Sertifikaatin kolme tasoa ovat 1. Tiedostava ja kehittyvä toiminta, 2. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta ja yli taso 3. Sitoutunut, erikoistunut ja systemaattinen toiminta.
Jo kolmannen kerran myönnetyt LUMA/STEAM-sertifikaatit ovat osoitus systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista ja ilmoittaa artifikaattia hakeneille kouluille tuloksista.
Kaksi koulua, helsinkiläinen Munkkiniemen yhteiskoulu ja Puolalan koulu Turusta, ylsivät korkeimmalle tasolle (Taso 3) LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan. Seitsemän koulua ylsi tasolle kaksi ja seitsemän koulua ensimmäiselle tasolle. Lämpimät onnittelut kaikille!
Sertifikaatti antaa koululle mahdollisuuden tarkastella systemaattisesti toimintakulttuuriaan ja kehittää sitä haluamalleen tasolle. Sertifikaatin arvioitavat osa-alueet (pedagogiikka, osaaminen, oppimisympäristöt, verkostot ja johtaminen) perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).
Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Kevätkauden 2025 itsearvioinnin määräaika on 17.4.2025, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan toukokuun loppuun mennessä.
Tiedetuokiot ovat osa LUMA-keskus Suomen vapaa-ajan toimintaa. Niiden tarkoituksena on tuoda tiede lähemmäs erityisestyi niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät vapaa-aikanaan kohtaisi tiedeaiheista sisältöä.
Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen Tiedetuokiot saivat alkunsa, kun erääseen projektiin tarvittiin lastenkirjoja. LUMA-keskuksessa huomattiin, että iltapäivisin kirjaston lasten ja nuorten osastolla oli paljon lapsia, jotka olivat tulleet viettämään aikaa koulun jälkeen. Kirjasto järjesti lapsille välillä ohjattua toimintaa, mutta suurimman osan ajasta lapset lukivat kirjoja, pelasivat pelejä ja tekivät läksyjä. Lapset näyttivät myös olevan paljon puhelimillaan. Tiedetuokioilla halutaankin tarjota vaihtoehtoja erityisesti kännykällä oloon. Aiheesta oltiin oltu jo Itä-Suomen yliopistolla jo pidempään kiinnostuneita, ja pelaamisen vaikutuksesta muihin harrastuksiin oli tutkittu esimerkiksi opinnäytetyössä.
Tiedetuokioilla pyrittiin tuomaan lyhytkestoista ja matalan kynnyksen toimintaa lapsille. Tiedetuokioiden aktiviteetit on räätälöity sopiviksi erityisesti alakouluikäisille lapsille, sillä heitä on lasten ja nuorten osastolla pääosin. Inspiraatiota aktiviteetteihin otettiin alkuun myös Pulmaariosta.
Koordinaattori Saana Kinnunen Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksesta ohjaa työskentelyä kirjastolla.Kuva: Niko Jouhkimainen, Itä-Suomen yliopisto.
LUMA-keskus Suomen kerhomateriaalit ovat valmiita aktiviteetteja käytettäväksi
Yhteistyötahona Tiedetuokioissa on toiminut Joensuun pääkirjaston lasten ja nuorten osasto. Tuokiot ovat tunnin mittaisia non stop -periaatteella toimivia työpisteitä kirjastojen tiloissa. Niitä on pidetty noin kerran kuussa, viisi kertaa lukukaudessa. LUMA-keskus tarjoaa ohjauksen ja välineet, kirjasto tilat ja markkinoinnin.
Jokaiselle kerralle on oma teemansa, ja lapset saavat ehdottaa seuraavien kertojen teemoja. Aktiviteetteja on yleensä muutama vaihtoehto, joita lapset ja nuoret saavat tehdä omassa tahdissa. Tutkimustehtäviä, rakentelua ja askarteluja on yleensä tarjolla. Aiheina on ollut mm. mikroskoopit, origamit, virtapiirityöt, valo, kasvit, legomäkiautot, rakentelupalikat, ohjelmointi sekä yksinkertaiset kemian työt.
Tiedetuokioilla myös testataan LUMA-keskuksen kehittämiä materiaaleja ja erityisesti niiden sopivuutta eri-ikäisille lapsille. Samalla myös kehitetään materiaaleja sopiviksi erilaisiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin.
Tiedetuokioihin on osallistunut 250 lasta
Suosituin kerta on ollut legomäkiautojen teko sekä mikroskoopit. Näillä kerroilla kävi tunnin aikana noin 30 lasta. Tiedetuokioissa on vieraillut syksystä 2022 kevääseen 2024 yhteensä noin 250 lasta. Mieleenpainuva hetki oli, kun eräs lapsi yritti pitkään saada taiteltua Aalto-yliopisto Juniorin ohjeella Sonobe-yksikköä. Ainakin vartti meni ensimmäiseen yksikköön, mutta sen jälkeen hän teki niitä kuutioon vaadittavan määrän ja sai ne vielä ilman apua yhdisteltyä kuutioksi. Kappaleesta tuli oikein hieno Minecraft-hahmo!
Lapset ovat myös jättäneet palautetta Tiedetuokioista:
”Ihan niin kuin koulussa, mutta kivempaa!”
”Siis just tehtiin tätä koulussa! Nyt osaan vielä paremmin”
”Olispa tää joka päivä.”
”Voidaanko rakentaa ensi kerralla raketit?”
Legomäkiautojen rakentelua Tiedetuokiossa. Kuva: Niko Jouhkimainen, Itä-Suomen yliopisto.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Kansainvälinen kestävyyttä edistävä Regional Centres of Expertise on ESD (RCE) -verkosto on myöntänyt arvostetun kunniamaininnan sarjassa Climate Action LUMA-keskus Suomi -verkoston kansainväliselle ja yhteisölliselle toimintamuodolle Teachers’ Climate Change Forum (TCCF). Ehdotuksen järjestölle palkinnosta on tehnyt RCE Helsinki Metropolitan.
LUMA-keskus Suomi on järjestänyt ilmastonmuutoksen koulutusta eri muodoissa jo vuodesta 2016 lähtien. Nykyinen Teachers’ Climate Change Forumin toiminta on saanut alkunsa vuodesta 2019 lähtien, jolloin Helsingin yliopiston tiedekasvatus alkoi järjestämään foorumia hyvässä yhteistyössä Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen INAR:in tutkijoiden kanssa.
Ohjelmaa on toteutettu sekä Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla että verkon kautta. Sitä on suunniteltu yhteisöllisesti ja monitieteisesti sekä tutkijoiden, opettajien ja tiedekasvatuksen asiantuntijoiden kanssa. Hyytiälässä opettajat ovat päässeet tutustumaan uusimpaan tutkimukseen SMEAR II -mittausasemalla (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations). Asiantuntijoita opettajien lisäksi on osallistunut sekä Suomesta että muualta. Ohjelman suunnittelussa on erityisesti kuunneltu opettajien toiveita ja tarpeita.
Ohjelma on tavoittanut runsaasti opettajia eri maanosista tähän mennessä ja saatu palaute on ollut kannustavaa. Toiminta on myös osa tutkimusohjelmaa (esim. Aksela & Tolppanen, 2022; Herranen & Aksela, 2024).
“Tunnustus on meille kaikille innostava kannustus. Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus on foorumimme toiminnan ydin. On erittäin tärkeää, että opettajat globaalisti ovat uusimman tutkimustiedon äärellä ja yhdessä tutkijoiden kanssa oppivat toisiltaan. Nuoret haluavat lisää ymmärrystä sekä tieteellisiin, yhteiskunnallisiin että eettisiin kysymyksiinsä sekä ratkaisuja ja toivoa. Yhdessä olemme enemmän!”, kertoo foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistolta, ja samalla kiittää tunnustuksesta ja yhteistyöstä INARia ja kaikkia mukana olleita, globaalisti. Kestävyyden edistäminen on yksi LUMA-toiminnan keskeisiä periaatteita.
Tunnustus on toinen LUMA-keskus Suomi -verkoston saamista merkittävistä kansainvälisistä tunnustuksista. Vuonna 2018 kansainväliselle StarT-ohjelmalle myönnettiin Global Best Award 2018 kategoriassa Europe’s best programme bridging the gap between working life and STEM education at schools. Palkinto myönnettiin konferenssi Houstonissa, Texasissa.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan palkinttuun toimintaamme, keväällä 2025 LUMA-keskus Suomi järjestää TCCF:n yhteistyössä INARin kanssa kansainvälisen konferenssin yhteydessä. Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston verkkosivuilta.
Aksela, M., & Tolppanen, S. (2022). Towards Student-Centered Climate Change Education Through Co-design Approach in Science Teacher Education. teoksessa YS. Hsu, R. Tytler, & P. J. White (Toimittajat), Innovative Approaches to Socioscientific Issues and Sustainability Education: Linking Research to Practice (Sivut 85-99). (Learning Sciences for Higher Education). Springer Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-19-1840-7_6
Herranen, J., & Aksela, M. (2024). Fostering teachers as sustainability and climate change educators through understanding of teachers’ self-efficacy beliefs. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 12(3), 30-52. https://doi.org/10.31129/LUMAT.12.3.2085
Voit myös tutustua kansallisen LUMA-keskus Suomi -verkoston toimintaan lisää verkkokirjastamme. Lämpimästi tervetuloa myös kansallinen LUMA-seminaariin 17.12., johon voi osallistua myös verkon välityksellä. Lue lisää seminaarista verkkosivuiltammme ja ilmoittaudu.
On ilo kutsua Sinut yhteiseen kansalliseen LUMA-seminaariimme. Vuorovaikutteisessa seminaarissa kuullaan Opetushallituksen pääjohtajan tervehdys, julkistetaan uusimmat tulokset kansallisen LUMA-toimenpideohjelman arvioinnista, kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja vastauksia esitettyihin kysymyksiin, julkistetaan LUMA-opas: Innostavia aktiviteetteja ja toimintamalleja, sekä kuullaan yhteisen LUMA-työmme tulevaisuuden avauksista. Voit osallistua verkon välityksellä tai paikan päällä. Tilaisuuden järjestävät LUMA-keskus Suomi ja Opetushallitus yhdessä.
Kansallisen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelman seuranta
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema LUMA(TE)-strategia 2030 on tiivis esitys LUMA-osaamisesta ja -toiminnasta sekä haasteista, joita niihin kansallisesti liittyy. Strategia julkaistiin vuonna 2021. LUMA-strategiaa täydennettiin syksyllä 2022 toimenpidesuunnitelmalla, joka on laadittu eri toimijoilta saatujen aloitteiden ja ehdotusten pohjalta. Suunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet sekä niiden toteuttamisen aikataulun ja vastuutahot. Toimenpiteisiin on kirjattu, että LUMA-keskus Suomen neuvottelukunta seuraa LUMA-strategian toimenpiteiden toteutumista ja raportoi siitä vuosittain OKM:lle. Seuranta toteutettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Tämän vuoden seurantakyselyn tulokset julkaistaan joulukuun LUMA-seminaarissa.
Kirjoitimme LUMA-keskus Suomen toimenpiteistä maaliskuussa 2023. Lue lisää aiheesta verkkosivuiltamme.
Ohjelmassa kuullaan puheenvuoroja ja paneeli
Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat opetusneuvos Teijo Koljonen Opetushallituksesta ja LUMA-keskus Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja Mervi Asikainen Itä-Suomen yliopistosta.
9.00 Tervetuloa
9.05 Opetushallituksen pääjohtajan Minna Kelhän tervehdys
9.20 Kansallisen LUMA(TE) -strategian toimenpiteiden arvioinnin tulokset, LUMA-neuvottelukunnan puheenjohtaja Jan Lundell ja varapuheenjohtaja Leena Pöntynen
10.00 Kahvitauko
10.30 Paneeli: Ratkaisuja ja uusia avauksia LUMA(TE) -strategian toimenpiteiden tueksi
Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä paikan päällä tai etukäteen.
Paneelin puheenjohtajana toimii Leena Pöntynen.
Panelistit: Elinkeinoelämän keskusliiton osaamisen ja koulutuksen edunvalvonnasta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo, opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta, vanhempi yliopistonlehtori Mervi Asikainen LUMA-keskus Suomi -verkostosta, varadekaani professori Samuli Siltanen Helsingin yliopistosta
11.15 Kommenttipuheenvuorot ja kysymykset
Kommenttipuheenvuorot: opetusneuvos Marjo Vesalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä MAOL ry:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuula Havonen
Voit esittää kysymyksiä ja kommentteja panelisteille tästä linkistä.
11.30 LUMA nyt ja tulevaisuudessa, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja
11.45 Loppusanat ja kiitokset
Seuraa etäyhteydellä
Tapahtuman ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta voit seurata tilaisuutta etäyhteydellä tästä linkistä.
Julkaisu ”Early STEM Education in the Digital Age” osoittaa, kuinka digitaaliset työkalut voivat parantaa nuorten oppijoiden LUMA-osaamista. Julkaisu esittelee tutkimustuloksia sekä parhaita käytänteitä kuuden eri maan LUMA-organisaatiolta, joihin LUMA-keskus Suomikin kuuluu. Julkaisu tarjoaa selkeitä suosituksia teknologian käytön etujen ja riskien punnitsemiseksi erityisesti varhaiskasvatuksessa.
”Tekeekö teknologia meistä tyhmempiä?”, ”Onko teknologia hyvä työkalu oppimiseen?”, ”Miksi olemme riippuvaisia erilaisista näyttöpäätteistä?” Tällaiset kysymykset hallitsevat keskustelua digitaalisesta mediasta. Ristiriitaiset teoriat, myytit ja polarisoituneet mielipiteet tekevät opettajien ja päättäjien valintaa entistä vaikeammaksi: integroidaanko uusi tekniikka opetukseen ja oppimiseen luokkahuoneessa ja miten se tulisi tehdä?
Julkaisussa on kuusi suositusta varhaiskasvatuksen LUMA-opetuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla. Julakisussa ehdoetaan ”pedagogia ensin” lähestymistapaa, jossa opetusmenetelmät ja oppimistavoitteet ohjaavat työkalun käyttöä, eivät päinvastoin. Jokaisen suosituksen taustalla on käytännön esimerkkejä verkoston jäseniltä.
”Tavoitteenamme oli hälventää myytit, jotka esittävät digitaalisia työkaluja joko koulutuksen ”demonina” tai ”pelastajana”, sanoo tohtori Elena Pasquinelli, Ranskan La main à la pâten tutkimus- ja arviointisektorin johtaja, joka on julkaisun pääkirjoittaja. ”Totuus on, etteivät digitaaliset työkalut ole kumpaakaan, kuten tutkimuksemme tällä alalla osoittaa. Niiden tehokkuus riippuu täysin siitä, miten pedagogit käyttävät niitä.”
Kuusi suositusta varhaisen LUMA-koulutuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla:
Integroi teknologia tarkoitukseen: Perustele digitaaliset työkalut LUMA-opetuksen selkeiden oppimistavoitteiden perusteella.
Priorisoi pedagogiikka: Tehokkaiden opetusmenetelmien on ohjattava teknologian käyttöä LUMA-opetuksessa – ei päinvastoin.
Paranna, älä korvaa: Käytä digitaalisia työkaluja täydentämään todellista LUMA-oppimista.
Valmistaudu menestykseen: Investoi opettajien koulutukseen ja infrastruktuuriin tehokkaan digitaalisen integraation saavuttamiseksi, joka hyödyttää kaikkia.
Tehosta digitaalista lukutaitoa: Muuta LUMA-koulutusta navigoidaksesi nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Käytä näyttöön perustuvia käytäntöjä: Hyödynnä tutkimusta LUMA-koulutuksen ja tehokkaan opettajankoulutuksen parantamiseksi.
Näissä suosituksissa kaikuu myös kansallisen LUMA-strategiamme ja sen toimenpideohjelman tarpeet ja kohteet. ”On tärkeää huomata, että digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa LUMA-alojen koulutusta. Erityisesti on haettava digitalisaation tarjoamia lisäarvoja jo olemassa olevien oppimismateriaalien, -menetelmien ja -ympäristöjen lisäksi” toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.
”Erityisen ilahduttavaa yhteistyön tuloksissa on fokusointi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuslähtöiseen digitalisaation soveltamiseen oppimisen tukena.” Tässäkin suhteessa IDoS-verkostossa LUMA-keskus Suomi on globaalistikin ainutlaatuinen: verkosto, joka on kansallisten tutkimusyliopistojen yhteenliittymä ja kattaa kaikki LUMA-aineiden opettajankoulutusta antavat yliopistot. ”Yhdessä olemme jälleen enemmän!”
Luonto tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat kehittää tutkimisen ja toimimisen taitojaan. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kehittämä toiminnallinen luonnontutkimuspäivä on erinomainen ratkaisu, joka tukee alakoulun opettajia ja oppilaita tutkimuksellisessa oppimisessa. Tämä toimintamalli on nyt saatavilla koko Suomen alakouluille.
Luonnontutkimuspäivän perusidea
Luonnontutkimuspäivän tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia järjestää tutkivaa työskentelyä ja hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Päivän aikana opettajat ja oppilaat voivat tutkia yhdessä luonnon ilmiöitä ja harjoitella tutkimusvälineiden käyttöä. Toimintamalli on kehitetty tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti, ja se vastaa ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita, erityisesti tutkimisen ja toimimisen taitojen kehittämistä koskien.
Parhaat vinkit opettajille ja nuorille Suomessa
Suunnittele yhdessä: Yhteistyö LUMA-keskuksen asiantuntijoiden kanssa auttaa suunnittelemaan monipuolisen ja mielekkään tutkimuspäivän.
Hyödynnä luontoa: Käytä lähiluontoa oppimisympäristönä ja rohkaise oppilaita havainnoimaan ympäristöään.
Harjoittele tutkimusvälineiden käyttöä: Anna oppilaille mahdollisuus käyttää erilaisia tutkimusvälineitä, kuten kiikareita, kaukoputkia ja äänentallentimia.
Integroi eri aineet: Yhdistä luonnontutkimuspäivään sisältöä eri oppiaineista, kuten kuvataiteesta ja historiasta, jotta oppilaat saavat monipuolisen oppimiskokemuksen.
Kannusta kysymään: Rohkaise oppilaita esittämään omia tutkimuskysymyksiään ja suunnittelemaan pieniä tutkimuksia.
Yhdessä tutkiminen on Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toiminnan ytimessä.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Ympäristöopin opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä omien tutkimuskysymysten ideointia ja tutkimusten suunnittelua. Luonnontutkimuspäivä tukee näitä tavoitteita tarjoamalla autenttisen ympäristön, jossa oppilaat voivat harjoitella havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Päivään voidaan integroida sisältöä ja toimintatapoja perinteisistä LUMA-aineista sekä esimerkiksi kuvataiteesta ja historiasta.
Toimintamalli käytännössä
Luonnontutkimuspäivän suunnittelu alkaa opettajan ja LUMA-keskuksen asiantuntijan yhteistyöllä. Esimerkiksi kevätaamun linturetki kolmannen luokan kanssa voisi olla osa luonnontutkimuspäivää. Opettaja suunnittelee pedagogisen sisällön ja tavoitteet – LUMA-asiantuntija tuo tieteellisen sisällön ja tutkimusvälineet – yhteisesti käyttöön. Retken aikana oppilaat voivat harjoitella lintujen havainnointia ja äänien tallentamista, mikä tukee ympäristöopin tavoitteita.
Möttösen koulun luonnontutkimusviikko esimerkkinä opettajille ja nuorille
Perhon Möttösen alakoulun luokat viettivät luonnontutkimusviikkoa toukokuussa 2023. Viikon aikana oppilaat harjoittelivat luonnontutkijan taitoja, kuten havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Yksi viikon tutkimuskysymyksistä oli, esiintyykö lepakoita koulun lähellä. Kuudesluokkalaiset asensivat lepakkojen ääniä tallentavan laitteen, ja tuloksena selvisi, että alueella esiintyy pohjanlepakoita ja siippalajeja.
Yhteistyötahot ja kehitystyö; monta tahoa puhaltaa yhteen hiileen
Luonnontutkimuspäivän toimintamalli on kehitetty yhteistyössä LUMA-keskus Suomen, Opetushallituksen, opettajien ja tiedeyhteisön kanssa. Verkkokurssi ”Luonto oppimisympäristönä” tarjoaa opettajille tukea ja materiaalia luonnontutkimuspäivän toteuttamiseen. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja kansallispuistoihin oppimistarkoituksissa sekä kansalaistieteeseen ja datan keräämiseen luonnosta.
Linkit ja lisätietoa
Lisätietoa luonnontutkimuspäivän toimintamallista ja esimerkkejä toteutetuista projekteista löytyy Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen verkkosivuilta. Tutustu myös verkkokurssiin ”Luonto oppimisympäristönä” ja sen tarjoamiin resursseihin.
Luonnontutkimuspäivä tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden kokea luonnon ihmeitä ja oppia tutkimisen taitoja käytännössä. Tämä toimintamalli tukee ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita ja innostaa oppilaita tutkimaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Kirjoitettu yhteistyössä:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto) & Pentti Impiö, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Junior University tarjoaa opettajille laajoja, valmiita kokonaisuuksia opetukseen. Sisällöt pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Lisäksi Junior University järjestää tapahtumia, työpajoja ja muuta innostavaa lapsille ja nuorille.
LUT-yliopiston Junior University toteuttaa koko kaupungin ikäluokat kattavia tiedekasvatustoimintoja. Lappeenrannan kaupungin Uniori-toiminnassa LUT-sisältöjä ovat mm. eskariboksi, 3. luokkien vesipäivät ja kiertotalousteema, 5. luokkien kestävän liiketoiminnan teema, 8. luokkien monialainen oppimiskokonaisuus ”puhdas ilma, puhdas vesi ja kestävä asuminen” sekä siihen liittyvät työpajat LUTilla. Lisäksi Unioriin kuuluu kattava lukioyhteistyö.
Junior Universityn Uniori-toiminnan teemat pohjautuvat LUT-yliopiston strategisiin painopistealueisiin. Samalla ne pohjautuvat opetussuunnitelmiin ja vastaavat niihin strategisella tavalla. Esimerkiksi puhdasta vettä käsittelevään kokonaisuuteen sisältyy ”vesipäivät”, jotka toteutetaan 3. luokalla. Vesi-teemaa opiskellaan kolmannella luokalla opetussuunnitelman mukaisesti. Tällä tavoin oppilaille ja opettajille saadaan laadukas ja valmis kokonaisuus, joka vastaa selkeään tarpeeseen.
Asiantuntijoiden ja kehittäjäopettajien luomat materiaalit inspiroivat oppimaan
Materiaalit on kehitetty LUT-asiantuntijoiden ja Lappeenrannan kehittäjäopettajien voimin. Sisällöissä näkyy LUTin tutkimusalat ja toisaalta mukana on opettajien vahva pedagoginen asiantuntemus ja OPSista nousevat teemat. Tutkimustiedon aktiivisesta hyödyntämisestä löydät Uniorin opettajien tukisivustolta, kohdasta – opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma.
Uniori-toimintaa toteutetaan Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston tiiviissä yhteistyössä. Sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty LUTin asiantuntemusta. Myös paikalliset toimijat ovat olleet mukana kehittämistyössä. Kiertotalousteemaa on kehitetty Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu vesipäivien toteutukseen. Kestävän liiketoiminnan kokonaisuus integroituu Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Yrityssankari-ohjelmaan.
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aineenopettajakoulutus on johtotähtenä kansallisen LUMATE-strategian toimeenpanosuunnitelmassa. Opettajat ovat roolimalleja, opinto-ohjaajia ja oman alansa sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asiantuntijoita. Aineenopettajien laadukas, tutkimusperustainen ja monipuolinen koulutus on tärkeää kansallisen LUMA-osaamispääoman kehittämisessä.
Jyväskylän yliopistossa kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutuksessa on pitkät perinteet aineenopettajien omille koulutuskursseille ainelaitoksilla. Tavoitteena on oman alansa tutkivan oppimisen asiantuntijat, jotka ovat valmiita kehittämään ja luomaan oppijoita innostavaa laadukasta tiedeopetusta.
Lasten ja nuorten, sekä opettajien jatkuvan oppimisen, LUMA-koulutuksen tavoitteet ovat yhteneviä Keski-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan linjausten kanssa. Vuorovaikutus LUMA-KS:n asiantuntijoiden ja aineenopettajakouluttajien kesken on saumatonta ja muodostaa oleellisen osan yliopiston kolmekantayhteistyötä.
LUMA integroituna aineen opetuksen kursseilla
Ainelaitoksilla tarjottavat pedagogisen aineen opetuksen kurssien tavoitteena on mahdollistaa aineenopettajaopiskelijoille mielekäs ja autenttinen oppimisympäristö. Kursseilla on integroitu koululaisvierailuja, tiedeleiriohjausta ja kerhotoimintaa, jotka kaikki mahdollistavat opiskelijoiden oman oppimisen sekä nuorten LUMA-oppijoiden innostamisen omakohtaisen havainnoinnin.
Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa mahdollistaa monet koululaisvierailut, tiedeleirit ja -kerhot, jotka ovat LUMA-KS:n ytimessä innostettaessa lapsia ja nuoria LUMA:n ihmeellisestä maailmasta. Samalla opiskelijoiden suunnittelemat, toteuttamat ja opettajakunnan kanssa yhdessä arvioidut pienprojektit ja opetustuokiot evästävät tulevaan työelämään tarjoamalla valmiita, testattuja oppikokonaisuuksia materiaaleineen ja pedagogisine toteuttamisajatuksineen.
Ensiaskeleet opettajuuteen
Aineenopettajaopiskelijoiden yhteisöllisyys yli ainerajojen jo opiskeluaikana on tärkeää. Jyväskylässä aloittavien aineenopettajaopiskelijoiden yhteistyöhön ja toistensa tuntemiseen on kehitetty oma kurssi ”Ensiaskeleet opettajuuteen” (MTKY1010, 1 op), jonka tavoitteena on ryhmäyttää opiskelijoita ja motivoida heitä LUMA-opettajaksi kasvamiseen.
Yksi kurssin tärkeimpiä elementtejä on myös pienryhmissä toteutettava projektityö itse valitusta LUMA-aineiden aiheesta. Ryhmät pääsevät myös kokeilemaan oman projektinsa toteuttamista autenttisen yleisön kanssa yhteistyössä LUMA-KS:n kanssa osana Jyväskylän yliopiston ”Tiedettä kaikille” toimintaa.
Aineenopettajaopiskelijoita Lasten lauantaissa helmikuussa 2023.
Viime vuosina Lasten Lauantai on saanut monet aineenopettajaopiskelijat toteamaan, että ”tapahtuma varmisti oman kiinnostuksen LUMA-opettajaksi kouluttautumiseen” sekä ”minähän pystyin tähän ja se oli kivaa”.
Yhteistyö, yhteistoiminnallisuus ja suorat kontaktit lapsiin ja heidän perheisiinsä vahvistavat ja tukevat tulevien opettajien intoa suuntaamaan ensiaskeleitaan kohti tarvittavia tulevan Suomen LUMA-moniosaajia. Aineenopettajakoulutuksen ja LUMA-toiminnan integrointi on mielekästä, luo yliopistotason yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden laajaan vuorovaikutukseen yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhdessä olemme enemmän!
Kirjoittaja: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja
Editoinut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kuva: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämispäivät järjestettiin 2.–4.10.2024 Vaasassa. Joukkoon lukeutui verkoston toimijoita, hallintotiimiläisiä sekä johtokunnan jäseniä. Kehityspäivien tarjontaan kuului puheita, kohtaamisia sekä valtakunnallisen kauden 2025–2028 suunnittelua.
– Tavoitteemme on saada LUMA-toiminta vahvistumaan ”joka kolkassa ja niemessä” valtakunnallisen tehtävämme mukaisesti. Siihen tarvitaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja uusia tutkimusperustaisia avauksia. Yhdessä olemme enemmän! rohkaisee LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopistosta.
Kansallinen verkosto kehittää toimintaansa hallintomallin, toiminnan sekä etäkerhoaktiviteettien saralla. Verkoston tavoite on edistää luonnontieteiden asemaa Suomessa, turvaamalla riittävä määrä LUMA-osaajia Suomessa sekä osaamisen korkean tason ylläpitäminen ja varmentaminen.
– Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on perussivistystä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistavuuden ja toimijuuden. Kansallisen LUMA(TE)-strategian linjauksista jokainen henkilö ja yhteisö löytää oman osa-alueensa, jolla voi osallistua Suomen LUMA-osaamisen nostamiseen Pisasta potenssiin 10, toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta.
– LUMA-verkoston ”yhdessä olemme enemmän” – ajattelutapa on kantanut läpi vuosien. Yhteistyö ja luottamus ovat tärkeitä osaamisen kehittämiseksi. Digitaaliset mahdollisuudet takaavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Kaikki osallistava toimintakulttuuri kulkee käsi kädessä viestinnän sekä kansainvälisen yhteistyön kanssa.
Miten LUMA-verkosto voisi tukea sinun omia tai teidän yhteisönne LUMA-tarpeita?
Kansallinen LUMA-seminaari -yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen järjestetään ti 17.12. klo 9-12. Tiedotamme asiasta seminaarin lähestyessä.
Kirjoittanut:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto (LUMA-keskus Suomi)
Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.
Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle
Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.
Fotoniikka – valoon perustuva teknologia arkisten laitteidemme taustavoimana oli professori Juha Toivosen aiheena Tiedekahvilassa syksyllä 2022. Kuva Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.
Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”
Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.
Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.
Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.
Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.
Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.
Kirjoittajat:
Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
