Vesi on elämän edellytys, mutta sen saatavuutta ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Vesivarojen kestävä käyttö on globaali kysymys, joka kytkeytyy paitsi yhteiskunnallisiin, myös taloudellisiin näkökulmiin Suomessakin. Käynnistyvässä Pisara kerrallaan -hankkeessa tuotetaan materiaalipaketti, jossa vesitaloutta tarkastellaan matemaattisena ilmiönä yläkoulussa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ymmärrystä siitä, miten matemaattisia taitoja tarvitaan arjessa, yhteiskunnassa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
admin
LUMATIKKA+ -hanke on päättynyt – materiaalit ja verkkokurssit itseopiskeluun julkaistu
Opetushallituksen rahoitus LUMATIKKA+ matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelmalle on nyt päättynyt. Suurta suosiota niittäneen täydennyskoulutuksen materiaaleihin ja verkkokursseihin on mahdollista tutustua nyt itsenäisesti. Kaikki materiaalit ja kurssit ovat maksuttomia ja avoimesti kaikkien saatavilla. Ne on tarkoitettu opettajille ja opettajaksi opiskeleville varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Opiskele itsenäisesti verkkokursseilla!
Etkö ennättänyt ohjatuille LUMATIKKA+ -kursseille hankkeen aikana tai jäikö joku mielenkiintoinen kurssi suorittamatta? Olemme nyt avanneet kaikista ohjelman kursseista itseopiskeluversiot kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettäväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen! Voit aloittaa kurssin milloin sinulle parhaiten sopii ja suorittaa sen täysin omassa tahdissa. Suoritetusta täydennyskoulutuskurssista saat ladattua itsellesi diplomin.
 |
 |
Tarjolla on yhdeksän laadukkaaseen ja monipuoliseen matematiikan opetukseen virittävää verkkokurssia, jotka ovat osallistujille maksuttomia. Voit suorittaa ne kaikki tai edetä ohjelmarungon mukaisesti suorittaen kolme kurssia, yksi kustakin koulutusosiosta. Myös yksittäisen täsmäkurssin suorittaminen on mahdollista.Valitse itsellesi mieleiset kurssit ja liity mukaan kurssin esittelysivun kautta löytyvälle kurssialueelle.
Oppimateriaalit ja asiantuntijavideot talteen
Tuen tarpeen tunnistaminen ja tukikeinot, arviointi, oppimisanalytiikka, ongelmaratkaisu, ohjelmointi, binäärimatematiikka, matematiikka ja tekoäly osana arkea ja yhteiskuntaa, matematisk modellering, lukukäsitys ja 10-järjestelmätaidot…
Haluatko saada käyttöösi tällaisista aiheista valmiita matematiikan oppimateriaaleja, joita voit hyödyntää opetuksessasi? Tai kaipaatko teoriataustaa pedagogisten valintojen tueksi? Olemme nyt julkaisseet LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset Avointen oppimateriaalien kirjastoon ja Youtubeen avoimesti kaikkien saataville.
Materiaalikokoelmat AOE.fi-kirjastossa
Kaikki LUMATIKKA+ -hankkeessa valmistuneet videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastoon aihekohtaisiksi materiaalikokoelmiksi. Löydät ne suoraan osoitteesta aoe.fi hakusanalla LUMATIKKA tai vaihtoehtoisesti kotivisullemme listattuna.
Uudet materiaalit täydentävät jo entuudestaan laajaa materiaalikokoelmaamme aiemman LUMATIKKA-hankkeen ajoilta. Nettisivujemme listauksessa on merkintä, mitkä kokoelmat sisältävät uusia lisäyksiä.
Videosoittolistat Youtubessa
Jos olet Lumatikan Youtube-kanavan tilaaja, saatoitkin jo huomata, että olemme julkaisseet kaikki LUMATIKKA+ -hankekauden aikana kuvatut asiantuntijavideot vuosilta 2023-25 myös verkkokurssien ulkopuolella katsottavaksi.
Hankkeen aikana kuvattiin 50 uutta videota, ja ne on koottu yhdeksi soittolistaksi Youtubeen. Vaihtoehtoisesti voit tutustua videoihin kurssiosioittain jaoteltuna. Kanavalta löytyy myös aiemman hankekauden yli 200 videota, jotka ovat mitä parhainta ajanvietettä sateisiin kesäpäiviin.
“Olipa hyvä kuulla uutta tutkimustietoa oppimisvaikeuksista ja tukikeinoista, joilla haasteisiin voi vastata. En ole itse pitkään aikaan tarkemmin miettinyt tällaisia asioita – ja olihan se aikakin! Oma opetus on vähän junnannut paikoillaan. Yritän jatkossa monipuolistaa opetustani vastaamaan useamman opiskelijan tarpeeseen. Videoita voi kerrata vielä myöhemmin uusiksi.”
Tervetuloa kehittämään opetustasi verkkokursseillemme ja materiaaliemme pariin!
Kansainvälinen yhteistyöverkosto kumoaa myyttejä digitaalisaatiosta LUMA-opetuksesta
Julkaisu ”Early STEM Education in the Digital Age” osoittaa, kuinka digitaaliset työkalut voivat parantaa nuorten oppijoiden LUMA-osaamista. Julkaisu esittelee tutkimustuloksia sekä parhaita käytänteitä kuuden eri maan LUMA-organisaatiolta, joihin LUMA-keskus Suomikin kuuluu. Julkaisu tarjoaa selkeitä suosituksia teknologian käytön etujen ja riskien punnitsemiseksi erityisesti varhaiskasvatuksessa.
”Tekeekö teknologia meistä tyhmempiä?”, ”Onko teknologia hyvä työkalu oppimiseen?”, ”Miksi olemme riippuvaisia erilaisista näyttöpäätteistä?” Tällaiset kysymykset hallitsevat keskustelua digitaalisesta mediasta. Ristiriitaiset teoriat, myytit ja polarisoituneet mielipiteet tekevät opettajien ja päättäjien valintaa entistä vaikeammaksi: integroidaanko uusi tekniikka opetukseen ja oppimiseen luokkahuoneessa ja miten se tulisi tehdä?
Julkaisussa on kuusi suositusta varhaiskasvatuksen LUMA-opetuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla. Julakisussa ehdoetaan ”pedagogia ensin” lähestymistapaa, jossa opetusmenetelmät ja oppimistavoitteet ohjaavat työkalun käyttöä, eivät päinvastoin. Jokaisen suosituksen taustalla on käytännön esimerkkejä verkoston jäseniltä.
”Tavoitteenamme oli hälventää myytit, jotka esittävät digitaalisia työkaluja joko koulutuksen ”demonina” tai ”pelastajana”, sanoo tohtori Elena Pasquinelli, Ranskan La main à la pâten tutkimus- ja arviointisektorin johtaja, joka on julkaisun pääkirjoittaja. ”Totuus on, etteivät digitaaliset työkalut ole kumpaakaan, kuten tutkimuksemme tällä alalla osoittaa. Niiden tehokkuus riippuu täysin siitä, miten pedagogit käyttävät niitä.”
Kuusi suositusta varhaisen LUMA-koulutuksen edistämiseksi digitaalisilla työkaluilla:
- Integroi teknologia tarkoitukseen: Perustele digitaaliset työkalut LUMA-opetuksen selkeiden oppimistavoitteiden perusteella.
- Priorisoi pedagogiikka: Tehokkaiden opetusmenetelmien on ohjattava teknologian käyttöä LUMA-opetuksessa – ei päinvastoin.
- Paranna, älä korvaa: Käytä digitaalisia työkaluja täydentämään todellista LUMA-oppimista.
- Valmistaudu menestykseen: Investoi opettajien koulutukseen ja infrastruktuuriin tehokkaan digitaalisen integraation saavuttamiseksi, joka hyödyttää kaikkia.
- Tehosta digitaalista lukutaitoa: Muuta LUMA-koulutusta navigoidaksesi nopeasti muuttuvassa maailmassa.
- Käytä näyttöön perustuvia käytäntöjä: Hyödynnä tutkimusta LUMA-koulutuksen ja tehokkaan opettajankoulutuksen parantamiseksi.
Näissä suosituksissa kaikuu myös kansallisen LUMA-strategiamme ja sen toimenpideohjelman tarpeet ja kohteet. ”On tärkeää huomata, että digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa LUMA-alojen koulutusta. Erityisesti on haettava digitalisaation tarjoamia lisäarvoja jo olemassa olevien oppimismateriaalien, -menetelmien ja -ympäristöjen lisäksi” toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.
”Erityisen ilahduttavaa yhteistyön tuloksissa on fokusointi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuslähtöiseen digitalisaation soveltamiseen oppimisen tukena.” Tässäkin suhteessa IDoS-verkostossa LUMA-keskus Suomi on globaalistikin ainutlaatuinen: verkosto, joka on kansallisten tutkimusyliopistojen yhteenliittymä ja kattaa kaikki LUMA-aineiden opettajankoulutusta antavat yliopistot. ”Yhdessä olemme jälleen enemmän!”
Lue tiivistelmä julkaisusta täältä.
Kuva: Lucélia Ribeiro
Inspiroiva luontopäivä alakoulussa: Tutkimisen ja toimimisen taitoja luonnon helmassa
Luonto tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan oppimisympäristön, jossa oppilaat voivat kehittää tutkimisen ja toimimisen taitojaan. Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kehittämä toiminnallinen luonnontutkimuspäivä on erinomainen ratkaisu, joka tukee alakoulun opettajia ja oppilaita tutkimuksellisessa oppimisessa. Tämä toimintamalli on nyt saatavilla koko Suomen alakouluille.
Luonnontutkimuspäivän perusidea
Luonnontutkimuspäivän tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia järjestää tutkivaa työskentelyä ja hyödyntää luontoa oppimisympäristönä. Päivän aikana opettajat ja oppilaat voivat tutkia yhdessä luonnon ilmiöitä ja harjoitella tutkimusvälineiden käyttöä. Toimintamalli on kehitetty tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti, ja se vastaa ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita, erityisesti tutkimisen ja toimimisen taitojen kehittämistä koskien.
Parhaat vinkit opettajille ja nuorille Suomessa
- Suunnittele yhdessä: Yhteistyö LUMA-keskuksen asiantuntijoiden kanssa auttaa suunnittelemaan monipuolisen ja mielekkään tutkimuspäivän.
- Hyödynnä luontoa: Käytä lähiluontoa oppimisympäristönä ja rohkaise oppilaita havainnoimaan ympäristöään.
- Harjoittele tutkimusvälineiden käyttöä: Anna oppilaille mahdollisuus käyttää erilaisia tutkimusvälineitä, kuten kiikareita, kaukoputkia ja äänentallentimia.
- Integroi eri aineet: Yhdistä luonnontutkimuspäivään sisältöä eri oppiaineista, kuten kuvataiteesta ja historiasta, jotta oppilaat saavat monipuolisen oppimiskokemuksen.
- Kannusta kysymään: Rohkaise oppilaita esittämään omia tutkimuskysymyksiään ja suunnittelemaan pieniä tutkimuksia.
Opetussuunnitelman tavoitteet
Ympäristöopin opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä omien tutkimuskysymysten ideointia ja tutkimusten suunnittelua. Luonnontutkimuspäivä tukee näitä tavoitteita tarjoamalla autenttisen ympäristön, jossa oppilaat voivat harjoitella havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Päivään voidaan integroida sisältöä ja toimintatapoja perinteisistä LUMA-aineista sekä esimerkiksi kuvataiteesta ja historiasta.
Toimintamalli käytännössä
Luonnontutkimuspäivän suunnittelu alkaa opettajan ja LUMA-keskuksen asiantuntijan yhteistyöllä. Esimerkiksi kevätaamun linturetki kolmannen luokan kanssa voisi olla osa luonnontutkimuspäivää. Opettaja suunnittelee pedagogisen sisällön ja tavoitteet – LUMA-asiantuntija tuo tieteellisen sisällön ja tutkimusvälineet – yhteisesti käyttöön. Retken aikana oppilaat voivat harjoitella lintujen havainnointia ja äänien tallentamista, mikä tukee ympäristöopin tavoitteita.
Möttösen koulun luonnontutkimusviikko esimerkkinä opettajille ja nuorille
Perhon Möttösen alakoulun luokat viettivät luonnontutkimusviikkoa toukokuussa 2023. Viikon aikana oppilaat harjoittelivat luonnontutkijan taitoja, kuten havainnointia ja tutkimusvälineiden käyttöä. Yksi viikon tutkimuskysymyksistä oli, esiintyykö lepakoita koulun lähellä. Kuudesluokkalaiset asensivat lepakkojen ääniä tallentavan laitteen, ja tuloksena selvisi, että alueella esiintyy pohjanlepakoita ja siippalajeja.
Yhteistyötahot ja kehitystyö; monta tahoa puhaltaa yhteen hiileen
Luonnontutkimuspäivän toimintamalli on kehitetty yhteistyössä LUMA-keskus Suomen, Opetushallituksen, opettajien ja tiedeyhteisön kanssa. Verkkokurssi ”Luonto oppimisympäristönä” tarjoaa opettajille tukea ja materiaalia luonnontutkimuspäivän toteuttamiseen. Kurssilla tutustutaan lähiluontoon ja kansallispuistoihin oppimistarkoituksissa sekä kansalaistieteeseen ja datan keräämiseen luonnosta.
Linkit ja lisätietoa
Lisätietoa luonnontutkimuspäivän toimintamallista ja esimerkkejä toteutetuista projekteista löytyy Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen verkkosivuilta. Tutustu myös verkkokurssiin ”Luonto oppimisympäristönä” ja sen tarjoamiin resursseihin.
Luonnontutkimuspäivä tarjoaa opettajille ja oppilaille mahdollisuuden kokea luonnon ihmeitä ja oppia tutkimisen taitoja käytännössä. Tämä toimintamalli tukee ympäristöopin opetussuunnitelman tavoitteita ja innostaa oppilaita tutkimaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Kirjoitettu yhteistyössä:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto) & Pentti Impiö, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aikaisemmat sarjan julkaisut:
- Osa 1 – Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla
- Osa 2 – Tutkijat vierailevat lukioissa – Oulun yliopiston LUMA-keskus edistää yhteistyötä
- Osa 3 – Päijät-Hämeen LUMA-keskus satsaa kuntayhteistyöhön – kestävä kehitys painopisteenä
- Osa 4 – Resurspersonerna i Skolresurs – en ovärdelig del av vår verksamhet
- Osa 5 – Koulukiertueita ja kirjastoyhteistyötä – LUMA-keskus Pohjanmaa edistää tiedekasvatuksen tavoitettavuutta
- Osa 6 – Opiskelijoiden osallistaminen LUMA-toimintaan Lapissa
- Osa 7 – ”Paras päivä pitkään aikaan!” – Tiedekerhossa opitaan yhdessä
- Osa 8 – Tähtitieteen lyhyt oppimäärä luokanopettajille – ideoita avaruusaiheiden opetukseen
- Osa 9 – Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus
- Osa 10 – Keski-Suomen LUMA-keskus: ”Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa on mielekästä”
- Osa 11 – Junior University tarjoaa kestävyyttä sekä innostusta: ”Opettajille suunnattu laadukas kokonaisuus vastaa selkeään tarpeeseen”
Junior University tarjoaa kestävyyttä sekä innostusta: ”Opettajille laadukas kokonaisuus vastaa selkeään tarpeeseen”
Junior University tarjoaa opettajille laajoja, valmiita kokonaisuuksia opetukseen. Sisällöt pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Lisäksi Junior University järjestää tapahtumia, työpajoja ja muuta innostavaa lapsille ja nuorille.
LUT-yliopiston Junior University toteuttaa koko kaupungin ikäluokat kattavia tiedekasvatustoimintoja. Lappeenrannan kaupungin Uniori-toiminnassa LUT-sisältöjä ovat mm. eskariboksi, 3. luokkien vesipäivät ja kiertotalousteema, 5. luokkien kestävän liiketoiminnan teema, 8. luokkien monialainen oppimiskokonaisuus ”puhdas ilma, puhdas vesi ja kestävä asuminen” sekä siihen liittyvät työpajat LUTilla. Lisäksi Unioriin kuuluu kattava lukioyhteistyö.
Junior Universityn Uniori-toiminnan teemat pohjautuvat LUT-yliopiston strategisiin painopistealueisiin. Samalla ne pohjautuvat opetussuunnitelmiin ja vastaavat niihin strategisella tavalla. Esimerkiksi puhdasta vettä käsittelevään kokonaisuuteen sisältyy ”vesipäivät”, jotka toteutetaan 3. luokalla. Vesi-teemaa opiskellaan kolmannella luokalla opetussuunnitelman mukaisesti. Tällä tavoin oppilaille ja opettajille saadaan laadukas ja valmis kokonaisuus, joka vastaa selkeään tarpeeseen.
Asiantuntijoiden ja kehittäjäopettajien luomat materiaalit inspiroivat oppimaan
Materiaalit on kehitetty LUT-asiantuntijoiden ja Lappeenrannan kehittäjäopettajien voimin. Sisällöissä näkyy LUTin tutkimusalat ja toisaalta mukana on opettajien vahva pedagoginen asiantuntemus ja OPSista nousevat teemat. Tutkimustiedon aktiivisesta hyödyntämisestä löydät Uniorin opettajien tukisivustolta, kohdasta – opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma.
Uniori-toimintaa toteutetaan Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston tiiviissä yhteistyössä. Sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty LUTin asiantuntemusta. Myös paikalliset toimijat ovat olleet mukana kehittämistyössä. Kiertotalousteemaa on kehitetty Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi osallistuu vesipäivien toteutukseen. Kestävän liiketoiminnan kokonaisuus integroituu Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Yrityssankari-ohjelmaan.
Lisätietoja:
https://www.uniori.fi/opettajat/3-luokka/
https://www.lut.fi/fi/artikkelit/10-tekoa-puhtaamman-veden-puolesta
https://research.lut.fi/converis/portal/detail/Publication/22197395
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aikaisemmat sarjan julkaisut:
- Osa 1 – Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla
- Osa 2 – Tutkijat vierailevat lukioissa – Oulun yliopiston LUMA-keskus edistää yhteistyötä
- Osa 3 – Päijät-Hämeen LUMA-keskus satsaa kuntayhteistyöhön – kestävä kehitys painopisteenä
- Osa 4 – Resurspersonerna i Skolresurs – en ovärdelig del av vår verksamhet
- Osa 5 – Koulukiertueita ja kirjastoyhteistyötä – LUMA-keskus Pohjanmaa edistää tiedekasvatuksen tavoitettavuutta
- Osa 6 – Opiskelijoiden osallistaminen LUMA-toimintaan Lapissa
- Osa 7 – ”Paras päivä pitkään aikaan!” – Tiedekerhossa opitaan yhdessä
- Osa 8 – Tähtitieteen lyhyt oppimäärä luokanopettajille – ideoita avaruusaiheiden opetukseen
- Osa 9 – Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus
- Osa 10 – Keski-Suomen LUMA-keskus: ”Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa on mielekästä”
Kirjoittanut: Leena Ikonen, LUT-yliopisto, Jemima Unger, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Keski-Suomen LUMA-keskus: Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa on mielekästä
Aineenopettajakoulutus on johtotähtenä kansallisen LUMATE-strategian toimeenpanosuunnitelmassa. Opettajat ovat roolimalleja, opinto-ohjaajia ja oman alansa sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asiantuntijoita. Aineenopettajien laadukas, tutkimusperustainen ja monipuolinen koulutus on tärkeää kansallisen LUMA-osaamispääoman kehittämisessä.
Jyväskylän yliopistossa kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutuksessa on pitkät perinteet aineenopettajien omille koulutuskursseille ainelaitoksilla. Tavoitteena on oman alansa tutkivan oppimisen asiantuntijat, jotka ovat valmiita kehittämään ja luomaan oppijoita innostavaa laadukasta tiedeopetusta.
Lasten ja nuorten, sekä opettajien jatkuvan oppimisen, LUMA-koulutuksen tavoitteet ovat yhteneviä Keski-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan linjausten kanssa. Vuorovaikutus LUMA-KS:n asiantuntijoiden ja aineenopettajakouluttajien kesken on saumatonta ja muodostaa oleellisen osan yliopiston kolmekantayhteistyötä.
LUMA integroituna aineen opetuksen kursseilla
Ainelaitoksilla tarjottavat pedagogisen aineen opetuksen kurssien tavoitteena on mahdollistaa aineenopettajaopiskelijoille mielekäs ja autenttinen oppimisympäristö. Kursseilla on integroitu koululaisvierailuja, tiedeleiriohjausta ja kerhotoimintaa, jotka kaikki mahdollistavat opiskelijoiden oman oppimisen sekä nuorten LUMA-oppijoiden innostamisen omakohtaisen havainnoinnin.
Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa mahdollistaa monet koululaisvierailut, tiedeleirit ja -kerhot, jotka ovat LUMA-KS:n ytimessä innostettaessa lapsia ja nuoria LUMA:n ihmeellisestä maailmasta. Samalla opiskelijoiden suunnittelemat, toteuttamat ja opettajakunnan kanssa yhdessä arvioidut pienprojektit ja opetustuokiot evästävät tulevaan työelämään tarjoamalla valmiita, testattuja oppikokonaisuuksia materiaaleineen ja pedagogisine toteuttamisajatuksineen.
Ensiaskeleet opettajuuteen
Aineenopettajaopiskelijoiden yhteisöllisyys yli ainerajojen jo opiskeluaikana on tärkeää. Jyväskylässä aloittavien aineenopettajaopiskelijoiden yhteistyöhön ja toistensa tuntemiseen on kehitetty oma kurssi ”Ensiaskeleet opettajuuteen” (MTKY1010, 1 op), jonka tavoitteena on ryhmäyttää opiskelijoita ja motivoida heitä LUMA-opettajaksi kasvamiseen.
Yksi kurssin tärkeimpiä elementtejä on myös pienryhmissä toteutettava projektityö itse valitusta LUMA-aineiden aiheesta. Ryhmät pääsevät myös kokeilemaan oman projektinsa toteuttamista autenttisen yleisön kanssa yhteistyössä LUMA-KS:n kanssa osana Jyväskylän yliopiston ”Tiedettä kaikille” toimintaa.
Viime vuosina Lasten Lauantai on saanut monet aineenopettajaopiskelijat toteamaan, että ”tapahtuma varmisti oman kiinnostuksen LUMA-opettajaksi kouluttautumiseen” sekä ”minähän pystyin tähän ja se oli kivaa”.
Yhteistyö, yhteistoiminnallisuus ja suorat kontaktit lapsiin ja heidän perheisiinsä vahvistavat ja tukevat tulevien opettajien intoa suuntaamaan ensiaskeleitaan kohti tarvittavia tulevan Suomen LUMA-moniosaajia. Aineenopettajakoulutuksen ja LUMA-toiminnan integrointi on mielekästä, luo yliopistotason yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden laajaan vuorovaikutukseen yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhdessä olemme enemmän!
Kirjoittaja: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja
Editoinut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kuva: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aikaisemmat sarjan julkaisut:
- Osa 1 – Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla
- Osa 2 – Tutkijat vierailevat lukioissa – Oulun yliopiston LUMA-keskus edistää yhteistyötä
- Osa 3 – Päijät-Hämeen LUMA-keskus satsaa kuntayhteistyöhön – kestävä kehitys painopisteenä
- Osa 4 – Resurspersonerna i Skolresurs – en ovärdelig del av vår verksamhet
- Osa 5 – Koulukiertueita ja kirjastoyhteistyötä – LUMA-keskus Pohjanmaa edistää tiedekasvatuksen tavoitettavuutta
- Osa 6 – Opiskelijoiden osallistaminen LUMA-toimintaan Lapissa
- Osa 7 – ”Paras päivä pitkään aikaan!” – Tiedekerhossa opitaan yhdessä
- Osa 8 – Tähtitieteen lyhyt oppimäärä luokanopettajille – ideoita avaruusaiheiden opetukseen
- Osa 9 – Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus
LUMA-keskus Suomen kehittämispäivät Vaasassa – tulevaisuuden suunnittelua
LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämispäivät järjestettiin 2.–4.10.2024 Vaasassa. Joukkoon lukeutui verkoston toimijoita, hallintotiimiläisiä sekä johtokunnan jäseniä. Kehityspäivien tarjontaan kuului puheita, kohtaamisia sekä valtakunnallisen kauden 2025–2028 suunnittelua.
– Tavoitteemme on saada LUMA-toiminta vahvistumaan ”joka kolkassa ja niemessä” valtakunnallisen tehtävämme mukaisesti. Siihen tarvitaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja uusia tutkimusperustaisia avauksia. Yhdessä olemme enemmän! rohkaisee LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopistosta.
Kansallinen verkosto kehittää toimintaansa hallintomallin, toiminnan sekä etäkerhoaktiviteettien saralla. Verkoston tavoite on edistää luonnontieteiden asemaa Suomessa, turvaamalla riittävä määrä LUMA-osaajia Suomessa sekä osaamisen korkean tason ylläpitäminen ja varmentaminen.
– Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on perussivistystä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistavuuden ja toimijuuden. Kansallisen LUMA(TE)-strategian linjauksista jokainen henkilö ja yhteisö löytää oman osa-alueensa, jolla voi osallistua Suomen LUMA-osaamisen nostamiseen Pisasta potenssiin 10, toteaa LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta.
– LUMA-verkoston ”yhdessä olemme enemmän” – ajattelutapa on kantanut läpi vuosien. Yhteistyö ja luottamus ovat tärkeitä osaamisen kehittämiseksi. Digitaaliset mahdollisuudet takaavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Kaikki osallistava toimintakulttuuri kulkee käsi kädessä viestinnän sekä kansainvälisen yhteistyön kanssa.
Miten LUMA-verkosto voisi tukea sinun omia tai teidän yhteisönne LUMA-tarpeita?
Kansallinen LUMA-seminaari -yhteisöllisyydellä tulevaisuuteen järjestetään ti 17.12. klo 9-12. Tiedotamme asiasta seminaarin lähestyessä.
Kirjoittanut:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto (LUMA-keskus Suomi)
Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus
Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.
Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle
Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.
Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”
Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.
Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät nettisivuilta.
Tiedekahvila: Ajankohtaista tiedettä nuorille
Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.
Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.
Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.
Tiedekahvilan sivusto: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/tiedekahvila-luentosarja-yhdeksasluokkalaisille-ja-toisen-asteen
Tiedekahviloiden tallenteisiin voi tutustua täällä: https://www.youtube.com/@juniversity_tre/featured
Asiantuntijapankki: Tietoa ja inspiraatiota
Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.
Tutustu asiantuntijapankkiin: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/asiantuntijapankki
Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.
Kirjoittajat:
Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Aikaisemmat sarjan julkaisut:
- Osa 1 – Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla
- Osa 2 – Tutkijat vierailevat lukioissa – Oulun yliopiston LUMA-keskus edistää yhteistyötä
- Osa 3 – Päijät-Hämeen LUMA-keskus satsaa kuntayhteistyöhön – kestävä kehitys painopisteenä
- Osa 4 – Resurspersonerna i Skolresurs – en ovärdelig del av vår verksamhet
- Osa 5 – Koulukiertueita ja kirjastoyhteistyötä – LUMA-keskus Pohjanmaa edistää tiedekasvatuksen tavoitettavuutta
- Osa 6 – Opiskelijoiden osallistaminen LUMA-toimintaan Lapissa
- Osa 7 – ”Paras päivä pitkään aikaan!” – Tiedekerhossa opitaan yhdessä
- Osa 8 – Tähtitieteen lyhyt oppimäärä luokanopettajille – ideoita avaruusaiheiden opetukseen
Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit
Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).
Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.
Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla
Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.
– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo.
Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.
Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville
Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.
Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.
Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.
Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.
Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.
Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.
Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.
Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.
Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.
Seuraa uutiskirjettä suomeksi!
Kirjoittanut:
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Huippusuosittu etäiltapäiväkerho saavuttaa yli 1 500 lasta Suomessa
LUMA-keskus Suomi -verkostossa on kokeiltu ja tutkittu erilaisia tiedekasvatusmalleja, kuten tiedekerhoja, koko sen yli 20 vuotta kestäneen toiminnan aikana. Pandemia-aikana myös erilaiset virtuaaliset tiedekerhot tulivat tutuksi. Tänä syksynä LUMA-keskus Suomi järjestää ensimmäistä kertaa koko Suomen yhteisen virtuaalikerhon, jonka pääkohderyhmänä ovat erityisesti kuntien iltapäiväkerhot. Etäiltapäiväkerho on samalla myös tutkimushanke, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa.
Iltapäiväkerhotoiminnassa ollaan oltu iloisia erityishuomiosta ja intoiltu uudenlaisesta toimintamallista.
– Kyllä LUMA-keskus Suomen vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille kiinnostaa, sillä etäkerhoon on tällä hetkellä ilmoittautunut 106 kerhoa, jossa on yhteensä yli 1500 lasta, kertoo projektisuunnittelija Oona Kiviluoto, LUMA-keskus Suomesta. Etäiltapäiväkerho on ollut myös tekijöilleen sydämenasia.
Iltapäiväkerho on suunnattu lapsille alakoulun luokilla 1.–2. Yhteinen tiedekerho ajoittuu tiistai iltapäiville 3.9.–29.10.2024. Kerhoon voi osallistua 14.30–15.30 välisenä aikana sekä myöhemmin tallenteen avulla. Kerhon aikana päästään tutustumaan virtuaalisesti myös eri puolille Suomea. Kerholähetykset tulevat vuorotellen Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Turusta, Helsingistä, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Joensuusta.
Kerhossa tutkitaan ja innostutaan yhdessä. Muun muassa seuraavia teemoja käsitellään kerhon aikana: linnut, lähiluonto, kemian kokeelliset työt, kasvit, tietokoneet ja matematiikka. Sisällöt ja materiaalit ovat mutkattomia, joten kerho toimii myös hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontietieisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Alun esittelyn jälkeen, lapset askartelevat tai suorittavat annettujen ohjeiden mukaisesti jonkin pienen tiedeaktiviteetin.
– Kaikki mitä teemme on tutkimusperustaista, sanoo LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Lue lisää kerhosta, osallistu mukaan ja katso tallenteet kerhosivulta: https://www.luma.fi/tapahtuma/iltapaivakerho/