ZAU-kerhoilla innostettiin erityisesti tyttöjä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin. Samalla kerhojen ohjaajat pääsivät kokeilemaan ilmiöpohjaista ja kokeellista työskentelyä. Esimerkiksi monet luokanopettajat innostuivat hankkeen avulla pitämään matalan kynnyksen kerhoja omille oppilailleen.
Oppimisen kokemuksia sekä lapsille että ohjaajille
Vuosina 2019–2021 järjestettiin yhteensä 55 kerhoa ja 3 virtuaalikerhoa, joihin osallistui yhteensä yli 1 000 lasta eri puolilta Suomea. Samalla 91 kerhojen ohjaajaa sai lisää kokemusta ilmiöpohjaisesta ja kokeellisesta opetuksesta. LUMA-keskus Suomi -verkoston johtaja, professori Maija Aksela on tyytyväinen ZAU-hankkeen tuloksiin.
– Kerhotoiminnalla teimme tiedettä tutuksi niihin osallistuville lapsille, nuorille ja perheille. Iloitsen myös siitä, että ohjaajia kouluttamalla pääsimme tukemaan opettajien jatkuvaa oppimista ja opettajankoulutusta. Verkostona saimme paljon arvokasta kokemusta tiedekerhotoiminnasta sekä monia hyviä oppimismateriaaleja kaikille jaettavaksi. Lämmin kiitos Zonta International -järjestön aktiiveille ja kaikille kerhoja järjestäneille.
Kerhoissa tutustuttiin arkielämän ilmiöihin tieteen avulla
Luokanopettaja Mari Huttunen Kotkasta innostui järjestämään ZAU-tiedekerhon koulussaan kaksi kertaa: syksyllä 2019
ja uudelleen syksyllä 2021. Kerhojen teemaksi valikoitui tutulta tuntunut ruokaa ja reaktioita, jota sitten laajennettiin osallistujien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Kerhoissa osallistujat tutustuivat arkielämän reaktioihin, kuten leivinjauheen toimintaan ja kananmunan valkuaisen vaahtoutumiseen. Sen lisäksi lapset pääsivät muun muassa valmistamaan jäätelöä muovipussissa, tekemään itse muovailuvahaa ja muovia maidosta.
Huttusen mukaan kerhot olivat onnistuneita niin osallistujien kuin opettajienkin näkökulmasta.
– Molemmat kerhomme olivat todella suosittuja: osallistujia oli molemmilla kerroilla noin 20 ja tulijoita olisi ollut enemmänkin. Kerhot järjestettiin koululla päivän jälkeen ja ne olivat maksuttomia, joten helppo mahdollisuus harrastaa houkutteli osallistujia. Lapset ovat olleet äärimmäisen motivoituneita kokeilemaan itse, ja heidän ilonsa tarttui myös meihin ohjaajiin. Kerhojen ohjaaminen ei ole tuntunut työltä ollenkaan, kertoo Huttunen.
Luottamus omiin taitoihin kasvoi
Huttunen kehuu hanketta erityisesti siitä, että tuen ansiosta oman kerhon järjestäminen oli helppoa. Projektissa hän pääsi tekemään yhteistyötä kollegan kanssa tasavertaisena parina. Vaikka kerhoissa ehdittiin kokeilla monenlaista, jäi useita projekteja myös toteuttamatta mahdollisia tulevia kerhoja varten.
– Ilman ZAU-hanketta en olisi lähtenyt koskaan ohjaamaan tiedekerhoa, sillä en olisi kokenut osaamiseni riittävän siihen. Kerhon aikana epäilyt kävivät kuitenkin turhiksi. Toivoisin että kerhoihini osallistuneiden lasten ei koskaan tarvitsisi epäillä omaa osaamistaan, summaa Huttunen.
Hankkeesta
ZAU-hankkeen tavoitteena oli ohjata erityisesti tyttöjä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin järjestämällä heille ilmiöpohjaista matalan kynnyksen kerhotoimintaa. Kerhotoimintaa suunniteltiin erityisesti tyttöjen kiinnostuksen kohteiden perusteella, ja niissä korostettiin itse tekemistä ja kokeilemista. Kerhojen ohjaamisesta kiinnostuneet kouluttautuivat tehtäväänsä verkkokurssilla. Hanke toteutettiin Zonta International -järjestön Piirin 20 ja LUMA-keskus Suomi -verkoston yhteistyönä. Hankeen rahoittamiseksi Zonta International järjesti varainkeruun, jonka tuotto oli kaikkiaan noin 150 000 euroa.
Lue lisää
- Tutustu hankkeeseen ja sen tuloksiin tarkemmin loppuraportista
- Katso hankkeen päätösseminaarin tallenne
- Zonta International -järjestö
- LUMA-keskus Suomi -verkosto
Jaa:
