LUMA-sanomat arkistot - Sivu 7 49:stä

Juhlablogi: Osa 12 – Oppimassa uutta Skotlannissa

14/11/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 12. osassa Leena Ikonen Junior University Lappeenrannasta sekä Veera Pukkila ja Tarja Kariola Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta kertovat matkastaan Skotlannissa, josta LUMA-toimintaan haettiin oppeja ja ideoita. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Matkaseurue yhdessä GeoBus-hankkeen asiantuntijoiden Lauren Urquhartin (ensimmäinen vasemmalla) ja Lynn Daleyn (ensimmäinen oikealla) kanssa Kingsbarnsin rannalla. Kuva: Scottish Geology Festival*

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Tarja Kariola, Veera Pukkila ja Moona Vilén Lahdesta sekä Junior Universityn Leena Ikonen Lappeenrannasta tekivät syyskuun alkupuolella tutustumismatkan Skotlantiin, St Andrewsin yliopiston yhteydessä toimivaan GeoBus-hankkeeseen. GeoBus toteuttaa maantieteen tiedekasvatusta vierailemalla kouluilla ympäri Skotlantia, vetämällä oppilaille työpajoja ja yhä enemmän kouluttamalla opettajia.

GeoBus-toimintaan perehdyttiin osana Junior Universityn ”LUMA-paku” -hanketta, josta voi lukea lisää aiemmasta artikkelista ja hankkeen verkkosivulta. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa tiedekasvatushankkeessa kehitetään liikkuvaa LUMA-toimintaa Lappeenrannan ympäryskuntiin, ja tiiviissä yhteistyössä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen kanssa myös Lahden seudulle. Hankkeesta katettiin hakemuksen mukaisesti Ikosen ja Kariolan matkakulut.

GeoBus valikoitui tutustumiskohteeksi pitkällisen perehtymisen jälkeen, sillä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksessa kiinnostuttiin sen toiminnasta jo joitakin vuosia sitten. Aloiteltu yhteistyö kariutui silloin koronapandemiaan, mutta hankkeen benchmarking-kohdetta kartoitettaessa yhteydet viriteltiin uudestaan, ja onnistunut matka toteutti paitsi hankkeen tavoitteet myös pitkäaikaisen haaveen.

LUT-yliopiston tekniikkaan painottuvan teemavalikoimaan maantiede ei sellaisenaan kuulu, ja tietotekniikan tohtori Ikonen oli matkaseurueesta eniten ”vieraalla maalla” sisältöasioiden kanssa. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tuella maantieteen työpajat ovat kuitenkin integroitavissa myös Junior Universityn ja ”LUMA-pakun” toimintaan. Hankkeen kannalta oleellisinta oli tutustua liikkuvan toiminnan logistiikkaan ja toteutustapoihin, ja sisältöopit tulivat kaupan päälle.

Vierailulla opittiin muun muassa, että GeoBus-hankkeella ei ole omaa bussia tai edes autoa, vaan sopiva kulkuneuvo vuokrataan aina tilanteen ja tarpeen mukaan, esimerkiksi parin viikon vierailujaksolle kerrallaan. Tämä saattaa olla LUMA-paku-hankkeellekin resurssiviisaampi tapa kuin ensisijaisesti suunniteltu auton leasing koko lukuvuodelle. GeoBus-toimijat korostivat erityisesti opettajien kouluttamisen merkitystä. Heidän toteuttamansa maantieteen tiedekasvatus ei voi millään suoraan tavoittaa koko Skotlannin koululaisia, mutta lisäämällä opettajien tietämystä sekä intoa aiheeseen, oppeja saadaan välitettyä laajemmalle joukolle oppilaita.

*Opettajakoulutuksessa tutkittiin eri maalajien kykyä läpäistä vettä. Kuvassa oikealta alkaen Moona Vilen, Tarja Kariola ja Veera Pukkila Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta. Kuva: Leena Ikonen*

Koulutusta ja geologiaa

Lahden ja Lappeenrannan LUMA-asiantuntijat osallistuivat myös GeoBus -hankkeen toteuttamaan opettajien koulutuspäivään St. Andrewsin yliopistolla. Koulutuksessa perehdyttiin muun muassa geologian perusteisiin ja kivilajeja tunnistettiin tunnistuskaavakkeiden avulla. Lisäksi testattiin eri maalajien kykyä läpäistä vettä yksinkertaisen mutta havainnollisen käytännön työn avulla. Kaikki töissä käytettävät materiaalit olivat opettajien lainattavissa, ja heistä useampikin tarttui tarjoukseen. Erityisen kiinnostuneita opettajat olivat ns. kivilajilaatikoista, jotka sisältävät tunnistettavia kivilajeja, luupin, kiven raaputtamiseen käytettävän metallirenkaan ja tunnistuskaavakkeet. Koulutuspäivässä esiteltyjen opetuskokonaisuuksien sisältö oli hyvin mielenkiintoinen ja monilta osin kääntämistä vaille suoraan hyödynnettävissä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tiedeluokkatöissä.

Skotlannin luonnosta päästiin nauttimaan Scottish Geology Festival –tapahtumaan kuuluneella opastetulla geologiakävelyllä Kingsbarnsin fossiili- ja mineraalirikkaalla rannalla, ja Skotlannin matka päättyi vierailuun Edinburghin Dynamic Earth -tiedekeskuksessa. Tapaaminen tiedekeskuksen asiantuntijan kanssa sai aikaan uusia oivalluksia esimerkiksi siitä, miten sosiaalista tasa-arvoa voidaan edistää tiedekasvatuksen avulla; aihe, jota on aiemmin pohdittu myös Lahdessa ja Lappeenrannassa. Keskustelujen synnyttämiä ajatuksia hyödynnettiin osana Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen Suomen Kulttuurirahastolle tekemää tiedekasvatuksen hankehakemusta.

Junior Universityn (LUT yliopisto) Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen (Helsingin yliopisto) asiantuntijoiden yhdessä toteuttama opinto- ja tutustumismatka Skotlantiin tarjosi osallistujille uusia ja tuoreita näkemyksiä mm tiedekasvatuksen liikkuvuuden ja tavoittavuuden lisäämiseen. Lisäksi se vahvisti edelleen näiden kahden LUMA-keskuksen vahvaa ja kehittyvää yhteistyötä.

Tekstin ovat kirjoittaneet Leena Ikonen Junior University Lappeenrannasta sekä Veera Pukkila ja Tarja Kariola Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta.

Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Tiedekasvatuksen edistäjiä palkittiin

10/11/2023

Suomen yliopistoissa aloitettiin luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun kannustava LUMA-toiminta 20 vuotta sitten. 10 vuotta sitten toimintaa tukemaan perustettiin yliopistojen verkosto, LUMA-keskus Suomi. Juhlapäivänsä kunniaksi verkosto jakoi tunnustuspalkintoja tiedekasvatuksen edistämisestä.

LUMA-keskus Suomi palkitsi juhlaseminaarissaan 13 koulua tai päiväkotia opettajineen eri puolilta Suomea juhlaseminaarissa perjantaina 10.11.2023 Helsingin yliopistolla.

Aiemmin tunnustuksella on kunnioitettu ansioituneita tiedekasvatuksen edistäjiä yliopistoissa ja järjestöissä. Tällä kertaa LUMA-tunnustusdiplomi jaettiin ensimmäistä kertaa kouluille ja päiväkodeille. Tunnustuksen myötä LUMA-keskus Suomi haluaa korostaa koulujen ja opettajien tärkeää työtä LUMA-aineiden osaamisen edistäjinä sekä kiittää kaikkia opettajia, tulevaisuuden tekijöiden kasvattajia.

Suomen tulevaisuuden tekijät

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala painotti juhlaseminaarin puheessaan, miten LUMA-alojen osaamisen takaamisella on suuri merkitys Suomen tulvaisuuden menestyksen varmistamiseksi.

– Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaaminen on merkittävä tekijä Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tarvitsemme monipuolisia LUMA-osaajia koko ajan enemmän ja monilla eri aloilla. Pidän tärkeänä myös sitä, että yhä useammat tytöt ja naiset löytäisivät tiensä näille aloille, Multala korosti.

Juhlaseminaarissa kuultiin myös Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlundin juhlapuhe. Nordlund avasi puheessaan 20-vuotisen LUMA-toiminnan merkitystä.

– LUMA-keskus Suomen toiminta on tutustuttanut satojatuhansia eri-ikäisiä nuoria matemaattis-luonnontieteellisen tutkimuksen saloihin. Samaan aikaan se on hyvin merkittävästi tuonut tutkimusperäisen lähtökohdan näiden aineiden opettajankoulutukseen, Nordlund kuvasi.

– Toiminta on ollut ainutlaatuista myös sikäli, että siihen on saatu mukaan kaikki Suomen yliopistot. LUMA-keskusten verkosto saavuttaa niiden ja verkkoaineistonsa kautta koko Suomen nuorison.

Palkitut päiväkodit ja koulut

Nyt luovutetut LUMA-tunnustusdiplomit myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta seuraaville oppimisyhteisöille:

Varhaiskasvatus

Mukkulan päiväkodin esiopetus, Lahti
Niittyahon päiväkoti, Muurame
Päiväkoti Piilometsä, Oulu
Päiväkoti Satulinna, Seinäjoki
Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus, Taipalsaari
Kalkunvuoren päiväkoti ja koulu, Tampere

Peruskoulut

Lauttasaaren yhteiskoulu ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukio
Maiju Lassilan koulu, Tohmajärvi
Malms skola, Parainen

Lukiot

Helsingin luonnontiedelukio, Helsinki
Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola
Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen edistäjä

LUMA-keskus Suomi -verkostoon kuuluu 11 yliopistoa ja 13 suomalaisten yliopistojen tai yliopistokeskusten yhteydessä toimivaa LUMA-keskusta. Verkosto edistää matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian oppimista ja opetusta.

LUMA-keskus Suomi -verkostolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen tehtävä. Se on ollut myös mukana laatimassa kansallista LUMA(TE)-strategiaa ja sen toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Lisätietojen antajat:

Maija Aksela

LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja

0294150516

maija.aksela@helsinki.fi

Oona Kiviluoto

Projektisuunnittelija

0294150672

oona.kiviluoto@helsinki.fi

Jemima Unger

Viestinnän asiantuntija

0294151150

jemima.unger@helsinki.fi

Linkit:

www.luma.fi

Kuvaaja:

Teemu Myllymäki

LUMA-työn 20-vuotista taivalta juhlitaan Suomessa – tieteen iloa!

03/11/2023

LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston muodostama tiedekasvatukseen keskittyvä verkosto, johon kuuluu 13 keskusta. Tavoitteenamme on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden eli matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen. Tässä juhlakirjoituksessa LUMA-verkoston johtaja Maija Aksela kertoo näkemyksiään verkoston vuosipäivästä ja vaikutuksesta.

– Tiede kuuluu kaikille! Parasta toiminnassamme 20 viime vuoden aikana on ollut lasten ja nuorten, tulevaisuuden tekijöiden, oppimisen ja onnistumisen ilo. Samaa voi sanoa yhdessä tekemisestä ja toisilta oppimisesta tieteen saralla. Yhdessä opettajien, tiedeyhteisön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa olemme luoneet uusia tutkimuslähtöisiä avauksia sekä uusia parhaita käytäntöjä ja aineistoja kestävään tulevaisuuteen, myös globaalisti. Yhdessä olemme enemmän, sanoo ”LUMA-äiti” eli LUMA-keskus Suomen (11 yliopistoa, 13 keskusta) johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

LUMA-lyhenne viittaa luonnontieteisiin ja matematiikkaan, aloihin joissa suomalaiset nuoret menestyvät kansainvälisten PISA-tutkimustulosten mukaan hyvin.

Kansallinen LUMA(TE)-strategia

Kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Helsingin yliopiston LUMA-keskus aloitti toimintansa 20 vuotta sitten, LUMA-keskus Suomi (11 yliopistoa, 13 keskusta) puolestaan 10 vuotta sitten. Lisäksi Kemianluokka Gadolin perustettiin 15 vuotta sitten.

Lue lisää LUMA Suomi -verkkokirjastamme.

Vuosipäiväjuhla

LUMA-keskus Suomi järjestää 20-vuotispäivänsä kunniaksi juhlaseminaarin perjantaina 10.11. kello 13.15 Helsingin yliopistossa. Voit osallistua seminaariin paikan päällä Unioninkatu 33:n juhlasalissa tai verkossa. Tapahtuma alkaa kakkukahveilla kello 12.15 ja päättyy kello 15.00.

Tapahtumassa puhuvat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Laura Taajamaa kertoo LUMA(TE)-strategiasta ja sen merkityksestä. Seminaarissa jaetaan tunnustuspalkintoja kouluille ja opettajille. Haluamme kiittää ja kannustaa opettajia heidän tärkeässä työssään.

Lisätietoja juhlaseminaarin ohjelmasta on täällä. Seminaari järjestetään suomeksi ja osittain ruotsiksi.

Otamme onnitteluviestejä vastaan osoitteessa luma-keskus@helsinki.fi. Kaikki viestit ja toivotukset ovat tervetulleita.

Voit myös tehdä lahjoituksen ja tukea hankkeitamme taloudellisesti täällä.

Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet meitä menneinä vuosina.

Juhlablogi: Osa 11 – LUMA-yhteistyön voima

16/10/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin 11. osassa opettaja Mari Nuutinen kertoo yhteistyön merkityksestä omassa ympäristössään. Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Opettaja Mari Nuutinen on tehnyt yhteistyötä LUMA-keskus Suomen kanssa pitkään.* *Kuva: Hannele Kotilainen*

Mitä olen oppinut?

”Olen oppinut, että luonto on elävä. Sitä ei saa turmella.”

”Olen oppinut monenlaista eläimistä. Perhosia on monenlaisia: neitoperhosia, amiraaleja, ritareita ja suruvaippoja.”

”Olen oppinut, että puilla voi olla haavoja, lehdillä suonet ja puolukalla kukkia.”

Näin tarkoin kuvasivat luokkani oppilaat luonnontiedon oppimistaan toisen kouluvuoden jälkeen. Tällaisia luontokokemuksia olen halunnut mahdollistaa oppilailleni.

Luonto on ollut elämäni keskiössä jo lapsesta saakka. Kiitän vanhempiani, jotka sallivat minun olla utelias, tutkiva lapsi. Sain viettää tuntikausia aikaa metsässä luonnonelämää tarkkaillen ja yhteyksiä etsien, oivaltaen. Kiitos myös tädilleni ja sedälleni. Heidän luonaan maaseudulla ihmisen riippuvuus maasta, vedestä, ilmasta, auringosta, elollisista ympärillämme ja toisistamme tuli todeksi kokemuksen kautta. Lapsuuteni maalla ruokaa saatiin pellosta ja kasvimaalta, jyvät jauhettiin jauhoiksi myllyssä, voi kirnuttiin, saippuat valmistettiin kotona, suksen pohjat, veneet ja reen jalakset tervatiin, vesi kannettiin kaivosta.

Sain itse ihmetellä, aistia, iloita ja oivaltaa! Kaikki tärkeä oli ympärilläni katsottavaksi, koettavaksi ja kohdattavaksi. Näin tehtäväkseni opettajana tuli lasten ja nuorten tukeminen tähän tutkijuuteen; uteliaisuuteen, kysymysten tekoon, vastausten ja perustelujen etsimiseen, tiedon hankintaan, soveltamiseen. LUMA-opettajuuteen ja toimintaan liittyminen tapahtui luontevasti.

LUMA apuna avoimien oppimisympäristöjen kehittämisessä

LUMA tuki koulumme kehittymistä tutkivaksi oppimisyhteisöksi, mikä innoitti oppimaan toinen toisiltamme. LUMA StarT toi kouluumme yhdessä oppimisen iloa. Oivalsimme, että niin aikuiset kuin lapset ja nuoret olemme kaikki maailman ja sen ilmiöiden tutkijoita; yhteyksien etsijöitä ja ratkaisujen löytäjiä.

LUMA nosti esille monitieteisyyden, onhan tutkimuskohteena maailman ja elämän todelliset ilmiöt. Koulun eri oppiaineille: ympäristöopille, biologialle, fysiikalle, kemialle, matematiikalle, eri kielille, historialle, taideaineille ja laaja- alaisten oppimiskokonaisuuksien aihesisällöille löytyi paikkansa.

Erilaisten projektitöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa lasten ja nuorten vahvuudet pääsivät esille. Saimme kaikki onnistumisen elämyksiä. Iloa ja jännitystä toi niin projektitöiden tekeminen kuin osallistuminen kilpailuihin ja StarT-festivaaleille. LUMA-toiminta yhdisti koko koulua; oppilaita, opettajia ja koko henkilökuntaa. Se rikastutti koulun toimintoja. Samalla se tuki uutta opetussuunnitelmaa LUMA-aineiden osalta.

Yhteistyöstä Helsingin Yliopiston tiedekasvatuksen kanssa tuli mieluisaa ja tärkeää. Opiskelijoiden pitämät tunnit elävöittivät opetusta niin maastoretkillä kuin koulussa. Saimme kuulla myös muiden LUMA-koulujen projekteista. Erityisen innostuneesti oppilaat odottivat tieteentekijöiden ja tutkijoiden kouluvierailuja. He kertoivat omasta työstään ja auttoivat projektitöissäkin. Näiden vierailujen kautta avautui monille ovi tieteen maailmaan.

Oppimalla toinen toisiltamme rakennamme yhteistä arvopohjaa, yhteistä ymmärrystä elämästä, maailmasta, yhteyksistä ja viisaista kestävistä valinnoista. Parhaimmillaan koulussa voidaan luoda toimintakulttuuri, joka tukee tätä kaikkea.

Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie.

Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen. 

- Intiaanipäällikkö Seattle

Kirjoittaja Anna Maaria Nuutinen vaikuttaa myös Tiedeopetusyhdiksessä. Yhdistyksen materiaalia esikouluun löytyy esimerkiksi ESERO Finlandin verkkosivuilta. Tutustu tästä linkistä Tutkijakoulun materiaaleihin.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Lappeenrannassa juhlittiin Tiedeluokka Polun avajaisia

11/10/2023

Junior Universityn Tiedeluokka Polku LUTin ja LABin Lappeenrannan kampuksella on ollut pilotointikäytössä jo vuodesta 2021. Lukuvuonna 2022–23 pilotoitiin Tiedeluokassa sokerisateenkaari- ja ohjelmointityöpajakokonaisuus kohderyhmänä esikoululaiset. Lähes kaikki Lappeenrannan esikoululaiset vierailivat tiedeluokassa ja pilotointikokonaisuus oli niin onnistunut, että toiveena olisi saada kokonaisuus yhdeksi osaksi Lappeenrantalaisten oppilaiden Uniori polkua. Uniori toiminta on Lappeenrannan kaupungin kanssa tehtävää koko ikäluokan kattavaa oppilaitosyhteistyötä.

Tiedeluokan avajaisia päästiin juhlistamaan vihdoin tämän vuoden elokuun lopulla. Juhliin kutsuttiin Lappeenrannan ja Imatran kaupungin yhteistyökehittäjäopettajia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungin, sekä LUTin ja LABin henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. LUMA-verkoston toimijoitakin oli ilahduttavasti saapunut paikalle Päijät-Hämeen ja Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksista, Aalto Juniorista sekä Helsingin tiedekasvatuksesta.

Juhlaohjelmassa oli tietysti itse Tiedeluokka Polun toiminnan esittelyä, sisältäen perinteisempää kemiaa, ohjelmointia ja robotiikkaa sekä uusinta uutta työpajojen saralta eli LABin taideopiskelijan Minja Kautiaisen kehittämän taidegrafiikkatyöpajan sisällön kokeilua. Avajaisissa esiteltiin koko Junior Universityn tiede- ja teknologiakasvatustarjontaa, kuten kokeellisen fysiikan ABB-luokkaa, joka on ollut toiminnassa jo yli 20 vuotta. Tiedeluokan läheisessä neuvotteluhuoneessa, jonka LUMA-ohjaajat ovat nimenneet Tiedetila Puroksi, esiteltiin LUMA-paku-hankkeeseen suunniteltua robotiikkatyöpajaa pienemmille, sekä tulevaisuuden teknologioista 3D-mallinnusta ja -tulostusta 3D-kynillä biomimiikka aiheella höystettynä.

Merja Heinon avajaispuhetta kuuntelemassa juhlayleisö sekä Junior Universityn tiimi: vasemmalta Johanna Naukkarinen, Nina Herttuainen, Annamaria Mustonen, Päivi Kuosmanen, Maiju Rintakumpu ja Leena Ikonen.

Varsinaisen juhlaosuuden LUT-yliopiston Galleria-aulassa avasi LAB-ammattikorkeakoulun vararehtori Merja Heino videotervehdyksen muodossa. Myös LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Maija Aksela piti tervehdyspuheen videon välitykselä, korostaen LUMA-verkoston yhteisöllisyyttä sekä LUMA-keskusten omien tiedeluokkien ja muun paikallistoiminnan tärkeyttä. Varsinaisen juhlapuheen paikan päällä piti LUTin tutkijatohtori Johanna Naukkarinen, joka edustaa Junior Universityä LUMA-keskus Suomen johtokunnassa. Johannan puheessa korostui erityisesti yhteistyön merkitys ja monesta yhteydestä tutut kasvot yleisössä – se, miten hienoa tulosta syntyy, kun tehdään yhdessä sekä opetusalan että korkeakoulujen koulutusalojen asiantuntijoiden kanssa. Junior Universityn tiimi esittäytyi myös juhlapuheen yhteydessä.

Juhlien yllätysohjelmanumero oli yllätys paitsi yleisölle ja järjestäjille myös jopa esiintyjälle itselleen. Aiemmin sovittu esiintyjä oli valitettavasti joutunut perumaan tulonsa samana aamuna, mutta avajaisjuhlien pääjärjestäjä, Junior Universityn Nina Herttuainen, rekrytoi tilalle taitavan pianistin suoraan juhlatilan flyygelin ääreltä. Teekkarilaulut vaihtuivat siis tyylikkäämpää klassiseen, ja kampusravintoloiden juhlatarjoilutkin olivat näyttäviä ja maistuvia.

Avajaisten jälkeen Tiedeluokka Polun toiminta jatkuu aktiivisena. Syysloman tiedeleirin lisäksi ohjelmistossa on muun muassa Kemia-, taide- ja teknologiakerho, jonka 12 innokkaan kerholaisen teoksia esitellään vanhemmille taidenäyttelyn avajaisissa. Avajaisvieraaksi odotetaan myös itse Jamie Hynemania, LUTin kunniatohtoria ja J. Hyneman Centerin kehittäjää. Sammonlahden koulun oppilaat pilotoivat syksyn aikana klorofylli- ja homeitiötyöpajat, sekä mikromuovityöpajan, jossa tutkitaan Saimaan vesistöä ja kirjataan havaintoja Järvi Wikiin muidenkin tarkasteltaviksi. Useita esikouluryhmiä on tulossa työpajoihin tänäkin lukuvuonna, vaikkei koko ikäryhmän kattavaa vierailuohjelmaa ole vielä voitu vahvistaa – kaikki tarjotut työpajavuorot täyttyivät muutamassa viikossa!

Lue lisää tiedeluokan tarjonnasta tiedeluokan verkkosivuilta.

Juhlablogi: Osa 10 – Tiedettä videolla, kuinka käy kirjojen?

25/09/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kymmenennessä osassa professori Samuli Siltanen pohtii innostavien tiedevideoiden roolia omien kokemustensa kautta. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

*Teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen on myös Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani.*

Tuttu partiojohtaja ryhtyi teiniporukan kanssa suklaakakun leivontaan. Resepti tarvittiin, ja nuoriso kaivoi esiin – TikTokin. Siis videopalvelun! Kaveri kysyi heiltä, eikö tekstipohjainen Google-haku olisi ollut parempi vaihtoehto? Minä olisin tivannut, että miksei keittokirja? Nuoret eivät lue kirjoja kuten ennen. Eikä ihme: ovathan digilaitteet käteviä ja koukuttavia. Mutta voiko matematiikkaa ja luonnontieteitä oppia ilman paperille painettuja kirjoja? Ja miten pitäisi innostaa lapsia LUMA-aiheiden pariin?

Näitä pohdin kovasti kahdeksan vuotta sitten, kun tieteestä kertomisen palo kasvoi mielessäni valtaisaksi. Kirjoittaako yleistajuinen kirja? Mutta meneekö vaiva hukkaan, jos kukaan ei sitä lue? Päädyin aloittamaan YouTubessa Samun tiedekanavan, jonka videoilla esittelen matematiikkaa ja fysiikkaa animaatioiden, havaintoesitysten ja huumorin voimin.

Nyt 355 000 videokatselua myöhemmin vaikuttaa siltä, että hyvä valinta tuli tehtyä. Tiedetubettajana ei ihan yhtä kuuluisaksi pääse kuin Roni Back tai mmiisas, mutta kyllä minutkin välillä pysäytetään kadulla ja kiitetään videoista. Ja käytetäänpä teoksiani kouluissakin opetuksen tukena.

Muutamia yllätyksiä on kanavani tarjoillut. Akateemisena luennoitsijana kuvittelin, että parhaiten menisivät suurella vaivalla tuotetut teokset, joissa täsmälliset visualisoinnit vastaavat matemaattisia lakeja. Vaan ei aivan. Katsotuimmat videoni perustuvat legopalikoihin tai liitutauluun.

Luulin myös, että yleisö arvostaa eniten korkeamman matematiikan outojen kuvioiden selostamista kaduntallaajalle sopivassa muodossa. Mutta katsojiin tuntuu parhaiten vetoavan materiaali, joka on melkein tehtävissä koulumatikalla, mutta astuu pienen askelen sen yli. Aistin jopa sellaista, että opettajalle on kiva väittää vastaan, jos professorin videolla on jotakin koulukirjan määritelmistä poikkeavaa.

Varsinainen suomalaisen tiedetuben timantti on Kemianluokka Gadolinin TikTok-tili. Siellä yksittäiset videotkin keräävät satojatuhansia katsomisia. Eikä ihme: ne ovat hauskoja, tsäpäköitä ja tieteellisen tarkkoja. Valovoimaiset esiintyjät ovat itsekin nuoria, ja se auttaa koululaisia samastumaan heihin. Käykäähän kurkkaamassa vaikka tulivuoren rakennusohjeet.

Mutta varokaa: TikTok aiheuttaa riippuvuutta!

Meillä Helsingin yliopistossa on kannustettu videoilmaisun iloihin laajemminkin. Olemme järjestäneet Tvärminnen tutkimusasemalla tiedevideotyöpajoja henkilökunnalle, ja Haaga-Helian journalistilinjan kanssa yhteinen tiedevideokurssimme pärähtää käyntiin jo neljännen kerran ensi vuonna. Kursseilla neljän hengen tiimeissä on kaksi journalistiopiskelijaa ja kaksi HY:n tieteilijää. Neljän kuukauden aikana osallistujat vihitään käsikirjoittamisen, kuvaamisen ja leikkaamisen saloihin, ja he oppivat kouriintuntuvien harjoitusten kautta muokkaamaan tiedeaiheita vetäviksi tarinoiksi. Tässä vuoden 2022 kurssin antia.

Entäs ne kirjat? Tarvitaanko niitä enää videoiden aikakaudella?

Minun on vaikea nähdä, että luonnontiedettä tai matematiikkaa voisi syvällisesti oppia ilman pitkiä tekstejä. Ja ne on parasta lukea painetusta kirjasta. Toki niinkin saattaa käydä, että olen vanhanaikainen oman koulutukseni tuotos, ja tulevaisuuden nuoret saavat nämä asiat aivan hyvin haltuun ilmankin paperia.

Olipa niin tai näin, lyhyitä ja kiehtovia tiedevideoita kyllä tarvitaan nykymaailmassa. Ne ovat saatavilla siellä tiktokeissa ja tubeissa missä koululaiset muutenkin pyörivät, ja niiden herättämä innostus ajaa sitten opiskelemaan ja syvempien jatkomateriaalien pariin. Kirjojen taikka muiden.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 9 – LUMA tekee nykymaailmasta mahdollisen

22/09/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin yhdeksännessä osassa annetaan ääni nuorille yläkoululaisille, jotka kertovat, millaisia merkityksiä he antavat LUMA-aineille. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Miten nuoret näkevät luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian vaikuttavan heidän elämiinsä? Tätä selvitimme pääkaupunkiseudulla asuvilta kahdeksasluokkalaisilta, jotka vierailivat viikon Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen ja LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinnon luona työelämään tutustumisen (TET) jaksollaan.

Kuvassa vielä kuvanottohetkellä kahdeksasluokkalaiset, sittemmin jutun julkaisuhetkellä yhdeksäsluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

Kahdeksasluokkalaiset TET-harjoittelijamme Helsingin yliopiston Chemicum-rakennuksen edessä.

”Monet varmasti miettivät minkälainen oma tai muiden elämä olisi ilman jotain tapahtumaa tai keksintöä. Tieteiden tärkeyden elämälle monet voivat kuitenkin unohtaa miettiessään näitä asioita omakohtaisesti. Monet tieteet toimivat modernin yhteiskunnan ja ihmiskunnan tukipilareina. Esimerkiksi ilman matematiikkaa emme pystyisi laskemaan päivittäisiä asioita tai ilman kemiaa ihmiskunta olisi raunioina tautien takia. Miten olisimme ikinä saaneet energiaa ilman fysiikkaa?”, tuumii Daniel.

Toinen TET-harjoittelijamme komppaa matematiikan ja luonnontieteiden olevan tärkeitä asioita, jotka opettavat paljon maailmasta ja sen toiminnasta. ”Ilman niitä elämä olisi todella erilaista. Sitä on aika vaikeaa edes kuvitella. Olisiko silloin puhelimia tai autoja? Olisiko silloin edes kerrostaloja? Matematiikkaa tarvitsee rakentamiseen ja suunnitteluun.

Entäs sitten luonnontieteet? Ne opettavat meille paljon ja ilman niitä ei osattaisi niin hyvin suojautua joiltakin vaaroilta. Esimerkiksi maantieto opettaa meille, millaista elämä on eri puolilla maapalloa, ja miten voimme itse vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen.”

Daniel jatkaa kiteyttäen, että hänen oma elämänsä on hyvin riippuvainen tieteistä. Sen lisäksi, että hän on itse kiinnostunut niistä, ovat monet jokapäiväiset asiat, joita ihmiset käyttävät arjessaan, tieteiden tuotosta – esimerkiksi ne puhelimet, autot sekä niinkin ”pienet” asiat kuin musiikki.

Matematiikan vaikutuksista musiikkiin voi lukea esimerkiksi LUMAT B -verkkolehdestä, LUMATIKKA-ohjelman matematiikan opetuksen teemanumeron artikkelista Matematiikan ja musiikin yhdistäminen opetuksessa (2022). LUMATIKKA on verkostomme matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutus opetushenkilöstölle, jonka uusi koulutusohjelma LUMATIKKA+ käynnistyy vuoden 2024 alussa.

Kolmas TET-harjoittelijamme Eliot kuvailee LUMA-aineiden vaikuttavan monin eri tavoin elämän eri osa-alueisiin, minkä vuoksi hän myös näkee ne itselleen merkityksellisinä: ”Luonnontieteet sekä matematiikka vaikuttavat elämääni lukuisin eri tavoin. Elämäni osa-alueita, joissa LUMA-aineet näkyvät, ovat esimerkiksi koulu sekä vapaa-aika. Koulussa kyseiset aineet ilmenevät tietenkin niiden opiskeluna. Pidän kyseisten aineiden opiskelusta, koska ne ovat monipuolisia, kiinnostavia, auttavat minua ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja ovat ihmiskunnalle ja sen tulevaisuudelle aidosti merkityksellisiä.

Vapaa-ajalla LUMA-aineet ilmenevät mm. älypuhelimen sekä muiden älylaitteiden käyttönä – ilman luonnontieteitä älylaitteiden vaatimaa teknologiaa ei olisi olemassa. Luonnontieteet mahdollistavat myös matkustamisen eri kulkuneuvoilla, kuten lentokoneilla ja junilla. Lisäksi luonnontieteiden olemassaolo mahdollistaa minulle terveen ja pitkän elämän kehittyneen lääketieteen kautta.”

Tieteellä on tosiaan suuri vaikutus nykymaailmassa – sen tietää myös Selma: ”Matematiikka sekä luonnontieteet ovat tärkeä osa nykymaailmaa. Sen merkityksen huomaa esimerkiksi siitä, että kouluissa melkein joka päivä on ainakin yksi tunti matematiikkaa tai luonnontieteitä.”

Selma nostaa esille myös LUMA-aineiden keskinäiset kemiat ja monitieteisyyden eri tieteenaloihin: ”Luonnontieteet ja matematiikka sekoittuvat toisiinsa. Tällä tarkoitan, että näissä oppiaineissa tarvitaan yleistietoa kaikista aihepiireistä. Maantiedossa tarvitaan osittain biologian ymmärtämistä, kemiassa tarvitaan myös osittain fysiikan osaamista ja näissä kaikissa tarvitaan matematiikan taitoja. Koulussakin nämä oppiaineet sekoittuvat ja muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa ymmärtämään luonnontieteitä paremmin. Samoja asioita, joita on käyty läpi biologian tunnilla, kuulee uudestaan, kun käsittelee uutta aihetta maantiedon tunnilla.”

”Mutta miksi luonnontieteillä ja matematiikalla on niin suuri vaikutus nykymaailmaan?”, pohtii Selma. ”Kun kysymystä miettii, ensin tulee mieleen, että sehän on ihan itsestään selvä juttu. Mutta kun jää hetkeksi pohtimaan asiaa, huomaa, ettei se itse asiassa olekaan niin helppo kysymys. Luonnontieteet tutkivat maailmaa ympärillämme, ja luovat siitä paremman ymmärryksen. Se auttaa käsittämään, miten ihmeellinen maapallon luonto on. Sen avulla voimme kehittää maailmaa. Matematiikkaa ja luonnontieteitä on tutkittu jo tuhansia vuosia, ja silti jatkuvasti löydetään uutta tietoa. Maapallo muuttuu koko ajan, joten uutta tutkittavaa syntyy jatkuvasti. On vaikeaa edes kuvitella, miten paljon maapallosta on vielä oikeasti tutkimatta.”

Selma sanallistaa vielä loppuun sen, mitä asiaa TET-harjoittelijamme ovat sivunneet, ottaen myös huomioon kolikon kääntöpuolta: ”Ilman luonnontieteitä eläisimme arvaamattoman luonnon armoilla. Luonnon ilmiöille ei olisi järkeviä selityksiä ja niitä ei voitaisi seurata millään tavalla. Olisiko elämä tällöin maapallolla parempi vai huonompi? On vaikea sanoa, koska sellaista maailmaa ei ole ollut niin pitkään aikaan.

Luonnontieteet ja matematiikka ovat asioita, jotka tekevät nykymaailmasta mahdollisen.”

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia yläkoululaisia, joista seuraavat kolme mainitsemme nimeltä:

Daniel Elo
Eliot Niemi
Selma Forget

Koostanut: Alisa Uusi-Kilponen, LUMA-keskus Suomi -verkoston hallinto

Kiitos myös neljännelle kirjoittajallemme sekä viidennelle TET-harjoittelijallemme Maija Keskivinkalle, jonka kirjoitus jaettiin omana blogitekstinään aikaisemmin heinäkuussa, juhlavuosiblogin osassa 6.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Juhlablogi: Osa 8 – Tiedekasvatuksella vähennetään tiedevastaisuutta

04/09/2023

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kahdeksannessa osassa Helsingin yliopiston tiedekasvatusverkoston johtaja Maaria Linko pohtii positiivisten vastavoimien, kuten tieteen ja LUMA-toiminnan, roolia yhteiskunnassa ja sen tulevaisuudessa. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.

Maaria Linko on on LUMA-keskus Suomen johtokunnan jäsen ja Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän on valtiotieteiden tohtori ja toimii Tiedekasvatusverkoston johtajana Helsingin yliopistossa.

LUMA-tiedekasvatuksen edistäjiin minun oli luontevaa liittyä kohta muutama vuosi sitten, vaikka taustani on yhteiskuntatieteissä. Tiesin valmiiksi, että monien luonnontieteiden sekä tekniikan alan koulutuksiin ei ollut viime vuosina samassa määrin hakijoita kuin vaikkapa viestintätieteisiin. Tiesin myös, että alan osaajia tarvitaan yhtä hyvin opettamaan luonnontieteitä kouluissa ja yliopistoissa kuin ratkomaan ihmiskunnan viheliäisiä ongelmia eri aloilla. Heitä tarvitaan viemään eri alojen perustutkimusta eteenpäin – ja se taas on pohjana muun muassa niiden viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa.

Tässä on jo kylliksi tuomaan merkityksellisyyden tunnetta, kun LUMA-keskus Suomen johtokunnassa yhdessä mietitään, miten LUMA-toimintaa kannattaa edistää 11 yliopistokeskuksessa eri puolilla Suomea. Yhdessä on monesti todettu, että ideoita, kokemuksia ja toimintamalleja jakamalla saadaa enemmän aikaan ja yhteen kokoonnutaan miettimään, miten kokemusten, ideoiden ja materiaalien jakaminen toteutetaan.
Sitten on tämä, sanoisinko, poliittinen puoli. Enpä olisi uskonut etukäteen, että valistuksen henki, siis käsitys ihmiskunnan edistyksestä luotettavan tiedon lisääntymisen avulla voisi olla niin hukassa monin paikoin meillä ja varsinkin muualla. Eri yhteiskunnissa – meilläkin – tapahtuu polarisaatiota, jakautumista leireihin, joista jotkut ruokkivat salaliittoteorioita, ahdistelevat tutkijoita, kieltävät tutkitun tiedon paikkaansapitävyyden. Tieteellinen maailmankuva tai tieteellisen tiedon tuottamisen periaatteet saatetaan kyseenalaistaa tai vähintäänkin suhtautua niihin välinpitämättömästi.

Tarvitaan siis positiivisia vastavoimia, tieteen ja tutkijoiden puolustajia eri puolilla yhteiskuntaa muistuttamaan tutkimustiedon tärkeydestä. LUMA-tiedekasvatus on niistä yksi, ja sellaisena tärkeä. Yhdessä tekemällä, yrittämään kannustavalla meiningillä, hauskuudellakin kasvatetaan lapsia ja nuoria oppimaan lisää tieteestä ja sen tekemisestä. Samalla osallistujien sosioemotionaaliset taidot kehittyvät. Opettajille tarjotaan uusinta tutkimustietoa ja sen soveltamista opetukseen.

Professori Justin Dillon Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen keskuksesta UCL-yliopistosta Lontoosta kertoi vierailuluennossaan 17.8. Helsingin yliopistossa, että poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, minkä verran Britannian kouluissa opetetaan ilmaston lämpenemistä koskevia asioita tai opetetaanko ollenkaan. Kuitenkin iso osa lapsista ja nuorista jo nykyisin kantaa huolta maapallon kestokyvystä.

Meidän aikuisten tehtävä on opettaa näistä asioista, kertoa, keskustella, ja kannustaa opiskelemaan aloja, joilla voidaan löytää ratkaisuja. Niitä aloja on monia. Tämä on vain yksi esimerkki LUMA-aineiden opiskelun tärkeydestä. Kun lapset ja nuoret jollain tavalla hahmottavat, että hekin voivat olla vaikuttamassa tulevaisuuteen, heidän tulevaisuustaitonsa vahvistuvat ja kepeämmin sanottuna heidän elämänilonsa lisääntyy.

Onneksi meillä Suomessa on mahtavat opettajat, joiden päätä eivät tiedevastaiset agendat tai ryhmittymät noin vain käännä. Meillä on myös LUMA-keskukset, joiden toiminta innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden pariin. Ja sitten meillä on lapset: innokkaat, avoimet, uteliaat, kokeilunhaluiset. Jo pieniä lapsia kiinnostavat lukuisat tieteen ilmiöt. Tarinoiden, kokeilun, onnistumisen ilon ja taiteenkin avulla tieteellisen tiedon pariin innostetaan lapsia eri puolilla Suomea.

Se on valtavan hienoa ja arvokasta työtä.

Kirjoittaja on LUMA-keskus Suomen johtokunnan jäsen ja Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän on valtiotieteiden tohtori ja toimii Tiedekasvatusverkoston johtajana Helsingin yliopistossa. Tiedekasvatusverkoston tarkoituksena on laajentaa tiedekasvatusta kaikkiin tieteisiin ja lisätä tiedekasvatuksen näkyvyyttä.

Aikaisemmat sarjan julkaisut:

Liikkuva-LUMA: LUMA-autokiertueella tiede- ja teknologiakasvatusta ketterästi maakuntiin

30/08/2023

LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun LUMA-toimintaa toteuttava Junior University vie tiede- ja teknologiakasvatusta kampuskaupunkien ulkopuolelle Suomen Kulttuurirahaston tiedekasvatusapurahan turvin. ”LUMA-paku” -nimellä kulkevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa kymmeniä työpajavierailuja kouluille, päiväkodeille ja yleisötapahtumiin pääosin lukuvuoden 2023-2024 aikana, ja samalla kehittää liikkuvan LUMA-toiminnan käytänteitä tulevaisuutta ajatellen.

Hankkeen taustalla on pitkäaikainen haave tavoittaa Lappeenrantaa ympäröivien pikkukuntien koululaisia tehokkaammin, parantaen alueellista tasa-arvoa. Lappeenrannan koululaisillahan yliopistoyhteistyö on kirjattu opetussuunnitelmiin ja tavoittaa Uniori-ohjelman kautta tietyt ikäluokat kokonaisuudessaan.

Idea tiede- ja teknologiakasvatukseen varustellusta autosta on pyörinyt Junior Universityn ja tärkeän yhteistyökumppanin Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen toimijoiden puheissa jo pitkään. LUMA-kulkuneuvon hankkiminen leasing- tai vuokra-autona ainakin kiertueen intensiivisimmäksi ajaksi onkin osa hankesuunnitelmaa, mutta sillä ajatuksella, että ensin selvitetään mitä sen käyttöönotto vaatisi, ja olisiko se käytännöllistä, resurssiviisasta ja järkevää. Haasteena on mm. sopivan tallipaikan löytäminen, koska turvallinen sisätila on oleellinen teknologialaitteiston lataamiseen vierailujen välillä.

Tiedettä, teknologiaa ja robotiikkaa

Toistaiseksi LUMA-pakun vieraillessa paikalle saapuu siis LUMA-ohjaajia tiedekasvatusvälineistön kanssa – yleensä LUT-yliopiston henkilöautolla. Sisältö voi olla monipuolista tieteen ja teknologian esittelyä tiedeleluineen ja -temppuineen, tai keskittyä yhteen teemaan, kuten Sphero-kiertueen työpajois

LUMA-paku Taipalsaarella. — LUMA-paku Taipalsaarella – iloista vilinää ja vilskettä.

sa. Lahden suunnalla LUMA-paku-toimintaa käynnistellään varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen painottuvalla robottikiertueella, jota varten on hankittu vuorovaikutteisia mTiny-robotteja. Uusina sisältöinä on suunnitteilla myös ainakin musiikkiohjelmointia ja algoritmitaidetta.

Merkittävä apuraha mahdollistaa sen, että näitä vierailuja tehdään lukuvuoden aikana runsaasti, jolloin tavoitetaan monia maakuntien kouluja ehkä jopa ensimmäistä kertaa. Vaikka liikkuva LUMA-toiminta jatkuisi pienempimuotoisena hankeajan jälkeen, opettajat ovat paremmin tietoisia LUMA-toiminnan mahdollisuuksista, ja osaavat hakeutua sen pariin joko kampusvierailuille tai vaikkapa verkon kautta tavoittaviin toimintamuotoihin.

Robottiseikkailua ja liikkuvaa LUMAA

Hankkeen liikkuvaa LUMA-toimintaa on pilotoitu Sphero-työpajoilla kevään aikana ja viemällä monipuolista LUMA-paku-sisältöä kesätapahtumiin, kuten Mikkelin Hulivilikarnevaaliin ja Parikkalan Assa Open Air -tapahtumaan, jossa tieteen parissa touhuilua tahditti raskaampi rock-musiikki. Junior Universityn korkeakouluopiskelijoista koostuva kesätiimi pystytti tiedetyöpajan myös muutamalle kesäiselle toriaukiolle tavoittaen satunnaisia ohikulkijoita ja some-mainoksen perusteella paikalle löytäneitä Taipalsaarella, Puumalassa ja Imatralla. Lappeenrannan jo perinteinen Greenreality -karnevaali elokuun lopussa saa myös LUMA-pakun toimintoja esittelevän työpajapisteen.

LUMA-pakun kouluvierailuja aletaan kiinnittämään alkusyksystä, eli jos olet opettaja tai ohjaaja hankkeen toiminta-alueella eli Lappeenrannan ja Lahden ympäristössä tai välimaastossa, kuten Kouvolan seudulla, kannattaa tiedustella vierailumahdollisuutta. Yhteystiedot löytyvät LUMA-paku-hankkeen nettisivulta. Konkreettinen vierailu toteutetaan mielellään niin, että samaan työpajaan osallistuu muutama ryhmä peräkkäin. Esimerkiksi Sphero-työpajassa voi toimia kerrallaan kymmenkunta oppilasta tai jopa parikymmentä, jos toimitaan pareittain, mutta silloin pitää olla reilusti tilaa. Työpaja toimii muutenkin parhaiten liikuntasalissa tai vastaavassa isossa hyvin rajatussa tilassa. Sopiva työpaja-aika vaihtelee esikoululaisten alle puolesta tunnista isompien oppilaiden pidempään oppituntiin, jossa voidaan edetä ohjelmointihaasteisiin. Muita LUMA-paku-toimintoja voi toteuttaa luokkahuoneessa tai aulatiloissa, ja esimerkiksi huippusuosittu vesiraketti ammutaan ulkosalla, kun rakenteluosuus on valmistunut.

LUMA-pakun käänteitä voi seurata paitsi hankkeen nettisivuilta myös Junior Universityn Facebookista ja Instagramista @unilutjr-kanavalta aihetunnisteella #lumapaku.

Syksyn opintokäynnit ja muita ideoita opetukseen

08/08/2023

Tule vierailulle LUMA-keskukseen yliopistolle ryhmäsi kanssa, lainaa tutkimustarvikkeita ja opetusideoita omaan oppimisyhteisöön tai tule mukaan opettajille suunnattuun koulutukseen. LUMA-keskukset avaavat ovensa koululaisryhmille jälleen syksyllä 2023. Tutustu erilaisiin mahdollisuuksiin ja kokeile uutta ensi lukuvuonna!

Lainavälineitä ympäri Suomen – myös postitse!

Osa LUMA-keskuksista tarjoaa opettajille lainattavaksi mm. kirjallisuutta, opetuspelejä, laitteita ja välineitä. Lainattavien välineiden oheen on usein saatavilla tarkempia työohjeita välineiden hyödyntämiseksi. Lue lisää lainavälineistä sivuiltamme: https://www.luma.fi/opettajille/lainattavat-tarvikkeet/

Tuo ryhmäsi opintokäynnille tai osallistu virtuaalisesti korkeakouluvierailuun

Aalto-yliopisto Junior

Uudistuneet varauskalenterimme syyslukukaudelle ovat nyt auki. Olit siis Junior-konkari tai uusi tuttavuus, tutustuthan tarkasti nettisivuillamme ohjeistuksiin ja työpajojen sisältöihin. Sisällöistämme löytyy taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta niin peruskouluihin, lukioihin kuin ammattikouluihinkin. Kurkkaa nettisivuillemme ja varaa nopeasti ryhmällesi sopiva aika sekä toiminto syksyn 2023 valikoimasta. Kaikki koululaistoimintamme on maksutonta.

Helsingin yliopiston tiedekasvatus

Helsingin yliopistossa on fysiikan, kemian, matematiikan, maantiedon sekä tietojenkäsittelytieteiden opintokäyntejä. Kohderyhmänä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja opintokäyntejä järjestetään etänä tai Kumpulan kampuksella lähiopintokäynteinä.

LUMA-tiedeluokissa oppimisyhteisöt pääsevät tutustumaan matemaattis-luonnontieteellisten tieteenalojen tutkimukseen ja opiskeluun. Tiedeluokat myös tarjoavat opettajille lainattavaksi kirjallisuutta, opetuspelejä, laitteita ja muita välineitä. Lue lisää verkkosivuiltamme ja ilmoittaudu etä- tai lähiopintokäynnille.

Lounais-Suomen LUMA-keskus

Tarjoamme työpajoja yliopistolla varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle. Niissä tutustutaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, geenien tutkimukseen, luonnon väreihin, aurinkokennoihin ja tiheyteen. Lue pajoista lisää kotisivuiltamme.

LUT-yliopiston Junior University

Tervetuloa opintokäynnille Tiedeluokka Polkuun tai kokeellisen fysiikan ABB-luokkaan! Opintokäynnit LUTin ja LABin Lappeenrannan kampukselle voivat sisältää ohjelmointityöpajoja, ja/tai työpajoja Polussa, ABB-luokassa tai opetuslaboratorioissa.

Keski-Suomen LUMA-keskus

Tarjoamme LUMA-vierailuja kouluihin ja päiväkoteihin sekä toivotamme ryhmiä tervetulleeksi vierailulle Jyväskylän yliopiston tiloihin. Tarvittaessa myös lainaamme välineitä Jyvässeudun alueella. Tutustu vierailuihin verkkosivullamme.

Tampereen yliopiston Juniversity

Olemme lasten ja nuorten oma yliopisto ja tiedekasvatuksen asiantuntija, joka järjestää toimintaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä tukee opettajia ja kasvattajia työssään. Tutustu monitieteiseen ja ajankohtaiseen toimintaamme ja tule mukaan! Juniversityn sivuille pääset tästä linkistä. Tiedeluokan työpajat ovat avoinna useana päivänä viikossa ja välinelainaamosta löytyy esimerkiksi erilaisia robotiikan ja luonnontieteiden tarvikkeita oppimisyhteisöihin lainattavaksi. Oppilaitoksille suunnatut palvelumme käsittävät lisäksi esimerkiksi opiskelijalähettilästoiminnan sekä asiantuntija- ja oppimisympäristövierailut, jotka löytyvät nyt kätevästi yhden sivuston ja varauslomakkeen takaa.

Oulun yliopiston LUMA-keskus

Lukio-, koululais- ja päiväkotiryhmät ovat tervetulleita opintokäynneille Oulun yliopiston kampuksille! LUMA-aineisiin liittyviä vierailukohteita yliopistolla ovat esimerkiksi kasvitieteellinen puutarha ja FabLab. Vierailujen ohjelmaa järjestetään yhdessä yliopiston ainelaitosten kanssa, joten tarjolla on mahdollisuuksia esimerkiksi fysiikan laboratorioihin tutustumiseen, asiantuntijaluentoihin ja kemian, fysiikan ja biokemian laboratoriotöiden tekemiseen. Lue vierailuista lisää kotisivuiltamme.

Lähi- ja verkkokoulutuksia opettajille oman opetuksen tueksi

Mitkä työtavat ja oppimisympäristöt on todettu tutkimuksen perusteella toimiviksi? Entä miten tällaista opetusta voidaan arvioida? LUMAn lumoa -koulutuksissa pääset kuulemaan tavoista rakentaa monialaisia oppimiskokonaisuuksia erilaisissa ympäristöissä. Esiteltäviä työtapoja voit toteuttaa joko yhteistyössä oman koulusi tai päiväkotisi sisällä tai muiden kumppanien kanssa. Ideoiden lisäksi saat koulutuksesta kontakteja yhteistyön aloittamiseen. Tervetuloa oppimaan kanssamme verkon välityksellä tai lähikoulutuksissa kautta maan! Lue lisää sivuiltamme.