämiseen kuluu 18 min. Kolmas tehtävä koski kirppujen lisääntymistä. Kirppuja oli alun perin kolme, ja niiden määrä kaksinkertaistuu viikoittain, kuitenkin niin, että aina n:nnellä viikolla menetetään n kirppua. Osallistujien piti selvittää kirppujen lukumäärä 10. viikolla.

LUMA-viikolla tiistaina järjestettiin perinteiset 7.-luokkalaisten suulliset matematiikkaolympialaiset, joihin osallistui 8 oppilasta. LUMA-viikolla matematiikan päivä oli keskiviikko, joka aloitettiin valtakunnallisella peruskoulun matematiikkakilpailulla. Sen jälkeen pitkällä välitunnilla matematiikan solussa järjestettiin työpajoja, joissa oppilaat pähkäilivät erilaisia matematiikan pulmia. Työpajoja oli kolme: yhdessä tehtävänä oli salakirjoituksen ratkominen, toisessa piti rakentaa annetuista materiaaleista tilavuudeltaan mahdollisimman suuri astia ja kolmannessa ratkaistavana oli ns. Monty Hallin ongelma.

Suosituin työpaja oli Monty Hallin ongelma, joka on todennäköisyyslaskentaan perustuva, hyvinkin kuuluisa pulma. Pöydällä oli kolme kuppia, joista yhden alle oli piilotettu karkki. Tehtävänä oli valita yksi kuppi. Tämän jälkeen paljastettiin kahdesta ei-valitusta kupista se, jonka alla karkki ei ollut. Nyt pulman ratkaisua yrittävälle oppilaalle annettiin mahdollisuus vaihtaa kuppia.

Todennäköisyyslaskennan mukaan todennäköisyys, että kuppia vaihtamalla karkin löytää, on ⅔. Jotkut uskalsivat vaihtaa kuppia, jotkut eivät. Jos karkin löysi, sen sai pitää!

Myös astian rakentaminen sai oppilaat innostumaan ja käyttämään luovuuttaan. Jokaiselle tehtävään tarttujalle annettiin samat tarvikkeet: yksi kolmion, yksi suorakulmion sekä yksi ympyrän muotoinen kartongin pala, pätkä teippiä ja sakset. Näistä sitten vain kyhäämään mahdollisimman isoa astiaa! Tulokset mitattiin punnitsemalla: astia täytettiin herneillä (isoimpaan astiaan mahtuu tietysti eniten herneitä). Jos astia ei kestänyt herneiden painoa, tulos hylättiin. Mitattavan tuloksen saamisesta sai jo palkinnoksi karkin.

Salakirjoituksen ratkaiseminenkin osoittautui varsin suosituksi työpajaksi. Tehtävänä oli siis selvittää sanat, jotka oli salattu ns. Ceasar-tekniikalla eli hyppimällä aakkosissa eteen- tai taaksepäin. Salakirjoituksen ratkaisemisesta palkinnoksi oli luvassa niin ikään karkkia! LUMA-viikolla järjestettyjen kisojen sekä kilpailujen voittajat palkittiin päivänavauksessa.

Biologia

Biologiassa ja maantieteessä ilmastoteemaa lähestyttiin monin eri tavoin. Vitriiniin koottiin näyttely, jossa karttojen avulla esiteltiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota tulevasta maailmasta – merenpinnan nousun seurauksena maailmankartat piirretään uusiksi. Lisäksi näyttelyssä pureuduttiin lämpenemisen seurauksiin havainnollisen materiaalin avulla. Koko viikon ajan oppilailla oli mahdollisuus myös vastata ilmastoaiheiseen tietovisaan. Toimintailtapäivässä havainnollistettiin, mitä seurauksia on lämpenemisestä johtuvien sään ääri-ilmiöiden voimistumisella.

Esimerkiksi nostettiin sään ääri-ilmiöiden vaikutus öljyonnettomuusriskiin. Asiasta oli haastateltu merikapteenia, jonka vastaukset olivat kuultavissa tapahtumassa. Välitunnin aikana oppilaat aiheuttivat öljyonnettomuuden pesuvadissa ja korjasivat tuhoja. Toiminnan lisäksi soluaulassa kerrattiin ilmastonmuutoksen problematiikkaa myös kuvien avulla.

Tempaus veti paikalle lukuisia oppilaita. Synkkien skenaarioiden vastapainoksi yläkoulun ja lukion päivänavauksessa opetusharjoittelijat esittelivät toiveikkaalla otteella lukuisia ratkaisukeinoja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. LUMA-viikon tapahtumat järjestettiin yhteistyössä biologian ja maantieteen aineenopettajaharjoittelijoiden ja aineenopettajien kanssa.

Teksti: Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Marraskuun 2013 valtakunnallisten LUMA-viikkojen aikaan Meritorin koulussa Espoossa tehtiin lähialueyhteistyötä, ja paikalle kutsuttiin iloisia ja innokkaita lähipäiväkotien eskariryhmiä tutustumaan LUMAan toiminnallisten tuokioiden merkeissä. Halukkaita eskariryhmiä oli enemmän kuin pystyttiin ottamaan vastaan.

Meritorin koulun Tutki– ja kokeile –aamupäiviä järjestettiin kuusi ja ne olivat kestoltaan 2 tuntia.

Jokaisena aamupäivänä koululle saapui aamuyhdeksältä n. 20-24 eskaria, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä teki ensin toiminnallista matematiikkaa liikuntasalissa ja toinen ryhmä työskenteli laboratorioluokassa. Välipalana tankattiin pipareita ja mehua, ja ryhmät vaihtoivat keskenään paikkaa.

Kokeellista kemiaa eskareiden kanssa

Laboratorioluokassa lapset pääsivät ohjatusti kokeilemaan tutkimusvälineitä ja tekemään pikkututkimuksia valkoiset työtakit päällä.

Aluksi tutkimme pienryhmätyönä pintajännitystä ja sen rikkoutumista maidon, elintarvikevärin ja Fairy-tiskiaineen avulla. Tämän jälkeen jokainen lapsi pääsi itse opettelemaan pipetointia ja tutkimaan pesuaineen, sitruunan, leivinjauheen ja etikan happamuutta punakaalimehun avulla. Lapset saivat yllätyksekseen muutettua punakaalimehun värin pinkiksi tai vihreäksi vain yhtä ainetta lisäämällä.

Suurimman yllätyksen tuotti leivinjauheen aiheuttama kuohunta yli tutkimuskennon laitojen! Yhteisenä tutkimuksena tehtiin tulivuori etikan, Fairyn ja ruokasoodan avulla. Näiden tutkimusten jälkeen siirryimme vesitutkimushuoneeseen, jossa jokaisen lapsen piti itse saada muovailuvahapallo kellumaan vesiastiassaan. Kun muovailuvahalaiva oli valmis, alettiin testaamaan montako lasikuulaa oma laiva jaksoi kantaa lastina.

Toiminnallista matematiikkaa liikuntasalissa

Alkulämmittelynä heitettiin noppia. Nopan osoittaman silmäluvun mukaisesti tehtiin liikunnallisia liikkeitä, vatsoja, taputussarjoja, hyppyjä jne.

Ensimmäisessä varsinaisessa tehtävässä mietittiin, mitä tarkoittaa käsite kitka. Hernepussia heitettiin maata pitkin ja yritettiin saada se pysähtymään mahdollisimman lähelle sovittua viivaa. Opittiin, että kitka vastustaa liikettä. Tämän jälkeen sama toistettiin sählypallon kanssa. Opittiin, että hernepussi liukuu, mutta pallo pyörii. Pallo oli vaikeampi saada pysähtymään kuin hernepussi.

Toinen tehtävä oli parityöskentely, jossa palloja heitettiin ämpäriin, onnistumiset laskettiin ääneen ja kokeiltiin erilaisia heittotyylejä.

Kolmannessa tehtävässä harjoiteltiin mittaamista ja ryhmässä toimimista. Pituushyppyä mitattiin mittanauhalla. Metrimitalla mitattiin pidempiä etäisyyksiä niin, että metrimittaa piti aina siirtää eteenpäin ja sormella piti pitää merkkiä lattiassa.

Eskariopettajien palautekyselyn vastausten mukaan lapset olivat innostuneet LUMA-tutkimuksista todella paljon, ja jotkut olivat jatkaneet niitä niin eskarissa kuin kotonakin!

Tehtäviä pidettiin juuri sopivina, ja sekä tyttöjä että poikia kiinnostavina. Erityisen mieluisana lapset pitivät koetta, jossa tehtiin muovailuvahasta vene, joka kantoi kuulia.

Sitä pidettiin myös hyvänä, että tarjosimme erilaisia tehtäviä. Osa lapsista oli kertonut, että toiminnallinen matematiikka oli kivointa ja osa taas piti enemmän kemiallisista kokeista.

Myös vanhemmat olivat kiitelleet, kun lapset olivat kotona kertoneet tutkimuksista yms. Joku lapsi oli jopa sanonut vanhemmilleen, että haluaisi meidän kouluun, vaikka se ei olekaan hänen lähikoulunsa. Aamupäivä oli eskarien opettajien mukaan juuri sopivan pituinen ja vaihdos salista laboratorioluokkaan katkaisi tekemisen sopivasti.

Tutki ja kokeile -aamupäivää pidettiin hyvin organisoituna. Eskarien opettajat kokivat myös saaneensa meiltä ideoita omaan työhönsä. Palautteessa toivottiin lisäksi, että järjestäisimme näitä pajoja joka syksy eskarilaisille.

Mikäli järjestämme näitä toiminnallisia LUMA-tutustumisia jatkossakin, tavoitteemme on ensi kerralla ottaa koulumme oppilaita mukaan ohjaamaan eskareita.

Teksti ja kuvat: Annukka Sukselainen.

Oulun seudun ammattiopistossa Myllytullin yksikössä on vietetty valtakunnallista LUMA-viikkoa useiden vuosien ajan. Heidän toimintansa tähtää siihen, että luonnontieteiden ja matematiikan kiinnostus heräisi niillekin opiskelijoille, joille nämä aineet eivät erikseen ole helppoja.

LUMA-viikolla on tarjolla haastavia visoja, joihin opiskelijat osallistuvat mielellään. Oppitunneilla mietitään asioita tulevaan käytännön työhön ja herätellään tai säilytetään kiinnostusta luonnontieteisiin ja matematiikkaan.

Joukkoliikenteen ja energian säästämisen kannustamiseksi näytettiin rautateiden historiaan liittyvä DVD.

LUMA– ja teknologiaviikkoon lähdettiin vietetyn energiansäästöviikon kannustamana. Energiansäästöviikolla mietittiin mm. miten saisimme hukkaan menevän ruoan määrää vähennettyä konkreettisesti.

Toimintaa myös kehitetään opiskelijoiden näkökulmasta. Vuonna 2012 on mietitty matematiikan viemistä blogiin sekä miten matematiikasta ja muista luma-aineista saisi vetovoimaisempia. Tekniikan opiskelijaryhmä tuottaa tällä mittaamisesta tehtäviä omaan blogiin.

Keskeisenä on toiminta siten, että opiskelija itse haastetaan ottamaan asioista selvää ohjauksen avulla. Opettajat antavat tukea oppimismenetelmien avulla. LUMA-wikiin lisätään tietoa eri vaiheissa esim. tietoa hyvistä linkeistä eri kielillä, jotta mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan ja oppimaan.

Opistossa tarjotaan myös LUMA-viikon jälkeen virikkeitä yläkoulujen opiskelijoille heidän vieraillessaan oppilaitoksessa avoimien ovien jälkeen. Oppilaitoksessa tarjotaan uteliasta matematiikan avaamista.

LUMA-toiminta OSAO:ssa on kestävän kehityksen tulos ja kehittyminen jatkuu. Oppilaitoksessa tehdään erittäin pienellä bujdetilla työtä, joka on jo integroitunut eri ammattialojen välille.

Teksti: Armi Hopea, Oulun seudun ammattiopiston raportin pohjalta.

Kannuksen lukiolla on pitkät perinteen vahvasta luonnontieteellisestä osaamisesta. Keväällä 2012 Kannuksen lukiolla käynnistyi Koulutus Kannus selvityshanke. Hankkeen tuotoksina on lukiollemme rakennettu Suomen ensimmäinen lukion eläinlääketieteellinen linja ja koulutusohjelma. Linjan koulutusohjelmassa painottuvat luonnontieteelliset aineet. Koulutusohjelman avulla saadaan lukiokoulutukseen, erityisesti fysiikan, kemian ja biologian opetukseen, lisää kokeellisuutta ja tutkimuksellista otetta.

Yhteistyötä on tehty niin Keski-Pohjanmaan maaseutuakatemian kanssa kuin paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminnan kanssa ja se koetaan merkitykselliseksi. Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan, Kokkolan yliopistokeskuksen, Centria ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan, Tarton yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Keski-Pohjanmaan ja Oulun LUMA-keskusten kanssa on aloitettu kestävän yhteistyön suunnitelmat. Tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuuksia opiskelijavierailuihin ja käytännössä tutustua laboratoriotyöskentelyyn.

Koulutusohjelmaa ja luonnontieteellisen erikoistumislinjan kurssisisältöjä ja kurssitarjontaa ovat olleet ideoimassa asiantuntijoiden lisäksi aktiivisesti myös opiskelijamme. Opiskelijoiden mielipiteet ovatkin olleet erittäin arvokkaita ja rakentavia koko syksyisen koulutusohjelmasuunnittelun ajan. Tarjottavat uudet kurssit ovat vaihtelevia, uutta teknologiaa hyödyntäviä ja kokeellisuutta korostavia. Yhä useammin oppiminen tullaan saavuttamaan käytännössä tekemällä. Käytännössä tekemistä tukee myös Kannuksen lukiolla syksyllä 2012 käynnistynyt uutta teknologiaa tutkiva ja kehittävä ubiikki-oppimisympäristö -hanke. Hankkeen avulla selvitetään mm. miten oppimista tapahtuu ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tavoitteena on entistä tehokkaammin tunnistaa ja tunnustaa luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuva oppiminen. LinssiLUMA-kilpailutyö toi mukanaan ubiikki-oppimisympäristö hankkeeseen liittyvän uuden teknologian tehokkaan hyödyntämisen. Opiskelijat ovat itse sekä kuvanneet että editoineet kilpailutyönsä. Musiikin, kuvataiteen ja tietotekniikan osaamisen avulla on rakennettu moni-ilmeinen LUMA-aineita, teknologiaa ja liikuntaa yhdistävä videokooste.

Katso video »

Kannuksen lukio pääsi mukaan Helsingin yliopiston COMBLAB-projektin toiseen vaiheeseen syksyllä 2012. Projektin tarkoituksena on luoda uusia mittausautomaatiolaitteita hyödyntäviä kokeellisia oppilastöitä kemian, fysiikan ja biologian lukio-opetukseen. Opiskelijamme pääsevät testaamaan kuutta kemian kokeellista työtä ja antamaan niistä palautettaan. Töissä mm. selvitetään valon aallonpituuden ja värien välistä yhteyttä tai verrataan erilaisten närästyslääkkeiden tehoa.

Kannuksen lukio on osallistunut aktiivisesti lukion luonnontieteellisiä aineita esittelevään tiedotustoimintaan. Ajankohtaisilla artikkeleilla paikallislehdissä (Lestijoki, Prasu) ja aluelehdessä (Keskipohjanmaa) olemme tuoneet esiin lukiomme luonnontieteellistä osaamista ja sen vahvistumista luonnontieteitä korostavan erikoistumislinjan myötä.

Kannuksen lukio on esiintynyt myös aktiivisesti alueemme yläkoululaisille suunnatuissa jatko-opintovaihtoehtoja esittelevissä vanhempainilloissa. Eteenpäin 2012 -messuilla lokakuussa Oulussa pääsivät erityisesti opiskelijamme esiin. Pet’n Science -osastomme oli raikas ja kiinnostusta herättävä. Luonnontieteellisyys korostui niin pukeutumisessamme kuin puheissamme. Oletko kiinnostunut luonnontieteistä, kemiasta, fysiikasta, pidätkö eläimistä?, sininen Pet’n Science -paita, valkoinen työtakki, iloinen lukiolaisryhmämme ja uudenaikaisinta teknologiaa kuvaava esitteemme takasi, että messuosastoamme ei voinut ohittaa pysähtymättä ja ihastumatta.

Luonnontieteellisiä aineita korostavaa eläinlääketieteellistä erikoistumislinjaa suunniteltaessa on pohdittu lukion kurssitarjotinta myös kokonaisuutena. Oleellista on ollut selvittää, kuinka mahdollisimman hyvin myös eri oppiaineet ja eri oppiaineiden yksittäiset kurssit tukisivat toisiaan. Kannuksen lukion opiskelijoiden kilpailuvideo kuvaa loistavasti sitä, miten eri oppiaineet linkittyvät kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden kruunaa vielä videon musiikkina vaikuttavasti toimiva lukion abiturientin oma sävellystyö.

Teksti: Armi Hopea, Kannuksen lukion raportin pohjalta.

Marraskuussa 2012 Askolan lukiossa järjestettiin toisen kerran LUMA-päivä, jolloin opiskelijat saivat vapaasti valita mielenkiintonsa mukaisia työpajoja ja luentoja. LUMA-päivä oli myös esillä paikallislehti Uusimaassa.

Fysiikan työpajassa opiskelijat pääsivät tutustumaan nestemäisen typen ja kuivajään ominaisuuksiin. Kuivajään avulla opiskelijat tutkivat hiilidioksidin olomuodon muutosta ja siitä seuraavia ilmiöitä. Kuivajää liukui lähes kitkatta lakatulla pinnalla. Käsissä lämmitetty kolikko sai kuivajään päälle asetettuna aikaan ujeltavan äänen. Nestemäiseen typpeen upotettiin erilaisia hedelmiä, vaahtokarkkeja ja ilmapalloja. Opiskelijoiden kanssa pohdittiin kaasujen tilanmuutoksia ja hämmästeltiin vasaran alle sirpaloituvia hedelmiä.

Energia-asiantuntija Hanna Nopanen Fortumilta piti Skypen välityksellä esitelmän energian tuotannosta, hinnoittelusta ja päästökaupasta. Hinnoittelusta päästiin luontevasti energian regulaatioon ja päästökaupasta ilmastonmuutokseen. Luokkahuoneessa oli videokamera ja mikrofoni, jonka avulla opiskelijat esittivät kysymyksiä Nopaselle. Varsinkin Talvivaaran päästöt, päästöjen yleinen regulaatio sekä päästökauppa synnyttivät paljon keskustelua.

Matematiikan työpajassa Rami Luisto Helsingin yliopiston Summamutikka-keskuksesta oli pitämässä työpajaa salauksiin ja alkulukuihin liittyen. Opiskelijat tutustuivat Caesar-salaukseen ja salakirjoituslaite Enigman toimintaan. Näiden jälkeen keskusteltiin salauksien sovelluksista. Monet pitkän sekä lyhyen matematiikan lukijat kiinnostuivatkin verkkoliikenteen salauksista.

Maantiedon työpajassa perehdyttiin Motivan Maapallopelin avulla päivittäisten kulutustottumusten vaikutuksiin. Pelaajan tehtävänä oli pelastaa maapallo valitsemalla mahdollisimman vähän energiaa ja luonnonvaroja kuluttavia vaihtoehtoja. Fortumin Energia ja Eko vai Ego –pelien avulla oppilaat kasvattivat tietämystään energia- ja ilmastokysymyksistä sekä pohtivat tulevaisuutta.

Maantiedon toisessa työpajassa pohdittiin kulutustottumusten yhteyttä arkielämään, hyvinvointiin, työkykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen sekä ympäristön tilaan pelaamalla Neuvokkaat-elämäntaparoolipeliä.

Kemian tiimoilta opiskelijat asetettiin vaativan tehtävän eteen: pienen johdannon jälkeen heidän oli saatava ledi syttymään ainoastaan tehtävässä sallittuja välineitä käyttäen. Käytettävänä oli mm. kuparisulfaatilla kyllästettyjä suodatinpaperin suikaleita ja magnesiumnauhan palasia. Metallien jalousjärjestystä pohtien useimmat työparit onnistuivatkin tehtävässään, ja luokassa kuultiin innostuneita hihkaisuja: “Nyt se syttyi!”

LUMA-päivän aikana lukiossa pyöri myös Askola Amazing Race -kilpailu, jossa opiskelijoiden piti ratkaista heille asetettuja tehtäviä teknologiaa hyödyntäen. Amazing Race alkoi lukion lehteen piilotetulla vihjeellä. Vihje oli QR-koodi, joka vei opiskelijat nettisivuille, josta löytyi ohjeet kilpailussa etenemiseen. Kilpailu sisälsi QR-koodien avulla toteutettuja kysymyksiä, videoita ja tehtäviä. Kilpailun aikana lukiolaiset joutuivat kiertämään ympäro lukiorakennusta. Loppuun asti selvittäneet ryhmät saivat seuraavan viikon ryhmänohjauksessa palkinnon.

Katso video Askolan lukion LUMA-päivästä »

Askolan lukio on varustettu modernilla opetusteknologialla: jokaisessa luokassa on dokumenttikamera ja dataprojektori, kolmessa luokassa on SmartBoard-älytaulut ja kursseilla käytetään erilaisia oppimisympäristöjä ja verkkomateriaaleja, mm. Oppimappia, Verkkoveräjää, erilaisia wiki-sivustoja ja Youtube- ja Vimeo-videopalveluita. Tablettien opetuskäytön kehitystä seurataan koulussa tarkasti ja osallistutaan ahkerasti opetusteknologian käyttöön liittyviin koulutuksiin.

Kuluvana lukuvuonna aktiivinen LUMA-toiminta jatkuu. Tähtitieteen kurssilaiset vierailevat Metsähovin radioteleskooppiasemalla ja luvassa on myös vierailuja Kumpulan kampukselle maantiedon, fysiikan ja kemian ryhmien kanssa. Pienessäkin lukiossa on mahdollista tehdä paljon LUMA-työtä, vaikka resursseja on käytettävissä rajallisesti. Askolan lukiossa on kussakin aineessa vain yksi opettaja, mutta koulun aktiivista toimintaa voi silti täysin verrata suurten lukioiden järjestämään toimintaan.

Teksti: Armi Hopea, Askolan lukion raportin pohjalta.

Hämeenkylän koulun LUMA-toiminnan 2012 huipennus oli marraskuun toisella viikolla toteutettu LUMA-viikko. Hämeenkylän koulussa vietettiin LUMA-viikkoa jo 5. kerran. Vuoden aikana jatkettiin koulu-yritysyhteistyötä Vantaan Energian kanssa hyvien kokemusten pohjalta, jolloin kaikki 8.-luokat pääsivät tutustumaan Vantaan Energian voimalaitokseen sekä energiayhtiö toteutti toimintapisteen koulun LUMA-viikolla.

Keväällä aloitettiin yhteistyötä naapurilukion kanssa matematiikan opetuksen ylöspäin eriyttämisen tukemisessa. Alkusyksyllä koulu osallistui Heurekassa järjestettyyn Nuorten Ilmastokokoukseen, jossa oppilaat suunnittelivat kuinka koulussa voidaan osallistua ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseen. Koulu toteutti hyviksi koettuja LUMA-aineiden valinnaiskursseja oppilaille. Syksyllä toteutui jo toisen kerran 7.-luokkalaisille Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa -valinnaiskurssi, jolla käsiteltiin normaalikursseihin kuulumattomia teemoja demojen, oppilastöiden ja vierailujen merkeissä. Kurssilla vierailtiin Vaskivuoren lukion fysiikan laboratoriossa, Helsingin yliopistolla sekä Heurekassa.

Hämeenkylän koulun 5. LUMA-viikko toteutettiin hyviksi koettujen aktiviteettien pohjalle ja viikon pääpaino oli yhteistyö alakoulujen 6.-luokkien kanssa edellisvuoden positiivisen palautteen ansiosta. LUMA-viikko aloitettiin jo edeltävän viikon perjantaina Helsingin Yliopiston Summamutikkakeskuksen toiminnallisen matematiikan tunneilla 7.-luokille.

Maanantaina LUMA-viikko aloitettiin edellisvuosina supersuositulla Vaskivuoren lukion fysiikan opiskelijoiden fysiikkaa esittelevillä demoilla ruokavälitunneilla. Oppilaiden innostaminen fysiikan tunneilla on monesti haasteellista, mutta oppilaat tutustuivat innostuneesti välitunnin aikana fysiikan ilmiöihin toiminnallisten demojen ja fysiikan lelujen avulla. Menestyksen salaisuus on varmasti upeiden demojen lisäksi vertaisuuden voima.

Tiistaina ja keskiviikkona koulun fysiikan ja kemian laboratoriossa oli vieraana viisi alueen 6.-luokkaa. Luokille tarjottiin Tieteen lumoissa –tuntia, jolla oli paloja matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta sekä tähtitieteestä hauskasti tekemällä, kokemalla ja näkemällä. Tiedeteatterihenkisen tunnin suosio oli erittäin hyvä. Tieteen lumoissa -tunnin kesto oli 1,5 tuntia, jonka aikana tutustuttiin mm. äärettömyyteen, pulmapeleihin, tyhjiökokeisiin, näyttäviin kemian lämpöreaktioihin sekä nestetyppi demoihin. Tunnin toteutukseen osallistuivat matemaattisten aineiden opettajien lisäksi 7.-luokkalaisten valinnaiskurssin oppilaat. Tuntien tavoitteena oli innostaa alakoulun oppilaita opiskelemaan LUMA-aineita. Alakoululaisilta ja heidän opettajiltaan saamamme palaute oli erittäin positiivista, jonka ansiosta jatkamme yhteistyötä ensi vuonnakin.

Keskiviikkona ruokavälitunneilla oppilailla oli mahdollisuus osallistua Vantaan Energian toimintapisteeseen. Toimintapisteessä oppilailla oli mahdollisuus mm. hankkia tietoa energiansäästämisestä ja energia-alasta työnantajana. Lisäksi oppilaat saivat osallistua suosittuun pallonheittokilpailuun, jossa oli mukavia palkintoja oppilaille. Vuosittain suuren suosion saavuttanut Force Plate -lentoaikakilpailu toteutettiin perjantain ruokavälitunneilla. Kilpailuun osallistui jälleen paljon oppilaita kilpailemaan koulun parhaasta ponnistajasta.

Hämeenkylän koulu on kehittänyt LUMA-aineiden opetusta ja lisännyt LUMA-aineiden positiivista näkyvyyttä koulun arjessa. Vahvat kehityskohteet ovat vuoden aikana olleet yhteistyö eri tahojen kanssa sekä yhteistyön vaikutus oman koulun lisäksi myös muiden lähikoulujen toimintaan.

Teksti: Armi Hopea, Hämeenkylän koulun raportin pohjalta.