Vuodesta 2016 lähtien StarT on ollut projektioppimiseen perustuva globaali LUMA-toimintamalli. Ohjelman tavoitteena on yhteisöllisesti ja tutkimusperustaisesti innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan, teknologian ja kestävyyden edistämiseen luovuuden ja yhteistyön avulla. Nimi kertoo päätavoitteen: jokainen lapsi ja nuori voi olla tähti, ja T tarkoittaa tiimityötä. StarT:n ydinajatus on oppia yhdessä – jakaa ideoita ja projekteja globaalisti, jotta oppiminen olisi mahdollisimman merkityksellistä ja innostavaa.
StarT ruokkii uteliaisuutta ja luovuutta antamalla lapsille, nuorille ja opettajille mahdollisuuden ideoida, suunnitella ja jakaa projekteja, jotka tarjoavat ratkaisuja todellisiin haasteisiin heidän omien kiinnostuksen kohteidensa ja kysymystensä pohjalta. Projektit ovat käsitelleet useita ajankohtaisia teemoja, kuten kestävä kehitys, ilmastoratkaisut ja innovatiiviset teknologiat, ja rohkaisevat oppijoita soveltamaan tieteellistä ajattelua merkityksellisiin kysymyksiin. Samalla osallistujat kehittävät tärkeitä taitoja, kuten ongelmanratkaisua, viestintää ja yhteistyötä.
Vuosina 2016–2022 Kansainvälinen StarT LUMA -kilpailu kokosi yhteen tuhansia osallistujia yli 60 maasta. Jokainen vuosi se huipentui Kansainväliseen StarT-gaalaan, jossa projekteja toteuttaneet lapset, nuoret ja opettajat jakoivat parhaita käytänteitä ja innostivat toisiaan. Suomessa järjestettiin vuosittain myös kansallisia StarT-festivaaleja ja palkintojenjakotilaisuuksia paikallisten LUMA-keskusten toimesta. Palkittuja projekteja ja opetusideoita on vapaasti saatavilla avoimessa materiaalipankissamme.
Vuodesta 2023 lähtien StarT on laajentunut kansainvälisen StarT LUMA -tiedekerhotoiminnan kautta, yhdistäen formaalin opetuksen ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. Ohjelmaa on toteutettu useissa maissa ja osana opettajankoulutusta. Nämä tiedekerhot, jotka on suunniteltu tutkimuksen pohjalta, tarjoavat lapsille, opettajille ja opettajaopiskelijoille mahdollisuuden osallistua projektilähtöiseen STE(A)M-oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella. StarT LUMA innostaa myös perheitä: he ovat tervetulleita mukaan kerhon viimeiseen tapaamiseen näkemään lasten projektit. Lue lisää mallista LUMA-lehdestä.
Nykyään StarT on enemmän kuin ohjelma – se on yhteisölähtöinen alusta kestävälle tiedekasvatukselle, joka on linjassa globaalien tavoitteiden ja paikallisten tarpeiden kanssa. Se kutsuu kaikki – opiskelijat, opettajat ja perheet – tiedon ja ratkaisujen yhteiskehittäjiksi. Luovuuden ja toimijuuden vahvistamisen kautta StarT auttaa nuoria näkemään itsensä aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina.
StarT LUMA -ohjelma toimii myös kansainvälisenä tutkimus- ja kehityshankkeena LUMAlab Gadolinin toimesta. Tähän mennessä on julkaistu useita tutkimusartikkeleita, kuten:
Aineenopettajakoulutus on johtotähtenä kansallisen LUMATE-strategian toimeenpanosuunnitelmassa. Opettajat ovat roolimalleja, opinto-ohjaajia ja oman alansa sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asiantuntijoita. Aineenopettajien laadukas, tutkimusperustainen ja monipuolinen koulutus on tärkeää kansallisen LUMA-osaamispääoman kehittämisessä.
Jyväskylän yliopistossa kemian, fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutuksessa on pitkät perinteet aineenopettajien omille koulutuskursseille ainelaitoksilla. Tavoitteena on oman alansa tutkivan oppimisen asiantuntijat, jotka ovat valmiita kehittämään ja luomaan oppijoita innostavaa laadukasta tiedeopetusta.
Lasten ja nuorten, sekä opettajien jatkuvan oppimisen, LUMA-koulutuksen tavoitteet ovat yhteneviä Keski-Suomen LUMA-keskuksen toiminnan linjausten kanssa. Vuorovaikutus LUMA-KS:n asiantuntijoiden ja aineenopettajakouluttajien kesken on saumatonta ja muodostaa oleellisen osan yliopiston kolmekantayhteistyötä.
LUMA integroituna aineen opetuksen kursseilla
Ainelaitoksilla tarjottavat pedagogisen aineen opetuksen kurssien tavoitteena on mahdollistaa aineenopettajaopiskelijoille mielekäs ja autenttinen oppimisympäristö. Kursseilla on integroitu koululaisvierailuja, tiedeleiriohjausta ja kerhotoimintaa, jotka kaikki mahdollistavat opiskelijoiden oman oppimisen sekä nuorten LUMA-oppijoiden innostamisen omakohtaisen havainnoinnin.
Yhteistyö aineenopettajakoulutuksen kanssa mahdollistaa monet koululaisvierailut, tiedeleirit ja -kerhot, jotka ovat LUMA-KS:n ytimessä innostettaessa lapsia ja nuoria LUMA:n ihmeellisestä maailmasta. Samalla opiskelijoiden suunnittelemat, toteuttamat ja opettajakunnan kanssa yhdessä arvioidut pienprojektit ja opetustuokiot evästävät tulevaan työelämään tarjoamalla valmiita, testattuja oppikokonaisuuksia materiaaleineen ja pedagogisine toteuttamisajatuksineen.
Ensiaskeleet opettajuuteen
Aineenopettajaopiskelijoiden yhteisöllisyys yli ainerajojen jo opiskeluaikana on tärkeää. Jyväskylässä aloittavien aineenopettajaopiskelijoiden yhteistyöhön ja toistensa tuntemiseen on kehitetty oma kurssi ”Ensiaskeleet opettajuuteen” (MTKY1010, 1 op), jonka tavoitteena on ryhmäyttää opiskelijoita ja motivoida heitä LUMA-opettajaksi kasvamiseen.
Yksi kurssin tärkeimpiä elementtejä on myös pienryhmissä toteutettava projektityö itse valitusta LUMA-aineiden aiheesta. Ryhmät pääsevät myös kokeilemaan oman projektinsa toteuttamista autenttisen yleisön kanssa yhteistyössä LUMA-KS:n kanssa osana Jyväskylän yliopiston ”Tiedettä kaikille” toimintaa.
Aineenopettajaopiskelijoita Lasten lauantaissa helmikuussa 2023.
Viime vuosina Lasten Lauantai on saanut monet aineenopettajaopiskelijat toteamaan, että ”tapahtuma varmisti oman kiinnostuksen LUMA-opettajaksi kouluttautumiseen” sekä ”minähän pystyin tähän ja se oli kivaa”.
Yhteistyö, yhteistoiminnallisuus ja suorat kontaktit lapsiin ja heidän perheisiinsä vahvistavat ja tukevat tulevien opettajien intoa suuntaamaan ensiaskeleitaan kohti tarvittavia tulevan Suomen LUMA-moniosaajia. Aineenopettajakoulutuksen ja LUMA-toiminnan integrointi on mielekästä, luo yliopistotason yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden laajaan vuorovaikutukseen yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhdessä olemme enemmän!
Kirjoittaja: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja
Editoinut: Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)
Kuva: Jan Lundell, Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja
Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.
Niittyahon päiväkoti Muuramesta, Päiväkoti Piilometsä Oulusta ja Päiväkoti Satulinna Seinäjoelta palkittiin LUMA-keskus Suomen 20-vuotis juhlaseminaarissa Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11. Opettajat jakavat kokemuksiaan, ideoita ja käytänteitä seuraavassa tekstissä.
Niittyahon päiväkodissa Muuramessa rakennettiin hyvän mielen robotti, mietittiin jos ihminen pystyy lentämään ja mitä LUMA-yhteistyö on mahdollistanut.
– Parhaimpia ovat projektit, joita lähdemme toteuttamaan lasten ihmettelyn pohjalta. Tänä syksynä mm. eräs lapsi mietti voiko ihminen lentää ja niinpä lapset lähtivät yhdessä kokeilemaan lentämisen alkeita keinusta hyppäämällä. Tiedoksi, ei onnistuttu lentämään, ainakaan pitkää matkaa, toteavat Jaana Rissanen, varhaiskasvatuksen opettaja Niittyahon päiväkodista ja Pirjo Raitala, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Niittyahon päiväkodista.
Minibotti Muuramessa
Syksyn toinen tutkimuskohde oli minibotti. Hyvän mielen robotti syntyi vastauksena haasteeseen, joka tuli päiväkodin digipuolelta.
Lasten ideoista syntynyt robotti sanoo kivoja sanoja kaikille. Kuva: Niittyahon päiväkoti
– Toinen syksyn tutkimuskohde oli pienoismallin rakentaminen. Saimme haasteen digipuolelta keksiä jokin kone, joka kenties ratkaisisi jonkin ongelman. Monien keskustelujen ja pohdintojen jälkeen, lapset päätyivät hyvän mielen robottiin. Tässä yhdistyivät projektioppiminen ja tunnetaidot, Rissanen ja Raitala kertovat.
– Näihin projekteihin saa mahtavasti liitettyä niin liikuntaa, digiä, ihmettelyä, yhteistyötä, taidetta ja tiedettä.
Mikään asia ei ole liian pieni ihmeteltäväksi. Lapsen silmin maailma näyttää ihmeelliseltä. LUMA-yhteistyö on merkinnyt Niittyahon päiväkodille sitä, että arkeen tulee tiedettä, taidetta ja yhteisöllisyyttä sydämen täydeltä. Myös luonto, erityisesti metsä, ovat oppimisympäristöinä tulleet oppimisympäristöinä tutuiksi.
– Jokainen päivä on meillä ihanasti erilainen. Lasten silmin maailma on täynnä ihmettelyn aiheita ja näihin meidän kannattaa tarttua yhdessä! Eri yhteisöiltä olemme saaneet paljon vinkkejä ja ideoita. Lisäksi LUMA-yhteistyö on tuonut itsellemme taitoa huomata, että tiedettä, taidetta, yhteisöllisyyttä voi tuoda arkeen toiminnan kautta ikätasoisesti. Tiedettä ja taidetta on kaikkialla! Matematiikkaa ei ole vain numerot, vaan olemme yhdessä, yllä, takana, kaukana, yksin tai vaikkapa ympyrän keskellä pelatessa, kertovat Rissanen ja Raitala.
Projektit yhdistävät sujuvasti taidetta ja liikuntaa. Kuva: Niittyahon päiväkoti
Oulussa opitaan luonnossa
Päiväkoti Piilometsä, joka sijaitsee Oulussa, innostaa lapsia luonnossa oppimiseen. Tiedekasvatus on vakiintunut jo osaksi Piilometsän toimintaa ja se tuo päiväkodin arkeen mukavaa haastetta. Keskeistä on, että lapset saavat eläytyä projekteissa tutkittavaan aiheeseen roolin kautta, jolloin tutkittava asia konkretisoituu lapsen tasolle.
– Päiväkotimme toimintakulttuuri perustuu merkitykselliseen projektioppimiseen. Piilometsän merkityksellinen projektioppiminen tarkoittaa sitä, että emme tee lasten kanssa yksittäisiä irrallisia tiedekokeita, vaan tutkiminen liittyy aina laajempaan kokonaisuuteen. Teemojen valinnassa hyödynnämme ympäristöämme ja lasten mielenkiinnon kohteita. Lisäksi osallistamme aktiivisesti lapsia tutkimustoimintaan ja havaintojen tekemiseen. Projektit sisältävät luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa, mutta niiden lisäksi myös liikuntaa, äidinkieltä ja taideaineita, sanoo päiväkodin johtaja Ossi Pöyskö.
Mielikuvitus ja avoimuus uudelle ovat avainasemassa päiväkoti Piilometsässä. Toiminnassa korostetaan koko päiväkodin väen, aikuisten ja lasten yhteisöllisyyttä.
– Projektit tuovat vaihtelua päiväkodin arkeen, sillä lasten kanssa on mieluisaa tutkia erilaisia ilmiöitä. Projektimme liittyvät aina luonto- ja ympäristökasvatukseen ja toteutamme ne pääosin ulkona ja päiväkodin lähiluonnossa. Pystymme hyödyntämään tiedekasvatuksessa lapsille ominaista kokeilunhalua ja toiminnallisuutta. Lasten mielikuvitus sekä omaperäiset ajatukset ja tulkintatavat tuovat hauskoja elementtejä tutkittavien aiheiden käsittelyyn. Lapset ovat esittäneet Piilometsän projekteissa mm. lepakoita, astronautteja, kivikauden lapsia, Vettenhaltijoita ja maahisia sekä lumiukkoja ja metsän eläimiä. Me opettajat olemme itsekin tiiviisti mukana oppimisprosessissa ja pääsemme oppimaan tutkimuksen kohteesta uusia yksityiskohtia sekä kehittämään samalla omaa osaamistamme, kertoo Pöyskö.
Ylhäällä vasemmalla on Avaruusmatka-projekti. Lapset keksivät itselleen nimen Astrosuomiset100X. Oikealla Vettenhaltija ottaa tutkittavaksi näytteitä Viinivaaran lähteestä. Alhaalla vasemmalla roolinimi Aima valmistaa Hyppy kivikauden elämään-projektissa nuolen esihistoriallisin menetelmin. Keskellä tutustutaan lepakkodedektorin käyttöön Päivä lepakkona-projektin yötarhassa. Kuva: Kaisu Pöyskö
Perhetapahtuman teemana oli esihistoria. Lapset tekivät jouset ja nuolet opettajien kanssa Kierikistä eli kivikauden kylästä saatujen ohjeiden mukaisesti. Kuva: Kaisu Pöyskö
Myös vanhemmat pääsevät tutustumaan projekteihin sekä oppimaan tutkimusaiheista monialaisesti.
– Olemme tehneet ja julkaisseet jokaisesta valmiista projektista videon YouTubeen. Lisäksi rakennamme aina käsiteltävästä aiheesta lähimetsäämme toimintapolun, johon vanhemmat pääsevät osallistumaan perhetapahtuman yhteydessä.
Piilometsän Päiväkoti on tehnyt pitkään yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa.
– Olemme vierailleet lasten kanssa Oulun yliopiston LUMA-keskuksen järjestämissä tapaamisissa, ja saaneet tutustua tutkittaviin aiheisiin syvällisemmin yliopiston kummiprofessorien tai muiden asiantuntijoiden avustuksella. Toivomme tämän yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin, lisää Pöyskö.
Satulinnassa tutkitaan yhdessä
Vuosien varrella Satulinnassa on tutkittu yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Ilmiöpohjainen oppiminen, luonnon läheisyys ja päivä päivältä oppiminen yhdessä ovat lähellä sydäntä Päiväkoti Satulinnassa, Seinäjoella.
– 3-vuotiaiden Pikkunisut-ryhmän matoprojekti on hieno osoitus siitä, että ilmiöpohjaista tutkimusta voi tehdä jo pienten lasten kanssa. Projektissa tehtiin mm. matokompostori vanhaan akvaarioon. Lusikkkaleivät-ryhmän muurahaiset-projektissa taas yhdistettiin hienosti laaja-alaista osaamista ja useita oppimisen alueita. Useimmat projektivideot löytyvät Päiväkoti Satulinnan YouTube -kanavalta, kertoo päiväkodin johtaja Marika Horila.
Satulinnan päiväkodissa aakkoset ovat siirtyneet sisätiloista luonnonhelmaan. Kuva: Päiväkoti Satulinna
Oppimisen iloa, yhdessä tekemistä ja myös opettajien omaa oppimista, tapahtuu päivittäin Päiväkoti Satulinnassa.
– Meillä on kokeileva toimintakulttuuri. Päiväkodin keskellä on suojainen sisäpiha, jossa sijaitsevat hedelmäpuut, marjapensaat sekä kierrätysikkunoista rakennettu kasvihuone. Toimintaympäristömme on maaseutumainen lähiö, jossa metsät ovat erittäin lähellä ja toimivat joka viikko kaikkien ryhmien oppimisympäristönä, Horila jatkaa.
Luonnossa oppimiseen voi käyttää kaikkea ympäristöstä löytyvää. Kuva: Päiväkoti Satulinna
Päiväkodin tilat ovat suunniteltu teemoittain opetussuunnitelman mukaisesti. Lapsiryhmät varaavat viikoittain oppimistilat tilavaraustaululta. Horilan mukaan henkilökunta on kiinnostunut kehittämään jatkuvasti omaa osaamistaan.
Satulinnassa sekä lapset että henkilökunta ovat joka päivä oppimissa ja tutkimassa. Lapset ja opettajat saavat jakaa näkökulmiaan projektien edetessä niin, että aloitus voi näyttää erilaiselta kuin lopputulos. Päiväkodissa ollaan avoimia oppimaan.
– Osaamisen jakamisen menetelmänä meillä on ”starttivartti” eli kuka tahansa työyhteisössä voi 15 minuutin ajan opettaa muulle henkilökunnalle jotain osaamaansa asiaa, vaikka ukulelen soittoa tai ”näin käytät flipboardia”. Lisäksi LUMA-yhteistyö on lisännyt henkilökunnan osaamista LUMA-aineissa sekä tutkivan opetusmenetelmän käytössä, kehuu Horila.
Kaurialan lukion kemian lehtori Paula Perkkalainen (fil. toht.) esittelee ajankohtaisia aiheita ja projektioppimista laboratoriotyöskentelyn avulla. Myös monitieteisyys ja eri alojen opettajien osallistaminen on keskiössä. Lukuvuonna 2022–2023 aiheina olivat energia ja kestävä kehitys sekä ilmastonmuutos.
Lukio on yksi LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämiskouluista, jotka kehittävät uusia ratkaisuja edistääkseen opetusta yhteistyössä LUMA-keskusten kanssa.
Olen Kaurialan lukion (Hämeenlinna) kemian opettaja. Kaurialan lukio on kuusisarjainen lukio, jossa toimii sekä yleislinja että matematiikka- ja luonnontiedelukio (LUMA-lukio), jolla on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Matematiikka- ja luonnontiedelukioon valitaan vuosittain 32–36 opiskelijaa. LUMA-lukiolaisten pakollisiin opintoihin kuuluu LUMA1-opintojakso, jota opettavat lukiomme biologian, fysiikan ja kemian opettajat. Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat luonnontieteelliseen menetelmään hieman syvällisemmin kuin mitä valtakunnallisilla opintojaksoilla ehditään tekemään. Opintojakso antaa myös mahdollisuuden erialisiin projektiluonteisiin töihin. Käytännön työskentelyä varten opiskelijaryhmä on aina jaettu puoliksi.
Viimeisinä vuosina olemme opintojaksolla halunneet erityisesti fysiikan ja kemian osuudessa keskittyä joihinkin tiettyihin ajankohtaisiin aiheisiin. Lukuvuonna 2022–2023 aiheitamme olivat energia ja kestävä kehitys sekä ilmastonmuutos. Energia-aihepiirin parissa opiskelijat valmistelivat fysiikan osuudessa esitykset tulevaisuuden energiamuodoista ja kemian osuudessa määrittivät kokeellisesti eri suolojen liukenemislämpöjä, rakensivat sähköparin ja valmistivat vetykaasua eri menetelmillä. Haasteenamme oli, että ilmastonmuutokseen liittyviä mittauksia ei koulun välineillä ole juurikaan mahdollista toteuttaa; internetistä sen sijaan löytyy paljonkin mittausdataa ilmastoon ja ilmanlaatuun liittyen, mutta koulumme opettajilla ei vielä ollut kykyä hyödyntää tuota avointa dataa, vaikka olimmekin jo käyneet muutaman tunnin opiskelemassa asiaa. Tämän vuoksi kutsuimme paikalle Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta Avoin data opetuksessa -projektissa työskentelevät Veera Juntusen ja Peitsa Vetelin.
Yhteistyötä ja ohjelmointia projektiviikolla
Tuon Avoin data-projektiviikon aiheena oli Aerosolit ja niiden vaikutus ilmanlaatuun Hämeenlinnan kaupunkialueella. Projektiviikon tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijat avoimeen dataan ja Python-ohjelmoinnin hyödyntämiseen, jotta laaja, taulukkomuodossa oleva aineisto saadaan visuaaliseen muotoon. Opiskelijoiden välisen yhteistyön aikaansaamiseksi työt suoritettiin siten, että aina neljällä opiskelijalla oli sama, heidän itsensä valitsema tutkimuskysymys, jonka parissa he yhdessä työskentelivät. Projektiviikon lopuksi ryhmät esittelivät saamansa tulokset muille.
Projektiviikko alkoi Veera Juntusen ja Peitsa Vetelin aerosoleihin liittyvällä alustuksella. Varsinaista työskentelyä varten he olivat koonneet valmiit datapaketit ja ehdotuksia tutkimuskysymyksiksi; näistä tutkimuskysymyksistä opiskelijaryhmät valitsivat omansa. Ja sitten ryhmät alkoivat koodata Python-ohjelmointikielellä Veeran ja Peitsan sekä meidän kokemattomampien kierrellessä ja auttaessa ryhmiä.
Valopilkkuja ja monitieteinen lähestymistapa
Parasta projektiviikossa oli huomata, kuinka opiskelijaryhmät selvisivät hienosti, vaikka hyppäsimme ohjelmoinnissa suoraan syvään päähän. Osalla opiskelijoista oli toki paljon kokemusta ohjelmoinnista; tällaiset ryhmät alkoivat jo edetä omaa tahtiaan haastavampiin data-analyyseihin. Osalla opiskelijoista ei taas ollut minkäänlaista kokemusta ohjelmoinnista eikä myöskään rohkeutta kokeilla oma-aloitteisesti eri komentoja, ja aluksi heidän ryhmissään oli havaittavissa lievää turhautumista. Opettajien avustuksella hekin kuitenkin selvittivät projektinsa loppuun saakka.
Tämän projektiviikon jälkeen koulumme fysiikan ja kemian opettajat osallistuivat vielä LUKEMA-verkoston Avoin data -koulutukseen, ja ensi vuonna on tarkoitus ottaa avoimen datan käyttö yhdeksi laboratoriotyöksi sekä fysiikan että kemian laboratorio-opintojaksoilla. Olemme mainostaneet kyseistä projektia myös koulumme muille opettajille, erityisesti terveystiedon, psykologian, maantieteen ja yhteiskuntaopin opettajille. Ongelmana on toki se, että tavallisilla opettajilla ei välttämättä ole minkäänlaista ohjelmointikokemusta.
Avoin data- projekti oli yllättävän helppo toteuttaa valmiiden tutkimuspakettien avulla. Alkuun pääsee esimerkiksi tämän sivuston esimerkkien avulla: https://opendata-education.github.io/Tyopajat/intro.html . Lisäksi apua voi pyytää Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella työskenteleviltä Peitsa Veteliltä ja Veera Juntuselta.
Onko sinulla ajatuksia siitä, miten matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetusta ja oppimista tulisi kehittää?Kokoamme yhteen LUMA-aineiden kehittämisestä kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Yhdessä LUMA-verkoston asiantuntijoiden kanssa nämä oppimisyhteisöt kehittävät uusia toimintamalleja ja materiaaleja LUMA-aineiden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Lue lisää täältä.
Kirjoittanut:
Paula Perkkalainen, filosofian tohtori, kemian lehtori Kaurialan lukio
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi
Kuvannut:
Eveliina Hietakymi, projektisuunittelija, Helsingin Yliopisto
Esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä esittelevät LUMA-opetuksen ja projektioppimisen ideoita, aikatutkimus-projektin avulla. Koulu on yksi LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämiskouluista, jotka kehittävät uusia ratkaisuja edistääkseen opetusta yhteistyössä LUMA-keskusten kanssa.
”Tavoitteena oli valita yhteinen monialainen tutkimusaihe, joka lisää ryhmien yhteisöllisyyttä ja tutustuttaa leikinomaisesti lapsia toisiinsa. Tavoitteena oli myös, että lapset oppivat arjessaan teknologian käyttöä, mittaamista, kuvallisen päiväkirjan tekoa ja saavat ystäviä.”
Oivalsimme aikaa tutkiessamme projektityöskentelyn ydinperiaatteet ja lapset työskentelivät yhdessä rakentaen tietoa monialaisten, kokeellisten ja toiminnallisten tehtävien äärellä. Aika-ilmiönä vaati paljon innovatiivista otetta ja konkretiaa. Tutkijan taidot, havainnointi, vertailu, mittaaminen, ja prognoosin tekeminen tulivat tutuiksi. Teknologiaa käytettiin osana oppimisprosessia, lapset valokuvasivat, kuvasivat videoita ja mittasivat aikaa Timerilla. Ainoa kömmähdys oli, että projektikuvat olivat suurelta osin vain tablettitietokoneiden tiedostoissa ja katosivat päivityksen yhteydessä. Kuvakaappauksilla @eskarittaipalsaarikk Instagramista saimme muistelua varten kuvia kokoon.
Yhdessä meidän ryhmän työntekijöiden kanssa lapset valitsivat projektista valokuvia ja tallensivat kuvat Book Creator sovellukseen, kuvan yhteyteen tallennettiin äänittäen lapsen kertomus aikatutkimuksista. Näin saimme lasten omaa ajattelua ja toimintaa esille, koska luku- ja kirjoitustaitoa ei vielä ollut riittävästi kirjallisen raportin tuottamiseen.
Esioppilaat saivat lukuisia tilaisuuksia kertoa tutkimusten kautta opittuja tietoja ja taitoja koulun 1–6 luokkalaisille ja opettajille.
Luovaa kehittämistä
Esioppilaat kehittivät oppimisen taitoja luovasti, esimerkiksi kynttiläkelloa rakentaen, minuutin pituista kuularataa rakentaen, kelloja askarrellen, tiimalaseja suppiloista ja erilaisista hileistä ja hiekasta kehitellen ja yhdessä toiminnallisesti työskennellen.
Tieteellistä ajattelua ja tutkimusprosessia sekä eri tiedonaloja, kuten esimerkiksi biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, teknologiaa ja historiaa käsiteltiin aikatutkimusten edetessä.
Projektissamme lapsilla oli koko ajan vahva pedagoginen aikuisen tarjoama tuki. Ohjaajat Kirsi ja Sanna sekä ryhmämme lastenhoitajat toimivat jokainen tutkimustyössä ohjaajina ja innostajina. Raportissamme kuvasimme kuinka lapset ovat olleet aktiivisia toimijoita.
Pitkäjänteistä tekemistä
Vuosien ajan eri projekteissamme olemme huomanneet, että alle kouluikäisten lasten kanssa voidaan toteuttaa pitkäkestoisia tutkimusprojekteja, ja saada kaikki ryhmän lapset innostumaan universaaleista tutkijan taidoista. Meillä projekteihin liittyvät niin matematiikan, lukemaan oppimisen kuin muidenkin monialaisten kokonaisuuksien sisällöt. Suosittelen! Myös Tutki, kokeile, kehitä-kilpailu on osa toimintaamme, jossa opimme muun muassa raportoinnin taitoja.
Projektissamme teimme yhteistyötä Lappeenrannan UniLUT Junior Universityn kanssa.
Taipalsaaren Kirkonkylän koulu on osana LUMA-kehittämisyhteisöä.
Kirjoittanut:
Kirsi Rehunen, esiopetuksen opettaja ja tietokirjailija, Taipalsaari Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi
Onko sinulla ajatuksia siitä, miten matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetusta ja oppimista tulisi kehittää?Kokoamme yhteen LUMA-aineiden kehittämisestä kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Yhdessä LUMA-verkoston asiantuntijoiden kanssa nämä oppimisyhteisöt kehittävät uusia toimintamalleja ja materiaaleja LUMA-aineiden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Lue lisää täältä.
Elämä asettaa meille lukuisia taitovaatimuksia, jotka muuntuvat yhteiskunnan ja työelämän kehittyessä. Opetustyön kannalta on pohdittava, mitä taitoja nykylapset voisivat tulevaisuudessa tarvita elämässä menestyäkseen. Tällaiset tulevaisuuden taidot, englanniksi 21st century skills, ovat hyvin laaja-alaisia tavoitteita, jotka ovat tulleet opetussuunnitelmiin ja siten opetukseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Muutosten lomassa yksittäinen opettaja kuitenkin jätetään helposti miettimään, miten käytännössä sopeudun muutokseen ja toteutan eri tiedon- ja taidonalat yhdistävää opetusta niin virtuaalisissa, rakennetuissa kuin luonnon ympäristöissä. Miten kasvatan oppiaineiden ja niihin sidottujen sisältötavoitteiden opettamisen tuoksinassa lapsista tulevaisuuden toivoja, jotka taitavat (työ)elämässään toimimisen erilaisissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten parissa?
LUMAn lumoa -täydennyskoulutus eheyttävästä opetuksesta ja laaja-alaisesta osaamisesta pureutuu juuri näihin kysymyksiin tarjoten niihin vertaistukea sekä vinkkejä opetukseen vietäväksi. Tervetuloa oppimaan kanssamme!
Olemme koonneet uuteen verkkoympäristöön monipuolisesti erilaista materiaalia projektioppimisen toteuttamiseen kouluissa ja päiväkodeissa. Olit sitten ensimmäistä kertaa projektioppimista pohtiva tai jo aiheen konkari, kannattaa alustalle kurkata!
Monipuolinen sisältö yhdistää teoriaa ja käytännön vinkkejä
Itseopiskelumateriaali koostuu kahdeksasta erillisestä osiosta, joista kukin käsittelee omaa aihettaan.Osioissa 1–3 pääset perehtymään projektioppimiseen ja sen toteuttamiseen teoreettisesta näkökulmasta ja kuulet opettajien kokemuksia projektioppimisen toteuttamisesta. Näissä osioissa perehdyt muun muassa siihen, miksi projektioppiminen on hyödyllistä, millaisista osista se koostuu ja miten sitä tulisi arvioida.
Osioissa 4–8 taas täydennät oppimaasi sellaisten laajempien teemojen parissa, joihin projektioppiminen erityisesti sopii. Saat lisäksi paljon esimerkkejä toimivista yhteistyömuodoista ja projekteista ja pääset halutessasi perehtymään, millaisia projekteja on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kestävään kehitykseen, teknologiaan tai matematiikkaan liittyen.
Verkkoympäristö jakautuu erilaisiin osioihin.
Lisäksi meillä on myös ilo esitellä verkkoympäristössä Suomen parhaiden asiantuntijoiden, eli opettajien, omia kokemuksia projektioppimisesta ja toteutetuista projekteista. Videoilta kuulet muun muassa, mitä opettajat ovat mieltä projektioppimisesta ja opetuksen eheyttämisestä, millaisia projekteja he ovat toteuttaneet ja miten välttäneet projektioppimisen yleisimmät sudenkuopat.
Nappaa materiaalista sinua kiinnostavat osiot
Kyseessä ei ole perinteinen verkkokurssi, vaan toivomme sinun löytävän verkkoympäristöstä itseäsi kiinnostavia materiaaleja omaan opetukseesi tai opiskeluusi. Voit halutessasi käydä koko itseopiskelumaterialin läpi perinteisen verkkokurssin tapaan vastaamalla jokaisen osion lopusta löytyvään tehtävään. Kaikki tehtävät tekemällä saat suorituksestasi todistuksen. Voit siis valita materiaalista haluamasi osiot tai suorittaa vaikka kaikki!
Kiinnostuitko? Opiskelumateriaali koottu suomalaisten yliopistojen yhteiselle Digicampus-alustalle. Pääset tutustumaan siihen tämän linkin kautta. Huomaathan että alusta vaatii sisäänkirjautumisen, voit kirjautua alustamme esimerkiksi yliopistojen HAKA-tunnuksellasi tai luomalla uuden käyttäjätunnuksen esimerkiksi Google-tunnusten avulla.
Mitä: Verkkoympäristö projektioppimisen tueksi Milloin: Voit käydä läpi materiaalia vapaassa aikataulussa, valita itsellesi sopivat osiot tai suorittaa ne kaikki Missä: Digicampus-alustalla Kenelle: Opettajille, jotka ovat kiinnostuneita etenkin LUMA-aineisiin liittyvästä projektioppimisesta. Materiaali sopii hyvin esimerkiksi monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelun tueksi.
Verkkoympäristö perustuu pääosin LUMA-keskus Suomi -verkoston tuottamiin materiaaleihin.
FM Outi Haatainen väittelee 29.4. Helsingin yliopistosta aiheenaan eheyttävä ja yhteisöllinen luonnontieteiden opetus. Eheyttävän opetuksen avulla opettaja pyrkii luomaan opetussuunnitelmien sisällöistä oppijoille mielekkäitä kokonaisuuksia. Väitöskirjassaan Haatainen on tutkinut etenkin sitä, miten opettajat käsittävät eheyttävän opetuksen ja millaisia kokemuksia heillä on siitä.
Eheyttävä opetus on tullut osaksi jokaisen opettajan arkea opetussuunnitelmien kautta paitsi Suomessa myös laajemmin maailmalla. Sitä on nostettu esille erityisesti yhtenä ratkaisuna luonnontieteiden opetuksen mielekkyyden lisäämiseksi.
Outi Haatainen
– Vuosituhannen vaihteessa julkaistiin useampia laajoja tutkimusraportteja, joissa tuotiin esille, että koulussa tapahtuva luonnontieteiden opetus ei kiinnosta oppilaita eikä sitä koeta mielekkääksi. Samalla meillä on kuitenkin tarve kouluttaa lisää luonnontieteiden laaja-alaisia osaajia. Eheyttävä opetus nousi esille yhtenä keinoja tehdä luonnontieteiden opetuksesta mielekkäämpää, kertoo Haatainen.
Haatainen on ollut kiinnostunut eheyttävästä opetuksesta jo pidempään.
– Tein pro gradu -tutkielmani eheyttävän opetuksen verkkomateriaaleista vuonna 2014. Jo silloin törmäsin joihinkin hyvin negatiivisiin käsityksiin eheyttävästä opetuksesta. Niinpä kiinnostuin siitä, miten opettajia voitaisiin tukea eheyttävien opetusmenetelmien omaksumisessa.
Opettajan täytyy ajatella roolinsa uudelleen
Opetusta voidaan eheyttää monilla tavoin. Suomessa on esimerkiksi puhuttu jo pidempään ilmiölähtöisestä opetuksesta, jonka rinnalle on tullut myös projektioppiminen. Molemmissa keskeistä ovat mielekkäät opetuksen tavat ja sisällöt, niiden linkittyminen oppilaiden arkeen sekä oppiaineen keskeisten käsitteiden ja taitojen opettaminen. Eheyttävän opetuksesta puhutaankin monin eri termein, mikä vaikuttaa Haataisen mukaan opettajien näkemyksiin.
– Eheyttävän opetuksen onnistumista on vaikeaa esimerkiksi arvioida, jos meillä ei ole yhteisymmärrystä siitä, mitä käsitteellä tarkoitetaan.
Eheyttävät oppimismenetelmät vaativat myös opettajalta uudenlaista asennoitumista ja roolia: Perinteisen opettajuuden sijaan opettajan roolina on tukea oppilasta hänen omassa opiskelussaan. Nykyinen tapa järjestää opetusta etenkin yläkoulussa ja toisella asteella ei myöskään tue eheyttävää opetusta tai projektioppimista.
– Yläkoulussa ja lukiossa luonnontieteitä opetetaan erillisinä oppiaineina tai moduuleina eri opintojaksoissa. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia järjestää eheyttävää opetusta, johon kuuluu olennaisena osana oppiainerajoja ylittävät kokonaisuudet ja yhteistyö. Monella tapaa eheyttävää opetusta onkin helpompi toteuttaa peruskoulun alaluokilla, joissa oppiainerajat ovat vähemmän tiukkoja ja eri oppiaineiden opetuksesta vastaavat pääosin samat luokanopettajat, toteaa Haatainen.
Uusien menetelmien omaksumiseen tarvitaan tukea
Jotta opettajat voivat onnistuneesti toteuttaa eheyttävää opetusta, tarvitsevat he tukea ja koulutusta. Haatainen korostaa, että tuki vaikuttaa usein myös positiivisesti opettajien näkemyksiin eheyttävästä opetuksesta.
– Kun opettajat saavat tukea uusien opetusmenetelmien omaksumiseen, on heidän mahdollista väistää yleisimpiä haasteita, joita eheyttävään opetukseen liittyy. Jos opettaja lähtee toteuttamaan eheyttävää opetusta ilman tarkempaa käsitystä olennaisista tekijöistä, voivat työskentelylle asetetut oppimistavoitteet jäädä tämän vuoksi saavuttamatta.
Uudenlaisen roolin omaksumisen lisäksi opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta esimerkiksi eheyttävän opetuksen arvioinnista, yhteistyön tekemisestä sekä oppilaan tukemisesta. Näiden pedagogisten taitojen lisäksi tarvetta on oppiainekohtaiselle koulutukselle, jossa keskitytään siihen, miten oppiaineen keskeisiä tietoja ja taitoja on mahdollista sisällyttää eheyttävään opetukseen.
Monella tapaa eheyttävä opetus on kuitenkin vakiinnuttanut asemiaan opetuksessa verrattuna vuoteen 2016, jolloin opetuksen eheyttäminen kirjattiin peruskoulun opetussuunnitelmien perusteisiin.
– Keräsimme ensimmäisen aineiston vuoden 2015 lopulla. Silloin näkyvillä oli vielä paljon epätietoisuutta: opettajille ei ollut selvää, mitä eheyttävällä opetuksella tarkoitettiin. Sittemmin useammalle opettajalle on syntynyt ainakin jonkinlainen käsitys eheyttävästä opetuksesta, kun sitä on päästy toteuttamaan luokissa.
Teksti: Jasmin Kopra, Kuva: Veera Sinikallio: Oppilaat esittelevät tekemäänsä projektityötä vuoden 2019 StarT-festivaaleilla.
Miten eheyttävän opetuksen kanssa pääsee alkuun?
Eheyttävistä opetusmenetelmistä kiinnostuneelle opettajalle Haatainen antaa muutaman vinkin:
1. Eheyttävän opetuksen kanssa kannattaa lähteä liikkeelle pienin askelin
Heti aluksi ei kannata yrittää omaksua mitään suurta kokonaisuutta, vaan ottaa omaan opetukseen joitain elementtejä ja testata niiden sopivuus. Näin myös oppilaille tulevat pikkuhiljaa uudenlaiset työskentelytavat tutuiksi.
2. Tutustu jo olemassa oleviin materiaaleihin
Verkko on täynnä erilaisia materiaaleja ja malleja, joita voi lähteä soveltamaan omaan opetukseen. Suosittelen katsomaan etenkin tunnettujen ja tutkimukseen pohjautuvien toimijoiden tarjontaa. Tällöin voit luottaa siihen, että opetuksen eheyttämisen kannalta olennaiset asiat on otettu huomioon. Väitökirjatutkimukseni keskittyy LUMA-keskus Suomen materiaaleihin, joita voin suositella juuri tutkimusperustaisuuden vuoksi.
3. Avaa suusi opettajanhuoneessa
Kannattaa rohkeasti kysyä, innostuisiko joku kollega lähtemään mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Uusia opetusmenetelmiä on helpompaa toteuttaa yhdessä.
