Kansainvälinen yhteistyöverkosto kumoaa myyttejä digitaalisaatiosta LUMA-opetuksesta

Julkaisu ”Early STEM Education in the Digital Age” osoittaa, kuinka digitaaliset työkalut voivat parantaa nuorten oppijoiden LUMA-osaamista. Julkaisu esittelee tutkimustuloksia sekä parhaita käytänteitä kuuden eri maan LUMA-organisaatiolta, joihin LUMA-keskus Suomikin kuuluu. Julkaisu tarjoaa selkeitä suosituksia teknologian käytön etujen ja riskien punnitsemiseksi erityisesti varhaiskasvatuksessa.

”Tekeekö teknologia meistä tyhmempiä?”, ”Onko teknologia hyvä työkalu oppimiseen?”, ”Miksi olemme riippuvaisia erilaisista näyttöpäätteistä?” Tällaiset kysymykset hallitsevat keskustelua digitaalisesta mediasta. Ristiriitaiset teoriat, myytit ja polarisoituneet mielipiteet tekevät opettajien ja päättäjien valintaa entistä vaikeammaksi: integroidaanko uusi tekniikka opetukseen ja oppimiseen luokkahuoneessa ja miten se tulisi tehdä?

Julkaisussa on kuusi suositusta varhaiskasvatuksen LUMA-opetuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla. Julakisussa ehdoetaan ”pedagogia ensin” lähestymistapaa, jossa opetusmenetelmät ja oppimistavoitteet ohjaavat työkalun käyttöä, eivät päinvastoin. Jokaisen suosituksen taustalla on käytännön esimerkkejä verkoston jäseniltä.

”Tavoitteenamme oli hälventää myytit, jotka esittävät digitaalisia työkaluja joko koulutuksen ”demonina” tai ”pelastajana”, sanoo tohtori Elena Pasquinelli, Ranskan La main à la pâten tutkimus- ja arviointisektorin johtaja, joka on julkaisun pääkirjoittaja. ”Totuus on, etteivät digitaaliset työkalut ole kumpaakaan, kuten tutkimuksemme tällä alalla osoittaa. Niiden tehokkuus riippuu täysin siitä, miten pedagogit käyttävät niitä.”

Kuusi suositusta varhaisen LUMA-koulutuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla:

  1. Integroi teknologia tarkoitukseen: Perustele digitaaliset työkalut LUMA-opetuksen selkeiden oppimistavoitteiden perusteella.
  2. Priorisoi pedagogiikka: Tehokkaiden opetusmenetelmien on ohjattava teknologian käyttöä LUMA-opetuksessa – ei päinvastoin.
  3. Paranna, älä korvaa: Käytä digitaalisia työkaluja täydentämään todellista LUMA-oppimista.
  4. Valmistaudu menestykseen: Investoi opettajien koulutukseen ja infrastruktuuriin tehokkaan digitaalisen integraation saavuttamiseksi, joka hyödyttää kaikkia.
  5. Tehosta digitaalista lukutaitoa: Muuta LUMA-koulutusta navigoidaksesi nopeasti muuttuvassa maailmassa.
  6. Käytä näyttöön perustuvia käytäntöjä: Hyödynnä tutkimusta LUMA-koulutuksen ja tehokkaan opettajankoulutuksen parantamiseksi.

Näissä suosituksissa kaikuu myös kansallisen LUMA-strategiamme ja sen toimenpideohjelman tarpeet ja kohteet. ”On tärkeää huomata, että digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa LUMA-alojen koulutusta. Erityisesti on haettava digitalisaation tarjoamia lisäarvoja jo olemassa olevien oppimismateriaalien, -menetelmien ja -ympäristöjen lisäksi” toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.

”Erityisen ilahduttavaa yhteistyön tuloksissa on fokusointi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuslähtöiseen digitalisaation soveltamiseen oppimisen tukena.” Tässäkin suhteessa IDoS-verkostossa LUMA-keskus Suomi on globaalistikin ainutlaatuinen: verkosto, joka on kansallisten tutkimusyliopistojen yhteenliittymä ja kattaa kaikki LUMA-aineiden opettajankoulutusta antavat yliopistot. ”Yhdessä olemme jälleen enemmän!”

Lue koko julkaisu täältä.

Lue tiivistelmä julkaisusta täältä.

Kuva: Lucélia Ribeiro

Inspiroiva luontopäivä alakoulussa: Tutkimisen ja toimimisen taitoja luonnon helmassa

Luonto tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat kehittää tutkimisen ja toimimisen taitojaan. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kehittämä toiminnallinen luonnontutkimuspäivä on erinomainen ratkaisu, joka tukee alakoulun opettajia ja oppilaita tutkimuksellisessa oppimisessa. Tämä toimintamalli on nyt saatavilla koko Suomen alakouluille.

Luonnontutkimuspäivän perusidea

Luonnontutkimuspäivän tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia järjestää tutkivaa työskentelyä ja hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Päivän aikana opettajat ja oppilaat voivat tutkia yhdessä luonnon ilmiöitä ja harjoitella tutkimusvälineiden käyttöä. Toimintamalli on kehitetty tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti, ja se vastaa ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita, erityisesti tutkimisen ja toimimisen taitojen kehittämistä koskien.

Parhaat vinkit opettajille ja nuorille Suomessa

  1. Suunnittele yhdessä: Yhteistyö LUMA-keskuksen asiantuntijoiden kanssa auttaa suunnittelemaan monipuolisen ja mielekkään tutkimuspäivän.
  2. Hyödynnä luontoa: Käytä lähiluontoa oppimisympäristönä ja rohkaise oppilaita havainnoimaan ympäristöään.
  3. Harjoittele tutkimusvälineiden käyttöä: Anna oppilaille mahdollisuus käyttää erilaisia tutkimusvälineitä, kuten kiikareita, kaukoputkia ja äänentallentimia.
  4. Integroi eri aineet: Yhdistä luonnontutkimuspäivään sisältöä eri oppiaineista, kuten kuvataiteesta ja historiasta, jotta oppilaat saavat monipuolisen oppimiskokemuksen.
  5. Kannusta kysymään: Rohkaise oppilaita esittämään omia tutkimuskysymyksiään ja suunnittelemaan pieniä tutkimuksia.
Kaksi ihmistä tutkii yhdessä.
Yhdessä tutkiminen on Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen toiminnan ytimessä.

Opetussuunnitelman tavoitteet

Ympäristöopin opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä omien tutkimuskysymysten ideointia ja tutkimusten suunnittelua. Luonnontutkimuspäivä tukee näitä tavoitteita tarjoamalla autenttisen ympäristön, jossa oppilaat voivat harjoitella havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Päivään voidaan integroida sisältöä ja toimintatapoja perinteisistä LUMA-aineista sekä esimerkiksi kuvataiteesta ja historiasta.

Toimintamalli käytännössä

Luonnontutkimuspäivän suunnittelu alkaa opettajan ja LUMA-keskuksen asiantuntijan yhteistyöllä. Esimerkiksi kevätaamun linturetki kolmannen luokan kanssa voisi olla osa luonnontutkimuspäivää. Opettaja suunnittelee pedagogisen sisällön ja tavoitteet – LUMA-asiantuntija tuo tieteellisen sisällön ja tutkimusvälineet – yhteisesti käyttöön. Retken aikana oppilaat voivat harjoitella lintujen havainnointia ja äänien tallentamista, mikä tukee ympäristöopin tavoitteita.

Möttösen koulun luonnontutkimusviikko esimerkkinä opettajille ja nuorille

Perhon Möttösen alakoulun luokat viettivät luonnontutkimusviikkoa toukokuussa 2023. Viikon aikana oppilaat harjoittelivat luonnontutkijan taitoja, kuten havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Yksi viikon tutkimuskysymyksistä oli, esiintyykö lepakoita koulun lähellä. Kuudesluokkalaiset asensivat lepakkojen ääniä tallentavan laitteen, ja tuloksena selvisi, että alueella esiintyy pohjanlepakoita ja siippalajeja.

Yhteistyötahot ja kehitystyö; monta tahoa puhaltaa yhteen hiileen

Luonnontutkimuspäivän toimintamalli on kehitetty yhteistyössä LUMA-keskus Suomen, Opetushallituksen, opettajien ja tiedeyhteisön kanssa. Verkkokurssi ”Luonto oppimisympäristönä” tarjoaa opettajille tukea ja materiaalia luonnontutkimuspäivän toteuttamiseen. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja kansallispuistoihin oppimistarkoituksissa sekä kansalaistieteeseen ja datan keräämiseen luonnosta.

Linkit ja lisätietoa

Lisätietoa luonnontutkimuspäivän toimintamallista ja esimerkkejä toteutetuista projekteista löytyy Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen verkkosivuilta. Tutustu myös verkkokurssiin ”Luonto oppimisympäristönä” ja sen tarjoamiin resursseihin.

Luonnontutkimuspäivä tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden kokea luonnon ihmeitä ja oppia tutkimisen taitoja käytännössä. Tämä toimintamalli tukee ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita ja innostaa oppilaita tutkimaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.

Kirjoitettu yhteistyössä:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto) & Pentti Impiö, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Junior University tarjoaa kestävyyttä sekä innostusta: ”Opettajille laadukas kokonaisuus vastaa selkeään tarpeeseen”

Junior University tarjoaa opettajille laajoja, valmiita kokonaisuuksia opetukseen. Sisällöt pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Lisäksi Junior University järjestää tapahtumia, työpajoja ja muuta innostavaa lapsille ja nuorille.

LUT-yliopiston Junior University toteuttaa koko kaupungin ikäluokat kattavia tiedekasvatustoimintoja. Lappeenrannan kaupungin Uniori-toiminnassa LUT-sisältöjä ovat mm. eskariboksi, 3. luokkien vesipäivät ja kiertotalousteema, 5. luokkien kestävän liiketoiminnan teema, 8. luokkien monialainen oppimiskokonaisuus ”puhdas ilma, puhdas vesi ja kestävä asuminen” sekä siihen liittyvät työpajat LUTilla. Lisäksi Unioriin kuuluu kattava lukioyhteistyö.

Junior Universityn Uniori-toiminnan teemat pohjautuvat LUT-yliopiston strategisiin painopistealueisiin. Samalla ne pohjautuvat opetussuunnitelmiin ja vastaavat niihin strategisella tavalla. Esimerkiksi puhdasta vettä käsittelevään kokonaisuuteen sisältyy ”vesipäivät”, jotka toteutetaan 3. luokalla. Vesi-teemaa opiskellaan kolmannella luokalla opetussuunnitelman mukaisesti. Tällä tavoin oppilaille ja opettajille saadaan laadukas ja valmis kokonaisuus, joka vastaa selkeään tarpeeseen.

Asiantuntijoiden ja kehittäjäopettajien luomat materiaalit inspiroivat oppimaan

Materiaalit on kehitetty LUT-asiantuntijoiden ja Lappeenrannan kehittäjäopettajien voimin. Sisällöissä näkyy LUTin tutkimusalat ja toisaalta mukana on opettajien vahva pedagoginen asiantuntemus ja OPSista nousevat teemat. Tutkimustiedon aktiivisesta hyödyntämisestä löydät Uniorin opettajien tukisivustolta, kohdasta – opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma.

Uniori-toimintaa toteutetaan Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston tiiviissä yhteistyössä.  Sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty LUTin asiantuntemusta. Myös paikalliset toimijat ovat olleet mukana kehittämistyössä. Kiertotalousteemaa on kehitetty Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu vesipäivien toteutukseen. Kestävän liiketoiminnan kokonaisuus integroituu Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Yrityssankari-ohjelmaan.

Lisätietoja:

https://www.uniori.fi/

https://www.uniori.fi/opettajat/3-luokka/

https://www.greenreality.fi/lprnyt/lappeenranta-junior-university-city-and-university-implementing-equal-science-education

https://www.lut.fi/fi/artikkelit/10-tekoa-puhtaamman-veden-puolesta

https://research.lut.fi/converis/portal/detail/Publication/22197395

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

 

Kirjoittanut: Leena Ikonen, LUT-yliopisto, Jemima Unger, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Keski-Suomen LUMA-keskus: Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa on mielekästä

Aineenopettajakoulutus on johtotähtenä kansallisen LUMATE-strategian toimeenpanosuunnitelmassa. Opettajat ovat roolimalleja, opinto-ohjaajia ja oman alansa sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asiantuntijoita. Aineenopettajien laadukas, tutkimusperustainen ja monipuolinen koulutus on tärkeää kansallisen LUMA-osaamispääoman kehittämisessä.

Jyväskylän yliopistossa kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutuksessa on pitkät perinteet aineenopettajien omille koulutuskursseille ainelaitoksilla. Tavoitteena on oman alansa tutkivan oppimisen asiantuntijat, jotka ovat valmiita kehittämään ja luomaan oppijoita innostavaa laadukasta tiedeopetusta.

Lasten ja nuorten, sekä opettajien jatkuvan oppimisen, LUMA-koulutuksen tavoitteet ovat yhteneviä Keski-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan linjausten kanssa. Vuorovaikutus LUMA-KS:n asiantuntijoiden ja aineenopettajakouluttajien kesken on saumatonta ja muodostaa oleellisen osan yliopiston kolmekantayhteistyötä.

LUMA integroituna aineen opetuksen kursseilla

Ainelaitoksilla tarjottavat pedagogisen aineen opetuksen kurssien tavoitteena on mahdollistaa aineenopettajaopiskelijoille mielekäs ja autenttinen oppimisympäristö. Kursseilla on integroitu koululaisvierailuja, tiedeleiriohjausta ja kerhotoimintaa, jotka kaikki mahdollistavat opiskelijoiden oman oppimisen sekä nuorten LUMA-oppijoiden innostamisen omakohtaisen havainnoinnin.

Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa mahdollistaa monet koululaisvierailut, tiedeleirit ja -kerhot, jotka ovat LUMA-KS:n ytimessä innostettaessa lapsia ja nuoria LUMA:n ihmeellisestä maailmasta. Samalla opiskelijoiden suunnittelemat, toteuttamat ja opettajakunnan kanssa yhdessä arvioidut pienprojektit ja opetustuokiot evästävät tulevaan työelämään tarjoamalla valmiita, testattuja oppikokonaisuuksia materiaaleineen ja pedagogisine toteuttamisajatuksineen.

Ensiaskeleet opettajuuteen

Aineenopettajaopiskelijoiden yhteisöllisyys yli ainerajojen jo opiskeluaikana on tärkeää. Jyväskylässä aloittavien aineenopettajaopiskelijoiden yhteistyöhön ja toistensa tuntemiseen on kehitetty oma kurssi ”Ensiaskeleet opettajuuteen” (MTKY1010, 1 op), jonka tavoitteena on ryhmäyttää opiskelijoita ja motivoida heitä LUMA-opettajaksi kasvamiseen.

Yksi kurssin tärkeimpiä elementtejä on myös pienryhmissä toteutettava projektityö itse valitusta LUMA-aineiden aiheesta. Ryhmät pääsevät myös kokeilemaan oman projektinsa toteuttamista autenttisen yleisön kanssa yhteistyössä LUMA-KS:n kanssa osana Jyväskylän yliopiston ”Tiedettä kaikille” toimintaa.


Oppilaita ja opettajia, jotka tutkivat yhdessä tapahtuman aikana.
Aineenopettajaopiskelijoita Lasten lauantaissa helmikuussa 2023.

Viime vuosina Lasten Lauantai on saanut monet aineenopettajaopiskelijat toteamaan, että ”tapahtuma varmisti oman kiinnostuksen LUMA-opettajaksi kouluttautumiseen” sekä ”minähän pystyin tähän ja se oli kivaa”.

Yhteistyö, yhteistoiminnallisuus ja suorat kontaktit lapsiin ja heidän perheisiinsä vahvistavat ja tukevat tulevien opettajien intoa suuntaamaan ensiaskeleitaan kohti tarvittavia tulevan Suomen LUMA-moniosaajia. Aineenopettajakoulutuksen ja LUMA-toiminnan integrointi on mielekästä, luo yliopistotason yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden laajaan vuorovaikutukseen yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhdessä olemme enemmän!

Kirjoittaja: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja

Editoinut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kuva: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja

 

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus

Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.

Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.

Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”

Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät nettisivuilta.

Tiedekahvila: Ajankohtaista tiedettä nuorille

Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.

Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.

Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.

Tiedekahvilan sivusto: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/tiedekahvila-luentosarja-yhdeksasluokkalaisille-ja-toisen-asteen

Tiedekahviloiden tallenteisiin voi tutustua täällä: https://www.youtube.com/@juniversity_tre/featured

Asiantuntijapankki: Tietoa ja inspiraatiota

Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Tutustu asiantuntijapankkiin: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/asiantuntijapankki

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.

Kirjoittajat:

Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Kansalliset LUMA-päivät 2024 kutsuu opettajat ja tulevat opettajat innostumaan tiedeopetuksesta

Kansalliset LUMA-päivät juhlivat 20. toimintavuottaan kesäisessä Turussa 14.–16. elokuuta 2024, tarjoten opettajille ja tuleville opettajille ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää osaamistaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian saralla. Tapahtuman anti koostuu monipuolisista osioista, kuten kansainvälisestä Science on Stage -festivaalista, työpajoista ja virkistävistä sosiaalisista tilaisuuksista.

Opettajien ammattitaitoa kehittävät työpajat tarjoavat hands-on kokemuksia ja uusia ideoita opetustyöhön. Erityisesti kokeellisuus on pääosassa, kun opettajat pääsevät itse testaamaan ja suunnittelemaan opetusmenetelmiä, jotka aktivoivat ja innostavat opiskelijoita. Turun tapahtuman aikana luvassa on myös avoimet ovet, jolloin opettajat voivat vierailla eri messupisteillä ja tutustua toimintaan.

Kestävyyttä ja innovaatiota yhdessä

Science on Stage -festivaali tuo yhteen opettajia ympäri maailmaa jakamaan innovatiivisia opetusideoita. Tänä vuonna Hyvinkään lukiosta mukana oleva Mirjami Kiuru esittelee tapahtumassa yksinkertaisia kokeellisia kotitehtäviä, jotka opettajat voivat ottaa osaksi fysiikan opetustaan. Mirjami kertoo innostuneensa tapahtumaan osallistumisesta, koska hän haluaa jakaa kollegoidensa kanssa keinoja, joilla kokeellisuutta voidaan tuoda osaksi opetusta entistä tehokkaammin.

”Odotan innolla, että voisin vaihtaa ideoita muiden asiantuntijoiden kanssa ja tuoda uutta inspiraatiota myös omaan työhöni”, Mirjami toteaa.

LUMA-päivät ovat erinomainen tilaisuus paitsi ammatilliseen kehitykseen, myös verkostoitumiseen ja uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen eri opetusalaa edustavien ammattilaisten kesken. Tapahtuma tarjoaa myös tuleville opettajille mahdollisuuksia nähdä, miten monipuolista ja elämyksellistä tiede ja teknologia voivat olla. Kestävä kehitys on tapahtuman teema 2024.

Opettajat ja tulevat opettajat, merkatkaa kalenteriinne elokuun 14.–16. päivät, sillä LUMA-päivät 2024 tarjoavat unohtumattomia elämyksiä ja uutta oppimista kaikille osallistujille. Tule mukaan juhlimaan tiedettä ja oppimisen iloa Turkuun!

Kirjoittanut:

Jemima Unger ja Open AI teknologia

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.