LUMA Stars -ohjelmassa nuoret ovat tiedelähettiläinä kestävyyttä edistämässä

LUMA Stars -klubissa vierailtiin laboratoriossa, jossa tulostetaan pieniä asioita petrimaljalle.

LUMA Stars on uusi ohjelma, jossa nuoret ovat tiedelähettiläinä uusimman luonnontieteen ja teknologian äärellä. Teemana on kestävyys ja tutkimuksen tuottamat kestävät ratkaisut globaaleihin ongelmiin. Ohjelman tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua tieteen tekemiseen ja toimia aktiivisina paremman tulevaisuuden rakentajina käytännön kokemusten, yhteistyön ja luovuuden kautta. Yhdistämällä opiskelijat tutkimusyhteisöihin yliopistolla ja yrityksissä, LUMA Stars avaa ovia luonnontieteeseen innostavalla, merkityksellisellä ja tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla.

Kolme keskeistä osa-aluetta

Tiede-TET:issä lukio-opiskelijat pääsevät vierailemaan aitoihin tutkimusympäristöihin ja saavat kokemusta tieteellisestä työstä. Pilottivuonna 2025–2026 neljä opiskelijaa sai stipendin, ja vierailee kuukausittain tutkimusryhmissä tutkien aiheita, jotka liittyivät heidän omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Vierailut eivät ole pelkkää havainnointia – ne tarjoavat mahdollisuuden kysyä, ideoida ja nähdä sekä tehdä tieteen toimintaa käytännössä.

LUMA Stars -klubissa kerran kuukaudessa nuoret ovat pääosassa valtakunnallisessa verkkokerhossa, joka striimataan YouTubessa. He jakavat tarinoita tutkimusvierailuiltaan Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle ja yrityksiin, luovat innostavaa sisältöä ja keskustelevat ikätovereidensa kanssa ympäri Suomea. Kerho on nuorten johtama ja suunnittelema: osallistujat päättävät itse, mitä esitellään ja miten herätetään uteliaisuutta. Aiheet ovat ajankohtaista huippututkimusta, jota opiskelijat pääsevät tutkimaan ja viestimään ikätovereilleen. Toiminnasta saatu palaute on osoittanut, että nämä tilaisuudet ovat innostavia opiskelijoille ja tuovat uusia näkökulmia myös opettajille. Esimerkkejä verkkokerhon teemoista syksyllä 2025:

  • Vihreät supermateriaalit: Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (Professori Timo Revon tutkimusryhmä)
  • Aurinkovoimalla tuotettu vety: Katalyytit mullistavat puhtaan energian (Professori Pedro Camargon tutkimusryhmä)
  • Biomateriaalit 3D-tulostuksessa: Implantoitavat lääkinnälliset laitteet (Professori Yinyin Baon tutkimusryhmä)
  • Biomateriaalit kudosten ja implanttien 3D-tulostukseen (Professori Robert Luxenhoferin tutkimusryhmä)

LUMA Stars Camp 2026

Ensi kesänä ohjelma huipentuu tiedeleiriin, jonka teemana on kestävyys ja innovatiiviset ratkaisut. Leiri tarjoaa tilan yhteistyölle, luovuudelle ja toiminnalle – siellä ideat muuttuvat projekteiksi ja syntyy uusia ystävyyksiä. Kestävyyshaasteet vaativat uusia ajattelutapoja ja toimintaa. LUMA Stars vastaa tähän antamalla nuorille äänen ja alustan ratkaisujen tutkimiseen. Se yhdistää koulutuksen ja tieteen, vahvistaen uteliaisuutta, minäpystyvyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta. Monille osallistujille tämä voi olla ensimmäinen askel kohti tiedeuraaa – tai syvempää ymmärrystä siitä, miten he voivat vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen.

Ohjelman leirille järjestää LUMAlab Gadolin, joka on osa LUMA-keskus Suomea. LUMA Stars on osa LUMAlab Gadolinin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jossa etsitään tutkimusperustaisia ja yhteistyöhön pohjautuvia ratkaisuja innostavaan ja osallistavaan oppimiseen LUMA-aineissa. Ohjelmaa johtaa professori Maija Aksela, LUMAlab Gadolinin johtaja, ja koordinoi Maikki Roiha, tohtorikoulutettava LUMAlab Gadolinissa. Ohjausryhmässä on mukana edustajia yhteistyötahoista: varajohtaja Markus Metsälä (Helsingin yliopisto, kemian osasto), lehtori Anssi Nivala (Helsingin luonnontiedelukio), lehtori Kirsi Vakkilainen (Lukema-verkosto), yliopistonlehtori Johannes Pernaa (LUMAlab Gadolin) ja tiedekasvatuksen asiantuntija Topias Ikävalko (Helsingin yliopiston tiedekasvatus, osa LUMA-keskus Suomea)

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedekasvatustyötämme 60 000 eurolla – etäkerho tuo tiedettä iltapäiväkerhojen arkeen 

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 60 000 euron Tiede tutuksi -apurahan Innostu tutkimaan -nimisen etäiltapäiväkerhotoiminnan koordinointiin. Iltapäiväkerhotoiminnan toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi –verkosto, jonka hallinto sijaitsee Helsingin yliopistossa. Tavoitteena on tehdä tieteen tekeminen näkyväksi ja saavutettavaksi lasten arjessa – innostavasti ja lastentasoisesti. 

Syksyllä 2024 etäiltapäiväkerhoa testattiin ensimmäisen kerran, ja jo silloin mukaan osallistui 114 ryhmää eri puolilta Suomea. Saatu palaute kerhokerroista oli innostunutta. Nyt saatu apuraha mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja jatkuvuuden ainakin seuraavaksi lukuvuodeksi 2025–2026. 

Kerho on suunnattu erityisesti iltapäivätoiminnan piirissä oleville 1.–2.-luokkalaisille ja heidän ohjaajilleen. Etätoteutus mahdollistaa osallistumisen maksutta mistä päin Suomea tahansa. Jokaisella kerhokerralla on oma aiheensa, joka liittyy matematiikkaan, ympäristöoppiin kuuluviin luonnontieteisiin tai teknologiaan.  

Mitä kerho-ohjelmassa on luvassa ja milloin?

Kerhokerta sisältää asiantuntijan johdannon päivän aiheeseen, minkä jälkeen lapset tekevät ohjatusti tiedeaktiviteetin oman kerho-ohjaajansa kanssa. Toiminta on suunniteltu yksinkertaiseksi ja matalan kynnyksen mukaiseksi: tarvittavat välineet ovat edullisia ja helposti saatavilla. Aktiviteettien tuotoksia ja havaintoja voi lopuksi jakaa yhteiselle Padlet-alustalle. 

– Tiedeaktiviteettien pohjalta tutustutaan ilmiöiden taustalla olevaan tieteeseen oivalluksia herättävästi ja lapsentasoisesti yliopiston asiantuntijoiden tuella. Uteliaisuus tieteeseen ja sen merkityksiin herää, kun omia ja muita ympäristöjä tarkastellaan tiedelasit päässä, kertoo projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen. 

Iltapäiväkerhoissa toimiville ohjaajille kerho toimii samalla hyvänä täydennyskoulutuksena uusista luonnontieteisiin ja matematiikkaan liittyvistä opetussisällöistä. Heille tarjotaan tukea ennakkoon ja toteutuksen aikana. Jokaiselle kerhokerralle laaditaan etukäteen lista tarvittavista taidoista, jotka pohjautuvat peruskoulun alkuvaiheessa opittaviin asioihin. 

Syksyllä 2025 kerhokerrat järjestetään tiistaisin 2.9.–11.11.2025 kello 14.30–15.15. Kerhoja järjestetään myös ruotsiksi Suomen Kulttuurirahaston ulkopuolisella rahoituksella joka kuun ensimmäisenä torstaina kello 14.40–15.15 (to 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12.). Kerhokertojen videot ja työohjeet julkaistaan hankkeen päätteeksi avoimesti verkossa Innostu tutkimaan –oppaana. 

Ohjelmassa on muun muassa muuttolintujen havainnointia kansalaistieteen keinoin, magneettimaalausta, kuuaseman suunnittelua, valojen ja varjojen tutkimista sekä hedelmien kotimaiden selvittämistä kasvitieteellisellä puutarhalla. 

Kuvassa etätiedekerhon juna, jonka kyydissä kerhon maskotit. Tekstissä "Tämä on tiedejuna kaikille tutkimisesta kiinnostuneille. Pysähdymme kaikilla väliasemilla!

Miten pääsen ryhmäni kanssa mukaan?

Ilmoittautuminen iltapäiväkerhoon syyskaudelle on nyt auki! Voit ilmoittaa ryhmäsi mukaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Alta löydät linkin ilmoittautumislomakkeelle sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ilmoita tästä ryhmäsi mukaan kerhototeutukseen. Välj svenska som språk om du vill delta i den svenskspråkiga klubben.

Lisätietoja kerhosta löytyy myös kerhosivulta:

Lämpimät kiitokset Suomen Kulttuurirahastolle merkityksellisestä tuesta tiedekasvatuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan hyväksi. Tervetuloa mukaan tutkimaan ja innostumaan yhdessä!

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto / Helsingin yliopisto

Tampereen yliopiston Juniversity: Tiedekasvatuksen tulevaisuus

Tampereen yliopiston Juniversity on lasten ja nuorten oma yliopisto sekä tiedekasvatuksen ja toisen asteen yhteistyön asiantuntija. Juniversity tarjoaa eri tieteenaloja kattavaa toimintaa sekä kurkistuksia korkeakouluun lapsille, nuorille sekä heidän opettajilleen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Monitieteisen toiminnan mahdollistamisessa ovat mukana niin yliopiston tiedekunnat, tutkimusyksiköt kuin opiskelijatkin.

Toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetusikäisten oppijoiden osalta toiminnan keskiössä ovat toiminnalliset tiedetyöpajat ja vierailut, kun taas vanhemmille oppijoille on näiden lisäksi tarjolla laajemmin erilaisia kohtaamisia yliopistolaisten kanssa.

Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Laura Salkonen kuvaa näitä seuraavasti: “Tiedekahvilat ja asiantuntijaluennot ovat helppo tapa tuoda tiedettä ja tutkimusta tutuksi nuorille jo yläkoulun ja toisen asteen opintojen lomassa. Molemmilla toimintamuodoilla on Tampereella pitkät perinteet ja on ilo nähdä, kuinka aktiivisesti yliopistoyhteisömme opetus- ja tutkimushenkilökunta lähtee vuosi toisensa jälkeen mukaan jakamaan tietoa, osaamistaan ja kokemustaan nuorille.”

Syksyllä 2023 Tampereen yliopisto myönsi Juniversitylle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä tiedekasvatuksen parissa.

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät nettisivuilta.

Tiedekahvila: Ajankohtaista tiedettä nuorille

Tiedekahvila on yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu keskusteleva luentosarja, jossa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja eri tieteenalojen tutkimusta. Tiedekahvilan puhujavieraina on nähty yliopiston tieteentekijöitä väitöskirjatutkijoista ja opettajista professoreihin. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi Tiedekahviloissa esitellään urapolkuja ja sitä, miten asiantuntijat ovat löytäneet omat mielenkiinnon kohteensa.

Tiedekahvila tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille mahdollisuuden toteuttaa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Aiheet integroituvat yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja niihin liittyy oppitunneilla hyödynnettävää materiaalia. Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on antaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus tutustua jatko-opintoihin ja sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä työelämään.

Tiedekahvilat järjestetään hybriditoteutuksena, jolloin asiantuntijaluentoja voi seurata joko etäyhteyksin tai tulla paikan päälle Nokia Arenan Paidiaan yleisöksi. Tiedekahviloita on myös toteutettu yhteistyössä Yle Areenan kanssa.

Tiedekahvilan sivusto: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/tiedekahvila-luentosarja-yhdeksasluokkalaisille-ja-toisen-asteen

Tiedekahviloiden tallenteisiin voi tutustua täällä: https://www.youtube.com/@juniversity_tre/featured

Asiantuntijapankki: Tietoa ja inspiraatiota

Juniversity ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka kautta voi varata asiantuntijan vierailulle kertomaan tietystä teemasta. Asiantuntijaluennot ovat yleensä yhden oppitunnin mittaisia (45–60 minuuttia) ja ne toteutetaan joko etäyhteyksin tai oppilaitoksessa paikan päällä. Luennot tavoittavat vuosittain satoja toisen asteen opiskelijoita ja myös nuorempia oppijoita. Tavoitteena on paitsi kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta, myös tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Asiantuntijapankki auttaa toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Asiantuntijapankin tavoitteena on kertoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja tutustuttaa opiskelijoita eri aloihin. Se auttaa myös toteuttamaan lukion opetussuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön osalta.

Tutustu asiantuntijapankkiin: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/opettajille-ja-opinto-ohjaajille/yliopiston-palvelut/asiantuntijapankki

Lisätietoa Juniversityn toiminnasta löydät täältä.

Kirjoittajat:

Susanna Kaitera, projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälässä – Katso kuvat ja luentomateriaalit

Kansainvälinen Opettajien Ilmastofoorumi järjestettiin 7. kerran Hyytiälän metsäasemalla, 1.– 3.9.2024. Osanottajat ja opettajat, joita osallistui 10 maasta, nauttivat yhdessä oppimisesta, kohtaamisista, työpajoista sekä päivittäisistä luennoista. Vuoden 2024 foorumin teemana oli opettajien ja tutkijoiden yhteistyö. Suomalaiseen perinteiseen tyyliin Ilmastofoorumin osallistujat saivat myös saunoa, grillata yhdessä sekä vaeltaa metsässä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekasvatus (osana LUMA-Suomi verkostoa) sekä Ilmakehätieteiden keskus (INAR).

Jokavuotisessa ilmastonmuutosfoorumissa opettajat maailman eri kolkista kohtaavat ja oppivat lisää ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja opetuksesta. Foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tapahtuma on suunniteltu kaikille opettajille, joita ilmastokasvatus kiinnostaa. Opettajien ammatillista osaamista tuetaan monipuolisilla puheenvuoroilla ja työpajoilla.

Yhteisöllistä suunnittelua ja ilmastokasvatusta Hyytiälän metsäasemalla

Pääpuheenvuoron piti professori Ying-Shao Hsu, National Taiwan Normal University (NTNU). Puheenvuoron pääviesti oli yhteisöllinen suunnittelu eli co-design. Yhteisöllisessä suunnittelussa tärkeää on, että eri näkökulmat otetaan avoimesti vastaan ja eri alojen asiantuntijat pääsevät osallistumaan.Ying-Shao Hsu

– Tämänkaltainen ilmastokasvatus on suuri osa maamme tehtävää. Meillä on kansainvälisiä yritysryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä tiedekasvattajien kanssa, hän kertoo. 

Ilmastonmuutoksesta, sen tutkimuksesta ja ilmasto-opetuksesta on tärkeää viestiä myös suurelle yleisölle. Ying-Shao Hsun mukaan myös Taiwanissa pyritään löytämään ilmastokysymyksissä konsensus eri toimijoiden välillä.

Oppeja ja iloa opettajille sekä seuraaville sukupolville

Foorumin palaute on ollut hyvin positiivista. Avoimen datan käyttö opetuksessa, yhteisöllinen keskustelu sekä suunnittelu ja oppilaiden motivaation lisääminen olivat teemoja, jotka tapahtumaan osallistuneet opettajat kokivat tärkeiksi.

Ilmastosoturit.

Ilmastosoturit (Climate Warriors) keskittyvät opiskelijoiden osallistamiseen kestävyyskasvattajina, ystävyyssuhteiden luomiseen, yhteisöllisen toimintatavan edistämiseen sekä sosiaalisen median käyttöön ilmastokysymysten ratkaisemisessa ja ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Kuvassa Ilmastosoturit (vasemmalta) opettaja Jarmo Lehtinen, oppilaat Milla ja Wilma, sekä opettaja Merja Kuisma.

Ilmastofoorumin järjestäjät.

Foorumin järjestäjät Helsingin yliopistosta tekevät aktiivisesti töitä ilmastokasvatuksen parissa. Vasemmalta asiantuntija Topias Ikävalko, Juliana Friedrichsen, väitöskirjatutkija Janina Taurinen sekä foorumin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Taina Ruuskanen. Kuvasta puuttuu foorumin johtaja ja perustaja, professori Maija Aksela, HY -kansallisen LUMA-keskus Suomen johtaja.

Ilmastofoorumin osaanottajia metsässä.

Ilmastofoorumin osallistujat ihmettelevät metsän ihmeitä, metsätutkimusta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhdessä Hyytiälässä.

Ilmastofoorumin osaanottajat kävelevät kohti SMEAR II tutkimusasemaa.

Opettajat ja nuoret nauttivat luonnossa oppimisesta, ideoiden jakamisestä sekä yhteisöllisyydestä.

Ilmastofoorumin opettajat oppivat yhdessä SMEAR II tutkimusasemalla.

Opettajat sekä tutkijat oppivat yhdessä SMEAR II -tutkimusasemavierailulla. Iloisia kasvoja, hyvää mieltä ja paljon uutta tietoa metsästä sekä ilmastonmuutoksesta oli tarjolla.

Osaanottajat valmistautuvat hiljaiselle kävelylle.

Osallistujat valmistautuvat hiljaiselle luontokävelylle foorumin varajohtajan, vanhemman yliopistonlehtorin Taina Ruuskasen johdolla. Hyytiälän metsäasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kenttäasema. Kuvassa näkyvä viime vuonna valmistunut kansainvälinen monitieteinen uudisrakennus on ehdolla vuoden 2024 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Työpajoja järjestettiin myös ulkona.

Työpajoja toteutettiin luonnossa, hybridimuodossa, sekä paikalla että etänä. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden visiointi luovasti kuului Hyytiälässä järjestettävän tapahtuman ohjelmaan.

Tapahtuman materiaalit sekä luennot löydät täältä. Tehtyäsi profiilin pääset helposti kirjautumaan sisään ja lukemaan uusimmat ilmastokasvatusta käsittelevät materiaalit.

Seuraa uutiskirjettä suomeksi!

Kirjoittanut:

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Koulukiertueita ja kirjastoyhteistyötä – LUMA-keskus Pohjanmaa edistää tiedekasvatuksen tavoitettavuutta

LUMA-keskus Pohjanmaalle alueellinen tasa-arvo on tärkeää. Erilaisten uusien toimintamallien avulla on pyritty parantamaan tiedekasvatustoiminnan saavutettavuutta myös kasvukeskusten ulkopuolella, koko Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.

LUMA-keskus Pohjanmaan Oivalluksia ja ideoita -koulukiertue tarjoaa alakoulujen oppilaille toiminnallisia työpajoja ja opettajille täydennyskoulutusta eri puolilla laajaa toiminta-aluetta. Kiertueen oppilastyöpajoissa tuetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaista laaja-alaista osaamista tutustumalla esimerkiksi kestävän kehityksen teemoihin ja ohjelmointiin. Opettajien ideapajassa lähestytään opetuksen eheyttämistä ja monialaisuutta kiehtovan avaruusteeman kautta.

– Tänä syksynä toista kertaa järjestettävä koulukiertue tuo tiedekasvatuksen suoraan luokkiin. Erityisesti pienemmät, kaukana yliopistokampuksista sijaitsevat koulut ovat olleet innoissaan tästä mahdollisuudesta, LUMA-keskus Pohjanmaan koordinaattori Hanna Hankaniemi toteaa.

Globaalit sankarit -lautapeli.
Globaalit sankarit -lautapeli on yhteistyön lopputulos. Innostuneet lapset ja nuoret saavat oppia, inspiroida ja ratkoa ongelmia pelin avulla.

Tapahtumia ja opetusvälineistöä kirjastoissa

LUMA-keskus Pohjanmaa on pyrkinyt lisäämään tiedekasvatuksen tavoitettavuutta myös kirjastoyhteistyön kautta. Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastojen sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetyt tiedetuvat alakoululaisille ja perheille tavoittivat keväällä 2024 yli 500 osallistujaa. Lisäksi kirjastojen kautta on lainattavissa oppimisyhteisöille LUMA-keskuksen opetusvälineistöä: laboratoriosalkku ja Globaalit sankarit -lautapeli.

– Kestävää kehitystä ja globaalia maailmankuvaa tukeva Globaalit sankarit -lautapeli on kehitetty yhteistyössä yliopiston kansainvälisen henkilökunnan kanssa. Laboratoriosalkun tiedekokeet tukevat erityisesti ympäristöopin opetuksen tavoitteita. Kirjastojen laajat aukioloajat mahdollistavat joustavan lainauksen ja kirjastoautojen kautta välineistö on varattavissa kauempaakin, kertoo Hanna Hankaniemi.

Kuvassa näkyy lainattava laboratoriosalkku. Salkku sisältää lapsille ja nuorille sopivia kemiallisia kokeita. Esimerkiksi kolme keitinlasia (dekantterilasia) sekä kolme koeputkea. Keitinlasit sisältävät keltaista, punaista ja sinistä liuosta. Koeputket sisältävät sateenkaaren väristä nestettä.
Lainattava laboratoriosalkku tuo innostusta suoraan luokkaan.

Globaalit sankarit -lautapelin pelimateriaalit ovat Vaasan ja Seinäjoen kaupunginkirjastojen lisäksi saatavilla maksutta verkkosivuilta: https://www.uwasa.fi/fi/koulutus/luma/materiaalit/globaalit-sankarit-lautapeli.

Kirjoittanut:

Outi Kaarela, asiantuntija, LUMA-keskus Pohjanmaa (Vaasan yliopisto)

Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi (Helsingin yliopisto)

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa: Valtakunnalliset innostavat LUMA-mallit. Jokainen valtakunnallinen LUMA-keskus esittelee oman idean tai mallin valtakunnallisessa juttusarjassa vuonna 2024.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Matkalla tiedelähettilääksi -verkkokurssi on avattu– Edistetään yhdessä tiedeosaamista!

Tiede kuuluu kaikille. Kansallinen LUMA-tiedekasvatusverkostomme kutsuukin sinut tiedelähettilääksi edistämään lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittymistä, sekä parhaimmassa tapauksessa uusien LUMA-alalle kouluttautuvien määrää. Viimeisimmät tutkimustulokset kentältä matemaattisen osaamisen laskutrendistä puoltavat sitä, että kaikki me olemme toivottuja tähän lähettilästyöhön – olitpa opiskelija, opettaja, LUMA-aloilla työskentelevä, vanhempi tai eläkeläinen. Tuodaan siis tiede lähelle lapsia ja nuoria sekä avarretaan kukin omilla vaikutusalueillamme luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian osaamisen merkityksiä ja monipuolisia kouluttautumismahdollisuuksia. Vahvistetaan yhdessä tiedeosaamista tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea!

Maksuton itseopiskelukurssi löytyy kaikille avoimelta DigiCampus-alustalta

Kaikille avoimelle DigiCampus-verkkoalustalle avautuva kurssi tarjoaa mahdollisuuden kehittää tiedelähettilään taitojasi. Tiedelähettiläänä toimiminen on hyvin monimuotoista: se voi olla kertaluontaista tai pitempikestoista sekä tapahtua missä päin Suomea hyvänsä – paikan päällä oppilaitoksissa, kerhoissa, tapahtumissa tai virtuaalisesti eri medioissa. Kurssi sopii siis hyvin laajalti niin tiedeluokkia, -kerhoja ja -leirejä järjestäville ohjaajille, opettajille tai opiskelijoille kuin kaikille muillekin kiinnostuneille, kuten huoltajille, isovanhemmille, eläkeläisille tai alan asiantuntijoille. Saat eväitä ja pedagogiikkaa, jotka auttavat sinua toimimaan tiedekasvattajana erilaisissa ympäristöissä. 

Kurssilla perehdytään tiede- ja teknologiakasvatustoimintaan sekä LUMA-keskus Suomi-verkoston toiminta-alueisiin ensin teoriassa ja tehdään niihin liittyviä lyhyitä teoriatehtäviä. Tämän jälkeen käytännön vinkit tiedelähettiläänä toimimisesta auttavat sinua kohtaamaan lapset, nuoret ja heidän taustahenkilönsä monipuolisissa oppimisympäristöissä. Käytännönläheisyys syventää teoreettista osaamistasi ja siirtää sitä lähemmäksi konkretiaa. Mitään itse toteutettavia käytännön kokeita tällä kurssilla ei kuitenkaan ole. Kurssin suorittamisesta loppuun saat tiedelähettiläsdiplomin.

Kurssin johtajana toimii prof. Maija Aksela ja toteuttajana projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen. Kurssin suunnitteluun on osallistunut myös LUMA-keskus Suomi -verkoston toimijoita. Kurssi on suunniteltu siten, että voit käydä sen läpi omassa tahdissasi. Itseopiskelukurssilla tarkoitetaankin sitä, että kurssilla ei ole varsinaista opetustoimintaa, vaan sen voi suorittaa itsenäisesti itselle sopivana ajankohtana, täysin verkossa. Laajuus on 1 opintopiste.

Kurssille pääsee kirjautumaan tästä linkistä kurssin avauduttua 17.1.2024 klo 15 lähtien. Huomioithan, että kurssin sisälle pääsy vaatii ensin kirjautumista digicampus.fi -palveluun. Pääset kirjautumaan DigiCampukseen korkeakoulun HAKA-käyttäjätunnuksilla, Google-tilin tunnuksilla tai luomalla itsellesi DigiCampus-käyttäjätunnuksen. Mikäli kurssi sytyttää kipinän perehtyä asiaan suuremmin, voi tietoja ja taitoja vielä syventää jatkokurssilla Tiedekasvatuksen perusteet, 2op.

Infotilaisuus Zoomissa 17.1. klo 15 – Tule mukaan kurssinavaukseen! (Tallenne lisätty katsottavaksi)

Järjestämme kurssinavauksen kunniaksi infotilaisuuden Zoomissa 17.1.2024 klo 15. Siellä pääset tutustumaan kurssin sisältöihin ja saamaan lisätietoa siitä, miten voit liittyä kursille. Mukana tilaisuudessa ovat kurssin johtaja prof. Maija Aksela, kurssin toteuttaja projektipäällikkö Alisa Uusi-Kilponen ja videon välityksellä tiedelähettiläsesimerkkinä toimiva prof. Samuli Siltanen. Infotilaisuus on loistava tilaisuus myös esittää kysymyksiä asiaan liittyen.

📅 Infotilaisuus Zoomissa: 🕒 17.1.2024 klo 15.00
🔗 Linkki infotilaisuuteen ZOOMissa: Tallenne katsottavissa tästä.
🔗 Linkki Matkalla tiedelähettilääksi -kurssille: DigiCampus (Vaaditaan kirjautuminen DigiCampus-oppimisalustalle)

 

Aloita matkasi tai syvennä omaa polkuasi tiedelähettiläänä kanssamme!

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto

Evästeasetukset
LUMA-kukka ilman tekstiä

Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta voimme parantaa verkkosivujemme toimintaa ja tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeet tallennetaan selaimeesi. Evästeet tunnistavat sinut kun palaat samalla selaimella sivustollemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä.

Voit muokata tässä näkymässä kaikkia evästeasetuksiasi sivustomme osalta.

Välttämättömät evästeet

Voidaksemme tallentaa evästeasetukset, välttämättömät evästeet on oltava käytössä.

Analytiikka

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analyticsia keräämään anonyymejä tietoja, kuten sivuston kävijämäärä ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.