LUMA Stars on uusi ohjelma, jossa nuoret ovat tiedelähettiläinä uusimman luonnontieteen ja teknologian äärellä. Teemana on kestävyys ja tutkimuksen tuottamat kestävät ratkaisut globaaleihin ongelmiin. Ohjelman tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua tieteen tekemiseen ja toimia aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina käytännön kokemusten, yhteistyön ja luovuuden kautta. Yhdistämällä opiskelijat tutkimusyhteisöihin yliopistolla ja yrityksissä, LUMA Stars avaa ovia luonnontieteeseen innostavalla, merkityksellisellä ja tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla.
Kolme keskeistä osa-aluetta
Tiede-TET:issä lukio-opiskelijat pääsevät vierailemaan aitoihin tutkimusympäristöihin ja saavat kokemusta tieteellisestä työstä. Pilottivuonna 2025–2026 neljä opiskelijaa sai stipendin, ja vierailee kuukausittain tutkimusryhmissä tutkien aiheita, jotka liittyivät heidän omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Vierailut eivät ole pelkkää havainnointia – ne tarjoavat mahdollisuuden kysyä, ideoida ja nähdä sekä tehdä tieteen toimintaa käytännössä.
LUMA Stars -klubissa kerran kuukaudessa nuoret ovat pääosassa valtakunnallisessa verkkokerhossa, joka striimataan YouTubessa. He jakavat tarinoita tutkimusvierailuiltaan Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle ja yrityksiin, luovat innostavaa sisältöä ja keskustelevat ikätovereidensa kanssa ympäri Suomea. Kerho on nuorten johtama ja suunnittelema: osallistujat päättävät itse, mitä esitellään ja miten herätetään uteliaisuutta. Aiheet ovat ajankohtaista huippututkimusta, jota opiskelijat pääsevät tutkimaan ja viestimään ikätovereilleen. Toiminnasta saatu palaute on osoittanut, että nämä tilaisuudet ovat innostavia opiskelijoille ja tuovat uusia näkökulmia myös opettajille. Esimerkkejä verkkokerhon teemoista syksyllä 2025:
Vihreät supermateriaalit: Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (Professori Timo Revon tutkimusryhmä)
Aurinkovoimalla tuotettu vety: Katalyytit mullistavat puhtaan energian (Professori Pedro Camargon tutkimusryhmä)
Biomateriaalit kudosten ja implanttien 3D-tulostukseen (Professori Robert Luxenhoferin tutkimusryhmä)
LUMA Stars Camp 2026
Ensi kesänä ohjelma huipentuu tiedeleiriin, jonka teemana on kestävyys ja innovatiiviset ratkaisut. Leiri tarjoaa tilan yhteistyölle, luovuudelle ja toiminnalle – siellä ideat muuttuvat projekteiksi ja syntyy uusia ystävyyksiä. Kestävyyshaasteet vaativat uusia ajattelutapoja ja toimintaa. LUMA Stars vastaa tähän antamalla nuorille äänen ja alustan ratkaisujen tutkimiseen. Se yhdistää koulutuksen ja tieteen, vahvistaen uteliaisuutta, minäpystyvyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Monille osallistujille tämä voi olla ensimmäinen askel kohti tiedeuraaa – tai syvempää ymmärrystä siitä, miten he voivat vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen.
Ohjelman leirille järjestää LUMAlab Gadolin, joka on osa LUMA-keskus Suomea. LUMA Stars on osa LUMAlab Gadolinin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jossa etsitään tutkimusperustaisia ja yhteistyöhön pohjautuvia ratkaisuja innostavaan ja osallistavaan oppimiseen LUMA-aineissa. Ohjelmaa johtaa professori Maija Aksela, LUMAlab Gadolinin johtaja, ja koordinoi Maikki Roiha, tohtorikoulutettava LUMAlab Gadolinissa. Ohjausryhmässä on mukana edustajia yhteistyötahoista: varajohtaja Markus Metsälä (Helsingin yliopisto, kemian osasto), lehtori Anssi Nivala (Helsingin luonnontiedelukio), lehtori Kirsi Vakkilainen (Lukema-verkosto), yliopistonlehtori Johannes Pernaa (LUMAlab Gadolin) ja tiedekasvatuksen asiantuntija Topias Ikävalko (Helsingin yliopiston tiedekasvatus, osa LUMA-keskus Suomea)
LUMA-keskus Lappi sijaitsee Rovaniemellä Lapin yliopistossa. Toiminta-alueemme on koko Lappi ja toimimme osana LUMA-keskus Suomi –verkostoa.
Toimimme kasvatustieteiden tiedekunnan sisällä, mikä mahdollistaa monipuolisen yhteistyön luokanopettajakoulutuksen kanssa. Esimerkiksi LUMA-työpajojen pitäminen on sisällytetty luokanopettajaopiskelijoiden opintoihin opetussuunnitelmatasolle asti. Luokanopettajaopiskelijoiden monialaisiin opintoihin kuuluvan ympäristöopin kurssin suoritukseen sisältyy LUMA-työpajojen vetämistä oppilasryhmille. Joka kevät kurssin opiskelijat pääsevät pitämään pareittain kaksi työpajaa joko kouluilla, yliopiston tiloissa, tai etänä verkkoyhteyksillä. Tänä keväänä tässä toiminnassa oli mukana yli 1000 lasta ja 100 aikuista kasvattajaa, opettajaa tai muuta henkilökuntaa.
Laadun ja riemun kautta arvokkaita kontakteja
Opiskelijat saavat opintojensa aikana käsityksen LUMA-toiminnasta, kokemuksen oppijoiden riemusta ja oppimisen ilosta työpajoja pitäessään sekä arvokkaita kontakteja kouluihin ja opettajiin. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla LUMA-kerhot kurssi, jonka puitteissa toteutetaan työpaja-, kerho- ja leiriohjausta. LUMA-kerhojen ja työpajakiertueen toteutuksessa luokanopettaja-alan koulutus mahdollistaa laadukkaan toiminnan toteuttamisen ja antaa arvokasta LUMA-kokemusta tulevia työtehtäviä varten opiskelijoille.
Opiskelija Anniina Jokitalo vetää Mustikkamagia-työpajaa.
Monialaista menestystä ja yhteistyötä Lapissa
Teemme myös muuta yhteistyötä eri tiedekuntien ja toimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki on menestyksekäs LUMA-paja, Maagiset mustikat -opetusmateriaali, jossa yhdistyy pedagogisesti laadukkaasti sekä taiteen, matematiikan että kemian sisällöt. Materiaalin on tehnyt Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen opiskelija Anniina Jokitalo. Yhdistimme myös laajasti korkeakouluyhteisömme osaamista tieteen, taiteen ja teknologian alueilta nuorille suunnatulla TTT-leirillä. Leiristä kerrotaan lisää sometileillämme @lumakeskuslappi.
Lapin yliopiston kasvatustieteen opiskelijat osallistuivat erään suomalaisen peliyrityksen Äiti Maa -lautapelin sisältösuunnitteluun opintoihin kuuluvan kurssin puitteissa LUMA-toimijamme ohjaamana. Syksyllä 2023 markkinoille tullut koko perheen lautapeli lisää ympäristötietoutta, antaa käytännön vinkkejä kestävämmistä valinnoista ja rinnakkaiselosta luonnon ja eläinkunnan kanssa. Peli on lainattavissa ryhmille LUMA-keskus Lapin lainavälinepalveluiden kautta.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Lisätiedot:
Linkki LUMA-keskus Lappi. Linkki maagiset mustikat materiaaliin. Linkki juttuun Äiti Maa pelistä.
LUMA-keskus Pohjanmaalle alueellinen tasa-arvo on tärkeää. Erilaisten uusien toimintamallien avulla on pyritty parantamaan tiedekasvatustoiminnan saavutettavuutta myös kasvukeskusten ulkopuolella, koko Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.
LUMA-keskus Pohjanmaan Oivalluksia ja ideoita -koulukiertue tarjoaa alakoulujen oppilaille toiminnallisia työpajoja ja opettajille täydennyskoulutusta eri puolilla laajaa toiminta-aluetta. Kiertueen oppilastyöpajoissa tuetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista laaja-alaista osaamista tutustumalla esimerkiksi kestävän kehityksen teemoihin ja ohjelmointiin. Opettajien ideapajassa lähestytään opetuksen eheyttämistä ja monialaisuutta kiehtovan avaruusteeman kautta.
– Tänä syksynä toista kertaa järjestettävä koulukiertue tuo tiedekasvatuksen suoraan luokkiin. Erityisesti pienemmät, kaukana yliopistokampuksista sijaitsevat koulut ovat olleet innoissaan tästä mahdollisuudesta, LUMA-keskus Pohjanmaan koordinaattori Hanna Hankaniemi toteaa.
Globaalit sankarit -lautapeli on yhteistyön lopputulos. Innostuneet lapset ja nuoret saavat oppia, inspiroida ja ratkoa ongelmia pelin avulla.
Tapahtumia ja opetusvälineistöä kirjastoissa
LUMA-keskus Pohjanmaa on pyrkinyt lisäämään tiedekasvatuksen tavoitettavuutta myös kirjastoyhteistyön kautta. Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastojen sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetyt tiedetuvat alakoululaisille ja perheille tavoittivat keväällä 2024 yli 500 osallistujaa. Lisäksi kirjastojen kautta on lainattavissa oppimisyhteisöille LUMA-keskuksen opetusvälineistöä: laboratoriosalkku ja Globaalit sankarit -lautapeli.
– Kestävää kehitystä ja globaalia maailmankuvaa tukeva Globaalit sankarit -lautapeli on kehitetty yhteistyössä yliopiston kansainvälisen henkilökunnan kanssa. Laboratoriosalkun tiedekokeet tukevat erityisesti ympäristöopin opetuksen tavoitteita. Kirjastojen laajat aukioloajat mahdollistavat joustavan lainauksen ja kirjastoautojen kautta välineistö on varattavissa kauempaakin, kertoo Hanna Hankaniemi.
Lainattava laboratoriosalkku tuo innostusta suoraan luokkaan.
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Tunnetko jo LUMA-verkoston monipuoliset toimet matematiikan opetuksen edistämiseksi? LUMA-keskuksemme ovat tuottaneet lukuisia suoraan opetukseen vietäviä materiaaleja ja toimintamalleja, jotka tarjoavat matematiikan oppimiskokemuksia ja tukea opetukseen.
Verkostotoimintaa valtakunnallisen tehtävän mukaisesti
LUMA-keskus Suomi -verkosto keskuksineen on rakentanut vuosien saatossa matematiikan opetuksen ja oppimisen tueksi erilaisia toimintamalleja.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme kehittäneet yhteisöllisesti uusia tutkimusperustaisia avauksia mielekkääseen matematiikan opetukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, ja kouluttaneet opettajia sekä tulevia opettajia niiden käyttämiseen. Pidämme tärkeänä myös koulun iltapäivätoimintaa: tiedekerhot ja -leirit innostavat lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun. Toivomme oivaltamisen ja onnistumisen iloa matematiikasta kaikille, kertoo johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomen hallinnosta.
Alla oleva koostekuva havainnollistaa, miten monipuolisesti malleja on tuotettu eri opetusasteille. Koosteeseen on kirjattu pääasiassa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtakunnallisen tehtäväkauden 2021–2024 aikana tuotetut mallit, kuten oppimateriaalit ja -kokoelmat, opetuskäytänteet sekä täydennyskoulutukset. Niitä on tehty niin suomeksi ja ruotsiksi kuin osin englanniksi ja saameksi. Lisäksi matematiikkaa on tehty näkyvämmäksi sosiaalisessa mediassa sekä kampanjoiden ja tapahtumien lomassa. Valtakunnallisella tehtävällä varmistetaan LUMA-alojen osaamisen ja opettajankoulutuksen hyvää tulevaisuutta sekä vahvistetaan Suomen kilpailukykyä. – Opetus muuttuu yhteiskunnan mukana tehden opettajuudesta jatkuvan oppimisen ammatin. LUMA- keskus Suomi -verkosto pyrkii toiminnallaan huomioimaan oppilaitosten ruohonjuuritason tarpeet ja realiteetit. Yhtenä mahdollisuutena ovat joustavat verkkotäydennyskoulutukset sekä lähikoulutustilaisuudet, mutta opettajien tukemiseen ja ammatilliseen kehittämiseen on monia muitakin vaihtoehtoja! Verkosto koosti valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi esimerkiksi kehittämisyhteisön asiantuntijoista sekä itse kehittämiskouluista ja -päiväkodeista. Yksi teemaryhmistä on keskittynyt matematiikkaan, ohjelmointiin ja teknologiakasvatukseen, kertoo verkoston hallinnossa työskentelevä projektipäällikkö ja matematiikan opetuksen asiantuntija Alisa Uusi-Kilponen.
– Tavoitteena on ollut vuorovaikutteinen toiminta, joka pohjautuu oppimisyhteisöjen tarpeisiin. Samalla opettajia saadaan osaksi LUMA-verkostoa. Olemme luoneet yhdessä muun muassa opetusmateriaaleja, teemailtoja ja opetuskäytänteitä, Uusi-Kilponen vielä jatkaa.
Kehittämisyhteisön tuotoksiamatematiikan, ohjelmoinnin ja teknologiakasvatuksen teemaryhmässä
Murtolukumysteeri tarjoaa innostavan ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen tehtäväkokonaisuuden vuosiluokille 5–7. Jo lähemmäs 4 000 on ladannut materiaalin ja sen avulla voinut käsitellä murtolukuja oppilaiden kanssa mukaansatempaavan mysteeritarinan kautta.
”Loistava ja asiantunteva ryhmä, jossa hyvä yhteistyö ja keskusteluyhteys, tasavertaisuuden tunne. Aidosti lähdetty liikkeelle koulujen tarpeista. Toiveemme otettiin hyvin huomioon. Ryhmässä löytyi melko pian konkreettinen kehittämiskohde, ja pääsimme heti kokeilemaan ja arvioimaan tehtävien toimivuutta. Materiaali oli pääosin onnistunutta kehitysvaiheessakin. Hyvä innostava materiaali. Hahmot ja tarina toimivat hyvin vitosluokkalaisille. Toimii myös kaseille!” oli palaute, joka saatiin Murtolukumysteeristä. Murtolukumysteerin ja siihen tehdyn opettajan oppaan voi ladata suomeksi www.luma.fi/-sivuilta sekä saameksi LUMA-keskus Lapin sivuilta.
Teemaryhmä on tuottanut koulujen toiveiden pohjalta myös Arduino-paketin yläkouluun ja toiselle asteelle ohjelmoinnin opetuksen tueksi. Sitä on ladattu noin 3 800 kertaa. Paketti sisältää opettajan ohjeet ja oppijan materiaalin tehtävineen, kuten piirin rakentaminen koekytkentälevylle sekä ohjelmoitavat liikennevalot. Lisäksi tutustutaan Arduinoon yhdistetyn LCD-näytön käyttöön, kuten kuvassa.
Murtolukumysteerin ja Arduino-ohjelmointipaketin ovat työstäneet LUMA-toimijat Helsingin ja Lapin yliopistoista osana kehittämisyhteisötoimintaa.
Innoittavaa matematiikkaa LUMA-keskuksissa
LUMA-verkosto koostuu 13 LUMA-keskuksesta, joissa tehdään myös paikallisesti kattavaa kehittämistyötä ja suoraan opetukseen vietäviä ideoita. Näillä rikastutetaan matematiikan oppimiskokemuksia sekä parhaillaan opettajien ammatillista osaamista.
– Keskuksien tiedeluokkatoiminta sekä materiaalipankkien, välinevuokraamojen ja asiantuntijapalveluiden käyttö on ollut suosittua. Toimintaa on tehty alueellisesti kuin verkon välityksellä eri puolille Suomea, Uusi-Kilponen kertoo.
Kuvassa Tampereen yliopiston Juniversityn mainos vuonna 2023 lanseeratusta Dino-Mittamania – Aikamatka menneisyyteen -etätyöpajasta, jossa seikkaillaan Junisaurus-pehmon kanssa aikakausien läpi. Työpajan kohderyhmää ovat 0.–1. luokkalaiset ja siinä harjoitellaan mm. mittaamista, vertailemista sekä ongelmanratkaisutaitoja.
Esimerkiksi Summamutikan materiaalipankki sisältää yli sata matematiikan tehtäväkokonaisuutta alakoulusta lukioon. Oppimateriaaleja on työstetty vuosien varrella matematiikkakerhoilla ja -leireillä, täydennyskoulutuksissa sekä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osaston opettajaopiskelijoiden kursseilla. Tuomalla oppijaryhmät Summamutikan kaltaisiin tiedeluokkiimme, voivat sekä oppijat että opettajat saada uutta innoitetta.
– Erilaisia matematiikan ja ohjelmoinnin työpajoja tarjotaan kaikenikäisille oppijoille. Varhaiskasvatuksessa lapset ovat tutustuneet ScratchJr-ohjelmointiin ja robotiikkaseikkailuihin sekä oppineet lumihiutaleiden matematiikkaa. Peruskoululaisille on ollut tarjolla ohjelmointia legorobottien, micro:bittien ja Sphero-pallojen avulla sekä matematiikkatyöpajoja, kuten aikamatkailua, tilastollisia tunnuslukuja, luonnon matematiikkaa ja murtolukuja rakennuspalikoilla. Toisen asteen opiskelijoille on järjestetty opetusta Python-ohjelmoinnista, salauksesta, tekoälystä ja derivaatan sovelluksista kuin myös siitä, miten origamien taittelua sovelletaan tekniikan alalla, Uusi-Kilponen tähdentää.
Kuvassa LUMA-keskusten edustajia, jotka ovat osaltaan olleet tukemassa matematiikan ja ohjelmoinnin opetusta. Kuva otettu Nurmeksessa ULOS-UT-OUT-tapahtumassa, jossa pidettiin vuoden 2023 LUMA-päivät opettajille. Tapahtumassa verkostoiduttiin, nautittiin kesästä ja innostuttiin työpajoista.
Tiedeluokkatoiminnan ohella järjestetään tapahtumia. Projektioppimisen StarT- aluefestareita on pidetty matematiikasta ja niiden pohjalta on karttunut materiaalipankki oppimisyhteisöjen hienoista projektitöistä. Aalto-yliopisto Juniorin Ohjelmointia Scratchillä – teemaviikkojen etätyöpajoihin on muutaman viime vuoden aikana osallistunut 7 500 oppilasta ympäri Suomen ja vastaavasti Geometriaa origameilla -viikkojen etäpajoihin 12 000 oppilasta. Lapissa suosittuja ovat olleet myös koululaisten tiedeviikot, joissa on ollut tarjolla mielenkiintoisia tiedetyöpajoja ala- ja yläkouluille sekä luentoja lukiolaisille.
Muiden verkostojen kanssa on osallistuttu Mahtavaa matematiikkaa -tempauksiin, jotka kannustavat oppimisyhteisöjä tutkimaan matematiikan hienoutta. www.luma.fi/-sivuille on koottu LUMA-verkoston tarjoama yksi ohjelmapaketti, josta löytyy esimerkiksi Junior Universityn Miten tietokone laskee -videoluento binäärimatematiikasta.
Lapsille ja nuorille sekä perheille on ollut saatavilla toimintaa kerhojen, leirien ja teemapäivien muodossa. Svenska folkskolans vänner -yhdistys on järjestänyt Barnens Akademiaa yhdessä Skolresurssin, Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen, Aalto-yliopisto Juniorin ja LUMA-keskus Pohjanmaan kanssa. Tampereen yliopiston Juniversityn Tiedekahvila on kutsunut nuoret tutustumaan uusiin aloihin ja mahdollisuuksiin. Luennoilla ja niistä tehdyillä tallenteilla eri alojen asiantuntijat esittelevät mielenkiintoisia tutkimuksiaan ja ilmiöitä mahdollisille tuleville opiskelijoille. Osa on tehty yhteistyössä Yle Areenan kanssa. Tampereella ylläpidetään myös asiantuntijapankkia, josta löytyy eri alojen tutkijoita ja opettajia. Vastaavaa LUMA-toimintaan kytkeytyviä tutkijavierailuja sekä yleisesti tutkimuksentekoa on tehty etenkin Aalto-yliopistolla, Oulun yliopistolla sekä Helsingin yliopistolla.
LUMATIKKA yhdistävänä tekijänä
LUMA-verkoston matematiikan tukitoimien esittelyä ei voisi tehdä mainitsematta viimeisenä esimerkkinä myös suursuosion saanutta matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutusta. Siinä ovat olleet eri ohjelmakausina mukana lähes kaikki keskuksemme ja se on koonnut yhteen opettajat eri asteilta ja eri puolilta Suomea.
– LUMATIKKA-täydennyskoulutus on hieno esimerkki pitkäkestoisesta ja tutkimusperustaisesta verkostotoiminnastamme, jota Maija nosti heti artikkelin alussa esille. Esimerkiksi vuosien 2018–2022 aikana kymmenillä verkkokursseillamme oli yhteensä yli 10 000 osallistujaa ja asiantuntijoiden opetusvideoita katsottiin yli 120 000 kertaa. Koostimme myös opetusmateriaaleistamme kolmisenkymmentä kokoelmaa Avointen oppimateriaalien kirjastoon kaikkien saataville, kuvaa Uusi-Kilponen.
Kuvassa Alisa Uusi-Kilponen (oik.) ja Eveliina Hietakymi, jotka ovat olleet koordinoimassa ja rakentamassa LUMATIKKA-koulutuksia sekä viimeisintä LUMATIKKA+ -ohjelmaa. Kuva: Veikko Somerpuro. Taustalla on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella oleva Exactum-rakennus, jossa sijaitsevat matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen osastot mukaan lukien matematiikan ja tilastotieteen tiedeluokka Summamutikka ja tietojenkäsittelytieteen tiedeluokka Linkki.
LUMATIKKA on tarjonnut vuodesta 2018 alkaen verkko- ja lähikoulutusta matematiikan parissa työskenteleville varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Verkkokurssit ovat sisältäneet asiantuntijavideoiden ja -tekstien lisäksi käytännön opetusmateriaaleja ja kollegoiden toisilleen jakamiaan ideoita. Osa LUMATIKKA-kursseista on saatu myös Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kasvatustieteellisten tiedekuntien opetussuunnitelmiin.
Tarkoituksena on jatkaa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Helmikuussa 2024 starttasi uusin päivitetty ohjelmakokonaisuus LUMATIKKA+. Sen kulmakivinä ovat monipuoliset matematiikan opetus- ja arviointikäytänteet, erityispedagogiikka sekä eheyttävä, tulevaisuuden taitoja tukeva opetus. Verkkokurssien ohella järjestetään lähikoulutustilaisuuksia kurssiaiheista eri puolella Suomea.
Yhteistyö jatkuu
LUMA-keskus Suomi -verkoston toteuttamat viime vuosien toimintamallit on koottu vuoden 2024 alussa verkoston johtokunnalle heidän ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ministerien erityisavustajien pyynnöstä. Havainnollistavan listan voi kokonaisuudessaan katsoa täältä. Lista antaa suuntaa verkoston työn laajuudesta, eikä ole tarkoitettu vinkkipankiksi opetuksen tueksi. Työtä on tehty rutkasti, mutta matematiikan osaamiseen kohdistuneet huolet sanelevat sitä, että tuki on tärkeää jatkossakin.
– Tärkeää työtä matematiikan oppimisen ja sen opetuksen hyväksi jatkamme jatkossakin niin LUMA-keskuksissa, verkostona kuin yhteistyökumppaneiden kesken. Toimintamme on pitkälti maksutonta ja eri alueille suuntaavaa, jotta tukemme olisi mahdollisimman tasapuolista eikä esimerkiksi sosioekonomisista taustoista riippuvaista. Yhdessä haluamme olla kirkastamassa matematiikan lumoa valtakunnallisesti – tukien vahvempaa matematiikan osaamistasoa ja alakiinnostusta sekä tutkimus-, opettajankoulutus- ja jatkuvan oppimisen toimintaa, kiteyttää Uusi-Kilponen.
Yhteistyötä tehdään verkostona yliopistoista käsin sekä yhdessä alan toimijoiden, kuten ammattijärjestöjen ja tiedekeskusten kanssa. Lisäksi rahoittajat, kuten Opetushallitus ja Suomen kulttuurirahasto ovat tärkeitä toiminnan mahdollistajia. Ensisijaiset yhteistyötahot ovat LUMA-neuvottelukunta ja LUMA-aineiden opettajankoulutuksen, opetuksen tutkimuksen ja kehittämisen foorumi. Niiden kanssa valmistellaan uusia avauksia ja kannanottoja sekä jaetaan tietoa ajankohtaisesta tiedekasvatustoiminnasta. Tällainen toiminta on tärkeä valttikortti yhteisen hyvän edistämiseksi.
Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.
Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan toisessa osassa kerromme siitä, miten Oulun yliopiston LUMA-keskuksen kautta tutkijat vierailevat lukioissa.
Tutkijoiden etävierailujen järjestämistä lukioihin ovat toivoneet sekä yliopiston tutkijat että lukioiden opettajat. Vierailuja kehitetään edelleen tutkijoilta ja opettajilta saadun palautteen perusteella.
– Etävierailu on sekä tutkijalle että lukiolle melko kevyt yhteistyön muoto, sillä se ei vaadi matkustamista eikä koko lukion aikataulujen uudelleen järjestelemistä. Etävierailuja on tarjolla useiden eri oppiaineiden oppitunneille, erityisesti LUMA-aineisiin, sanoo Kati Kyllönen, Oulun yliopiston koulutuspalveluista.
Työ- ja uramahdollisuuksien ovia
Tutkijan etävierailujen aikana lukiolaisten on mahdollista kuulla esimerkkejä myös siitä, millaisia työ- ja uramahdollisuuksia yliopistokoulutus avaa.
– Lukiolaissa on velvoitettu lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 kehotetaan lukioita muun muassa hyödyntämään yliopistojen ja muiden oppilaitosten asiantuntemusta sekä laajentamaan opiskeluympäristöä oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla, summaa Kyllönen.
Yli 20 Oulun yliopiston tutkijaa on mukana tarjoamassa etävierailuja lukioihin ympäri Suomen lukuvuonna 2023–2024. Oulun yliopiston tutkijat esittelevät omaa alaansa, tutkimustaan ja työtään lukiolaisille.
– Lukioiden opettajat ja opinto-ohjaajat voivat tutustua tarjolla olevien vierailuiden teemoihin yliopiston verkkosivuilla ja kutsua tutkijan etävierailulle oppitunnilleen täyttämällä verkkolomakkeen. Vierailun kesto on noin 30 minuuttia, kiteyttää Kyllönen.
LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston muodostama tiedekasvatukseen keskittyvä verkosto, johon kuuluu 13 keskusta. Tavoitteenamme on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden eli matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen. Tässä juhlakirjoituksessa LUMA-verkoston johtaja Maija Aksela kertoo näkemyksiään verkoston vuosipäivästä ja vaikutuksesta.
– Tiede kuuluu kaikille! Parasta toiminnassamme 20 viime vuoden aikana on ollut lasten ja nuorten, tulevaisuuden tekijöiden, oppimisen ja onnistumisen ilo. Samaa voi sanoa yhdessä tekemisestä ja toisilta oppimisesta tieteen saralla. Yhdessä opettajien, tiedeyhteisön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa olemme luoneet uusia tutkimuslähtöisiä avauksia sekä uusia parhaita käytäntöjä ja aineistoja kestävään tulevaisuuteen, myös globaalisti. Yhdessä olemme enemmän, sanoo ”LUMA-äiti” eli LUMA-keskus Suomen (11 yliopistoa, 13 keskusta) johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
LUMA-lyhenne viittaa luonnontieteisiin ja matematiikkaan, aloihin joissa suomalaiset nuoret menestyvät kansainvälisten PISA-tutkimustulosten mukaan hyvin.
Kansallinen LUMA(TE)-strategia
Kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Helsingin yliopiston LUMA-keskus aloitti toimintansa 20 vuotta sitten, LUMA-keskus Suomi (11 yliopistoa, 13 keskusta) puolestaan 10 vuotta sitten. Lisäksi Kemianluokka Gadolin perustettiin 15 vuotta sitten.
LUMA-keskus Suomi järjestää 20-vuotispäivänsä kunniaksi juhlaseminaarin perjantaina 10.11. kello 13.15 Helsingin yliopistossa. Voit osallistua seminaariin paikan päällä Unioninkatu 33:n juhlasalissa tai verkossa. Tapahtuma alkaa kakkukahveilla kello 12.15 ja päättyy kello 15.00.
Tapahtumassa puhuvat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Laura Taajamaa kertoo LUMA(TE)-strategiasta ja sen merkityksestä. Seminaarissa jaetaan tunnustuspalkintoja kouluille ja opettajille. Haluamme kiittää ja kannustaa opettajia heidän tärkeässä työssään.
Lisätietoja juhlaseminaarin ohjelmasta on täällä. Seminaari järjestetään suomeksi ja osittain ruotsiksi.
Otamme onnitteluviestejä vastaan osoitteessa luma-keskus@helsinki.fi. Kaikki viestit ja toivotukset ovat tervetulleita.
