LUMA/STEAM-sertifikaatteja myönnettiin keväällä 12 koululle

17/05/2024

Toisen kerran jaetut LUMA/STEAM-sertifikaatit ovat osoitus systemaattisesta toimintakulttuurin kehittämisestä matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa. Sertifikaatti on Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien sekä Oulun yliopiston yhteistyönä laatima ja toteuttama. LUMA-keskus Suomi vastaa koulujen sertifioinnista ja ilmoittaa artifikaattia hakeneille kouluille tuloksista.

Kaksi koulua, helsinkiläinen Lauttasaaren yhteiskoulu ja Ylikiimingin koulu, ylsi korkeimmalle tasolle (Taso 3) LUMA/STEAM-toimintakulttuurissaan. Kuusi koulua pääsi tasolle kaksi ja neljä koulua ensimmäiselle tasolle.

Sertifikaatti antaa koululle mahdollisuuden tarkastella systemaattisesti toimintakulttuuriaan ja kehittää sitä haluamalleen tasolle. Sertifikaatin arvioitavat osa-alueet (pedagogiikka, osaaminen, oppimisympäristöt, verkostot ja johtaminen) perustuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014).

*Sertifioidut koulut merkittynä kartalle*.

Onko koulusi kiinnostunut hakemaan LUMA/STEAM-sertifikaattia? Lue lisää sertifikaatista verkkosivuiltamme ja hae sertifikaattia itsearviointilomakkeella. Syksyn 2024 itsearvioinnin määräaika on 15.11.2024, johon mennessä täytetyt hakemukset tarkastetaan jouluun mennessä.

Yhdessä kohti vahvempaa matematiikan tulevaisuutta: Näin tuemme matematiikan oppimista ympäri Suomea

18/04/2024

Tunnetko jo LUMA-verkoston monipuoliset toimet matematiikan opetuksen edistämiseksi? LUMA-keskuksemme ovat tuottaneet lukuisia suoraan opetukseen vietäviä materiaaleja ja toimintamalleja, jotka tarjoavat matematiikan oppimiskokemuksia ja tukea opetukseen.

Verkostotoimintaa valtakunnallisen tehtävän mukaisesti

LUMA-keskus Suomi -verkosto keskuksineen on rakentanut vuosien saatossa matematiikan opetuksen ja oppimisen tueksi erilaisia toimintamalleja.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme kehittäneet yhteisöllisesti uusia tutkimusperustaisia avauksia mielekkääseen matematiikan opetukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, ja kouluttaneet opettajia sekä tulevia opettajia niiden käyttämiseen. Pidämme tärkeänä myös koulun iltapäivätoimintaa: tiedekerhot ja -leirit innostavat lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun. Toivomme oivaltamisen ja onnistumisen iloa matematiikasta kaikille, kertoo johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomen hallinnosta.

Alla oleva koostekuva havainnollistaa, miten monipuolisesti malleja on tuotettu eri opetusasteille. Koosteeseen on kirjattu pääasiassa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtakunnallisen tehtäväkauden 2021–2024 aikana tuotetut mallit, kuten oppimateriaalit ja -kokoelmat, opetuskäytänteet sekä täydennyskoulutukset. Niitä on tehty niin suomeksi ja ruotsiksi kuin osin englanniksi ja saameksi. Lisäksi matematiikkaa on tehty näkyvämmäksi sosiaalisessa mediassa sekä kampanjoiden ja tapahtumien lomassa. Valtakunnallisella tehtävällä varmistetaan LUMA-alojen osaamisen ja opettajankoulutuksen hyvää tulevaisuutta sekä vahvistetaan Suomen kilpailukykyä. – Opetus muuttuu yhteiskunnan mukana tehden opettajuudesta jatkuvan oppimisen ammatin. LUMA- keskus Suomi -verkosto pyrkii toiminnallaan huomioimaan oppilaitosten ruohonjuuritason tarpeet ja realiteetit. Yhtenä mahdollisuutena ovat joustavat verkkotäydennyskoulutukset sekä lähikoulutustilaisuudet, mutta opettajien tukemiseen ja ammatilliseen kehittämiseen on monia muitakin vaihtoehtoja! Verkosto koosti valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi esimerkiksi kehittämisyhteisön asiantuntijoista sekä itse kehittämiskouluista ja -päiväkodeista. Yksi teemaryhmistä on keskittynyt matematiikkaan, ohjelmointiin ja teknologiakasvatukseen, kertoo verkoston hallinnossa työskentelevä projektipäällikkö ja matematiikan opetuksen asiantuntija Alisa Uusi-Kilponen.

– Tavoitteena on ollut vuorovaikutteinen toiminta, joka pohjautuu oppimisyhteisöjen tarpeisiin. Samalla opettajia saadaan osaksi LUMA-verkostoa. Olemme luoneet yhdessä muun muassa opetusmateriaaleja, teemailtoja ja opetuskäytänteitä, Uusi-Kilponen vielä jatkaa.

Kehittämisyhteisön tuotoksia matematiikan, ohjelmoinnin ja teknologiakasvatuksen teemaryhmässä

Murtolukumysteeri tarjoaa innostavan ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen tehtäväkokonaisuuden vuosiluokille 5–7. Jo lähemmäs 4 000 on ladannut materiaalin ja sen avulla voinut käsitellä murtolukuja oppilaiden kanssa mukaansatempaavan mysteeritarinan kautta.

”Loistava ja asiantunteva ryhmä, jossa hyvä yhteistyö ja keskusteluyhteys, tasavertaisuuden tunne. Aidosti lähdetty liikkeelle koulujen tarpeista. Toiveemme otettiin hyvin huomioon. Ryhmässä löytyi melko pian konkreettinen kehittämiskohde, ja pääsimme heti kokeilemaan ja arvioimaan tehtävien toimivuutta. Materiaali oli pääosin onnistunutta kehitysvaiheessakin. Hyvä innostava materiaali. Hahmot ja tarina toimivat hyvin vitosluokkalaisille. Toimii myös kaseille!” oli palaute, joka saatiin Murtolukumysteeristä. Murtolukumysteerin ja siihen tehdyn opettajan oppaan voi ladata suomeksi www.luma.fi/-sivuilta sekä saameksi LUMA-keskus Lapin sivuilta.

Teemaryhmä on tuottanut koulujen toiveiden pohjalta myös Arduino-paketin yläkouluun ja toiselle asteelle ohjelmoinnin opetuksen tueksi. Sitä on ladattu noin 3 800 kertaa. Paketti sisältää opettajan ohjeet ja oppijan materiaalin tehtävineen, kuten piirin rakentaminen koekytkentälevylle sekä ohjelmoitavat liikennevalot. Lisäksi tutustutaan Arduinoon yhdistetyn LCD-näytön käyttöön, kuten kuvassa.

Murtolukumysteerin ja Arduino-ohjelmointipaketin ovat työstäneet LUMA-toimijat Helsingin ja Lapin yliopistoista osana kehittämisyhteisötoimintaa.

Innoittavaa matematiikkaa LUMA-keskuksissa

LUMA-verkosto koostuu 13 LUMA-keskuksesta, joissa tehdään myös paikallisesti kattavaa kehittämistyötä ja suoraan opetukseen vietäviä ideoita. Näillä rikastutetaan matematiikan oppimiskokemuksia sekä parhaillaan opettajien ammatillista osaamista.

– Keskuksien tiedeluokkatoiminta sekä materiaalipankkien, välinevuokraamojen ja asiantuntijapalveluiden käyttö on ollut suosittua. Toimintaa on tehty alueellisesti kuin verkon välityksellä eri puolille Suomea, Uusi-Kilponen kertoo.

Kuvassa matkalaukku täynnä multilink-kuutioita. Sivussa Juniversityn Junisaurus, jonka suusta lähtee puhekupla tekstillä "Uusi etätyöpaja!". — Kuvassa Tampereen yliopiston Juniversityn mainos vuonna 2023 lanseeratusta Dino-Mittamania – Aikamatka menneisyyteen -etätyöpajasta, jossa seikkaillaan Junisaurus-pehmon kanssa aikakausien läpi. Työpajan kohderyhmää ovat 0.–1. luokkalaiset ja siinä harjoitellaan mm. mittaamista, vertailemista sekä ongelmanratkaisutaitoja.

Esimerkiksi Summamutikan materiaalipankki sisältää yli sata matematiikan tehtäväkokonaisuutta alakoulusta lukioon. Oppimateriaaleja on työstetty vuosien varrella matematiikkakerhoilla ja -leireillä, täydennyskoulutuksissa sekä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osaston opettajaopiskelijoiden kursseilla. Tuomalla oppijaryhmät Summamutikan kaltaisiin tiedeluokkiimme, voivat sekä oppijat että opettajat saada uutta innoitetta.

– Erilaisia matematiikan ja ohjelmoinnin työpajoja tarjotaan kaikenikäisille oppijoille. Varhaiskasvatuksessa lapset ovat tutustuneet ScratchJr-ohjelmointiin ja robotiikkaseikkailuihin sekä oppineet lumihiutaleiden matematiikkaa. Peruskoululaisille on ollut tarjolla ohjelmointia legorobottien, micro:bittien ja Sphero-pallojen avulla sekä matematiikkatyöpajoja, kuten aikamatkailua, tilastollisia tunnuslukuja, luonnon matematiikkaa ja murtolukuja rakennuspalikoilla. Toisen asteen opiskelijoille on järjestetty opetusta Python-ohjelmoinnista, salauksesta, tekoälystä ja derivaatan sovelluksista kuin myös siitä, miten origamien taittelua sovelletaan tekniikan alalla, Uusi-Kilponen tähdentää.

Kuvassa LUMA-toimijoita vihertävässä luontoympäristössä. — Kuvassa LUMA-keskusten edustajia, jotka ovat osaltaan olleet tukemassa matematiikan ja ohjelmoinnin opetusta. Kuva otettu Nurmeksessa ULOS-UT-OUT-tapahtumassa, jossa pidettiin vuoden 2023 LUMA-päivät opettajille. Tapahtumassa verkostoiduttiin, nautittiin kesästä ja innostuttiin työpajoista.

Tiedeluokkatoiminnan ohella järjestetään tapahtumia. Projektioppimisen StarT- aluefestareita on pidetty matematiikasta ja niiden pohjalta on karttunut materiaalipankki oppimisyhteisöjen hienoista projektitöistä. Aalto-yliopisto Juniorin Ohjelmointia Scratchillä – teemaviikkojen etätyöpajoihin on muutaman viime vuoden aikana osallistunut 7 500 oppilasta ympäri Suomen ja vastaavasti Geometriaa origameilla -viikkojen etäpajoihin 12 000 oppilasta. Lapissa suosittuja ovat olleet myös koululaisten tiedeviikot, joissa on ollut tarjolla mielenkiintoisia tiedetyöpajoja ala- ja yläkouluille sekä luentoja lukiolaisille.

Muiden verkostojen kanssa on osallistuttu Mahtavaa matematiikkaa -tempauksiin, jotka kannustavat oppimisyhteisöjä tutkimaan matematiikan hienoutta. www.luma.fi/-sivuille on koottu LUMA-verkoston tarjoama yksi ohjelmapaketti, josta löytyy esimerkiksi Junior Universityn Miten tietokone laskee -videoluento binäärimatematiikasta.

Lapsille ja nuorille sekä perheille on ollut saatavilla toimintaa kerhojen, leirien ja teemapäivien muodossa. Svenska folkskolans vänner -yhdistys on järjestänyt Barnens Akademiaa yhdessä Skolresurssin, Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen, Aalto-yliopisto Juniorin ja LUMA-keskus Pohjanmaan kanssa. Tampereen yliopiston Juniversityn Tiedekahvila on kutsunut nuoret tutustumaan uusiin aloihin ja mahdollisuuksiin. Luennoilla ja niistä tehdyillä tallenteilla eri alojen asiantuntijat esittelevät mielenkiintoisia tutkimuksiaan ja ilmiöitä mahdollisille tuleville opiskelijoille. Osa on tehty yhteistyössä Yle Areenan kanssa. Tampereella ylläpidetään myös asiantuntijapankkia, josta löytyy eri alojen tutkijoita ja opettajia. Vastaavaa LUMA-toimintaan kytkeytyviä tutkijavierailuja sekä yleisesti tutkimuksentekoa on tehty etenkin Aalto-yliopistolla, Oulun yliopistolla sekä Helsingin yliopistolla.

LUMATIKKA yhdistävänä tekijänä

LUMA-verkoston matematiikan tukitoimien esittelyä ei voisi tehdä mainitsematta viimeisenä esimerkkinä myös suursuosion saanutta matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutusta. Siinä ovat olleet eri ohjelmakausina mukana lähes kaikki keskuksemme ja se on koonnut yhteen opettajat eri asteilta ja eri puolilta Suomea.

– LUMATIKKA-täydennyskoulutus on hieno esimerkki pitkäkestoisesta ja tutkimusperustaisesta verkostotoiminnastamme, jota Maija nosti heti artikkelin alussa esille. Esimerkiksi vuosien 2018–2022 aikana kymmenillä verkkokursseillamme oli yhteensä yli 10 000 osallistujaa ja asiantuntijoiden opetusvideoita katsottiin yli 120 000 kertaa. Koostimme myös opetusmateriaaleistamme kolmisenkymmentä kokoelmaa Avointen oppimateriaalien kirjastoon kaikkien saataville, kuvaa Uusi-Kilponen.

Kuvassa Alisa Uusi-Kilponen ja Eveliina Hietakymi (tuolilla) iloisina pidellen monenkirjava avaruuskappaleita. — Kuvassa Alisa Uusi-Kilponen (oik.) ja Eveliina Hietakymi, jotka ovat olleet koordinoimassa ja rakentamassa LUMATIKKA-koulutuksia sekä viimeisintä LUMATIKKA+ -ohjelmaa. Kuva: Veikko Somerpuro. Taustalla on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella oleva Exactum-rakennus, jossa sijaitsevat matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen osastot mukaan lukien matematiikan ja tilastotieteen tiedeluokka Summamutikka ja tietojenkäsittelytieteen tiedeluokka Linkki.

LUMATIKKA on tarjonnut vuodesta 2018 alkaen verkko- ja lähikoulutusta matematiikan parissa työskenteleville varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Verkkokurssit ovat sisältäneet asiantuntijavideoiden ja -tekstien lisäksi käytännön opetusmateriaaleja ja kollegoiden toisilleen jakamiaan ideoita. Osa LUMATIKKA-kursseista on saatu myös Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kasvatustieteellisten tiedekuntien opetussuunnitelmiin.

Tarkoituksena on jatkaa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Helmikuussa 2024 starttasi uusin päivitetty ohjelmakokonaisuus LUMATIKKA+. Sen kulmakivinä ovat monipuoliset matematiikan opetus- ja arviointikäytänteet, erityispedagogiikka sekä eheyttävä, tulevaisuuden taitoja tukeva opetus. Verkkokurssien ohella järjestetään lähikoulutustilaisuuksia kurssiaiheista eri puolella Suomea.

Yhteistyö jatkuu

LUMA-keskus Suomi -verkoston toteuttamat viime vuosien toimintamallit on koottu vuoden 2024 alussa verkoston johtokunnalle heidän ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ministerien erityisavustajien pyynnöstä. Havainnollistavan listan voi kokonaisuudessaan katsoa täältä. Lista antaa suuntaa verkoston työn laajuudesta, eikä ole tarkoitettu vinkkipankiksi opetuksen tueksi. Työtä on tehty rutkasti, mutta matematiikan osaamiseen kohdistuneet huolet sanelevat sitä, että tuki on tärkeää jatkossakin.

– Tärkeää työtä matematiikan oppimisen ja sen opetuksen hyväksi jatkamme jatkossakin niin LUMA-keskuksissa, verkostona kuin yhteistyökumppaneiden kesken. Toimintamme on pitkälti maksutonta ja eri alueille suuntaavaa, jotta tukemme olisi mahdollisimman tasapuolista eikä esimerkiksi sosioekonomisista taustoista riippuvaista. Yhdessä haluamme olla kirkastamassa matematiikan lumoa valtakunnallisesti – tukien vahvempaa matematiikan osaamistasoa ja alakiinnostusta sekä tutkimus-, opettajankoulutus- ja jatkuvan oppimisen toimintaa, kiteyttää Uusi-Kilponen.

Yhteistyötä tehdään verkostona yliopistoista käsin sekä yhdessä alan toimijoiden, kuten ammattijärjestöjen ja tiedekeskusten kanssa. Lisäksi rahoittajat, kuten Opetushallitus ja Suomen kulttuurirahasto ovat tärkeitä toiminnan mahdollistajia. Ensisijaiset yhteistyötahot ovat LUMA-neuvottelukunta ja LUMA-aineiden opettajankoulutuksen, opetuksen tutkimuksen ja kehittämisen foorumi. Niiden kanssa valmistellaan uusia avauksia ja kannanottoja sekä jaetaan tietoa ajankohtaisesta tiedekasvatustoiminnasta. Tällainen toiminta on tärkeä valttikortti yhteisen hyvän edistämiseksi.

Teksti: Alisa Uusi-Kilponen & Jemima Unger

Tutkijat vierailevat lukioissa – Oulun yliopiston LUMA-keskus edistää yhteistyötä

10/04/2024

Suomessa on panostettu vahvasti nuorten luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen sekä teknologian tuntemuksen kehittämiseen LUMA-keskus Suomi -verkoston kautta. Verkosto yhdistää suomalaiset yliopistot ja muut oppilaitokset, ja sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten innostusta ja osaamista LUMA-aloilla, jotka kattavat luonnontieteet, matematiikan ja teknologian. Lisäksi verkosto tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa.

Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan toisessa osassa kerromme siitä, miten Oulun yliopiston LUMA-keskuksen kautta tutkijat vierailevat lukioissa.

Tutkijoiden etävierailujen järjestämistä lukioihin ovat toivoneet sekä yliopiston tutkijat että lukioiden opettajat. Vierailuja kehitetään edelleen tutkijoilta ja opettajilta saadun palautteen perusteella.

– Etävierailu on sekä tutkijalle että lukiolle melko kevyt yhteistyön muoto, sillä se ei vaadi matkustamista eikä koko lukion aikataulujen uudelleen järjestelemistä. Etävierailuja on tarjolla useiden eri oppiaineiden oppitunneille, erityisesti LUMA-aineisiin, sanoo Kati Kyllönen, Oulun yliopiston koulutuspalveluista.

Työ- ja uramahdollisuuksien ovia

Tutkijan etävierailujen aikana lukiolaisten on mahdollista kuulla esimerkkejä myös siitä, millaisia työ- ja uramahdollisuuksia yliopistokoulutus avaa.

– Lukiolaissa on velvoitettu lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 kehotetaan lukioita muun muassa hyödyntämään yliopistojen ja muiden oppilaitosten asiantuntemusta sekä laajentamaan opiskeluympäristöä oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla, summaa Kyllönen.

Yli 20 Oulun yliopiston tutkijaa on mukana tarjoamassa etävierailuja lukioihin ympäri Suomen lukuvuonna 2023–2024. Oulun yliopiston tutkijat esittelevät omaa alaansa, tutkimustaan ja työtään lukiolaisille.

– Lukioiden opettajat ja opinto-ohjaajat voivat tutustua tarjolla olevien vierailuiden teemoihin yliopiston verkkosivuilla ja kutsua tutkijan etävierailulle oppitunnilleen täyttämällä verkkolomakkeen. Vierailun kesto on noin 30 minuuttia, kiteyttää Kyllönen.

Lisää tutkijan etävierailuista voit lukea uutisesta, joka löytyy Oulun yliopiston verkkosivuilta.

Vierailujen aiheet oppiaineittain löytyvät verkkosivuilta.

Tutustu uuteen Tiedelähettiläs -kurssiin – professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta kertoo vierailusta ja kannustaa kaikkia vierailemaan.

Kirjoittanut:

Kati Kyllönen & Jemima Unger

Kuva:

Generative AI (Tekoälyn tuottama)

Monialaista oppimista ja innostusta Aalto-yliopisto Juniorilla

20/03/2024

Juttusarjassamme 11 yliopiston verkosto, joka koostuu 13 LUMA-keskuksesta ympäri Suomea, esittelee parhaat toimintamallinsa. Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerromme siitä, miten Aalto-yliopisto Juniorin työpaja on kehitetty osana Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmaa.

Aalto-yliopisto Juniorilla, joka on osa LUMA-keskus Suomi verkostoa, monialainen työpaja on kehitetty Sini Kiviojan pro gradu -tutkielman pohjalta. Monialainen yhteistyö ja rajat ylittävä keskustelu on Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ytimessä.

”Aistikoneet-työpajassa taiteen tekeminen antaa kontekstin tutkia teknologiaa aivan uusista näkökulmista. Millainen voisikaan olla tunteva ja aistiva kone? Entä voiko kone olla itse taiteilija?” sanoo Sini Kivioja.

LUMA-keskus Suomi on valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti sitoutunut kehittämään uusia ratkaisuja tutkimusperustaisesti ja yhteisöllisesti – sekä jakamaan parhaita toimintamallejaan Suomessa.

Aistikoneet-työpaja

Aistikoneet on monialainen, oppiainerajat ylittävä työpaja, joka sopii peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Työpaja laajentaa oppilaiden monilukutaitoa kertomalla taiteesta ja tarkastelemalla ohjelmointikoodia sen ympäristöön vaikuttamisen kautta. Työpajan tavoite on luoda kokonaisuus, jossa taiteen ja teknologian sisällöt ovat tasavertaisia.

Aistikoneet voidaan myös nähdä vastauksena LOPS:iin – kohtaan monitieteinen ja luova osaaminen. Se kuvailee osaamista näin: ”Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa.”

Yhteisöllisyys ja tutkimusperustaisuus käsi kädessä

Aistikoneet-työpajan on kehittänyt Sini Kivioja osana kuvataidekasvatuksen pro gradu -työtään Aalto-yliopistolla. Kivioja on toiminut ohjaajana ja nykyään viestintäkoordinaattorina Aalto-yliopisto Juniorilla. Kivioja hyödynsi työpajan kehityksessä toiminta- ja kehittämistutkimuksen menetelmiä.

Työpajan kehittämisessä auttoivat Aalto-yliopisto Juniorin taiteen ja muotoilun sekä ohjelmoinnin ja teknologian työpajojen ohjaajat. Työpajaa testattiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa, johon osallistui eri aineiden opettajia. Työpajan kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Sini Kiviojan pro gradu -tutkielmassa.

Työpaja on varattavissa kevään opintokäynneille paikan päällä Otaniemessä.

Työpajan ennakkotehtävään voi tutustua Aalto-yliopisto Juniorin verkkosivuilla. Ennakkomateriaalin avulla Arduinojen alkeet otetaan käyttöön Tinkercard emulaattorin avulla. Jos Arduinot kiinnostavat, voit tutustua ennakkotehtävään ryhmäsi kanssa vaikket pääsisi vierailulle itse työpajaan.

Artikkelin on kirjoittanut Jemima Unger sekä Open AI teknologia.

Lähteet ja julkaisut:

Sini Kiviojan kuvataidekasvatuksen maisteritutkielma:

Aistikoneet — Monialaisen taide- ja teknologityöpajan kehittäminen Aalto-yliopisto Juniorille. Sini Kivioja.

Podcast. Kuviksen digipodi -podcast, ”STEAM-pedagogiikka ja monialaisuus”. Keväällä 2024.

Inspiroidu ja innostu LUMA-keskus Suomen kesäleireillä

05/03/2024

Pulahda mukaan LUMA-keskus Suomen kesäleireille oppimaan uutta, tutkimaan ja viettämään aikaa luonnossa. Luvassa on innostusta luma-aineista, leikkejä ja uusia ystäviä. Ilmoittautuminen on jo auennut eri puolilla Suomea, joten varaathan paikkasi ajoissa. Tutkimuksemme mukaan tiedeleirit innostavat tulevaisuuden tekijöitä opiskelemaan alaa.

LUMA-kesäleiri I (Lahti)

Tule LUMA-kesäleirillemme kokeilemaan, tutkimaan ja ihmettelemään luonnontieteen ilmiöitä Tiedeluokka SOLUssa. Leiripäivinä myös leikitään yhdessä muiden leiriläisten kanssa ja vietetään aikaa ulkona. Leirityöt ovat osittain samoja kuin kerhoissamme ja edellisvuoden kesäleirillä. Lounaskahvila Sinuhen lämmin herkkulounas sisältyy leirin hintaan.

Missä: Tiedeluokka SOLU, Lahden Tiedepuiston B-osa, Niemenkatu 73 Lahti
Milloin: ma-pe 3.–7.6.2024 klo 9–15
Kenelle: 1.–3. luokkalaisille (v. 2014–2016 syntyneet)
Hinta: 30 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 6.3. alkaen!

LUMA-kesäleiri II (Lahti)

4.–6. luokkalaisten LUMA-kesäleirillä syvennymme tutkimaan, miten maailma toimii luonnontieteiden näkökulmasta käsin. Testaamme Tiedeluokka SOLUn laboratoriossa mm. fysiikan, kemian ja biologian ilmiöitä käytännön kokeilla. Lisäksi pelailemme ja leikimme yhdessä ulkona. Leirityöt ovat osittain samoja kuin kerhoissamme ja edellisvuoden kesäleirillä. Lounaskahvila Sinuhen lämmin herkkulounas sisältyy leirin hintaan.

Missä: Tiedeluokka SOLU, Lahden Tiedepuiston B-osa, Niemenkatu 73 Lahti
Milloin: ma-pe 10.–14.6.2024 klo 9–15
Kenelle: 4.–6. luokkalaisille (v. 2011–2013 syntyneet)
Hinta: 30 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 6.3. alkaen!

Matikka- ja koodausleiri (Lahti)

Leirillä sukelletaan matematiikan ja koodauksen maailmaan Tiedeluokka SOLUssa. Lisäksi leikitään ja puuhaillaan yhdessä muiden leiriläisten kanssa sisällä ja ulkona. Leiriohjaajina toimivat osaavat ja innostavat luma-konkarit. Leiripäivän kesto on neljä tuntia. Leiriläiset tuovat mukanaan omat eväät. Leiri on ilmainen.

Missä: Tiedeluokka SOLU, Lahden Tiedepuiston B-osa, Niemenkatu 73 Lahti
Milloin: ma-ke 17.–19.6.2024 klo 9–13
Kenelle: 2.–4. luokkalaisille (v. 2013–2015 syntyneet)
Hinta: Ilmainen, omat eväät mukaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 6.3. alkaen!

Elämää etsimässä -leiri (Turku)

Tällä leirillä pääsemme sukeltamaan pitkälle niin Maan kuin koko aurinkokunnan menneisyyteen. Selvitämme, miten aurinkokunta on syntynyt, ja miten sen synty on mahdollistanut elämän. Mietimme, miten elämä on syntynyt ja mitä edellytyksiä sen synnylle ylipäätään on. Tutustumme kauan sitten eläneisiin ja nykyisin eläviin elämänmuotoihin kaikessa lajirikkaudessaan, suurimmista kasveista ja selkärankaisista aina mikroskooppisen pieniin eliöihin. Pääsemme myös pohtimaan, voisiko elämää löytyä Maan lisäksi myös muilta planeetoilta, muilta aurinkokunnan kappaleilta tai kokonaan oman aurinkokuntamme ulkopuolelta.

Missä: Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Milloin: 3.–7.6 ja 10.–14.6.
Kenelle: 7-9 ja 9-12-vuotiaat
Hinta: 210 e (sis. alv), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Ilmoittaudu mukaan 4.3. klo 12.00 alkaen!

Luonnontieteiden laboratorio -leiri (Turku)

Miten saadaan aikaan hienoja kemiallisia reaktioita? Millaisia erilaisia ominaisuuksia aineilla on? Tai kiinnostaako fysiikan ilmiöt? Onko sinulla itselläsi mielessä jokin tiedekoe, jota haluaisit päästä kokeilemaan? Luonnontieteiden laboratorio -leirillä tutustumme ympärillämme olevaan maailmaan ja ilmiöihin jännittävien ja mielenkiintoisten tiedekokeiden ja -tutkimusten avulla. Teemme paljon mielenkiintoisia laboratoriotutkimuksia kemian, fysiikan ja biologian aihepiireistä. Leiriviikon aikana vietetään aikaa niin laboratorossa kuin yhdessä ulkoillen. Vierailemmepa vielä kasvihuoneissakin! Mitähän tiedetutkimuksia siellä voisi tehdä?

Missä: Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Milloin: 3.–7.6 ja 10.–14.6.
Kenelle: 9-12 ja 7-9-vuotiaat
Hinta: 210 e (sis. alv), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Ilmoittaudu mukaan 4.3. klo 12.00 alkaen!

Arkeologialeiri (Lieto)

Millaista elämä oli satoja vuosia sitten? Entä tuhat vuotta sitten? Arkeologialeirillä tutkailemme, mitä maasta löytyvät esineet ja luonnossa kasvavat kasvit voivat kertoa menneiden aikojen elämästä. Millaista on ollut ihmisten arki linnavuorella? Mitä Aittamäen kalmistolla on tapahtunut? Leirillä pääsemme seikkailulle muinaisuuteen, kokeilemme arkeologien töitä ja tutkimme oikeita arkeologisia löytöjä.

Missä: Liedon Vanhalinna
Milloin: 10.–13.6.
Kenelle: 8-10-vuotiaat
Hinta: 195 e (sis. alv), lounas ja välipala kuuluvat hintaan

Ilmoittaudu mukaan 4.3. klo 12.00 alkaen!

Tiedemysteerejä Kumpulan kampuksella (Helsinki, täynnä)

Kumpulan kampuksella järjestetään kaksi kesäleiriä 3.–7.6.2024 ja 10.–14.6.2024. Maksuttomat leirit ovat suunnattu 4.–6. luokan syksyllä aloittaville lapsille.

Tervetuloa mukaan unohtumattomalle seikkailulle tiedemysteerien maailmaan! Oletko valmis astumaan salaperäisten ilmiöiden ja tieteellisten arvoitusten pariin? Leirillä ratkotaan kiehtovia tiedemysteereitä yhdessä muiden uteliaiden kanssa. Olipa kyseessä sitten salaperäiset kokeet, pulmat tai luonnonilmiöt, leirillä on tarjolla jotain jokaiselle tulevalle tiedenikkarille. Viikon aikana lapset tutustuvat monipuolisesti eri luonnontieteisiin ja keräävät viikon ajan vihjeitä viimeisenä päivänä ratkeavaan arvoitukseen. Kesäleiri tarjoaa osallistujilleen monipuolisia kokemuksia, joissa yhdistyvät tiede ja hauskanpito.

Leiripäivinä on ohjelmaa klo 9–15 ja osallistujille tarjotaan lounas sekä välipala.

Missä: Helsingin yliopisto, Kumpulan kampus
Milloin: 3.–7.6.2024 ja 10.–14.6.2024. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 4–6. -luokan aloittavat
Hinta: MAKSUTON

Leiri-ilmoittautuminen päättyy 6.3! Kipin kapin mukaan!

Kaksikielinen Avaruusseikkailu -tiedekerho / Tvåspråkiga vetenskapsklubben Rymdäventyret (Vaasa, Vasa)

Avaruudessa on planeettoja, satelliitteja, meteoriitteja ja avaruusötököitä, vai onko?
I rymden finns det planeter, satelliter, meteoriter och rymdvarelser, eller hur var det nu igen?

LUMA-keskus Pohjanmaa ja Skolresurs kutsuvat 1.-3. -luokkalaisia kaksikieliseen Avaruusseikkailu -tiedekerhoon tutkimaan avaruutta. Kielikylpy-periaatteella toteuttavassa maksuttomassa kerhossa lapset pääsevät muun muassa tutustumaan satelliitteihin, avaruuspeliin ja luomaan mielikuvituksellisen avaruusötökän. Kolmen päivän seikkailu avaruudessa voi alkaa!

LUMA-center Pohjanmaa och Skolresurs erbjuder elever i årskurs 1.–3. möjligheten att komma med på den tvåspråkiga vetenskapsklubben Rymdäventyret. I denna kostnadsfria klubb får barnen under tre dagar bland annat bekanta sig med satelliter, rymdspel och skapa fantasifulla rymdvarelser. Välkomna med på Rymdäventyret!

Missä/Plats: SAGA-tiedeluokka, Technobothnia, Vaasan yliopisto
Milloin/Tid: 4.–6.6. klo 9:00-12:00
Kenelle/Målgrupp: 1.-3. -luokkalaiset
Hinta/Pris: Maksuton

Seuraathan LUMA-keskus Pohjanmaan verkkosivuja, jotta pääset ilmoittautumaan mukaan huhtikuussa!

Visst följer du redan med Skolresurs webbplats? Anmälan till lägret öppnar i april – så håll utkik efter den!

Aalto-yliopisto Juniorin kesäleirit lapsille (Espoo, täynnä)

Aalto-yliopisto Juniorin kesäleirillä sukelletaan tieteen, taiteen, teknologian ja talouden maailmaan Juniorin innostavien työpajojen kautta! Monialaisella leirillä lapset tutustuvat Aalto-yliopisto Juniorin suosituimpiin työpajoihin ja ovat itse tutkijoita, taiteilijoita ja keksijöitä. Leiripäiviin kuuluu myös rentoa ulkoilua.

Missä: Aalto-yliopiston kampuksella, Otaniemi, Kemistintie 1 B
Milloin: 3.–7.6.,10.–14.6. ja 17.–20.6.
Kenelle: 1.–3.-luokkalaisille ja 4.–6.-luokkalaisille
Hinta: 150 € viiden päivän leirit, 120 € juhannusviikon neljän päivän leirit

Nuorten peliohjelmointikurssi (Jyväskylä)

Oletko aina halunnut ohjelmoida oman pelin? Viiden päivän mittaisilla nuorten peliohjelmointikursseilla opetellaan tekemään 2D -pelejä, ja nähdään, miten koulumatematiikkaa ja -fysiikkaa voi hyödyntää hauskasti. Kurssille et tarvitse aiempaa kokemusta peliohjelmoinnista tai ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Mukaan voivat osallistua myös aiemmin peliohjelmointikurssin suorittaneet. Kurssihinta sisältää lounaan.

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 3.–7.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

Nuorten peliohjelmointikurssi (Jyväskylä)

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 10.–14.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

Nuorten peliohjelmointikurssi edistyneille (Jyväskylä)

Oletko aina halunnut ohjelmoida oman pelin? Viiden päivän mittaisilla nuorten peliohjelmointikursseilla opetellaan tekemään 2D -pelejä, ja nähdään, miten koulumatematiikkaa ja -fysiikkaa voi hyödyntää hauskasti. Kurssille et tarvitse aiempaa kokemusta peliohjelmoinnista tai ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Mukaan voivat osallistua myös aiemmin peliohjelmointikurssin suorittaneet. Kurssihinta sisältää lounaan.

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 17.–20.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

Nuorten peliohjelmointikurssi (Jyväskylä)

Oletko aina halunnut ohjelmoida oman pelin? Viiden päivän mittaisilla nuorten peliohjelmointikursseilla opetellaan tekemään 2D -pelejä, ja nähdään, miten koulumatematiikkaa ja -fysiikkaa voi hyödyntää hauskasti. Kurssille et tarvitse aiempaa kokemusta peliohjelmoinnista tai ohjelmoinnista. Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta! Mukaan voivat osallistua myös aiemmin peliohjelmointikurssin suorittaneet. Kurssihinta sisältää lounaan.

Missä: Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennus
Milloin: 24.–28.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: 12–18-vuotiaat
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot.

JYUniorit-luontoleiri alakouluikäisille: luonnon mysteerejä ratkomaan (Jyväskylä)

Hei kaikki pienet luonnontuntijat ja luontoretkeilijät! Haluaisitko viettää viikon luonnontieteilijänä tehden omia tutkimuksia ja tutustuen uusiin kavereihin? Luontoleirillä pääset ihmettelemään metsän tapahtumia ja käyttämään oikeita tutkimusvälineitä arvoitusten selvittämiseksi. Opit tunnistamaan monia lajeja ja käyttämään esimerkiksi mikroskooppia, luuppia ja kiikareita. Luonnontuntemuksen lisäksi opimme yhdessä retkeilytaitoja, kuten kartan ja kompassin käyttöä.

Missä: Jyväskylän yliopisto, kirjastorakennus Lähde
Milloin: 24.–28.6. Leiripäivien kesto on klo 9.00–15.00.
Kenelle: Alakoululaiset
Hinta: 65,00 euroa (sis alv.), lounas kuuluu hintaan

Lisätiedot ja ilmoittautumiset löydät tämän linkin takaa – kurkkaa jo tänään!

Yläkouluikäisten nuorten tiedeleiri (Konnevesi)

Tervetuloa tiedeleirille Konneveden tutkimusasemalle! Kolmepäiväinen leiri sopii 7.-9. luokan käyneille nuorille. Tiedeleirillä tehdään erilaisia LUMA-aiheisia tutkimuksia, ihmetellään ympäristöä ja ratkotaan luonnontieteellisiä pulmia tutkimusasemalla sekä sen lähimaastossa. Tavoitteena on antaa osallistujille laaja-alainen tieteellisen ihmettelyn kokemus ja innostaa luonnontieteellisten tutkimusten tekemiseen. Tärkeimmät leirillä tarvittavat asiat ovat avoin tutkijan mieli ja innostus. Leirielämään kuuluvat luonnollisesti myös saunominen, uiminen, makkaranpaisto sekä leiriolympialaiset!

Tarkemmat tiedot leiristä julkaistaan kevään aikana. Leiri on osallistujille maksuton. Leiriläisille järjestetään yhteiskyyti Jyväskylästä Konnevedelle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset täältä: Keski-Suomen LUMA-keskuksen tapahtumat | Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)

Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedeleirin toteutusta.

Missä: Konneveden tutkimusasema
Milloin: 17.–19.6.
Kenelle: Yläkouluikäiset (v. 2008-2010 syntyneet)
Hinta: maksuton

Luonto- ja tiedeleiri 3. – 7.6. (TÄYNNÄ)

Mukaan Luonto- ja tiedeleirille pääsee 16 osallistujaa.

Luonto- ja tiedeleirillä innostutaan luonnon tutkimisesta ja tieteestä! Leiri on tarkoitettu syksyllä 2. – 3. luokilla aloittaville. Ohjelmassa on mm. luonnon tutkimista esim. vesistöihin ja metsäluontoon liittyen, selviytymistaitoja luonnossa mm. suunnistamista, sekä tieteellisiin kokeisiin, tutkimusvälineisiin ja tekniikkaan tutustumista esim. luontoanimaatioiden tekemistä ym. Tutuksi tulee myös PILKE ja tiedekeskus Arktikum puistoineen.

Tästä tulee huikea seikkailu – tule mukaan!

Leirin järjestäjä: LUMA-keskus Lappi on kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoima paikallisorganisaatio koulujen, korkeakoulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Leirillä ohjaajina toimivat korkeakoulun, tiedekeskusten ja opetusalan ammattilaiset sekä korkeakouluopiskelijat.

Leirin ohjelma: ilmoitetaan leirikirjeessä toukokuussa, leiri on maksuton (omakustanteinen ruokailu tai omat eväät).

Leiriaika: päivittäin klo 9-15.

Leiripaikka: Lapin yliopisto, Rovaniemi lähialueineen ja vierailukohteineen (esim. PILKE ja Arktikum)

Ilmoitamme huoltajalle leirille pääsemisestä sähköpostilla huhtikuussa. Leirikirje lähetetään osallistujille toukokuussa, jossa kysymme tarkemmat tiedot, kerromme tarkemman leiriohjelman ja tarvittavat varusteet.

TtT-leiri 10.6. – 14.6. (Lappi)

MukaanTtT-leirille pääsee 16-20 osallistujaa.

Tee tiedettä, taidetta ja tekniikkaa toiminnallisesti. Leiri on suunnattu yläkouluikäisille, syksyllä 7. – 9. luokilla aloittaville nuorille. Tutustumme Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun tiede-, taide- ja tekonologialaboratorioihin ja suunnittelemme projektin, joka toteutetaan leirin aikana. Leirillä tullaan tutustumaan toisiimme yhdessä tehden, toimien ja tutkien. Tutustumme korkeakoulumme tekniikan, taiteen ja tieteen menetelmiin tehden erilaisia töitä ja suunnittelemme isomman projektin. Leiriviikon aikana tehdään paljon muitakin leiritouhuja yhdessä.

Tällä leirillä tehdään eikä vain meinata!

Leirin järjestäjä: LUMA-keskus Lappi on kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoima paikallisorganisaatio koulujen, korkeakoulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Leirillä ohjaajina toimivat Lapin korkeakoulujen ja opetusalan ammattilaiset sekä korkeakouluopiskelijat.

Leirin ohjelma: ilmoitetaan leirikirjeessä toukokuussa, leiri on maksuton (omakustanteinen ruokailu tai omat eväät).
Leiriaika: päivittäin klo 9-15.
Leiripaikka: Lapin yliopisto / Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi

Ilmoitamme huoltajalle leirille pääsemisestä sähköpostilla huhtikuussa. Leirikirje lähetetään osallistujille toukokuussa, jossa kysymme tarkemmat tiedot ja kerromme tarkemman leiriohjelman ja tarvittavat varusteet.

Ilmoittaudu leireille tämän linkin takaa ke 3.4. klo 9 alkaen.

Salapoliisitiedeleiri 31.7. – 2.8. (Lappi)

Mukaan Salapoliisi-leirille pääsee 16 osallistujaa.

Hei syksyllä 4. -6. luokalla aloittava lapsi! Etsimme nuoria salapoliiseja Salapoliisi-leirille ratkaisemaan mysteeririkosta kanssamme! LUMA-keskus Lapin salapoliisitiedeleirillä lapset tutkivat tieteen ja johtolankojen avulla, kuka epäillyistä on syyllistynyt rikokseen. Leirillä tullaan tutustumaan toisiimme leikkien ja tehden yhdessä, tutustumme luonnontieteellisiin ja poliisien käyttämiin tutkimusmenetelmiin ja tehään paljon muutakin leiritouhuja yhdessä.

Tämä on kiva päätös kesälomalle ja tiedekasvatusta parhaimmillaan!

Leirin järjestäjä: LUMA-keskus Lappi on kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoima paikallisorganisaatio koulujen, korkeakoulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Leirillä ohjaajina toimivat korkeakoulun ja opetusalan ammattilaiset sekä korkeakouluopiskelijat.

Leirin ohjelma: ilmoitetaan leirikirjeessä toukokuussa, leiri on maksuton (omakustanteinen ruokailu tai omat eväät).

Leiriaika: päivittäin klo 9-15.

Leiripaikka: Lapin yliopisto, Rovaniemi

Ilmoittaudu leireille tämän linkin takaa ke 3.4. klo 9 alkaen.

Kesäleirejä yhteistyökumppaneiltamme

Ursan kesäleirit

Missä: Orimattila, Ursan havaintokeskus Tähtikallio
Milloin & Kenelle: Tähtileiri I n. 9–13-vuotiaille 24.7.–27.7. ja Tähtileiri II n. 13–18-vuotiaille 28.7.–1.8.
Hinta: 290–390 euroa. Leirien hintaan kuuluu majoitus viihtyisässä päärakennuksessa sekä ateriat, joista vastaa ammattimainen catering-palvelu.

”Ursan tähtileiri tuli vastaan sattumalta, ja se täytti kaikki toiveet.” […] ”Parasta olivat hyvät keskustelut ja tosi kiva porukka.” Tähtileirillä opitaan hauskojen ja mielenkiintoisten esitysten kautta tähtitiedettä sekä joskus myös fysiikkaa ja kemiaa. Tähtileiri I:llä askarrellaan ja käsitellään aiheita kevyemmin, kun taas Tähtileiri II on asiapainotteisempi, ja asioita pyritään käsittelemään hieman syvemmin. Opetuksesta vastaavat nuoret, kivat ohjaajat.

Ilmoittaudu kesäleirille tämän linkin takaa

Lasten lauantai: monitieteisyyttä ja hauskaa kokeilua

26/02/2024

Lapsille suunnattua LUMA-aineiden päivää vietettiin Jyväskylässä 17.2.2024. Pakkasen ja lumen keskellä lähes 80 lasta vanhempineen pääsi kokeilemaan ja ihmettelemään fysiikan, matematiikan ja kemian ihmeitä. Tapahtuman toteutti ensimmäisen vuoden LUMA-aineiden opettajaopiskelijat yhdessä Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa osana Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille toimintaa.

Vierailijat pääsivät kokeilemaan fysiikassa magnetismin saloja. Kemiassa molekyylimallit, sokerisateenkaaret ja laavalamput kiehtoivat uteliaita mieliä. Matematiikassa Möbiuksen nauhat, origamit ja noppapelit haastoivat aivonystyröitä ja kädentaitoja.

– Opettajana näin opiskelijoissa epävarmuutta ennen tapahtumaa. Pystynkö vastaamaan, osaanko asiat? Kuitenkin tehtävänanto oli tehdä lapsille aktivoivia tehtäviä omasta mielenkiinnon kohteesta, sanoo professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistolta.

Tapahtumassa oli mukana 32 opettajaopiskelijaa ohjaamassa ja jututtamassa lapsia ja heidän vanhempiaan. LUMA-aineiden salojen lisäksi puhuttiin opiskelu- ja uramahdollisuuksista sekä ajankohtaisista tieteen saloista. Työpisteiden suunnittelu ja toteutus liittyi opiskelijoiden omiin ryhmäprojekteihin, jotka ovat osa heidän ”Ensiaskeleet opettajuuteen” -kurssia.

– Alkujännityksen jälkeen opiskelijat innostuivat ohjaamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Se oma osaaminen pulppusi näkyviin niin, että jopa vanhemmat hämmästelivät ja kyselivät lisää.

Jännitystä ja silmien tuiketta Jyväskylässä

Alun jännityksen jälkeen intensiivinen ja mieleenpainuva päivä oli ikimuistoinen. Erityisesti lasten tuikkivat silmät jättivät jälkensä opettajaopiskelijoiden ajatuksiin. Lasten vanhempien saadessa vihdoin lapsensa irrotettua LUMAn saloista kotia kohti, saatesanoina poistuessa oli ”lisää tällaista. Tätä tarvitaan!”.

– Opiskelijoille tämä oli innostava ensikosketus lapsiin, joka antoi lisäpontta opettajaksi kouluttautumiselle.

– Lapsille tämä antoi mielenkiintoista tekemistä ja kokemista. Jopa niin paljon, että välillä vanhempien oli vaikeaa saada lapset lähtemään kotiin.

Lisätietoa löydät verkkosivuilta, jossa kerromme lisää lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta.

Teksti: Jan Lundell, professori Jyväskylän yliopistolta.

Lisätietoa löydät Lapsille ja nuorille suunnatuilta verkkosivuiltamme.

Uusia innovatiivisia ratkaisuja palkituissa LUMA-lukioissa eri puolilla Suomea

08/02/2024

Helsingin luonnontiedelukio, Kokkolan suomalainen lukio, Lyseonpuiston lukio sekä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, palkittiin LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa 10.11.2023. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

Kannustus opiskeluun, innostaminen luonnontieteisiin ja vahva pohja jatko-opiskeluihin ovat avainasemassa Helsingin luonnontiedelukion toiminnassa. Lukio on muuttanut uusiin tiloihin Helsingin yliopiston tiedekampukselle Kumpulaan elokuun alussa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus on tarjonnut lukiolle helpon yhteydenottokanavan yliopiston suuntaan.

– Luonnontiedelukiossa pyrimme innostamaan ja kannustamaan nuoria luonnontieteiden opiskeluun ja varmistamaan heille vahvan pohjan luonnontiedealan jatko-opinnoissa. Kokeellinen lähestymistapa ja laboratoriotyöskentely on keskeistä luonnontiedeaineiden opiskelussa. Yhteydet lukion ulkopuolelle ovat myös tärkeitä tämän kaiken toteuttamisessa, kertoo kemianopettaja Krista Sormunen.

*Helsingin luonnontiedelukion opiskelijat Kemianluokka Gadolinissa Helsingin yliopistolla tutustumassa hydrobisiin nanomateriaaleihin. Kuva: Olga Sipilä*

Esimerkiksi yhteistyö Kemianluokka Gadolinin kanssa on jatkunut vuosia. Tiedeluokka on pystynyt vastaamaan lukion kemianopettajien toiveisiin usein silloinkin, kun opettajat ovat toivoneet jotakin Gadolinin työvalikoimasta poikkeavaa. Tutkijavierailut ovat lukiolaisten kannalta erityisen tärkeitä ja ne ovatkin toteutuneet hyvin.

Sormunen summaa, että opettajan työssä nuorten kanssa työskentely on se, joka innostaa. Mikään päivä ei ole samanlainen – opettajan on sovellettava työnsä kullekin oppilaalle ja ryhmälle sopivaksi.

– On hienoa nähdä, kun joku innostuu niistä aiheista, joita oppitunneilla käsitellään, ja jälkikäteen kuulla, mihin nuoret ovat elämässään päätyneet, lisää Sormunen.

Kiertotaloutta ja ohjelmointia Kokkolassa

Kokkolan suomalainen lukio, Kokkolasta, palkittiin myös tunnustusdiplomilla LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Lukiossa aloitti vuonna 2018 luonnontieteiden ja teknologian erityinen koulutustehtävä, johon otetaan vuosittain 60 opiskelijaa. LUMA-linja on tuonut lukioon paljon LUMA-aineiden ympärille keskittyvää kehittämistoimintaa, tapahtumia ja positiivista pöhinää.

LUMA-linjan opiskelijat tekevät yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.

– Meillä on mahdollisuus tehdä osa laboroinneista ammattikorkeakoulun laboratoriossa, se on myös osa yhteistyötä, jota teemme Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen kanssa, kertoo apulaisrehtori Anneli Kauppi, erityisen koulutustehtävän ja yritysyhteistyön koordinaattori.

Lukiossa järjestettiin lokakuussa LUMATEK-tapahtuma lukion LUMA-linjan opiskelijoille. Tapahtumaan kutsuttiin myös maakunnan lukioista luonnontieteistä kiinnostuneita opiskelijoita. Ohjelmassa oli luento tuuli- ja aurinkovoimaloista, paneelikeskustelu, jossa oli mukana eri yritysten edustajia keskustelemassa kiertotalouden toteutumisesta. Alustuksen jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin.

*Opiskelijat toteuttavat vesitutkimuksia työpajassa, joka järjestettiin LUMATEK-tapahtumassa Kokkolan suomalaisella lukiolla. Kuva: Anneli Kauppi*

Nuorille tarjoutuu monia eri mahdollisuuksia LUMA-yhteistyön kautta.

– Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien opintojaksojen lisäksi meillä on monipuolinen luonnontieteisiin ja TVT-opintoihin painottunut opintotarjonta. Opinnoissa painottuu yhdessä oppiminen ja kokeellisuus. Teemme yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, erityisesti Kokkolan suurteollisuusalueen KIP:n yritysten kanssa, kertoo Kauppi.

Kokkolasta on osallistunut kaksi tiimiä BatSat- ja TaigaSat-tiimit Euroopan avaruusjärjestön järjestämään tölkkisatelliittikilpailuun. Toisella kerralla päästiin myös kansainväliseen loppukilpailuun! Tänäkin lukuvuonna on opiskelijoista koottu tiimi suunnittelemaan ja rakentamaan satelliittia. Kuva: Malena Haglund

Yhteistyö LUMA-opettajien kanssa on ollut luontevaa. Toisten osaamista on kunnioitettu ja eri opettajien osaamisalueista on tullut paremmin tietoiseksi – sen lisäksi opettajat ovat tukeneet ja täydentäneet toisiaan.

– Olemme olleet hyvä tiimi. LUMA-hankkeet ja -illat ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta niin opettajien kuin opiskelijoiden kesken. Opiskelijoiden innostuminen ja myönteinen palaute on antanut itselle työniloa, lisää Kauppi.

Vahvoja työelämätaitoja ja työelämäyhteistyötä Rovaniemellä opetussuunnitelman mukaisesti

Lapin yliopiston yliopistonlehtori ja LUMA-keskus Lapin johtaja Anna-Maija Partanen toimi loistavana primus motorina, kun Lyseonpuiston lukio Rovaniemellä Lapissa, toimi lukuvuonna 2019–2020 kehittämisyhteisönä valtakunnallisessa LUMA2020-hankkeessa. Tavoitteena oli muun muassa edistää opiskelua monialaisten projektien kautta sekä kehittää LUMA-aineiden opetusta erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeen aikana Lyseonpuiston lukiossa tehtiin kiinteää ja konkreettista yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa.

– Yksi esimerkki tästä oli erään Lyseonpuiston lukion biologian opiskelijaryhmän osallistuminen LUMA-keskuksen StarT-ohjelmaan. Ryhmä perehtyi hyvin monipuolisesti yhteistyössä usean eri tahon kanssa kestävään kehitykseen, summaa lukion puolesta LUMA-diplomin vastaanottanut biologian ja maantieteen lehtori Raimo Koponen.

*Projektin aikana opiskelijoiden tukena oli myös Lapin LUMA-keskuksen Anna-Maija Partanen. Kuva: Raimo Koponen*

Kaikki kolme yhteisöä – Lyseonpuiston lukio, Lapin Yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu – ottivat tavoitteekseen hankkeen kautta aloittaa toisiinsa tutustumisen ja tunnustelut pidemmälle menevästä yhteistyöstä.

– Tämä on myös toteutunut. Muun muassa Rovaniemen lukioiden biologian BI2 ja BI3 sekä maantieteen GE1 opintojaksoihin on jo usean vuoden ajan kuulunut yhteistyöpäivä Lapin AMK:n kanssa, kiteyttää Koponen.

LUMA-kehittämistyö innoitti osaltaan 2021–2022 Rovaniemen lukioissa toteutettua OPH:n rahoittamaa LaTu-hanketta, jossa edistettiin laaja-alaista osaamista ja vahvistettiin tulevaisuustaitoja sekä kehitettiin korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lukion uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen keskeisenä tuotoksena syntyi digitaalista oppimateriaalia, joka jaettiin avoimesti käyttöön.

Opettajan työssä mielenkiintoista on olla tekemisissä aikuisuuteen kasvamassa olevien nuorten kanssa. On mukavaa nähdä, kuinka nuorten tiedot ja taidot kasvavat ja ajattelu kehittyy.

– Erityisen hienoa on nähdä, kuinka ymmärryksen kasvaminen luonnontieteistä avartaa nuorten ajattelua siitä, kuinka meidän tulisi huolehtia globaalisten ympäristöongelmien ratkaisusta, sanoo Koponen.

Aktiivisuus ja monialaisuus keskiössä Turussa

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turussa vastaanotti myös LUMA-tunnustusdiplomin pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Lukion toimintakulttuuriin kuuluu aidosti monialainen luokan ulkopuolella tapahtuva opetus. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden aktiivista toimintaa.

– TSYKissa toteutetaan useita oppiainerajat ylittäviä syventäviä opintojaksoja, joita eri aineiden opettajat vetävät yhdessä. Näitä ovat mm. energia, biokemia, geofysiikka, meribiologia, merifysiikka ja tiede kohtaa taiteen, kiteyttää lehtori Lauri Ruotsalainen, luonnontiedelinjan koordinaattori.

– Tiedetutor-toiminnassa opiskelijat ohjaavat ja auttavat luonnontieteen opinnoissa toisia opiskelijoita sekä järjestävät tiedetapahtumia päiväkodeissa ja alakouluissa, sanoo Ruotsalainen.

Alueellinen yhteistyö yritysten, korkeakoulujen, STEAM Turun ja LUMA-keskuksen kanssa erilaisissa kansainvälisissäkin projekteissa konkretisoi opiskelijoille luonnontieteiden monialaisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä.

*Sekä opettaja että opiskelijat nauttivat kansainvälisestä yhteistyöstä. Kuva: Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio*

Opettajan työn yksi parhaimmista puolista on mahdollisuus työskennellä motivoituneiden ja tiedonhaluisten opiskelijoiden kanssa.

– On hienoa nähdä, kuinka monet näistä opiskelijoista jatkavat luonnontieteiden opiskelua korkeakoulussa ja innostuvat syventymään aiheisiin entistäkin enemmän. Opettajan työssä oppii jatkuvasti itsekin uusia asioita, mikä ylläpitää omaa mielenkiintoa opetettavia ilmiöitä kohtaan. Opettajan uteliaisuus tarttuu myös opiskelijoihin, kertoo Ruotsalainen.

LUMA-yhteistyö tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja saada ideoita omaan opetukseen. LUMA-keskus Suomi on laajentanut lukion yritys- ja korkeakouluyhteistyötä. Turusta toivotaankin enemmän resursseja alueellisille LUMA-keskuksille, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä laborointitöitä sekä toteuttaa opettajien tuomia uusia ideoita.

Katso kuvat: LUMA-keskus Suomi juhli seminaarilla 20-vuotista taivalta

24/11/2023

LUMA-keskus Suomi -verkoston 20-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantaina 10.11.2023 keräsi yli 100 osallistujaa paikan päälle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala esitti valtiovallan videotervehdyksen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Myös Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund, opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä, LUMA-keskus Suomi verkoston johtaja Maija Aksela, sekä verkoston johtokunnan puheenjohtaja Jan Lundell, pitivät puheet juhlavuoden kunniaksi.

– LUMA-keskukset ympäri Suomen tekevät valtavan tärkeää työtä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osaamisen vahvistamiseksi. Teidän työnne innostaa, avaa ovia uuteen ja mahdollistaa joskus hankalilta tuntuvien aineiden oppimisen hienolla tavalla, valaisi Multala.

Senja Vesalainen soitti selloa ja Erika Härö viulua LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. 100-henkiselle yleisölle nousi kyyneleet silmiin, kun virtuoosit esiintyivät ja avasivat LUMA-keskus Suomen 20-vuotisjuhlaseminaarin.

Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund piti puheen LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarissa. Nordlund painotti yliopistojen välistä yhteistyötä, opettajien tärkeyttä sekä LUMA-alojen merkitystä Suomelle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala avasi videotervehdyksessään LUMA-työn merkitystä Suomessa sekä kansainvälisesti. Petteri Orpon hallitus on sitoutunut viime hallituskaudella laaditun LUMA-strategian toimeenpanoon ja yleisesti LUMA-osaamisen vahvistamiseen.

Opetusneuvos Laura Taajama opetus- ja kulttuuriministeriöstä valaisi LUMATE-strategian tärkeyttä.

LUMATE-strategian visiona on, että vuonna 2030 LUMATE-taitoja voi kasvattaa läpi elämän. Siihen kuuluu, että yhteiskunnassa on riittävästi LUMATE-osaajia ja kansalaisia, joilla on tarvittavat tiedonlukutaidot. Nämä tiedot ja taidot osaltaan edistävät osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

LUMA-keskus Suomi -verkoston puheenjohtaja Jan Lundell onnitteli tunnustusdiplomin saaneita opettajia. Jan Lundell toimii myös professorina Jyväskylän yliopistolla.

Jan Lundell painotti juhlapuheessaan LUMA-verkoston sekä LUMA-ekosysteemin kuuluvan kaikille suomalaisille.

Palkitut opettajat. LUMA-tunnustusdiplomi myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta.

LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja Maija Aksela myönsi tunnustusdiplomit opettajille sekä kouluille, pitkäjänteisestä ja yhteisöllisestä LUMA-työstään. Aksela piti myös juhlapuheen, jossa tuli esiin LUMA-alojen olevan hänelle sydänasia.

LUMA-keskus Suomen juhlaseminaarista voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

Tallenne juhlaseminaarista löytyy LUMA-keskus Suomen YouTube-tililtä.

Kuvat: Aleksi Takala / LUMA-keskus Suomi

LUMA-työn 20-vuotista taivalta juhlitaan Suomessa – tieteen iloa!

03/11/2023

LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston muodostama tiedekasvatukseen keskittyvä verkosto, johon kuuluu 13 keskusta. Tavoitteenamme on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden eli matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen. Tässä juhlakirjoituksessa LUMA-verkoston johtaja Maija Aksela kertoo näkemyksiään verkoston vuosipäivästä ja vaikutuksesta.

– Tiede kuuluu kaikille! Parasta toiminnassamme 20 viime vuoden aikana on ollut lasten ja nuorten, tulevaisuuden tekijöiden, oppimisen ja onnistumisen ilo. Samaa voi sanoa yhdessä tekemisestä ja toisilta oppimisesta tieteen saralla. Yhdessä opettajien, tiedeyhteisön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa olemme luoneet uusia tutkimuslähtöisiä avauksia sekä uusia parhaita käytäntöjä ja aineistoja kestävään tulevaisuuteen, myös globaalisti. Yhdessä olemme enemmän, sanoo ”LUMA-äiti” eli LUMA-keskus Suomen (11 yliopistoa, 13 keskusta) johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.

LUMA-lyhenne viittaa luonnontieteisiin ja matematiikkaan, aloihin joissa suomalaiset nuoret menestyvät kansainvälisten PISA-tutkimustulosten mukaan hyvin.

Kansallinen LUMA(TE)-strategia

Kansallisen LUMA(TE)-strategian tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnassa on LUMA-osaamista ja -ymmärrystä, joka edistää hyvinvointia sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Helsingin yliopiston LUMA-keskus aloitti toimintansa 20 vuotta sitten, LUMA-keskus Suomi (11 yliopistoa, 13 keskusta) puolestaan 10 vuotta sitten. Lisäksi Kemianluokka Gadolin perustettiin 15 vuotta sitten.

Lue lisää LUMA Suomi -verkkokirjastamme.

Vuosipäiväjuhla

LUMA-keskus Suomi järjestää 20-vuotispäivänsä kunniaksi juhlaseminaarin perjantaina 10.11. kello 13.15 Helsingin yliopistossa. Voit osallistua seminaariin paikan päällä Unioninkatu 33:n juhlasalissa tai verkossa. Tapahtuma alkaa kakkukahveilla kello 12.15 ja päättyy kello 15.00.

Tapahtumassa puhuvat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Laura Taajamaa kertoo LUMA(TE)-strategiasta ja sen merkityksestä. Seminaarissa jaetaan tunnustuspalkintoja kouluille ja opettajille. Haluamme kiittää ja kannustaa opettajia heidän tärkeässä työssään.

Lisätietoja juhlaseminaarin ohjelmasta on täällä. Seminaari järjestetään suomeksi ja osittain ruotsiksi.

Otamme onnitteluviestejä vastaan osoitteessa luma-keskus@helsinki.fi. Kaikki viestit ja toivotukset ovat tervetulleita.

Voit myös tehdä lahjoituksen ja tukea hankkeitamme taloudellisesti täällä.

Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet meitä menneinä vuosina.

LUMA-kehittämiskouluissa tapahtuu: Ystäviä, tietoa ja aikatutkimusta

26/06/2023

Esiopetuksen opettajat Kirsi Rehunen ja Sanna Kolhonen Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetusryhmästä esittelevät LUMA-opetuksen ja projektioppimisen ideoita, aikatutkimus-projektin avulla. Koulu on yksi LUMA-keskus Suomi -verkoston kehittämiskouluista, jotka kehittävät uusia ratkaisuja edistääkseen opetusta yhteistyössä LUMA-keskusten kanssa.

”Tavoitteena oli valita yhteinen monialainen tutkimusaihe, joka lisää ryhmien yhteisöllisyyttä ja tutustuttaa leikinomaisesti lapsia toisiinsa. Tavoitteena oli myös, että lapset oppivat arjessaan teknologian käyttöä, mittaamista, kuvallisen päiväkirjan tekoa ja saavat ystäviä.”

Oivalsimme aikaa tutkiessamme projektityöskentelyn ydinperiaatteet ja lapset työskentelivät yhdessä rakentaen tietoa monialaisten, kokeellisten ja toiminnallisten tehtävien äärellä. Aika-ilmiönä vaati paljon innovatiivista otetta ja konkretiaa. Tutkijan taidot, havainnointi, vertailu, mittaaminen, ja prognoosin tekeminen tulivat tutuiksi. Teknologiaa käytettiin osana oppimisprosessia, lapset valokuvasivat, kuvasivat videoita ja mittasivat aikaa Timerilla. Ainoa kömmähdys oli, että projektikuvat olivat suurelta osin vain tablettitietokoneiden tiedostoissa ja katosivat päivityksen yhteydessä. Kuvakaappauksilla @eskarittaipalsaarikk Instagramista saimme muistelua varten kuvia kokoon.

Yhdessä meidän ryhmän työntekijöiden kanssa lapset valitsivat projektista valokuvia ja tallensivat kuvat Book Creator sovellukseen, kuvan yhteyteen tallennettiin äänittäen lapsen kertomus aikatutkimuksista. Näin saimme lasten omaa ajattelua ja toimintaa esille, koska luku- ja kirjoitustaitoa ei vielä ollut riittävästi kirjallisen raportin tuottamiseen.

Esioppilaat saivat lukuisia tilaisuuksia kertoa tutkimusten kautta opittuja tietoja ja taitoja koulun 1–6 luokkalaisille ja opettajille.

Luovaa kehittämistä

Esioppilaat kehittivät oppimisen taitoja luovasti, esimerkiksi kynttiläkelloa rakentaen, minuutin pituista kuularataa rakentaen, kelloja askarrellen, tiimalaseja suppiloista ja erilaisista hileistä ja hiekasta kehitellen ja yhdessä toiminnallisesti työskennellen.

Tieteellistä ajattelua ja tutkimusprosessia sekä eri tiedonaloja, kuten esimerkiksi biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, teknologiaa ja historiaa käsiteltiin aikatutkimusten edetessä.

Projektissamme lapsilla oli koko ajan vahva pedagoginen aikuisen tarjoama tuki. Ohjaajat Kirsi ja Sanna sekä ryhmämme lastenhoitajat toimivat jokainen tutkimustyössä ohjaajina ja innostajina. Raportissamme kuvasimme kuinka lapset ovat olleet aktiivisia toimijoita.

Pitkäjänteistä tekemistä

Vuosien ajan eri projekteissamme olemme huomanneet, että alle kouluikäisten lasten kanssa voidaan toteuttaa pitkäkestoisia tutkimusprojekteja, ja saada kaikki ryhmän lapset innostumaan universaaleista tutkijan taidoista. Meillä projekteihin liittyvät niin matematiikan, lukemaan oppimisen kuin muidenkin monialaisten kokonaisuuksien sisällöt. Suosittelen! Myös Tutki, kokeile, kehitä-kilpailu on osa toimintaamme, jossa opimme muun muassa raportoinnin taitoja.

Projektissamme teimme yhteistyötä Lappeenrannan UniLUT Junior Universityn kanssa.

Taipalsaaren Kirkonkylän koulu on osana LUMA-kehittämisyhteisöä.

Kirjoittanut:

Kirsi Rehunen, esiopetuksen opettaja ja tietokirjailija, Taipalsaari
Jemima Unger, viestinnän asiantuntija, LUMA-keskus Suomi

Onko sinulla ajatuksia siitä, miten matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetusta ja oppimista tulisi kehittää? Kokoamme yhteen LUMA-aineiden kehittämisestä kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Yhdessä LUMA-verkoston asiantuntijoiden kanssa nämä oppimisyhteisöt kehittävät uusia toimintamalleja ja materiaaleja LUMA-aineiden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Lue lisää täältä.