Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.Ying-Shao Hsu

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo. 

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Ilmastofoorumin järjestäjät.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osaanottajia metsässä.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Ilmastofoorumin osaanottajat kävelevät kohti SMEAR II tutkimusasemaa.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Ilmastofoorumin opettajat oppivat yhdessä SMEAR II tutkimusasemalla.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osaanottajat valmistautuvat hiljaiselle kävelylle.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja järjestettiin myös ulkona.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Juhlablogi: Osa 11 – LUMA-yhteistyön voima

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 11. osassa opettaja Mari Nuutinen kertoo yhteistyön merkityksestä omassa ympäristössään. Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Opettaja Mari Nuutinen on tehnyt yhteistyötä LUMA-keskus Suomen kanssa pitkään. Kuva: Hannele Kotilainen

Mitä olen oppinut?

Olen oppinut, että luonto on elävä. Sitä ei saa turmella.

Olen oppinut monenlaista eläimistä. Perhosia on monenlaisia: neitoperhosia, amiraaleja, ritareita ja suruvaippoja.

Olen oppinut, että puilla voi olla haavoja, lehdillä suonet ja puolukalla kukkia.

Näin tarkoin kuvasivat luokkani oppilaat luonnontiedon oppimistaan toisen kouluvuoden jälkeen. Tällaisia luontokokemuksia olen halunnut mahdollistaa oppilailleni.

Luonto on ollut elämäni keskiössä jo lapsesta saakka. Kiitän vanhempiani, jotka sallivat minun olla utelias, tutkiva lapsi. Sain viettää tuntikausia aikaa metsässä luonnonelämää tarkkaillen ja yhteyksiä etsien, oivaltaen. Kiitos myös tädilleni ja sedälleni. Heidän luonaan maaseudulla ihmisen riippuvuus maasta, vedestä, ilmasta, auringosta, elollisista ympärillämme ja toisistamme tuli todeksi kokemuksen kautta. Lapsuuteni maalla ruokaa saatiin pellosta ja kasvimaalta, jyvät jauhettiin jauhoiksi myllyssä, voi kirnuttiin, saippuat valmistettiin kotona, suksen pohjat, veneet ja reen jalakset tervatiin, vesi kannettiin kaivosta.

Sain itse ihmetellä, aistia, iloita ja oivaltaa! Kaikki tärkeä oli ympärilläni katsottavaksi, koettavaksi ja kohdattavaksi. Näin tehtäväkseni opettajana tuli lasten ja nuorten tukeminen tähän tutkijuuteen; uteliaisuuteen, kysymysten tekoon, vastausten ja perustelujen etsimiseen, tiedon hankintaan, soveltamiseen. LUMA-opettajuuteen ja toimintaan liittyminen tapahtui luontevasti.

LUMA apuna avoimien oppimisympäristöjen kehittämisessä

LUMA tuki koulumme kehittymistä tutkivaksi oppimisyhteisöksi, mikä innoitti oppimaan toinen toisiltamme. LUMA StarT toi kouluumme yhdessä oppimisen iloa. Oivalsimme, että niin aikuiset kuin lapset ja nuoret olemme kaikki maailman ja sen ilmiöiden tutkijoita; yhteyksien etsijöitä ja ratkaisujen löytäjiä.

LUMA nosti esille monitieteisyyden, onhan tutkimuskohteena maailman ja elämän todelliset ilmiöt. Koulun eri oppiaineille: ympäristöopille, biologialle, fysiikalle, kemialle, matematiikalle, eri kielille, historialle, taideaineille ja laaja- alaisten oppimiskokonaisuuksien aihesisällöille löytyi paikkansa.

Erilaisten projektitöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa lasten ja nuorten vahvuudet pääsivät esille. Saimme kaikki onnistumisen elämyksiä. Iloa ja jännitystä toi niin projektitöiden tekeminen kuin osallistuminen kilpailuihin ja StarT-festivaaleille. LUMA-toiminta yhdisti koko koulua; oppilaita, opettajia ja koko henkilökuntaa. Se rikastutti koulun toimintoja. Samalla se tuki uutta opetussuunnitelmaa LUMA-aineiden osalta.

Yhteistyöstä Helsingin Yliopiston tiedekasvatuksen kanssa tuli mieluisaa ja tärkeää. Opiskelijoiden pitämät tunnit elävöittivät opetusta niin maastoretkillä kuin koulussa. Saimme kuulla myös muiden LUMA-koulujen projekteista. Erityisen innostuneesti oppilaat odottivat tieteentekijöiden ja tutkijoiden kouluvierailuja. He kertoivat omasta työstään ja auttoivat projektitöissäkin. Näiden vierailujen kautta avautui monille ovi tieteen maailmaan.

Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Parhaimmillaan koulussa voidaan luoda toimintakulttuuri, joka tukee tätä kaikkea.

Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie.

Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen.


- Intiaanipäällikkö Seattle

Kirjoittaja Anna Maaria Nuutinen vaikuttaa myös Tiedeopetusyhdiksessä. Yhdistyksen materiaalia esikouluun löytyy esimerkiksi ESERO Finlandin verkkosivuilta. Tutustu tästä linkistä Tutkijakoulun materiaaleihin.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.