admin, tekijä sivustolla LUMA-keskus Suomi

LUMA-työn 20-vuotista taivalta juhlitaan Suomessa – tieteen iloa!

03/11/2023

LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston muodostama tiedekasvatukseen keskittyvä verkosto, johon kuuluu 13 keskusta. Tavoitteenamme on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden eli matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen. Tässä juhlakirjoituksessa LUMA-verkoston johtaja Maija Aksela kertoo näkemyksiään verkoston vuosipäivästä ja vaikutuksesta.

– Tiede kuuluu kaikille! Parasta toiminnassamme 20 viime vuoden aikana on ollut lasten ja nuorten, tulevaisuuden tekijöiden, oppimisen ja onnistumisen ilo. Samaa voi sanoa yhdessä tekemisestä ja toisilta oppimisesta tieteen saralla. Yhdessä opettajien, tiedeyhteisön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa olemme luoneet uusia tutkimuslähtöisiä avauksia sekä uusia parhaita käytäntöjä ja aineistoja kestävään tulevaisuuteen, myös globaalisti. Yhdessä olemme enemmän, sanoo ”LUMA-äiti” eli LUMA-keskus Suomen (11 yliopistoa, 13 keskusta) johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

LUMA-lyhenne viittaa luonnontieteisiin ja matematiikkaan, aloihin joissa suomalaiset nuoret menestyvät kansainvälisten PISA-tutkimustulosten mukaan hyvin.

Kansallinen LUMA(TE)-strategia

Kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Helsingin yliopiston LUMA-keskus aloitti toimintansa 20 vuotta sitten, LUMA-keskus Suomi (11 yliopistoa, 13 keskusta) puolestaan 10 vuotta sitten. Lisäksi Kemianluokka Gadolin perustettiin 15 vuotta sitten.

Lue lisää LUMA Suomi -verkkokirjastamme.

Vuosipäiväjuhla

LUMA-keskus Suomi järjestää 20-vuotispäivänsä kunniaksi juhlaseminaarin perjantaina 10.11. kello 13.15 Helsingin yliopistossa. Voit osallistua seminaariin paikan päällä Unioninkatu 33:n juhlasalissa tai verkossa. Tapahtuma alkaa kakkukahveilla kello 12.15 ja päättyy kello 15.00.

Tapahtumassa puhuvat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Laura Taajamaa kertoo LUMA(TE)-strategiasta ja sen merkityksestä. Seminaarissa jaetaan tunnustuspalkintoja kouluille ja opettajille. Haluamme kiittää ja kannustaa opettajia heidän tärkeässä työssään.

Lisätietoja juhlaseminaarin ohjelmasta on täällä. Seminaari järjestetään suomeksi ja osittain ruotsiksi.

Otamme onnitteluviestejä vastaan osoitteessa luma-keskus@helsinki.fi. Kaikki viestit ja toivotukset ovat tervetulleita.

Voit myös tehdä lahjoituksen ja tukea hankkeitamme taloudellisesti täällä.

Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet meitä menneinä vuosina.

Liikkuva-LUMA: LUMA-autokiertueella tiede- ja teknologiakasvatusta ketterästi maakuntiin

30/08/2023

LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun LUMA-toimintaa toteuttava Junior University vie tiede- ja teknologiakasvatusta kampuskaupunkien ulkopuolelle Suomen Kulttuurirahaston tiedekasvatusapurahan turvin. ”LUMA-paku” -nimellä kulkevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa kymmeniä työpajavierailuja kouluille, päiväkodeille ja yleisötapahtumiin pääosin lukuvuoden 2023-2024 aikana, ja samalla kehittää liikkuvan LUMA-toiminnan käytänteitä tulevaisuutta ajatellen.

Hankkeen taustalla on pitkäaikainen haave tavoittaa Lappeenrantaa ympäröivien pikkukuntien koululaisia tehokkaammin, parantaen alueellista tasa-arvoa. Lappeenrannan koululaisillahan yliopistoyhteistyö on kirjattu opetussuunnitelmiin ja tavoittaa Uniori-ohjelman kautta tietyt ikäluokat kokonaisuudessaan.

Idea tiede- ja teknologiakasvatukseen varustellusta autosta on pyörinyt Junior Universityn ja tärkeän yhteistyökumppanin Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen toimijoiden puheissa jo pitkään. LUMA-kulkuneuvon hankkiminen leasing- tai vuokra-autona ainakin kiertueen intensiivisimmäksi ajaksi onkin osa hankesuunnitelmaa, mutta sillä ajatuksella, että ensin selvitetään mitä sen käyttöönotto vaatisi, ja olisiko se käytännöllistä, resurssiviisasta ja järkevää. Haasteena on mm. sopivan tallipaikan löytäminen, koska turvallinen sisätila on oleellinen teknologialaitteiston lataamiseen vierailujen välillä.

Tiedettä, teknologiaa ja robotiikkaa

Toistaiseksi LUMA-pakun vieraillessa paikalle saapuu siis LUMA-ohjaajia tiedekasvatusvälineistön kanssa – yleensä LUT-yliopiston henkilöautolla. Sisältö voi olla monipuolista tieteen ja teknologian esittelyä tiedeleluineen ja -temppuineen, tai keskittyä yhteen teemaan, kuten Sphero-kiertueen työpajois

LUMA-paku Taipalsaarella. — LUMA-paku Taipalsaarella – iloista vilinää ja vilskettä.

sa. Lahden suunnalla LUMA-paku-toimintaa käynnistellään varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen painottuvalla robottikiertueella, jota varten on hankittu vuorovaikutteisia mTiny-robotteja. Uusina sisältöinä on suunnitteilla myös ainakin musiikkiohjelmointia ja algoritmitaidetta.

Merkittävä apuraha mahdollistaa sen, että näitä vierailuja tehdään lukuvuoden aikana runsaasti, jolloin tavoitetaan monia maakuntien kouluja ehkä jopa ensimmäistä kertaa. Vaikka liikkuva LUMA-toiminta jatkuisi pienempimuotoisena hankeajan jälkeen, opettajat ovat paremmin tietoisia LUMA-toiminnan mahdollisuuksista, ja osaavat hakeutua sen pariin joko kampusvierailuille tai vaikkapa verkon kautta tavoittaviin toimintamuotoihin.

Robottiseikkailua ja liikkuvaa LUMAA

Hankkeen liikkuvaa LUMA-toimintaa on pilotoitu Sphero-työpajoilla kevään aikana ja viemällä monipuolista LUMA-paku-sisältöä kesätapahtumiin, kuten Mikkelin Hulivilikarnevaaliin ja Parikkalan Assa Open Air -tapahtumaan, jossa tieteen parissa touhuilua tahditti raskaampi rock-musiikki. Junior Universityn korkeakouluopiskelijoista koostuva kesätiimi pystytti tiedetyöpajan myös muutamalle kesäiselle toriaukiolle tavoittaen satunnaisia ohikulkijoita ja some-mainoksen perusteella paikalle löytäneitä Taipalsaarella, Puumalassa ja Imatralla. Lappeenrannan jo perinteinen Greenreality -karnevaali elokuun lopussa saa myös LUMA-pakun toimintoja esittelevän työpajapisteen.

LUMA-pakun kouluvierailuja aletaan kiinnittämään alkusyksystä, eli jos olet opettaja tai ohjaaja hankkeen toiminta-alueella eli Lappeenrannan ja Lahden ympäristössä tai välimaastossa, kuten Kouvolan seudulla, kannattaa tiedustella vierailumahdollisuutta. Yhteystiedot löytyvät LUMA-paku-hankkeen nettisivulta. Konkreettinen vierailu toteutetaan mielellään niin, että samaan työpajaan osallistuu muutama ryhmä peräkkäin. Esimerkiksi Sphero-työpajassa voi toimia kerrallaan kymmenkunta oppilasta tai jopa parikymmentä, jos toimitaan pareittain, mutta silloin pitää olla reilusti tilaa. Työpaja toimii muutenkin parhaiten liikuntasalissa tai vastaavassa isossa hyvin rajatussa tilassa. Sopiva työpaja-aika vaihtelee esikoululaisten alle puolesta tunnista isompien oppilaiden pidempään oppituntiin, jossa voidaan edetä ohjelmointihaasteisiin. Muita LUMA-paku-toimintoja voi toteuttaa luokkahuoneessa tai aulatiloissa, ja esimerkiksi huippusuosittu vesiraketti ammutaan ulkosalla, kun rakenteluosuus on valmistunut.

LUMA-pakun käänteitä voi seurata paitsi hankkeen nettisivuilta myös Junior Universityn Facebookista ja Instagramista @unilutjr-kanavalta aihetunnisteella #lumapaku.

LUMA-lukiossa tapahtuu: Energia-aiheita, ohjelmointia sekä projektiohjeita

21/07/2023

Kaurialan lukion kemian lehtori Paula Perkkalainen (fil. toht.) esittelee ajankohtaisia aiheita ja projektioppimista laboratoriotyöskentelyn avulla. Myös monitieteisyys ja eri alojen opettajien osallistaminen on keskiössä. Lukuvuonna 2022–2023 aiheina olivat energia ja kestävä kehitys sekä ilmastonmuutos.

Lukio on yksi LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämiskouluista, jotka kehittävät uusia ratkaisuja edistääkseen opetusta yhteistyössä LUMA-keskusten kanssa.

Olen Kaurialan lukion (Hämeenlinna) kemian opettaja. Kaurialan lukio on kuusisarjainen lukio, jossa toimii sekä yleislinja että matematiikka- ja luonnontiedelukio (LUMA-lukio), jolla on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Matematiikka- ja luonnontiedelukioon valitaan vuosittain 32–36 opiskelijaa. LUMA-lukiolaisten pakollisiin opintoihin kuuluu LUMA1-opintojakso, jota opettavat lukiomme biologian, fysiikan ja kemian opettajat. Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat luonnontieteelliseen menetelmään hieman syvällisemmin kuin mitä valtakunnallisilla opintojaksoilla ehditään tekemään. Opintojakso antaa myös mahdollisuuden erialisiin projektiluonteisiin töihin. Käytännön työskentelyä varten opiskelijaryhmä on aina jaettu puoliksi.

Viimeisinä vuosina olemme opintojaksolla halunneet erityisesti fysiikan ja kemian osuudessa keskittyä joihinkin tiettyihin ajankohtaisiin aiheisiin. Lukuvuonna 2022–2023 aiheitamme olivat energia ja kestävä kehitys sekä ilmastonmuutos. Energia-aihepiirin parissa opiskelijat valmistelivat fysiikan osuudessa esitykset tulevaisuuden energiamuodoista ja kemian osuudessa määrittivät kokeellisesti eri suolojen liukenemislämpöjä, rakensivat sähköparin ja valmistivat vetykaasua eri menetelmillä. Haasteenamme oli, että ilmastonmuutokseen liittyviä mittauksia ei koulun välineillä ole juurikaan mahdollista toteuttaa; internetistä sen sijaan löytyy paljonkin mittausdataa ilmastoon ja ilmanlaatuun liittyen, mutta koulumme opettajilla ei vielä ollut kykyä hyödyntää tuota avointa dataa, vaikka olimmekin jo käyneet muutaman tunnin opiskelemassa asiaa. Tämän vuoksi kutsuimme paikalle Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta Avoin data opetuksessa -projektissa työskentelevät Veera Juntusen ja Peitsa Vetelin.

Yhteistyötä ja ohjelmointia projektiviikolla

Tuon Avoin data-projektiviikon aiheena oli Aerosolit ja niiden vaikutus ilmanlaatuun Hämeenlinnan kaupunkialueella. Projektiviikon tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijat avoimeen dataan ja Python-ohjelmoinnin hyödyntämiseen, jotta laaja, taulukkomuodossa oleva aineisto saadaan visuaaliseen muotoon. Opiskelijoiden välisen yhteistyön aikaansaamiseksi työt suoritettiin siten, että aina neljällä opiskelijalla oli sama, heidän itsensä valitsema tutkimuskysymys, jonka parissa he yhdessä työskentelivät. Projektiviikon lopuksi ryhmät esittelivät saamansa tulokset muille.

Projektiviikko alkoi Veera Juntusen ja Peitsa Vetelin aerosoleihin liittyvällä alustuksella. Varsinaista työskentelyä varten he olivat koonneet valmiit datapaketit ja ehdotuksia tutkimuskysymyksiksi; näistä tutkimuskysymyksistä opiskelijaryhmät valitsivat omansa. Ja sitten ryhmät alkoivat koodata Python-ohjelmointikielellä Veeran ja Peitsan sekä meidän kokemattomampien kierrellessä ja auttaessa ryhmiä.

Valopilkkuja ja monitieteinen lähestymistapa

Parasta projektiviikossa oli huomata, kuinka opiskelijaryhmät selvisivät hienosti, vaikka hyppäsimme ohjelmoinnissa suoraan syvään päähän. Osalla opiskelijoista oli toki paljon kokemusta ohjelmoinnista; tällaiset ryhmät alkoivat jo edetä omaa tahtiaan haastavampiin data-analyyseihin. Osalla opiskelijoista ei taas ollut minkäänlaista kokemusta ohjelmoinnista eikä myöskään rohkeutta kokeilla oma-aloitteisesti eri komentoja, ja aluksi heidän ryhmissään oli havaittavissa lievää turhautumista. Opettajien avustuksella hekin kuitenkin selvittivät projektinsa loppuun saakka.

Tämän projektiviikon jälkeen koulumme fysiikan ja kemian opettajat osallistuivat vielä LUKEMA-verkoston Avoin data -koulutukseen, ja ensi vuonna on tarkoitus ottaa avoimen datan käyttö yhdeksi laboratoriotyöksi sekä fysiikan että kemian laboratorio-opintojaksoilla. Olemme mainostaneet kyseistä projektia myös koulumme muille opettajille, erityisesti terveystiedon, psykologian, maantieteen ja yhteiskuntaopin opettajille. Ongelmana on toki se, että tavallisilla opettajilla ei välttämättä ole minkäänlaista ohjelmointikokemusta.

Avoin data- projekti oli yllättävän helppo toteuttaa valmiiden tutkimuspakettien avulla. Alkuun pääsee esimerkiksi tämän sivuston esimerkkien avulla: https://opendata-education.github.io/Tyopajat/intro.html . Lisäksi apua voi pyytää Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella työskenteleviltä Peitsa Veteliltä ja Veera Juntuselta.

Onko sinulla ajatuksia siitä, miten matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetusta ja oppimista tulisi kehittää? Kokoamme yhteen LUMA-aineiden kehittämisestä kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Yhdessä LUMA-verkoston asiantuntijoiden kanssa nämä oppimisyhteisöt kehittävät uusia toimintamalleja ja materiaaleja LUMA-aineiden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Lue lisää täältä.

Kirjoittanut:

Paula Perkkalainen, filosofian tohtori, kemian lehtori Kaurialan lukio

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi

Kuvannut:

Eveliina Hietakymi, projektisuunittelija, Helsingin Yliopisto

LUMA-kehittämiskouluissa tapahtuu: Ystäviä, tietoa ja aikatutkimusta

26/06/2023

Esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä esittelevät LUMA-opetuksen ja projektioppimisen ideoita, aikatutkimus-projektin avulla. Koulu on yksi LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämiskouluista, jotka kehittävät uusia ratkaisuja edistääkseen opetusta yhteistyössä LUMA-keskusten kanssa.

”Tavoitteena oli valita yhteinen monialainen tutkimusaihe, joka lisää ryhmien yhteisöllisyyttä ja tutustuttaa leikinomaisesti lapsia toisiinsa. Tavoitteena oli myös, että lapset oppivat arjessaan teknologian käyttöä, mittaamista, kuvallisen päiväkirjan tekoa ja saavat ystäviä.”

Oivalsimme aikaa tutkiessamme projektityöskentelyn ydinperiaatteet ja lapset työskentelivät yhdessä rakentaen tietoa monialaisten, kokeellisten ja toiminnallisten tehtävien äärellä. Aika-ilmiönä vaati paljon innovatiivista otetta ja konkretiaa. Tutkijan taidot, havainnointi, vertailu, mittaaminen, ja prognoosin tekeminen tulivat tutuiksi. Teknologiaa käytettiin osana oppimisprosessia, lapset valokuvasivat, kuvasivat videoita ja mittasivat aikaa Timerilla. Ainoa kömmähdys oli, että projektikuvat olivat suurelta osin vain tablettitietokoneiden tiedostoissa ja katosivat päivityksen yhteydessä. Kuvakaappauksilla @eskarittaipalsaarikk Instagramista saimme muistelua varten kuvia kokoon.

Yhdessä meidän ryhmän työntekijöiden kanssa lapset valitsivat projektista valokuvia ja tallensivat kuvat Book Creator sovellukseen, kuvan yhteyteen tallennettiin äänittäen lapsen kertomus aikatutkimuksista. Näin saimme lasten omaa ajattelua ja toimintaa esille, koska luku- ja kirjoitustaitoa ei vielä ollut riittävästi kirjallisen raportin tuottamiseen.

Esioppilaat saivat lukuisia tilaisuuksia kertoa tutkimusten kautta opittuja tietoja ja taitoja koulun 1–6 luokkalaisille ja opettajille.

Luovaa kehittämistä

Esioppilaat kehittivät oppimisen taitoja luovasti, esimerkiksi kynttiläkelloa rakentaen, minuutin pituista kuularataa rakentaen, kelloja askarrellen, tiimalaseja suppiloista ja erilaisista hileistä ja hiekasta kehitellen ja yhdessä toiminnallisesti työskennellen.

Tieteellistä ajattelua ja tutkimusprosessia sekä eri tiedonaloja, kuten esimerkiksi biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, teknologiaa ja historiaa käsiteltiin aikatutkimusten edetessä.

Projektissamme lapsilla oli koko ajan vahva pedagoginen aikuisen tarjoama tuki. Ohjaajat Kirsi ja Sanna sekä ryhmämme lastenhoitajat toimivat jokainen tutkimustyössä ohjaajina ja innostajina. Raportissamme kuvasimme kuinka lapset ovat olleet aktiivisia toimijoita.

Pitkäjänteistä tekemistä

Vuosien ajan eri projekteissamme olemme huomanneet, että alle kouluikäisten lasten kanssa voidaan toteuttaa pitkäkestoisia tutkimusprojekteja, ja saada kaikki ryhmän lapset innostumaan universaaleista tutkijan taidoista. Meillä projekteihin liittyvät niin matematiikan, lukemaan oppimisen kuin muidenkin monialaisten kokonaisuuksien sisällöt. Suosittelen! Myös Tutki, kokeile, kehitä-kilpailu on osa toimintaamme, jossa opimme muun muassa raportoinnin taitoja.

Projektissamme teimme yhteistyötä Lappeenrannan UniLUT Junior Universityn kanssa.

Taipalsaaren Kirkonkylän koulu on osana LUMA-kehittämisyhteisöä.

Kirjoittanut:

Kirsi Rehunen, esiopetuksen opettaja ja tietokirjailija, Taipalsaari
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi

Millennium Youth Prize -kilpailu haastoi nuoria innovatiivisuuteen – Biohiili ja bokashi voittajana

15/05/2023

Millennium Youth Prize -finaali huipentui Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa perjantaina 12.5.2023. Voittajaksi tiukan mittelyn jälkeen valittiin Ylikiimingin koulu, Biohiili ja bokashi, kohti omavaraisuutta -kilpailutyö. Ella Kauppila ja Wilma Nylander olivat suunnitelleet kilpailutyötä kuukausia – heistäkin saattaa tulla tutkijoita tulevaisuudessa.

– Saa nähdä! Ehkäpä. Tämä nyt laittaa ajattelemaan asiaa. En ole ennen osallistunut tämmöiseen työhön, en ole edes kuullut, että tämmöistä voi tehdä, sanovat Kauppila ja Nylander.

Millennium Youth Prize -kilpailu kokosi viisi parasta joukkuetta Suomesta, Otaniemen lukiosta, Helsingin luonnontiedelukiosta, Tampereen lyseon lukiosta (2 joukkuetta) sekä Ylikiimingin koulusta. Projektit olivat niin tasavertaisia, että kolmen parhaan joukkueen nimeäminen oli tuomaristolle haasteellinen.

– Me teimme työn, me tulimme tänne, me voitimme, näköjään! riemuitsevat Kauppila ja Nylander.

Kaverukset ovat tunteneet toisensa jo 13 vuotta. Matka alkoi yhdessä päiväkodilta nimeltä Piilometsä, samaisesta, jonka kanssa Kauppila ja Nylander tekivät yhteistyötä. Sieltä tuli myös aloitteet olla yliopistoon yhteydessä. Yhteistyö sisällytti päiväkodin, koulun sekä yliopiston.

– Olemme tavanneet vapaa-ajalla koulun aikana. Yliopiston kanssa yhteistyötä niin, että käytiin siellä haastattelemassa ihmisiä laboratoriossa ja tutkimassa aihetta, iloitsee Nylander.

– Käytiin sielläkin tutkimassa. Käytiin tutkimassa biohiilen huokostilavuutta ja saatiin määrittää siellä sitä, selventää Kauppila.

Onnistunut kilpailu Tiedekulmassa

Tämän vuoden finalistit ja kilpailutyöt olivat hyvin onnistuneita. Projektit arvioivat Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tekniikan Akatemia -säätiön asiantuntijaraati.

Mielikuvitus, luovuus, innovatiivisuus ja toteuttamiskelpoisuus loistivat kaikista kilpailutöistä. Kilpailun voittajan tuomaristo perusteli aiemmin mainittujen kriteerien lisäksi myös tutkimusasettelun ja tulosten erittäin hienon kuvailun perusteella. Voittajat tekivät aktiivisesti yhteistyötä ja ovat jo aloittaneet yliopistoyhteistyön.

– Tykkäsin niistä yliopistokäynneistä tosi paljon, kirkastaa Nylander.

Toiselle sijalle asettui Ida Aulaskoski, Elina Ruha, Laura Pihlaja, Beata Kaukolinna ja Xie Li, Otaniemen lukiosta, työnä Scoby ja sen mahdollisuudet tulevaisuuden biomateriaalina, hienosta tutkimusasetelman kuvauksesta ja tulosten kuvauksesta sekä työn erittäin hyvästä hyödynnettävyydestä. Kolmantena Joona Aalto, Rasmus Pouta ja Anton Heimola, Helsingin luonnontiedelukiosta, työllä Alternatives for lithium-ion batteries, erinomaisella teemalla ja kattavalla lähteiden käytöllä.

Tulevaisuuden tähtiä

Kilpailun osallistujat ovat sitä sukupolvea, että saattavat saada Millennium Teknologia palkinnon 30 vuoden kuluttua, toteaa kilpailun järjestäjä. Kilpailun tuomaristo esitti myös, että keskustelua oli jo käyty siitä, kuka tarjoaa parhaat työpaikat tulevaisuuden tieteentekijöille.

Millennium Youth Prize -palkinnon voittanut Biohiili ja bokashi, kohti omavaraisuutta, perustuu luonnonmukaisuuteen ja puhtauteen – biohiili on luonnonmukainen ja puhdas maanparantaja. Voittava kilpailutyö on potentiaalisesti mukana muuttamassa Suomen kiertotaloutta ja edistämässä kestävää kehitystä.

Vinkkeinä tuleville vuosille voittajat Ella Kauppila ja Wilma Nylander painottavat rohkeutta.

– Uskaltakaa tulla! Ja uskokaa itseenne!

Kilpailun järjesti Tekniikan Akatemia -säätiö, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja LUMA-keskus Suomi. Suuri kiitos kilpailun osallistujille ja töiden ohjaajille.

Kilpailun kolme parasta joukkuetta saivat 5 000, 3 000 ja 2 000 euron rahapalkinnot.

Kilpailu haluaa innostaa nuoria teknologian ja innovaatioiden pariin. Nuorilla on avainasema paremman tulevaisuuden luomisessa uudenlaisen ajattelunsa ansiosta. Globaaleihin haasteisiin on olemassa moninaisia ratkaisuja.

Lähteet:

Millennium Youth Prize -lehdistötiedote
Millennium Youth Prize -kilpailu Tiedekulmassa 12.5.2023

Kirjoittanut ja valokuvannut:

Jemima Unger

Vuoden kasvatustieteilijäksi valittu LUMA-keskus Suomen Alisa Uusi-Kilponen

15/03/2023

Vuoden 2022 kasvatustieteilijäksi nimetyn Alisa Uusi-Kilposen valintakriteereissä korostui ansiokas verkkopedagogiikan hyödyntäminen koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi.

Specia asiantuntijat ja esihenkilöt ry ja SKOL Suomen kasvatustieteiden opiskelijoiden liitto ry ovat valinneet vuoden 2022 kasvatustieteilijäksi kasvatustieteen maisteri Alisa Uusi-Kilposen LUMA-keskus Suomi -verkostosta. Palkinto jaettiin tänään vuotuisessa Specian kasvuseminaarissa. Palkinnon saajaksi etsittiin tällä kertaa kasvatustieteilijää, joka on hyödyntänyt työssään tai opinnoissaan digitaalisia ratkaisuja ja näin ollen toiminnallaan edistänyt esimerkiksi koulutuksen saavutettavuutta, oppimisen pelillistämistä tai työyhteisöjen sisäistä viestintää, työskentelyn sujuvuutta ja osallisuutta. Palkitun kasvatustieteilijän toivottiin myös tehneen toiminnallaan kasvatustieteitä tunnetuksi omassa yhteisössään.

Verkkopedagogiikan moniosaaja

Luokanopettajaksi ja matematiikan aineenopettajaksi pätevöitynyt Uusi-Kilponen on viime vuosina työskennellyt suunnittelijana Helsingin yliopistossa toimivan LUMA-keskus Suomen hallinnon koordinoimassa LUMATIKKA-täydennyskoulutuksessa. LUMATIKKA oli matematiikan opetukseen ja oppimiseen paneutuva laaja verkkokoulutusohjelma kaikkien asteiden opettajille. Koulutusohjelman keskiössä olivat matemaattisten taitojen ja asenteiden kehittyminen varhaislapsuudesta aikuisuuden kynnykselle. Ohjelman toteutti suomalaisten tiedekorkeakoulujen yhteinen LUMA-keskus Suomi -verkosto. Opetushallitus rahoitti hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli parantaa lasten ja nuorten matemaattisia taitoja ja lisätä innostusta matematiikkaa kohtaan. Ohjelma tuki opettajien valmiuksia kehittää matematiikan opetustaan. Viisivuotisen hankekauden aikana verkkokursseille osallistui yli 7 000 opettajaa ympäri Suomea. Hankkeessa tehdyt opetusvideot ovat keränneet verkossa yli 100 000 katselukertaa. Ohjelman materiaalit ovat yhä avoimesti saatavilla ja löydettävissä hankkeen verkkosivujen kautta.

Uusi-Kilposelle mahdollistui jo opintojen aikana tutkia pro gradu – tutkielmassaan verkkokouluttautumisen mielekkyyttä osana opettajien ammatillista urakehitystä. Tutkimusaineisto oli kerätty LUMATIKKA-hankkeesta. Hankkeessa työskennellessään hän pääsi kehittämään verkkokurssien sisältöjä ja verkkopedagogisia toiminnallisuuksia osallistujapalautteiden ja oppimisanalytiikan keinoin. Hankkeen hyviä käytänteitä levitettiin esimerkiksi Uusi-Kilposen ja kollegoidensa toimittaman matematiikan opetuksen teemanumeron avulla luonnontieteellisten alojen opetukseen erikoistuneessa LUMAT-B-verkkolehdessä.

LUMATIKKA-hankkeen lisäksi Uusi-Kilponen on työskennellyt oppimisanalytiikan parissa myös Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämispalvelut HY+ Oy:ssä Akateemiset valmiudet eli AKVA-hankkeessa. AKVA on koulutus maahanmuuttajille, jotka haluavat parantaa mahdollisuuksiaan päästä opiskelemaan korkeakouluun ja työllistyä Suomeen. Lisäksi Uusi-Kilponen työskentelee oppimateriaalien kehityksen parissa niin LUMA-verkoston valtakunnallisen tehtävän kautta kuin oppikirjakustantamossakin.

Tuore vuoden kasvatustieteilijä kertoo ajatuksistaan valintaan liittyen

Miksi arvelet, että sinut on valittu vuoden kasvatustieteilijäksi?

– Tämän vuoden palkitsemiskriteereissä ja ylipäätään kasvuseminaarissa esille nousseita teemoja olivat verkkopedagogiikka ja jatkuva oppiminen. Nämä molemmat ovat olleet lähellä omia ammatillisia kiinnostuksen kohteitani ja olen työskennellyt niiden parissa kuluneina vuosina.

Mitä palkinnon saaminen merkkaa sinulle?

– Julkinen tunnustus omasta työstä lämmittää mieltä. On hienoa, että itselleni tärkeät aiheet huomioidaan myös muiden osalta. Näin nämä teemat saavat myös tarvitsemaansa yhteiskunnallista näkyvyyttä. Pidän tärkeänä, että olen saanut työlläni tukea opettajien jatkuvaa oppimista, ja työn vaikuttavuus on huomattu.

Millaisista työtehtävistä haaveilet kasvatustieteiden parissa tulevaisuudessa?

– Päällimmäisenä mielessä on toki tuoreet kokemukset LUMATIKKA-hankkeesta. Todella tuntuu siltä, että matematiikan opetuksen koulutukselle oli ja on yhä tarvetta opettajien keskuudessa. Näitä jo toimiviksi todettuja käytänteitä haluaisin kehittää edelleen ja ottaa mukaan ajankohtaisia teemoja, joihin opetuskentällä kaivataan lisätukea. Esimerkiksi erityispedagogiikka ja monipuolinen arviointi ovat tällaisia aiheita.
– Tahdon jatkaa yhä verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämistä, jotta voin edesauttaa erilaisten oppimistarpeiden tukemista valtakunnallisesti. On tärkeää, että osallistuminen on yhdenvertaisesti mahdollista ympäri Suomen. Oppimisanalytiikka toimii tässä hyvänä työvälineenä. Haluan jatkossakin osaltani varmistaa, että opettajien jatkuvan oppimisen valmiuksia tuetaan. Tähän voi liittyä esimerkiksi innostavien oppimateriaalien ja työtapojen käyttöön ottaminen opetuksessa. Työnantajat ovat merkittävässä roolissa sen suhteen, että opettajilla on mahdollisuus kouluttautumiseen työajalla, eivätkä täydennyskoulutukset rajaudu vain innokkaimpien opettajien vapaaehtoistoiminnaksi. Toivon, että näin yliopistolla työskennellessänikin otteeni käytännön opetustyöhön ja kontaktini opetuskentälle säilyisivät.

Matematiikan opetuksen teemanumero julkaistu

08/06/2022

LUMATIKKA-ohjelman koulutushenkilökunta on yhteisvoimin julkaissut LUMAT-B-lehteen teemanumeron matematiikan opetukseen liittyvistä aiheista. Teemanumeron tarkoituksena on nostaa esille LUMATIKKA-ohjelman matematiikkainnostusta nostattavia sisältöjä ja ohjelman vaikutusta suomalaisessa opettajankoulutuskentässä.

LUMATIKKA on vuosina 2018–2022 toteutettu matematiikan opetuksen täydennyskoulutusohjelma. Ohjelman tavoitteena on ollut opettajien matematiikan opettamisen taitojen monipuolistuminen ja kehittyminen sekä matematiikan oppimistulosten nousuun kääntyminen kaikilla opetusasteilla.

Miten LUMA-verkosto ja LUMATIKKA-ohjelma ovat osaltaan tukeneet opettajia työssään tarjota innostavaa ja laadukasta matematiikan opetusta Suomen joka kolkassa ja niemessä? Entä mikä on ollut LUMATIKKA-kurssien suosion takana?

Teemanumero LUMAT-B-lehdessä

Matematiikan opetukseen keskittyvän teemanumeron artikkelit luovat tarkemman katsauksen koulutusohjelman sisältöihin. Teemanumero on julkaistu LUMATIKKA-ohjelman hyvien käytänteiden ja opetussisältöjen levittämiseksi.

Pääkirjoitus kuvaa ohjelman kehitysvaiheita ja merkitystä täydennyskoulutuskentässä. Sen jälkeiset kaksi artikkelia käsittelevät varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matematiikan opetusta: ensimmäisessä keskiössä on koulutukseen osallistuneen esikouluopettajan havainnot, kun taas toinen artikkeli esittelee kurssin toiminnallisia näkökulmia varhaismatemaattisten taitojen opetukseen. Näiden jälkeiset kaksi artikkelia puolestaan esittelevät tutkimustuloksia kielentämisen ja toimintavälineiden käytöstä sekä niiden merkityksistä alakoulumatematiikan oppimiselle.

Viides artikkeli käsittelee tulevaisuuden taitoja heijastettuna LUMATIKKA-ohjelman yläkoulun ja lukion opettajille suunnattujen kurssien painoalueisiin. Kuudes artikkeli luo katsantoa siihen, mitä Lumatikan valinnaisosiolla on tarjota ohjelmoinnillisen ajattelun kehittämiseen yläkoulun opetuksessa. Seitsemäs artikkeli syventyy ammatillisen koulutuksen opettajille suunnatun kurssin osallistujien kokemiin haasteisiin matematiikan opetuksessa omissa oppilaitoksissaan ja kyseisen kurssin antiin näiden haasteiden selättämisessä.

Teemanumeron päättävät kaksi artikkelia ovat teemoiltaan koko koulutuspolkua läpileikkaavia. Ne käsittelevät ohjelman kahta merkittävää teemaa eli eheyttävää opetusta – tässä matematiikan ja musiikin näkökulmasta – sekä arviointia koulutuspolun eri päissä perusopetuksessa ja toisella asteella.

Vaikka teemanumeron ensimmäiset artikkelit on kirjoitettu erityisesti tietyn opetusasteen opettajat silmällä pitäen, suosittelemme niiden lukemista muidenkin asteiden opettajille. Artikkeleista voi saada vinkkejä myös omalle opetusasteelle vietäväksi sekä laajentaa omaa käsitystä matematiikan opetuksesta koulutuspolun eri vaiheissa – tavoittaen sitä LUMATIKKA-ideologiaa, mitä hankkeen koulutuskokonaisuus on pyrkinyt rakentamaan.

Koulutuspolitiikalla vastataan matematiikan oppimisen haasteisiin

Suomalaisen koulutuksen laadukkuutta on arvostettu kansainvälisesti viimeistään ensimmäisten PISA-tulosten julkaisusta lähtien. Kuitenkin 2000-luvulle tultaessa erityisesti suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen ja asennekehityksen laskusuhdanne on maalannut tuohon kiiltokuvaan synkkää pilveä. Onkin syytä kysyä, mitä matematiikan oppimisen tueksi on tehty ja tulisi tehdä?

Suomen koulutuspolitiikan päämääräksi on asetettu koulutus- ja osaamistason nostaminen kaikilla koulutusasteilla. Opetusministeriön vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan täydennyskoulutuksen merkitystä ja resursseja olisi syytä terävöittää yhteistyössä muun muassa yliopistojen kanssa. Sipilän hallituskauden kärkihankkeiden tavoitteiksi asetetiin, että Suomen opettajat olisivat maailman osaavimpia. Samaan aikaan esille oli kuitenkin noussut huoli siitä, että suomalainen täydennyskoulutuskenttä vaikuttaa yksittäisen opettajan silmissä pistaleiselta, toisistaan irrallisten kurssien kokoelmalta.

Näiden taustojen valossa Opetushallitus avasi loppuvuodesta 2017 lisähaun valtionavustuksiin. Avustuksella oli määrä tukea matematiikan osaamisen kehittämistä systemaattisissa, 15 opintopisteen laajuisissa opintokokonaisuuksissa. Jotta opettajille taattaisiin yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan maantieteellisestä sijainnista huolimatta, oli koulutusohjelmat määrä toteuttaa MOOC-verkkoympäristöissä. Tuotettujen materiaalien avointa jakamista pidettiin etuna avustusta myönnettäessä.

LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyökumppaneineen tarttui kyseisen valtionavustuksen turvin LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman toteuttamiseen. Verkosto toimii linkkinä yliopistojen opettajankoulutuksen ja eri asteiden käytännön opetustoiminnan välillä. Se edistää yhteisöllistä sekä matemaattisten aineiden oppimisintoa tukevaa tutkimusperustaista oppimiskulttuuria.

Verkkokursseilla osaksi oppivaa yhteisöä

LUMATIKKA-hankkeessa on kehitetty ja ylläpidetty maksutonta verkkokoulutuskokonaisuutta, joka on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Hankkeessa on työskennellyt matematiikan, luonnontieteiden ja ohjelmoinnin opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijoita suomalaisista tiedeyliopistoista ja -korkeakouluista. Verkkopedagogiikan asiantuntijan ohjaamina he suunnittelivat ja toteuttivat satoja uusia oppisisältöjä, kuten opetusvideoita ja kirjallisia materiaaleja, jotka koostettiin mielekkäiksi kurssikokonaisuuksiksi. Ohjelma tukeutuu viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Ohjelma on mahdollista suorittaa suomeksi ja ruotsiksi, ja kieliversioineen siihen kuuluu yli 20 verkkokurssia.

Koulutusohjelman kursseja pilotoitiin aluksi monimuotokoulutuksena, joissa verkko-opintoja täydennettiin lähikoulutuspäivillä. Lähikoulutustapahtumat toimivat kehittämisvaiheessa olleiden kurssien kohtaamiskanavina. Niihin osallistuneilta opettajilta kerättiin palautetta verkkokursseille suunniteltujen materiaalien soveltuvuudesta opetukseen. Koulutuksen kursseille on luonteenomaista, että niissä yhdistyvät teoria sekä sen soveltaminen käytäntöön omassa opetuksessa. Hankkeen edetessä lähikoulutuspäivien osuutta on asteittain vähennetty, ja nykyisellään kurssit toteutuvat täysin verkossa ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Verkkokurssien sisältöjä ja toiminnallisuuksia on jatkuvasti kehitetty lähipäivä- ja verkko-osallistujilta saadun palautteen sekä kurssihenkilökunnan kokemusten perusteella. Palautteen lisäksi kursseja on kehitetty kyselytutkimuksen ja oppimisanalytiikan avulla. Osallistujien käyttäytymisestä verkkoympäristössä on saatu tietoa esimerkiksi lokitietoja hyödyntämällä. MOOC-kursseille tyypillistä kurssipudokkuutta on havaintojen perusteella pyritty vähentämään tarjoamalla osallistujille oikea-aikaisesti kohdennettuja tukitoimia, kuten henkilökohtaista palautteenantoa ja joustavia suoritusaikatauluja.

Yhtenä koulutukseen sitouttamisen muotona opettajia on kannustettu osallistumaan koulutukseen yhdessä samasta yksiköstä olevan kollegan kanssa, minkä on todettu edesauttavan uusien toimintatapojen jalkauttamista oppimisyhteisöön. Riippumatta siitä, osallistuuko opettaja yhdessä kollegan kanssa vai yksin, on hänet toivotettu osaksi oppivaa yhteisöä, jossa teoriapohjaista tietoa ja käytännön opetusideoita on jaettu opettajien ja koulutuksen toteuttajan kesken. Verkkokoulutuksen ansiosta myös koulunsa tai paikkakuntansa ainoat opettajat ovat saaneet vertaistukea.

Matikkainnostusta koulupolun eri vaiheisiin

Jo ennen kouluikää lapselle kehittyvien matemaattisten taitojen ja niissä esiintyvien heikkouksien on todettu olevan yhteydessä matematiikan oppimiseen myöhemmällä iällä. Luokka-asteelta toiselle siirtyessä osaamiserot kasvavat entisestään. Laadukkaalla matematiikan opetuksella pystytään vaikuttamaan näihin taitoeroihin jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Myös Opetushallitus on arvottanut varhaiskasvatuksen matemaattisten taitojen tukemista avustusta myöntäessään. Koulutuksen avulla on kehitetty osallistujien kykyä auttaa oppijoitaan havainnoimaan ympäristöään ”matikkalasien” läpi heti varhaisista vuosista lähtien.

Toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että oppilaiden kuva matematiikasta tylsänä ja vaikeana aineena alkaa muodostua jo varhaisina kouluvuosina, kun taas usko omiin kykyihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmapiiriin ja merkityksellisyyden kokemuksiin, jotta oppilaiden kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi. Oppilaat hakeutuvat vapaaehtoisesti matematiikan pariin todennäköisemmin, kun he luottavat omiin taitoihinsa ja heillä on myönteinen matematiikkakuva.

LUMATIKKA-hankkeessa opettajille tarjotaan edellytykset luoda päiväkoteihinsa ja kouluihinsa matematiikkainnostusta tukevaa oppimiskulttuuria. Innostuksen luomisessa korostuvat esimerkiksi toiminnalliset työtavat, matematiikkapuheen lisääminen oppimistilanteisiin sekä matemaattisten ongelmien linkittäminen oppijan arkeen ja mielenkiinnonkohteisiin.

Vielä ehdit mukaan LUMATIKKA-koulutukseen

LUMATIKKA-ohjelma järjestetään vielä viimeisen kerran nykymuodossaan ohjatusti syyslukukaudella 2022. Ilmoittautuminen on käynnissä ohjelman omalla kotisivulla 14.8. saakka. Kurssien suoritusaika on 22.8.-13.11.2022. Tervetuloa kouluttautumaan kaikki matematiikan opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat ja alan opiskelijat jokaiselta asteilta!

Lisätietoja: lumatikka.luma.fi || info@lumatikka.luma.fi

Tiedeluokkiin pääsee vierailemaan myös korona-aikana – varaa virtuaalinen opintokäynti

12/03/2021

Yliopistojen yhteydessä toimivien LUMA-keskusten tiedeluokat tukevat mielekästä tiedekasvatusta erilaisilla toimintamalleilla. Koronapandemian aikana yliopistojen tiloihin pääsy on ollut huomattavan rajoitettua, joten LUMA-keskukset ovat kehittäneet uusia toimintamalleja virtuaalisiin opintokäynteihin.

Virtuaaliset opintokäynnit

Virtuaalisessa opintokäynnissä koulu- tai päiväkotiryhmä ottaa etäyhteyden yliopistolle. Vierailun ohjaajina voi olla opiskelijoita, tutkijoita tai muuta yliopiston henkilökuntaa. Opintokäynti voi sisältää esimerkiksi alustuksen ja ohjauksen toiminnalliseen aktiviteettiin, jonka ryhmä toteuttaa oman päiväkodin tai koulun tiloissa. Etäyhteys mahdollistaa vierailun myös sellaiseen LUMA-keskukseen, johon fyysinen vierailu ei olisi mahdollista pitkän etäisyyden takia.

Virtuaalisia opintokäyntejä tarjotaan tällä hetkellä viidessä LUMA-keskuksessa. Fyysiset opintokäynnit ovat tauolla kaikissa LUMA-keskuksissa. Tutustu alla olevista linkeistä keskusten virtuaalisiin opintokäynteihin ja varaa ryhmällesi aika.

Helsingin ylipiston tiedekasvatuksen opintokäynnit
Tampereen yliopiston Juniversityn virtuaalinen pakohuone
Aalto-yliopisto Juniorin virtuaaliset työpajat kouluryhmille
Lahden yliopistokampuksen tiedeluokka Solun opintokäynnit
Lapin yliopiston tiedeluokka Aurora

Muu toiminta pandemia-aikana

Vaikka fyysiset opintovierailut ovat hetkellisesti tauolla, niin usea LUMA-keskus jatkaa pandemiatilanteesta huolimatta välinelainaamonsa toimintaa. Välineitä voi lainata oppilas- tai lapsiryhmän käyttöön maksutta. Mahdolliset postimaksut jäävät oppimisyhteisön maksettavaksi. Katso alueesi LUMA-keskuksen toimintatavat välineiden lainaamisen suhteen keskuksen omalta verkkosivulta tai kysy keskuksen koordinaattorilta lisätietoja. Keskusten verkkosivuilta löytyy myös paljon toimintamateriaaleja välineiden hyödyntämiseen opetuksessa.

LUMA-keskus Suomen muu virtuaalinen tarjonta on koottuna VirtuaaliLUMA-sivulle. Esimerkiksi kerhoihin ja leireille tai StarT-festareille voi osallistua kätevästi etäyhteyksin.

Opintokäynnit normaalioloissa

Normaalioloissa toiminnallisia opintokäyntejä voidaan toteuttaa yliopistolle osana päiväkodin tai koulun opetussuunnitelmaa joko erillisiin yliopistolla toimiviin tiedeluokkiin tai yliopiston muihin tiloihin. Oppijat tutustuvat autenttiseen tutkimukseen, tutkimusympäristöihin, tutkijoihin ja pääsevät tekemään itse myös toiminnallisia aktiviteetteja. Vuosittain yli kymmenen tuhatta oppijaa vierailee LUMA-keskusten vieraina. Monessa keskuksessa opintokäyntitoiminta on kiinteästi osa opettajankoulutusta ja sen tutkimusta. Opettaessa oppii!

Tiedeluokkien tehtäviä ovat:

Tukea oppimisyhteisöjen opetussuunnitelman tavoitteita esimerkiksi toiminnallisten tai kokeellisten uusien aktiviteettien sekä tutkijoiden tapaamisten ja keskustelujen kautta.
Edistää uusien aktiviteettien kehittämistä ja vaikuttavuutta testaamalla uusia avauksia osana tutkimushankkeita tai opinnäytetöitä.
Edistää opettajien ja tulevien opettajien jatkuvaa oppimista ja uusien avausten siirtymistä käyttöön opetussuunnitelmien perusteiden tukena.
Edistää yhteisöllistä tiedekasvatusta ja toiminnan näkymistä yhteistyössä muun muassa tutkijoiden, muiden asiantuntijoiden, esimerkiksi elinkeinoelämän ja median kanssa.

Toivottavasti pian pääsemme kohtaamaan teitä ryhmiä myös yliopistojen kampuksilla! Virtuaalivierailut varmasti kuitenkin jäävät tarjontaamme jatkossakin mahdollistamaan korkeakouluyhteistyön ja monipuolisen tiedekasvatuksen tukemisen joka puolella Suomea.

LUMA-viikkojen avajaiset

29/01/2021

Valtakunnallisilla LUMA-viikoilla jaetaan oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Viikoilla kannustetaan päiväkoteja, kouluja ja muita oppilaitoksia sekä kerhojen vetäjiä ja muita tahoja, kuten nuorisotaloja ja kirjastoja järjestämää LUMA-aineisiin liittyvää toimintaa. LUMA-viikkojen avajaisia vietettiin 26.1.2021 ja avajaisten tallenne on nyt katsottavissa. Viikot avasi professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja.

Avajaisten ohjelma:
1. LUMA-viikkojen avaus, johtaja, professori Maija Aksela.
2. Parhaita vinkkejä ja mahdollisuuksia LUMA-viikoilta.
3. Hyvien mallien jakoa ja keskustelua yhdessä.

Matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelma – verkko-opinnot keväällä 2021

10/12/2020

Opettaja, tervetuloa maksuttomille LUMATIKKA-verkkokursseille kehittämään matematiikan opetusta yhdessä kurssin kouluttajien ja kollegoidesi kanssa! Koulutuksessa mietimme yhdessä esimerkiksi käytännöllisiä vinkkejä toiminnallisen ja tutkivan matematiikan opetuksen toteuttamiseksi.

Maksuton matematiikan opetuksen täydennyskoulutus toteutetaan lukukausittain aina vuoden 2022 loppuun asti. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Kursseja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi. LUMATIKKA-ohjelma on LUMA-keskus Suomi -verkoston koordinoima hanke, jota Opetushallitus rahoittaa.

Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja aloita maksuttomat verkko-opinnot keväällä 2021. Kurssit ovat käynnissä 11.1.-18.4.2021.

Lisätietoja: https://lumatikka.luma.fi | info@lumatikka.luma.fi