Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla

20/03/2024

Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.

Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerromme siitä, miten Aalto-yliopisto Juniorin työpaja on kehitetty osana Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmaa.

Aalto-yliopisto Juniorilla, joka on osa LUMA-keskus Suomi verkostoa, monialainen työpaja on kehitetty Sini Kiviojan pro gradu -tutkielman pohjalta. Monialainen yhteistyö ja rajat ylittävä keskustelu on Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ytimessä.

”Aistikoneet-työpajassa taiteen tekeminen antaa kontekstin tutkia teknologiaa aivan uusista näkökulmista. Millainen voisikaan olla tunteva ja aistiva kone? Entä voiko kone olla itse taiteilija?” sanoo Sini Kivioja.

LUMA-keskus Suomi on valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti sitoutunut kehittämään uusia ratkaisuja tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti – sekä jakamaan parhaita toimintamallejaan Suomessa.

Aistikoneet-työpaja

Aistikoneet on monialainen, oppiainerajat ylittävä työpaja, joka sopii peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Työpaja laajentaa oppilaiden monilukutaitoa kertomalla taiteesta ja tarkastelemalla ohjelmointikoodia sen ympäristöön vaikuttamisen kautta. Työpajan tavoite on luoda kokonaisuus, jossa taiteen ja teknologian sisällöt ovat tasavertaisia.

Aistikoneet voidaan myös nähdä vastauksena LOPS:iin – kohtaan monitieteinen ja luova osaaminen. Se kuvailee osaamista näin: ”Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa.”

Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus käsi kädessä

Aistikoneet-työpajan on kehittänyt Sini Kivioja osana kuvataidekasvatuksen pro gradu -työtään Aalto-yliopistolla. Kivioja on toiminut ohjaajana ja nykyään viestintäkoordinaattorina Aalto-yliopisto Juniorilla. Kivioja hyödynsi työpajan kehityksessä toiminta- ja kehittämistutkimuksen menetelmiä.

Työpajan kehittämisessä auttoivat Aalto-yliopisto Juniorin taiteen ja muotoilun sekä ohjelmoinnin ja teknologian työpajojen ohjaajat. Työpajaa testattiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa, johon osallistui eri aineiden opettajia. Työpajan kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmassa.

Työpaja on varattavissa kevään opintokäynneille paikan päällä Otaniemessä.

Työpajan ennakkotehtävään voi tutustua Aalto-yliopisto Juniorin verkkosivuilla. Ennakkomateriaalin avulla Arduinojen alkeet otetaan käyttöön Tinkercard emulaattorin avulla. Jos Arduinot kiinnostavat, voit tutustua ennakkotehtävään ryhmäsi kanssa vaikket pääsisi vierailulle itse työpajaan.

Artikkelin on kirjoittanut Jemima Unger sekä Open AI teknologia.

Lähteet ja julkaisut:

Sini Kiviojan kuvataidekasvatuksen maisteritutkielma:

Aistikoneet — Monialaisen taide- ja teknologityöpajan kehittäminen Aalto-yliopisto Juniorille. Sini Kivioja.

Podcast. Kuviksen digipodi -podcast, ”STEAM-pedagogiikka ja monialaisuus”. Keväällä 2024.

Kansainvälinen toiminta vahvistuu: uusi yhteistyösopimus allekirjoitettu

18/03/2024

Perjantaina 15.2. allekirjoitettiin yhteistyösopimus (Memorandum of Understanding, MOU) Tbilisissä, Georgiassa Ilia State -yliopiston kanssa. Yhteistyö koskee LUMA-toimintaan liittyvää opettajankoulutusta ja tutkimusta. Se on viisivuotinen.

”Kansainvälisessä yhteistyössä opimme toisiltamme. Yhteistyösopimus on tärkeä avaus kehittää tutkimusperustaisesti uutta opettajankoulutukseen ja kouluopetukseen. Yhdessä olemme enemmän!”, sanoo johtaja, prof. Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi, Helsingin yliopisto.

Yhteistyösopimus allekirjoitettiin Erasmus+ -ohjelman, PRESS -hankkeen lopuksi.

Kansainvälinen toimintamallikuvaus löytyy e-kirjoistamme: suomeksi sekä englanniksi.

Maija Aksela ja Outi Haatainen Ilia State -ylpistolla Georgiassa. — Prof. Maija Aksela ja tutkijatohtori Outi Haatainen kouluttamassa Georgiassa opettajankouluttajia ja opettajia kestävyyteen liittyen.

Inspiroidu ja innostu LUMA-keskus Suomen kesäleireillä

05/03/2024

Pulahda mukaan LUMA-keskus Suomen kesäleireille oppimaan uutta, tutkimaan ja viettämään aikaa luonnossa. Luvassa on innostusta luma-aineista, leikkejä ja uusia ystäviä. Ilmoittautuminen on jo auennut eri puolilla Suomea, joten varaathan paikkasi ajoissa. Tutkimuksemme mukaan tiedeleirit innostavat tulevaisuuden tekijöitä opiskelemaan alaa.

LUMA-kesäleiri I (Lahti)

Tule LUMA-kesäleirillemme kokeilemaan, tutkimaan ja ihmettelemään luonnontieteen ilmiöitä Tiedeluokka SOLUssa. Leiripäivinä myös leikitään yhdessä muiden leiriläisten kanssa ja vietetään aikaa ulkona. Leirityöt ovat osittain samoja kuin kerhoissamme ja edellisvuoden kesäleirillä. Lounaskahvila Sinuhen lämmin herkkulounas sisältyy leirin hintaan.

Missä: Tiedeluokka SOLU, Lahden Tiedepuiston B-osa, Niemenkatu 73 Lahti
Milloin: ma-pe 3.–7.6.2024 klo 9–15
Kenelle: 1.–3. luokkalaisille (v. 2014–2016 syntyneet)
Hinta: 30 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 6.3. alkaen!

LUMA-kesäleiri II (Lahti)

4.–6. luokkalaisten LUMA-kesäleirillä syvennymme tutkimaan, miten maailma toimii luonnontieteiden näkökulmasta käsin. Testaamme Tiedeluokka SOLUn laboratoriossa mm. fysiikan, kemian ja biologian ilmiöitä käytännön kokeilla. Lisäksi pelailemme ja leikimme yhdessä ulkona. Leirityöt ovat osittain samoja kuin kerhoissamme ja edellisvuoden kesäleirillä. Lounaskahvila Sinuhen lämmin herkkulounas sisältyy leirin hintaan.

Missä: Tiedeluokka SOLU, Lahden Tiedepuiston B-osa, Niemenkatu 73 Lahti
Milloin: ma-pe 10.–14.6.2024 klo 9–15
Kenelle: 4.–6. luokkalaisille (v. 2011–2013 syntyneet)
Hinta: 30 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 6.3. alkaen!

Matikka- ja koodausleiri (Lahti)

Leirillä sukelletaan matematiikan ja koodauksen maailmaan Tiedeluokka SOLUssa. Lisäksi leikitään ja puuhaillaan yhdessä muiden leiriläisten kanssa sisällä ja ulkona. Leiriohjaajina toimivat osaavat ja innostavat luma-konkarit. Leiripäivän kesto on neljä tuntia. Leiriläiset tuovat mukanaan omat eväät. Leiri on ilmainen.

Missä: Tiedeluokka SOLU, Lahden Tiedepuiston B-osa, Niemenkatu 73 Lahti
Milloin: ma-ke 17.–19.6.2024 klo 9–13
Kenelle: 2.–4. luokkalaisille (v. 2013–2015 syntyneet)
Hinta: Ilmainen, omat eväät mukaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 6.3. alkaen!

Elämää etsimässä -leiri (Turku)

Tällä leirillä pääsemme sukeltamaan pitkälle niin Maan kuin koko aurinkokunnan menneisyyteen. Selvitämme, miten aurinkokunta on syntynyt, ja miten sen synty on mahdollistanut elämän. Mietimme, miten elämä on syntynyt ja mitä edellytyksiä sen synnylle ylipäätään on. Tutustumme kauan sitten eläneisiin ja nykyisin eläviin elämänmuotoihin kaikessa lajirikkaudessaan, suurimmista kasveista ja selkärankaisista aina mikroskooppisen pieniin eliöihin. Pääsemme myös pohtimaan, voisiko elämää löytyä Maan lisäksi myös muilta planeetoilta, muilta aurinkokunnan kappaleilta tai kokonaan oman aurinkokuntamme ulkopuolelta.

Missä: Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Milloin: 3.–7.6 ja 10.–14.6.
Kenelle: 7-9 ja 9-12-vuotiaat
Hinta: 210 e (sis. alv), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Ilmoittaudu mukaan 4.3. klo 12.00 alkaen!

Luonnontieteiden laboratorio -leiri (Turku)

Miten saadaan aikaan hienoja kemiallisia reaktioita? Millaisia erilaisia ominaisuuksia aineilla on? Tai kiinnostaako fysiikan ilmiöt? Onko sinulla itselläsi mielessä jokin tiedekoe, jota haluaisit päästä kokeilemaan? Luonnontieteiden laboratorio -leirillä tutustumme ympärillämme olevaan maailmaan ja ilmiöihin jännittävien ja mielenkiintoisten tiedekokeiden ja -tutkimusten avulla. Teemme paljon mielenkiintoisia laboratoriotutkimuksia kemian, fysiikan ja biologian aihepiireistä. Leiriviikon aikana vietetään aikaa niin laboratorossa kuin yhdessä ulkoillen. Vierailemmepa vielä kasvihuoneissakin! Mitähän tiedetutkimuksia siellä voisi tehdä?

Missä: Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Milloin: 3.–7.6 ja 10.–14.6.
Kenelle: 9-12 ja 7-9-vuotiaat
Hinta: 210 e (sis. alv), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Ilmoittaudu mukaan 4.3. klo 12.00 alkaen!

Arkeologialeiri (Lieto)

Millaista elämä oli satoja vuosia sitten? Entä tuhat vuotta sitten? Arkeologialeirillä tutkailemme, mitä maasta löytyvät esineet ja luonnossa kasvavat kasvit voivat kertoa menneiden aikojen elämästä. Millaista on ollut ihmisten arki linnavuorella? Mitä Aittamäen kalmistolla on tapahtunut? Leirillä pääsemme seikkailulle muinaisuuteen, kokeilemme arkeologien töitä ja tutkimme oikeita arkeologisia löytöjä.

Missä: Liedon Vanhalinna
Milloin: 10.–13.6.
Kenelle: 8-10-vuotiaat
Hinta: 195 e (sis. alv), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Ilmoittaudu mukaan 4.3. klo 12.00 alkaen!

Tiedemysteerejä Kumpulan kampuksella (Helsinki, täynnä)

Kumpulan kampuksella järjestetään kaksi kesäleiriä 3.–7.6.2024 ja 10.–14.6.2024. Maksuttomat leirit ovat suunnattu 4.–6. luokan syksyllä aloittaville lapsille.

Tervetuloa mukaan unohtumattomalle seikkailulle tiedemysteerien maailmaan! Oletko valmis astumaan salaperäisten ilmiöiden ja tieteellisten arvoitusten pariin? Leirillä ratkotaan kiehtovia tiedemysteereitä yhdessä muiden uteliaiden kanssa. Olipa kyseessä sitten salaperäiset kokeet, pulmat tai luonnonilmiöt, leirillä on tarjolla jotain jokaiselle tulevalle tiedenikkarille. Viikon aikana lapset tutustuvat monipuolisesti eri luonnontieteisiin ja keräävät viikon ajan vihjeitä viimeisenä päivänä ratkeavaan arvoitukseen. Kesäleiri tarjoaa osallistujilleen monipuolisia kokemuksia, joissa yhdistyvät tiede ja hauskanpito.

Leiripäivinä on ohjelmaa klo 9–15 ja osallistujille tarjotaan lounas sekä välipala.

Missä: Helsingin yliopisto, Kumpulan kampus
Milloin: 3.–7.6.2024 ja 10.–14.6.2024. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 4–6. -luokan aloittavat
Hinta: MAKSUTON

Leiri-ilmoittautuminen päättyy 6.3! Kipin kapin mukaan!

Kaksikielinen Avaruusseikkailu -tiedekerho / Tvåspråkiga vetenskapsklubben Rymdäventyret (Vaasa, Vasa)

Avaruudessa on planeettoja, satelliitteja, meteoriitteja ja avaruusötököitä, vai onko?
I rymden finns det planeter, satelliter, meteoriter och rymdvarelser, eller hur var det nu igen?

LUMA-keskus Pohjanmaa ja Skolresurs kutsuvat 1.-3. -luokkalaisia kaksikieliseen Avaruusseikkailu -tiedekerhoon tutkimaan avaruutta. Kielikylpy-periaatteella toteuttavassa maksuttomassa kerhossa lapset pääsevät muun muassa tutustumaan satelliitteihin, avaruuspeliin ja luomaan mielikuvituksellisen avaruusötökän. Kolmen päivän seikkailu avaruudessa voi alkaa!

LUMA-center Pohjanmaa och Skolresurs erbjuder elever i årskurs 1.–3. möjligheten att komma med på den tvåspråkiga vetenskapsklubben Rymdäventyret. I denna kostnadsfria klubb får barnen under tre dagar bland annat bekanta sig med satelliter, rymdspel och skapa fantasifulla rymdvarelser. Välkomna med på Rymdäventyret!

Missä/Plats: SAGA-tiedeluokka, Technobothnia, Vaasan yliopisto
Milloin/Tid: 4.–6.6. klo 9:00-12:00
Kenelle/Målgrupp: 1.-3. -luokkalaiset
Hinta/Pris: Maksuton

Seuraathan LUMA-keskus Pohjanmaan verkkosivuja, jotta pääset ilmoittautumaan mukaan huhtikuussa!

Visst följer du redan med Skolresurs webbplats? Anmälan till lägret öppnar i april – så håll utkik efter den!

Aalto-yliopisto Juniorin kesäleirit lapsille (Espoo, täynnä)

Aalto-yliopisto Juniorin kesäleirillä sukelletaan tieteen, taiteen, teknologian ja talouden maailmaan Juniorin innostavien työpajojen kautta! Monialaisella leirillä lapset tutustuvat Aalto-yliopisto Juniorin suosituimpiin työpajoihin ja ovat itse tutkijoita, taiteilijoita ja keksijöitä. Leiripäiviin kuuluu myös rentoa ulkoilua.

Missä: Aalto-yliopiston kampuksella, Otaniemi, Kemistintie 1 B
Milloin: 3.–7.6.,10.–14.6. ja 17.–20.6.
Kenelle: 1.–3.-luokkalaisille ja 4.–6.-luokkalaisille
Hinta: 150 € viiden päivän leirit, 120 € juhannusviikon neljän päivän leirit

Nuorten peliohjelmointikurssi (Jyväskylä)

Oletko aina halunnut ohjelmoida oman pelin? Viiden päivän mittaisilla nuorten peliohjelmointikursseilla opetellaan tekemään 2D -pelejä, ja nähdään, miten koulumatematiikkaa ja -fysiikkaa voi hyödyntää hauskasti. Kurssille et tarvitse aiempaa kokemusta peliohjelmoinnista tai ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Mukaan voivat osallistua myös aiemmin peliohjelmointikurssin suorittaneet. Kurssihinta sisältää lounaan.

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 3.–7.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

Nuorten peliohjelmointikurssi (Jyväskylä)

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 10.–14.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

Nuorten peliohjelmointikurssi edistyneille (Jyväskylä)

Oletko aina halunnut ohjelmoida oman pelin? Viiden päivän mittaisilla nuorten peliohjelmointikursseilla opetellaan tekemään 2D -pelejä, ja nähdään, miten koulumatematiikkaa ja -fysiikkaa voi hyödyntää hauskasti. Kurssille et tarvitse aiempaa kokemusta peliohjelmoinnista tai ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Mukaan voivat osallistua myös aiemmin peliohjelmointikurssin suorittaneet. Kurssihinta sisältää lounaan.

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 17.–20.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

Nuorten peliohjelmointikurssi (Jyväskylä)

Oletko aina halunnut ohjelmoida oman pelin? Viiden päivän mittaisilla nuorten peliohjelmointikursseilla opetellaan tekemään 2D -pelejä, ja nähdään, miten koulumatematiikkaa ja -fysiikkaa voi hyödyntää hauskasti. Kurssille et tarvitse aiempaa kokemusta peliohjelmoinnista tai ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Mukaan voivat osallistua myös aiemmin peliohjelmointikurssin suorittaneet. Kurssihinta sisältää lounaan.

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 24.–28.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

JYUniorit-luontoleiri alakouluikäisille: luonnon mysteerejä ratkomaan (Jyväskylä)

Hei kaikki pienet luonnontuntijat ja luontoretkeilijät! Haluaisitko viettää viikon luonnontieteilijänä tehden omia tutkimuksia ja tutustuen uusiin kavereihin? Luontoleirillä pääset ihmettelemään metsän tapahtumia ja käyttämään oikeita tutkimusvälineitä arvoitusten selvittämiseksi. Opit tunnistamaan monia lajeja ja käyttämään esimerkiksi mikroskooppia, luuppia ja kiikareita. Luonnontuntemuksen lisäksi opimme yhdessä retkeilytaitoja, kuten kartan ja kompassin käyttöä.

Missä: Jyväskylän yliopisto, kirjastorakennus Lähde
Milloin: 24.–28.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: Alakoululaiset
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Lisätiedot ja ilmoittautumiset löydät tämän linkin takaa – kurkkaa jo tänään!

Yläkouluikäisten nuorten tiedeleiri (Konnevesi)

Tervetuloa tiedeleirille Konneveden tutkimusasemalle! Kolmepäiväinen leiri sopii 7.-9. luokan käyneille nuorille. Tiedeleirillä tehdään erilaisia LUMA-aiheisia tutkimuksia, ihmetellään ympäristöä ja ratkotaan luonnontieteellisiä pulmia tutkimusasemalla sekä sen lähimaastossa. Tavoitteena on antaa osallistujille laaja-alainen tieteellisen ihmettelyn kokemus ja innostaa luonnontieteellisten tutkimusten tekemiseen. Tärkeimmät leirillä tarvittavat asiat ovat avoin tutkijan mieli ja innostus. Leirielämään kuuluvat luonnollisesti myös saunominen, uiminen, makkaranpaisto sekä leiriolympialaiset!

Tarkemmat tiedot leiristä julkaistaan kevään aikana. Leiri on osallistujille maksuton. Leiriläisille järjestetään yhteiskyyti Jyväskylästä Konnevedelle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset täältä: Keski-Suomen LUMA-keskuksen tapahtumat | Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)

Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedeleirin toteutusta.

Missä: Konneveden tutkimusasema
Milloin: 17.–19.6.
Kenelle: Yläkouluikäiset (v. 2008-2010 syntyneet)
Hinta: maksuton

Luonto- ja tiedeleiri 3. – 7.6. (TÄYNNÄ)

Mukaan Luonto- ja tiedeleirille pääsee 16 osallistujaa.

Luonto- ja tiedeleirillä innostutaan luonnon tutkimisesta ja tieteestä! Leiri on tarkoitettu syksyllä 2. – 3. luokilla aloittaville. Ohjelmassa on mm. luonnon tutkimista esim. vesistöihin ja metsäluontoon liittyen, selviytymistaitoja luonnossa mm. suunnistamista, sekä tieteellisiin kokeisiin, tutkimusvälineisiin ja tekniikkaan tutustumista esim. luontoanimaatioiden tekemistä ym. Tutuksi tulee myös PILKE ja tiedekeskus Arktikum puistoineen.

Tästä tulee huikea seikkailu – tule mukaan!

Leirin järjestäjä: LUMA-keskus Lappi on kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoima paikallisorganisaatio koulujen, korkeakoulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Leirillä ohjaajina toimivat korkeakoulun, tiedekeskusten ja opetusalan ammattilaiset sekä korkeakouluopiskelijat.

Leirin ohjelma: ilmoitetaan leirikirjeessä toukokuussa, leiri on maksuton (omakustanteinen ruokailu tai omat eväät).

Leiriaika: päivittäin klo 9-15.

Leiripaikka: Lapin yliopisto, Rovaniemi lähialueineen ja vierailukohteineen (esim. PILKE ja Arktikum)

Ilmoitamme huoltajalle leirille pääsemisestä sähköpostilla huhtikuussa. Leirikirje lähetetään osallistujille toukokuussa, jossa kysymme tarkemmat tiedot, kerromme tarkemman leiriohjelman ja tarvittavat varusteet.

TtT-leiri 10.6. – 14.6. (Lappi)

MukaanTtT-leirille pääsee 16-20 osallistujaa.

Tee tiedettä, taidetta ja tekniikkaa toiminnallisesti. Leiri on suunnattu yläkouluikäisille, syksyllä 7. – 9. luokilla aloittaville nuorille. Tutustumme Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun tiede-, taide- ja tekonologialaboratorioihin ja suunnittelemme projektin, joka toteutetaan leirin aikana. Leirillä tullaan tutustumaan toisiimme yhdessä tehden, toimien ja tutkien. Tutustumme korkeakoulumme tekniikan, taiteen ja tieteen menetelmiin tehden erilaisia töitä ja suunnittelemme isomman projektin. Leiriviikon aikana tehdään paljon muitakin leiritouhuja yhdessä.

Tällä leirillä tehdään eikä vain meinata!

Leirin järjestäjä: LUMA-keskus Lappi on kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoima paikallisorganisaatio koulujen, korkeakoulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Leirillä ohjaajina toimivat Lapin korkeakoulujen ja opetusalan ammattilaiset sekä korkeakouluopiskelijat.

Leirin ohjelma: ilmoitetaan leirikirjeessä toukokuussa, leiri on maksuton (omakustanteinen ruokailu tai omat eväät).
Leiriaika: päivittäin klo 9-15.
Leiripaikka: Lapin yliopisto / Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi

Ilmoitamme huoltajalle leirille pääsemisestä sähköpostilla huhtikuussa. Leirikirje lähetetään osallistujille toukokuussa, jossa kysymme tarkemmat tiedot ja kerromme tarkemman leiriohjelman ja tarvittavat varusteet.

Ilmoittaudu leireille tämän linkin takaa ke 3.4. klo 9 alkaen.

Salapoliisitiedeleiri 31.7. – 2.8. (Lappi)

Mukaan Salapoliisi-leirille pääsee 16 osallistujaa.

Hei syksyllä 4. -6. luokalla aloittava lapsi! Etsimme nuoria salapoliiseja Salapoliisi-leirille ratkaisemaan mysteeririkosta kanssamme! LUMA-keskus Lapin salapoliisitiedeleirillä lapset tutkivat tieteen ja johtolankojen avulla, kuka epäillyistä on syyllistynyt rikokseen. Leirillä tullaan tutustumaan toisiimme leikkien ja tehden yhdessä, tutustumme luonnontieteellisiin ja poliisien käyttämiin tutkimusmenetelmiin ja tehään paljon muutakin leiritouhuja yhdessä.

Tämä on kiva päätös kesälomalle ja tiedekasvatusta parhaimmillaan!

Leirin järjestäjä: LUMA-keskus Lappi on kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoima paikallisorganisaatio koulujen, korkeakoulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Leirillä ohjaajina toimivat korkeakoulun ja opetusalan ammattilaiset sekä korkeakouluopiskelijat.

Leirin ohjelma: ilmoitetaan leirikirjeessä toukokuussa, leiri on maksuton (omakustanteinen ruokailu tai omat eväät).

Leiriaika: päivittäin klo 9-15.

Leiripaikka: Lapin yliopisto, Rovaniemi

Ilmoittaudu leireille tämän linkin takaa ke 3.4. klo 9 alkaen.

Kesäleirejä yhteistyökumppaneiltamme

Ursan kesäleirit

Missä: Orimattila, Ursan havaintokeskus Tähtikallio
Milloin & Kenelle: Tähtileiri I n. 9–13-vuotiaille 24.7.–27.7. ja Tähtileiri II n. 13–18-vuotiaille 28.7.–1.8.
Hinta: 290–390 euroa. Leirien hintaan kuuluu majoitus viihtyisässä päärakennuksessa sekä ateriat, joista vastaa ammattimainen catering-palvelu.

”Ursan tähtileiri tuli vastaan sattumalta, ja se täytti kaikki toiveet.” […] ”Parasta olivat hyvät keskustelut ja tosi kiva porukka.” Tähtileirillä opitaan hauskojen ja mielenkiintoisten esitysten kautta tähtitiedettä sekä joskus myös fysiikkaa ja kemiaa. Tähtileiri I:llä askarrellaan ja käsitellään aiheita kevyemmin, kun taas Tähtileiri II on asiapainotteisempi, ja asioita pyritään käsittelemään hieman syvemmin. Opetuksesta vastaavat nuoret, kivat ohjaajat.

Ilmoittaudu kesäleirille tämän linkin takaa

Lasten lauantai: monitieteisyyttä ja hauskaa kokeilua

26/02/2024

Lapsille suunnattua LUMA-aineiden päivää vietettiin Jyväskylässä 17.2.2024. Pakkasen ja lumen keskellä lähes 80 lasta vanhempineen pääsi kokeilemaan ja ihmettelemään fysiikan, matematiikan ja kemian ihmeitä. Tapahtuman toteutti ensimmäisen vuoden LUMA-aineiden opettajaopiskelijat yhdessä Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa osana Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille toimintaa.

Vierailijat pääsivät kokeilemaan fysiikassa magnetismin saloja. Kemiassa molekyylimallit, sokerisateenkaaret ja laavalamput kiehtoivat uteliaita mieliä. Matematiikassa Möbiuksen nauhat, origamit ja noppapelit haastoivat aivonystyröitä ja kädentaitoja.

– Opettajana näin opiskelijoissa epävarmuutta ennen tapahtumaa. Pystynkö vastaamaan, osaanko asiat? Kuitenkin tehtävänanto oli tehdä lapsille aktivoivia tehtäviä omasta mielenkiinnon kohteesta, sanoo professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistolta.

Tapahtumassa oli mukana 32 opettajaopiskelijaa ohjaamassa ja jututtamassa lapsia ja heidän vanhempiaan. LUMA-aineiden salojen lisäksi puhuttiin opiskelu- ja uramahdollisuuksista sekä ajankohtaisista tieteen saloista. Työpisteiden suunnittelu ja toteutus liittyi opiskelijoiden omiin ryhmäprojekteihin, jotka ovat osa heidän ”Ensiaskeleet opettajuuteen” -kurssia.

– Alkujännityksen jälkeen opiskelijat innostuivat ohjaamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Se oma osaaminen pulppusi näkyviin niin, että jopa vanhemmat hämmästelivät ja kyselivät lisää.

Jännitystä ja silmien tuiketta Jyväskylässä

Alun jännityksen jälkeen intensiivinen ja mieleenpainuva päivä oli ikimuistoinen. Erityisesti lasten tuikkivat silmät jättivät jälkensä opettajaopiskelijoiden ajatuksiin. Lasten vanhempien saadessa vihdoin lapsensa irrotettua LUMAn saloista kotia kohti, saatesanoina poistuessa oli ”lisää tällaista. Tätä tarvitaan!”.

– Opiskelijoille tämä oli innostava ensikosketus lapsiin, joka antoi lisäpontta opettajaksi kouluttautumiselle.

– Lapsille tämä antoi mielenkiintoista tekemistä ja kokemista. Jopa niin paljon, että välillä vanhempien oli vaikeaa saada lapset lähtemään kotiin.

Lisätietoa löydät verkkosivuilta, jossa kerromme lisää lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta.

Teksti: Jan Lundell, professori Jyväskylän yliopistolta.

Lisätietoa löydät Lapsille ja nuorille suunnatuilta verkkosivuiltamme.

Opettajat kestävän kehityksen vaalijoina

22/02/2024

Opettajilla on keskeinen rooli kestävyys- ja ilmastonmuutoksen kouluttajina, osoittaa uusin LUMAT-julkaisussa julkaistu tutkimus. Opettajien ilmastonmuutoksen sisältöön ja opettamiseen liittyvät tiedot ja taidot ovat yhteydessä heidän kokemaansa minäpystyvyyteen. Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli on osa LUMA Science Helsinki -tutkimusryhmän kestävyys- ja ilmastonmuutos -tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä LUMA-keskus Suomi -verkoston kanssa, johon kuuluu 11 yliopistoa ja 13 keskusta.

Tutkimus on monimenetelmällinen tapaustutkimus, joka toteutettiin Opettajien ilmastofoorumi (Teachers’ Climate Change Forum) -täydennyskoulutustapahtumassa. Kyselyyn vastasi 22 opettajaa eri taustoilla – 18 opettajaa eri maista osallistui täydennyskoulutukseen. Heistä 19 opettajaa haastateltiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joilla täydennettiin määrällistä aineistoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastattelujen perusteella tutkituilla opettajilla on halukkuutta jatkuvaan oppimiseen ja kestävän kehityksen opetuksen kehittämiseen.

Kestävyys ja minäpystyvyys

Opettajilla on uskomuksia paitsi kestävyyskasvatuksesta myös itsestään kestävyyskasvatuksen opettajina, mikä olisi otettava huomioon tulevissa opettajien käsityksiä mittaavien työkalujen käytössä. Kyselylomakkeen tulokset kuitenkin osoittivat, että opettajilla oli heikoin koettu minäpystyvyys oppilaiden kestävän kehityksen mukaisten toimien tukemisesta. Kehitettäessä uusia opetusmenetelmiä ja materiaaleja, edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon.

Katso lyhyt esittelyvideo tutkimuksesta. Videolla professori Maija Aksela, LUMA Science Helsingin tutkimusryhmän johtaja, esittelee tutkimuksen.

Kirjoittanut:

Jemima Unger

Lisätietoa:

International Journal on Math, Science and Technology Education (helsinki.fi)
International Teachers’ Climate Change Education Forum 2024

Jos haluat lisätietoa tutkimusryhmän aikaisemmasta aiheen tutkimuksesta, niin tässä kaksi esimerkkiä:

1)Towards Student-Centered Climate Change Education Through Co-design Approach in Science Teacher Education | SpringerLink
2) Teacher agency in using students’ questions in climate change education – Interdisciplinary Journal of Environmental and Science Education (ijese.com)

Maikki Roihan kemian alan maisteritutkielma syntyy yritysyhteistyönä Nokian kanssa

06/02/2024

Kemian opiskelija Maikki Roiha Helsingin yliopistolta kirjoittaa maisteritutkielmaansa yritysyhteistyössä Nokian kanssa. Roiha tutkii immersiota, eli 360°-videon mahdollisuuksia ja haasteita kemian virtuaalisilla opintokäynneillä.

– Aloitin työstämisen kesäkuussa 2023. Toki tähän alkuun liittyi tutkielman ennakkotehtävien tekemistä sekä yhteistyöyrityksen sisäisiä koulutusjaksoja.

Roiha on kirjoittanut tutkielman palasia jo melko alusta asti. Kirjallisuuskatsauksen puhtaaksikirjoittamisen hän aloitti heti aineiston keruun jälkeen.

Miten yritysyhteistyö syntyy?

Roiha kertoo, että yritysyhteistyön avain on verkostoituminen. Akateemisen maailman ja yritysmaailman yhdistäminen kysyy opiskelijalta aktiivisuutta.

– Verkostoitumalla! Ilmaise rohkeasti kiinnostuksesta oppilaitoksesi tutkielman ohjaajille. Heillä voi olla tietoa mahdollisista yhteistyötahoista.

Jos tämä ei tuota tulosta, voi olla suoraan yhteydessä kiinnostaviin yrityksiin. Vaihtoehtona kannattaa seurata esimerkiksi oppilaitoksen työnhakuportaalia, josta voi löytää gradutoimeksiantoja.

Kiinnostus avaa ovia

Roihan mielestä on kiinnostavaa tutkia tuoretta opetusteknologia-avausta ja yhdistää se kemian opetukseen. Tällaista perustutkimusta tehdessä oikeastaan kaikki tutkimustulokset ovat kiinnostavia.

– Erityisen hienon projektista teki se, että pääsin näkemään tällaisen teknologiakokonaisuuden kehittämistä yrityksen näkökulmasta.

– Pääsin osallistumaan tuotekehityksen muihinkin osiin, kuten verkkosivujen tekstien tutkimusperustaiseen suunnitteluun ja markkinointimateriaalin kokoamiseen. Yhteistyö Nokian asiantuntijoiden kanssa oli erittäin mielenkiintoista myös siksi, että pääsin oppimaan ison yrityksen työskentelykulttuurista ja yhdistämään sen akateemiseen maailmaan. Oli hieno kokemus päästä oikeasti osaksi Nokian työyhteisöä ja tavata asiantuntijoita laajalta osaamiskentältä.

Vinkkejä maisteritutkielman kirjoittajille

Roiha vinkkaa tarttumaan aiheeseen, joka herättää uteliaisuutta. Ei kannata pelästyä, vaikka alussa aihe ei olisi tuttu. Aikatauluttaminen, tauot ja kynnyksen laskeminen ovat myös suunnitelman keskipisteessä.

– Varaa kirjoittamiselle selkeä aikataulu: esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon klo 9–15. Aikataulut strukturoivat työntekoa ja auttavat sen aloittamisessa. Pidä taukoja, vilkasta aivotoimintaa nousemalla ylös ja venyttelemällä. Kirjoita kalenteriisi myös vapaa-ajan menosi, äläkä jousta niistä, hän neuvoo.

Tekstin ei tarvitse olla täydellisesti hiottua heti alussa. Täydellisen tekstin havitteleminen aikaisessa vaiheessa nostaa aloittamisen kynnystä huomattavasti.

– Vaikeimpina hetkinä sovi itsellesi, että avaat dokumentin vain kymmeneksi minuutiksi. Näin voit laskea usein ylivoimaisimman vaiheen eli aloittamisen kynnystä. Jos imua tämän jälkeen riittää, niin hienoa! Jos ei, niin palaat asiaan myöhemmin.

Vapaa-aika ja immersio

Vapaa-ajallaan Roiha harrastaa urheilua ja liikkuu luonnossa. Roiha soittaa myös epäsäännöllisesti kitaraa.

– Näissä saa pään ihanasti tyhjäksi muista asioista, kun täytyy keskittyä itse tekemiseen.

Kysymykseen mikä immersio on, Roiha vastaa, että se on ympäristöön uppoutumista. Immersion taso on korkea, kun käyttäjä tuntee aistikokemuksiensa kautta olevansa läsnä ympäristössä.

– Virtuaalisessa ympäristössä immersiota voi vahvistaa esimerkiksi käyttämällä virtuaalilaseja ja äänen puolella 3D-audiota. Vielä pidemmälle immersiossa päästäisiin lisäämällä ympäristöön interaktiivisia toimintoja tai vaikka käyttäjän ”kädet” näkymään siellä, mihin hän reaalimaailmassa niitä liikuttaa.

Yhteistyön pilareita Nokialla

Työskentely Nokian kanssa on sujunut hyvin. Roiha on saanut sekä uusia taitoja että teknologista tukea, mikä on täydentänyt hänen yliopistolla oppimiaan asioita.

– Olen saanut Nokialta vapaat kädet testata yrityksen immersiivisiä teknologiaratkaisuja haluamassani yhteydessä. Olen myös oppinut itse käyttämään niitä paremmin ja saanut apua tarvittaessa. Toisaalta olen pystynyt tarjoamaan nokialaisille opetusalan tutkimuksen osaamista ja tuottanut yritykselle hyödyllistä tietoa tutkimuksessani.

Yliopistolla ja muualla opitut taidot ovat antaneet hyvät valmiudet monta yhteistyötahoa sisältävän projektin suunnitteluun, koordinointiin sekä toteuttamiseen.

– Olen tästä kiitollinen kaikille, jotka antoivat projektille omaa aikaansa – iso kiitos HelsinkiALD-ryhmä ja väitöskirjatutkija Alexander Weiß, vanhempi yliopistonlehtori Sami Hietala ja yli-insinööri Sami Heikkinen. Kiitos Kemianluokka Gadolin, kaikki tutkimukseen osallistuneet ja maisterintutkielman ohjaajat Nokian ja yliopiston puolelta.

Työn ohjaajat ovat professori Maija Aksela ja dosentti Johannes Pernaa Helsingin yliopiston Kemian opettajankoulutusyksiöstä. Hanke on osa modernit teknologiat LUMA-tiedekasvatustutkimusta.

Kirjoittanut:

Jemima Unger

Ilmoittaudu 12.2. alkavaan LUMATIKKA+ -täydennyskoulutukseen

05/02/2024

Suosittu LUMATIKKA-täydennyskoulutus tekee paluun helmikuussa 2024 uudistetun LUMATIKKA+ -ohjelman muodossa! LUMATIKKA+ antaa opettajalle valmiuksia matematiikan opetuksen kehittämiseen erityisesti monipuolisen arvioinnin sekä eri ikäisten ja tasoisten oppijoiden tukemisen näkökulmista. Tule kuulolle myös infotilaisuuteen 7.2. klo 15.

Lue lisää

Esikouluja palkittiin LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa: innostavia esimerkkejä työstä!

01/12/2023

Mukkulan päiväkodin esiopetus Lahdesta, Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus Taipalsaaresta sekä Kalkunvuoren päiväkoti ja koulu Tampereelta ovat vastaanottaneet LUMA-tunnustusdiplomit pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Palkinnot vastaanotettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11.2023. Tässä artikkelissa opettajat kertovat, millaista LUMA-toimintaa esiopetuksessa eri puolilla Suomea tehdään.

Taipalsaaren tutkimusprojekteissa kokeillaan ja kehitetään

– Toimintakulttuuriimme kuuluu yhdessä ihmettely ja lasten kysymyksistä alkava projekti. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä, arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia, sanovat esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen sekä Sanna Kolhonen, Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä.

Taipalsaarella on pitkä perinne esiopetusvuoteen liittyvästä tutkimusprojektista. Toimintakulttuuriin kuuluu yhdessä ihmettely ja lasten kysymyksistä alkava projekti. Parhaat tutkimukset lähtevät arjen ihmettelystä ja arjen ilmiöiden herättämistä kysymyksistä, joita esioppilaat haluavat selvittää ja tutkia.

Taipalsaaren kirkonkylän esiopetus kuuluu LUMA-kehittäjiin ja aktiivinen oppimisyhteisö on ollut mukana monissa erilaisissa opetusta kehittävistä hankkeissa. Esiopetuksella on useita yhteistyökumppaneita ulkomaisissa kouluissa, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Peilitutkimuksissa yhteistyökumppani oli Tanskasta, opettaja Majken Grünfeldin luokka Sct. Mariæ Skolesta.

Rehunen ja Kolhonen kertovat, että esiopetuksen aikatutkimuksissa käytettiin toisen LUMA-kehittäjän, Forssan kuvataidekoulun, ideaa piirustushiilistä.

– Meidän näkökulmamme oli, mitä tapahtuu lasten vuolemille pajutikuille tunnin aikana, kun ne ovat peltipurkissa keskellä nuotiota. Piirustushiilien valmistusta Geopark Sarviniemessä pääsivät seuraamaan myös työvarjostusta tekevät opettajat Kroatiasta. Upea muisto vuosien varrelta on yhteistyö unkarilaisen opettajan Márta Gajdosné Szabón kanssa, jolloin teknologiaprojektiin osallistuivat kaikki taipalsaarelaiset 6-vuotiaat.

– Taipalsaaren kirkonkylän koululaisia kerääntyy syksyllä ympärillemme ja heillä on sama kysymys, ”mitä te tänä vuonna tutkitte?” tiivistävät Rehunen sekä Kolhonen.

Oppilaita rannalla yhdessä opettajien kanssa. — *Kynttiläkelloa ihmettelemässä tämän vuoden esioppilaiden kanssa. Kellon rakensivat nykyiset 1.lk aikaa tutkiessaan. Kuva: Aino Aaltonen*

LUMA-yhteistyö on myös merkki laadukkaasta opetuksesta. Taipalsaarella on luotu brändi pitkäjänteisestä kehittämistyöstä tutkivaan oppimiseen – myös avoimuus ja yhteistyö huomioon ottaen.

Upeaa on myös vanhempien ja isovanhempien osallistuminen projektin kuvaamiseen, tai jopa haastateltavana asiantuntijana toimimiseen. Toiminnan tavoite on huomata lasten vahvuuksia ja mielenkiinnonkohteita, joiden kautta opitaan raportointia, valokuvaamista, kirjoittamista, ajan mittaamista ja ryhmän vuorovaikutus paranee. Kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa tulevaisuudessakin.

Merkityksellistä toimintaa Tampereella

Tampereella sijaitsevan Kalkunvuoren päiväkodin ja koulun esiopetustoiminnan lähtöpisteenä voidaan pitää LUMA-keskus Suomen projektioppimisen StarT-ohjelmaa, kertovat Marika Kuusisto, varhaiskasvatuksen opettaja esiopetuksesta, sekä Elina Niemelä, varhaiskasvatuksen opettaja varhaiskasvatuksen puolelta. Ilmiöoppiminen oli jo tuttua opettajille, mutta sen yhteyteen kaivattiin jotakin monipuolisempaa, ehkä kokeilevampaa opetustapaa. LUMA-lähettilään kanssa tehty yhteistyö ja lähettilään pitämä mallitunti auttoivat jäsentämään omaa opetusta ja toivat rohkeutta kokeilla itse. Tarvittavien välineiden lainausmahdollisuus mahdollisti heittäytymisen aiheeseen lapsilta syntyneiden ideoiden pohjalta.

Kalkunvuoressa valkoiset takit roikkuvat naulakossa. Lapset ovat valmiina tutkimaan – ja myös onnistumaan yhdessä.

– Eskareiden kanssa olemme yhdessä miettineet, että mitä tutkimus tavaroita olisi hyvä olla. Koen, että olemme onnistuneet levittämään innostusta tiedekasvatukseen ja matematiikan opetukseen. Nykyään tiedetunnit ja tutkiva oppiminen on osa meidän eskarimme arkea. Iltapäiväkerhotoimintaa kuuluu myös tiedepaja, jossa teemme pieniä tutkimuksia, kertovat Kuusisto ja Niemelä.

Laaja-alainen oppiminen toteutuu nykyään sujuvasti projektioppimisen kautta. Teknologiakasvatusta, uusia lukutaitoja ja työelämätaitoja on sisällytettyinä projekteissa. Tärkeä osa projektin onnistumista on ollut oman tiimin tuki ja yhdessä tekeminen.

*Oppimista tehdään paljon ulkona Kalkunvuoren esioptuksessa.*

Toisessa kuvassa työskentelytarvikkeita kalliolla, ja toisessa opettaja oppimisperien ääressä. — *Oppimista tehdään paljon ulkona Kalkunvuoren esioptuksessa.*

Kuusisto kertoo, että jatkuva itsensä kehittäminen, uuden oppiminen ja uusien käytänteiden luominen pitää yllä mielenkiintoa työhön. Samoin tarttuminen erilaisiin projekteihin tuo työhön uutta intoa ja mielenkiintoa. Kokemus siitä, kuinka lapset innostuvat ja sanoittavat ilmiöitä, saa jatkamaan. Lapset ovat aina innostuneita ja kiinnostuneita tiedetunneilla. Niemelä lisää, että uteliaisuus ympäristön ilmiöihin, lasten kysymykset ja pohdinnat sekä oma että viiskareiden innostus, ruokkivat työmotivaatiota. Opettajan työssä he kokevat eskari- ja viiskari-ikäisten kanssa työskentelyn mielenkiintoisena, koska vuosi on hyvin intensiivinen, ja lapset ovat hyvin vastaanottavaisia kaikelle.

– Jos saan oppimisen ilon sytytettyä vuoden aikana, niin koen onnistuneeni työssäni. Tiedekasvatus on merkittävä osa eskarivuotta. Lasten pohdinnat ilmiöiden ratkaisemiseksi ja kokeilemisen riemu, summaavat Kuusisto ja Niemelä.

Innokkuutta havainnoida Lahdessa

LUMA-opetus on ollut Lahdessa sijaitsevan Mukkulan päiväkodin esiopetuksessa jo 1990-luvulta saakka. LUMA-toiminta aloitettiin Heurekan ja Helsingin yliopiston yhteistoimin.

– Opettajan työssä innostaa lasten kiinnostus ja innokkuus havaintoihin ja tutkimuksiin ja ihastus, kun he ovat löytäneet jotakin uutta tai saaneet todistaa jonkun kiinnostavan ilmiön, yhtyvät varhaiskasvatuksen opettajat Marjo Lehtovuori ja Kaijaliisa Raikamo.

– Toivomme jatkossa lisää koulutusta, jota olemme jo saaneetkin LUMA-keskuksen kautta.

Kaksi tyttöä leikkimässä ulkona. — *Ulkona oppimista Mukkulan esiopetuksessa.*

Vuonna 2010 Mukkulan päiväkoti sai Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston myöntämän apurahan hankkeelle. LUMA-hankkeen lisäksi esiopetukselle avattiin ovet myös Eurooppalaiseen LUMA-projektiin, nimeltä The Fibonacci. Mukkulan päiväkoti oli mukana hankkeessa vuosina 2009–2012. Nykyään LUMA-toiminta on vakiintunut keskeiseksi osaksi opetusta. Lasten kanssa tehdään mm. luonto- ja vesitutkimuksia sekä Varga-Nemenyi -metodiikan matematiikkaharjoituksia. Havainnointi, tutkimukset ja toiminnallisuus ovat keskeisiä toimintatapoja. Lapset käsittelevät taiteen keinoin oppimaansa eli kuvittavat ilmiöitä esimerkiksi veden kiertokulkua tai aikaa ja avaruutta.

– Teemme yhteistyötä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen kanssa. Vierailemme lapsiryhmien kanssa tiedeluokassa. Järjestämme perinteisesti vuosittain LUMA-illan vanhemmille ja esioppilaille viikolla 8, kiteyttää Lehtovuori ja Raikamo.

Lue Etelä-Suomen sanomien artikkeli Mukkulan päiväkodin LUMA-yhteistyöstä sekä Länsi-Saimaan sanomien kirjoitus Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä. Mukkulan päiväkodin esiopetusta haastateltiin Radio Voimaan 24.11. Haastattelu on kuunneltavissa esimerkiksi Spotifyn kautta.

Suuret kiitokset kaikille kouluille ja opettajille hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella!

Luethan uusimman uutiskirjeemme, jos sinua kiinnostaa projektioppiminen, yhteisölliset mallit ja elinikäinen oppiminen. Kuusi kertaa vuodessa sähköpostiin tulevan uutiskirjeen tilaat tästä linkistä.

Katso kuvat: LUMA-keskus Suomi juhli seminaarilla 20-vuotista taivalta

24/11/2023

LUMA-keskus Suomi -verkoston 20-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11.2023 keräsi yli 100 osallistujaa paikan päälle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala esitti valtiovallan videotervehdyksen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Myös Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund, opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä, LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja Maija Aksela, sekä verkoston johtokunnan puheenjohtaja Jan Lundell, pitivät puheet juhlavuoden kunniaksi.

– LUMA-keskukset ympäri Suomen tekevät valtavan tärkeää työtä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osaamisen vahvistamiseksi. Teidän työnne innostaa, avaa ovia uuteen ja mahdollistaa joskus hankalilta tuntuvien aineiden oppimisen hienolla tavalla, valaisi Multala.

Senja Vesalainen soitti selloa ja Erika Härö viulua LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. 100-henkiselle yleisölle nousi kyyneleet silmiin, kun virtuoosit esiintyivät ja avasivat LUMA-keskus Suomen 20-vuotisjuhlaseminaarin.

Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund piti puheen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Nordlund painotti yliopistojen välistä yhteistyötä, opettajien tärkeyttä sekä LUMA-alojen merkitystä Suomelle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala avasi videotervehdyksessään LUMA-työn merkitystä Suomessa sekä kansainvälisesti. Petteri Orpon hallitus on sitoutunut viime hallituskaudella laaditun LUMA-strategian toimeenpanoon ja yleisesti LUMA-osaamisen vahvistamiseen.

Opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä valaisi LUMATE-strategian tärkeyttä.

LUMATE-strategian visiona on, että vuonna 2030 LUMATE-taitoja voi kasvattaa läpi elämän. Siihen kuuluu, että yhteiskunnassa on riittävästi LUMATE-osaajia ja kansalaisia, joilla on tarvittavat tiedonlukutaidot. Nämä tiedot ja taidot osaltaan edistävät osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

LUMA-keskus Suomi -verkoston puheenjohtaja Jan Lundell onnitteli tunnustusdiplomin saaneita opettajia. Jan Lundell toimii myös professorina Jyväskylän yliopistolla.

Jan Lundell painotti juhlapuheessaan LUMA-verkoston sekä LUMA-ekosysteemin kuuluvan kaikille suomalaisille.

Palkitut opettajat. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Maija Aksela myönsi tunnustusdiplomit opettajille sekä kouluille, pitkäjänteisestä ja yhteisöllisestä LUMA-työstään. Aksela piti myös juhlapuheen, jossa tuli esiin LUMA-alojen olevan hänelle sydänasia.

LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarista voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

Tallenne juhlaseminaarista löytyy LUMA-keskus Suomen YouTube-tililtä.

Kuvat: Aleksi Takala / LUMA-keskus Suomi

Tiedekasvatuksen edistäjiä palkittiin

10/11/2023

Suomen yliopistoissa aloitettiin luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun kannustava LUMA-toiminta 20 vuotta sitten. 10 vuotta sitten toimintaa tukemaan perustettiin yliopistojen verkosto, LUMA-keskus Suomi. Juhlapäivänsä kunniaksi verkosto jakoi tunnustuspalkintoja tiedekasvatuksen edistämisestä.

LUMA-keskus Suomi palkitsi juhlaseminaarissaan 13 koulua tai päiväkotia opettajineen eri puolilta Suomea juhlaseminaarissa perjantaina 10.11.2023 Helsingin yliopistolla.

Aiemmin tunnustuksella on kunnioitettu ansioituneita tiedekasvatuksen edistäjiä yliopistoissa ja järjestöissä. Tällä kertaa LUMA-tunnustusdiplomi jaettiin ensimmäistä kertaa kouluille ja päiväkodeille. Tunnustuksen myötä LUMA-keskus Suomi haluaa korostaa koulujen ja opettajien tärkeää työtä LUMA-aineiden osaamisen edistäjinä sekä kiittää kaikkia opettajia, tulevaisuuden tekijöiden kasvattajia.

Suomen tulevaisuuden tekijät

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala painotti juhlaseminaarin puheessaan, miten LUMA-alojen osaamisen takaamisella on suuri merkitys Suomen tulvaisuuden menestyksen varmistamiseksi.

– Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaaminen on merkittävä tekijä Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tarvitsemme monipuolisia LUMA-osaajia koko ajan enemmän ja monilla eri aloilla. Pidän tärkeänä myös sitä, että yhä useammat tytöt ja naiset löytäisivät tiensä näille aloille, Multala korosti.

Juhlaseminaarissa kuultiin myös Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlundin juhlapuhe. Nordlund avasi puheessaan 20-vuotisen LUMA-toiminnan merkitystä.

– LUMA-keskus Suomen toiminta on tutustuttanut satojatuhansia eri-ikäisiä nuoria matemaattis-luonnontieteellisen tutkimuksen saloihin. Samaan aikaan se on hyvin merkittävästi tuonut tutkimusperäisen lähtökohdan näiden aineiden opettajankoulutukseen, Nordlund kuvasi.

– Toiminta on ollut ainutlaatuista myös sikäli, että siihen on saatu mukaan kaikki Suomen yliopistot. LUMA-keskusten verkosto saavuttaa niiden ja verkkoaineistonsa kautta koko Suomen nuorison.

Palkitut päiväkodit ja koulut

Nyt luovutetut LUMA-tunnustusdiplomit myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta seuraaville oppimisyhteisöille:

Varhaiskasvatus

Mukkulan päiväkodin esiopetus, Lahti
Niittyahon päiväkoti, Muurame
Päiväkoti Piilometsä, Oulu
Päiväkoti Satulinna, Seinäjoki
Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus, Taipalsaari
Kalkunvuoren päiväkoti ja koulu, Tampere

Peruskoulut

Lauttasaaren yhteiskoulu ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukio
Maiju Lassilan koulu, Tohmajärvi
Malms skola, Parainen

Lukiot

Helsingin luonnontiedelukio, Helsinki
Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola
Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen edistäjä

LUMA-keskus Suomi -verkostoon kuuluu 11 yliopistoa ja 13 suomalaisten yliopistojen tai yliopistokeskusten yhteydessä toimivaa LUMA-keskusta. Verkosto edistää matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian oppimista ja opetusta.

LUMA-keskus Suomi -verkostolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen tehtävä. Se on ollut myös mukana laatimassa kansallista LUMA(TE)-strategiaa ja sen toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Lisätietojen antajat:

Maija Aksela

LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja

0294150516

maija.aksela@helsinki.fi

Oona Kiviluoto

Projektisuunnittelija

0294150672

oona.kiviluoto@helsinki.fi

Jemima Unger

Viestinnän asiantuntija

0294151150

jemima.unger@helsinki.fi

Linkit:

www.luma.fi

Kuvaaja:

Teemu Myllymäki